Pro gradu -tutkielmassani tutkin siviilien, lottien ja saksalaisten sotilaiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja kanssakäymistä Hyrynsalmella jatkosodan aikana 1941 – 1944.
Tutkin kuinka paikalliset asukkaat tulivat toimeen ja suhtautuivat saksalaisiin sotilaisiin.
Tarkastelukohteiksi valitsin paikallisten lapsien asennoitumisen saksalaisiin ja suhtautumisen Saksan armeijan tapaan kohdella sotavankeja. Tarkastelin, miten paikallisten ja lottien suhtautuminen muuttui saksalaisia kohtaan jatkosodan alusta verrattuna Lapin sodan alkuhetkiin. Saksalaisista aseveljistä tuli hetkessä vihollisia syyskuussa 1944.
Uskon, että Hyrynsalmen, Ylä-Kainuun ja Koillismaan saksalaisiin sotilaisiin liittyvää muistitietoa, materiaalia ja muuta relevanttia aineistoa on saatavilla enemmänkin. Aineiston kerääminen on kuitenkin haasteellista ja vaatii aikaa sen hajanaisuuden vuoksi. Aiheesta on mielestäni mahdollista tehdä laajempiakin tutkimuksia.
Hyrynsalmelaiset tulivat pääsääntöisesti toimeen saksalaisten aseveljiensä kanssa. Tämä on ainakin mielikuva, joka välittyy suurimmasta osasta lähteitäni. Muutamia selkkauksia syntyi paikallisten ja vieraan vallan sotilaiden kanssa, mutta ei merkittäviä. Yksittäiset selkkaukset pystyttiin yleensä selittämään alkoholin vaikutuksella tai mustasukkaisuudella. Muutamissa muistelmissa ja lähteissä mainittiin, että uudet vieraat olivat tervetulleita Hyrynsalmelle, jossa ei paljoa käynyt ulkopuolisia kävijöitä. Paikallisten ja saksalaisten välille kehittyi myös ystävyys- ja rakkaussuhteita jatkosodan vuosien aikana. Alun epäluulot hälvenivät nopeasti ja alkoi vilkas kanssakäyminen: työn, vaihtokaupan, vapaa-ajan vieton ja rakkauden merkeissä.
Vuosien 1941 – 1944 Kainuun Sanomista ei löydy montaa kielteistä kirjoitusta saksalaisista.
Vuosien 1941 – 1943 aikana ei ollut yhtään kielteistä kirjoitusta ja 1944 kesällä kirjoiteltiin saksalaisten sotilaiden rahalahjoituksista, ystävyysotteluista suomalaisia sotilaita vastaan ja musiikkiesiintymisistä. Kainuun Sanomat viesti vahvaa veljeyttä Saksan kanssa kesällä 1944.
Kainuun Sanomien linja muuttui kuitenkin, kun saksalaiset aloittivat tuhotyöt syyskuussa 1944 Ylä-Kainuussa ja Koillismaalla. Lehdessä oltiin hämmentyneitä, eikä pystytty käsittämään, miten on mahdollista, että monen vuoden aseveljeyden jälkeen toimitaan näin. Lehti alkoi kritisoimaan saksalaisten toimia Suomessa, mutta silti jatkoi positiivissävytteisten uutisten kirjoittamista maailmalta, saksalaisten näkökulmasta. Kirjoitettiin Saksan sodan johdon aikeista, liikkeistä ja tapahtumista.
Monista kertomuksista ja muistelmista välittyi kuva, että saksalaiset sotilaat olivat ystävällisiä ja avuliaita paikallisväestöä kohtaan, erityisesti lapsia kohdeltiin lämpimästi. Paikallisia autettiin ja viihdytettiin eri keinoin. Muun muassa lapsille usein annettiin karkkia ja aikuisväestön kanssa käytiin vilkasta vaihtokauppaa, jossa suomalainen siviili sai yleensä alkoholia, joka usein olikin saksalaista konjakkia. Suomalaisille siviileille annettiin myös lahjoja ja paikallisten luona vierailtiin ahkerasti. Monet lapset ihailivat saksalaisia ”herroja”
komeissa vaatteissa, koppalakeissa ja ylikorostetussa sotilasolemuksessa. Saksalaiset sotilaat olivat erilaiset kuin suomalaiset, joihin oli totuttu.
Tutkimuksessa paljastui kuitenkin epäkohtia, joihin paikallisväestö suhtautui negatiivisesti.
Suurin osa muistelmista, joissa käsiteltiin sotavankeja, antaa kuvan, että paikallisväestö suhtautui lämpimästi myös sotavankeja kohtaan. Paikalliset pitivät saksalaisten kuria ja vankienhoitoa epäinhimillisenä ja brutaalina. Vankien kohtelu unohtui kuitenkin kaiken muun ohessa. Saksalaiset toivat turvaa ilmahyökkäyksiltä ja desanteilta. Monien haastateltavien muistelmissa ja muistoissa paljastui ristiriitoja. Toisaalta saksalaisia kehuttiin mukaviksi, eikä heistä ollut pahaa sanottavaa. Samalla kuitenkin hieman kritisoitiin vankien kohtelua.
Lähdeaineistossani olevista materiaaleista vain yhdestä löytyi varsin suorasanaista muistitietoa saksalaisista, jossa kerrottiin lottien ja saksalaisten sotilaiden välisistä lemmenleikeistä. Tämä tieto on saatu lottien välisestä kirjeenvaihdosta, jota ei ole luultavasti tarkoitettu muiden luettavaksi. Muiden lottien ja paikallisten muistelmista ja haastatteluista, ei paljastunut mitään yhtä suorasanaista tietoa. Tutkimuksessani tuli esille, että edelleen tietyt asiat ovat tabuja ja niistä vaietaan. Haastatteluita tehdessäni, oli havaittavissa varautuneisuutta eikä vaikeista ja kipeistä asioista haluttu mielellään puhua. Kainuulaisten naisten ja saksalaisten sotilaiden intiimeistä hetkistä on varsin vähän saatavilla tietoa sota-ajalta. Kirjeenvaihtoa harjoittaneen lotan lisäksi, muut lotat eivät omissa muistelmissaan lähteneet avaamaan läheisempiä kokemuksiaan saksalaisten kanssa. Tästä lottien välisestä kirjeenvaihdosta voidaan kuitenkin päätellä, että Kainuussa palvelleita lottia oli kiinnostanut saksalaiset sotilaat ja heidän kanssaan oli harrastettu läheistä, intiimiä kanssakäymistä.
Muistelmissa, aikalaiskirjoituksissa tai muussa aineistossa ei paljastunut varsinaista saksalaisvihaa Lapin sodan jälkeen. Suurempana vihollisena pidettiin Neuvostoliittoa ja Saksan koettiin tehneen vain sen, mitä sota-aikana täytyi. Yksikään haastateltavistani ei kokenut saksalaisia pahoina tai vihollisina Hyrynsalmen polttamisen jälkeenkään, enemmän muistettiin positiivisia ja neutraaleja kohtaamisia heidän kanssaan. Yleinen toteamus olikin,
että sota oli sotaa ja saksalaiset sotilaat saivat käskynsä ylhäältä. Hyrynsalmella olleita sotilaita ei syyllistetty millään tavalla muistelmissa. Lotta Halmetoja toteaa itse, että Hyrynsalmen kirkonkylän polttaneet saksalaiset tulivat muualta, eivät ne voineet olla Hyrynsalmella olleita, koska hän ei heitä tunnistanut. Eräs haastateltavistani tiivisti hyvin tutkimukseni ytimen.
Hyrynsalmen kirkonkylän jälkeen paikalliset ovat luultavasti olleet katkeria jonkin aikaa, mutta ajan kuluessa katkeruus hävisi ja hyvät ja lämpimät muistot saksalaisista jäivät vahvempina mieliin.
LÄHTEET
Painamattomat lähteet
Kainuun lottaperinneyhdistyksen arkisto, Kajaani
Attila, Sirkka. Kainuun lottaperinneyhdistyksen arkisto. Sirkka Attila os.
Alopaeuksen muistelmat, 1999.
Heikkinen, Vilma. Kainuun lottaperinneyhdistyksen arkisto. Vilma Heikkisen muistelmat, 6.11.2000.
Hyvönen, Maria. Kainuun lottaperinneyhdistyksen arkisto. Irma Maria Turjamaan muistelmat, 18.10.1999.
Kettunen, Soini. Kainuun lottaperinneyhdistyksen arkisto. Soini Kettusen muistelmat, 1998.
Tervonen, Aino. Kainuun lottaperinneyhdistyksen arkisto. Aino Tervosen muistelmat, 2000.
N. N. Kainuun lottaperinneyhdistyksen arkisto. N. N:n muistelmat, 1982.
Eeva Heikkisen henkilökohtainen arkisto, Hyrynsalmi
Hyrynsalmen asema-alueen pienoismallin työryhmä. Hyrynsalmen asema-alue kesällä 1944. 2002, Hyrynsalmi.
Kyllönen, Martti. Kooste Hyrynsalmen rautatieasema-alueen pienoismallin tekemiseen saatua osatietoa 1997 – 2000. Pienoismalli vuodelta 1944 syyskuu.
Martti Kyllönen 2002, Hyrynsalmi.
Kyllönen, Martti. Leo Niemen muistelmat, 2002.
Kyllönen, Martti. Paavo Pekolan muistelmat. 2000.
Lehdet
Kainuun Sanomat
Kainuun Sanomat 1941 – 1944 Kainuun Sanomat 1.10.1995
Kainuun Sanomat 21.5.1985 Kainuun Sanomat 1.2.2001 Kainuun Sanomat, 15.10.2007 Kainuun Sanomat, 21.10.2007 Kaleva
Kaleva 1.10.1995
Kansa taisteli
Kansa taisteli – Miehet kertovat. n: o 10/1984 Kansa taisteli – Miehet kertovat n: o 5/1985 Ylä-Kainuu
Ylä-Kainuu, 19.10.2006 Ylä-Kainuu, 6.3.2008 Ylä-Kainuu, 11.3.2008
Haastattelut
Anttalainen, Tuula & Anttonen, Raija & Anttonen-Sirkkala, Kaisu & Mankinen, Salli &
Toivanen, Teuvo. 22.4.2017 Eeva Toivasen muistelmia. Haastatellut Tommi Anttalainen.
Tekijän hallussa.
Anttonen, Anja. Anja Anttosen muistelmia. 28.4.2019. Haastatellut Tommi Anttalainen.
Tekijän hallussa.
Anttonen, Raija & Mankinen, Salli. 22.4.2017. Esteri Toivasen muistelmia. Haastatellut Tommi Anttalainen. Tekijän hallussa.
Heikkinen, Eeva. Eeva Heikkisen muistelmia. 28.4.2019. Haastatellut Tommi Anttalainen.
Tekijän hallussa.
Kemppainen, Laura. Laura Kemppaisen muistelmia. 2.4.2019. Haastatellut Tommi Anttalainen. Tekijän hallussa.
Kemppainen, Paavo. Paavo Kemppaisen muistelmia. 28.4.2019. Haastatellut Tommi Anttalainen. Tekijän hallussa.
Audiovisuaaliset lähteet
Hyrynsalmen asema-alue kesällä 1944, 2000. Ohjaus Väinö Tauru. Historiallinen dokumentti, DVD-levy, Väinö Tauru.
Kuolemanrata, 1999. Ohjaus Timo Koivisto. Historiallinen dokumentti, DVD-levy, Nimbus-Filmi.
Rata. Kuinka sota kohtasi korpikansan, 2018. Ohjaus Esa Sironen. Historiallinen dokumentti, DVD-levy, Kulttuuriosuuskunta Mielleyhtymä.
Digitaaliset lähteet
Hyrynsalmen kunta. <https://www.hyrynsalmi.fi/images/hyrynsalmi_pienoismallit.pdf.>
Luettu 21.5.2019.
Kirjallisuus ja artikkelit
Antila, Olavi. Voittojen tiellä 1941. Raision Painopojat 1991. Raisio.
Ericsson, Kjersti. Children of Norwegian Women and German Soldiers During World War II.
Teoksessa Lars Westerlund toim. Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa, s. 203 – 217. Nord Print 2011.
Helsinki.
Halsti, Wolf H. Lapin sodassa. JR 11:n mukana Oulusta Kaaresuvantoon. Otava 1972. Keuruu.
Halmetoja, Esteri. Hyrynsalmen palo syyskuussa 1944. Hyrynsalmen veteraanikirjatoimikunta. Sotiemme aikainen Hyrynsalmi 1918, 1939 – 40, 1941 – 44, s. 48-49. Sevenprint 1992. Rovaniemi.
Halmetoja, Esteri. Puhelinkeskus sotien aikana. Hyrynsalmen veteraanikirjatoimikunta.
Sotiemme aikainen Hyrynsalmi 1918, 1939 – 40, 1941 – 44, s. 44-45. Sevenprint 1992.
Rovaniemi.
Haro, Matti. Kuusamon kenttärata. Resiina, n: o 4/1990.
Holbraad, Carsten. Danish Reactions to German Occupation. UCL Press 2017. London.
Hushoion, Stacy. Intimate Encounters and the Politics of German Occupation in Belgium, 1940 – 44 /45. Department of History, University of Toronto. 2015. Toronto.
Huurre, Matti & Keränen, Jorma & Turpeinen, Oiva. Hyrynsalmen historia. Hyrynsalmen kunta & Hyrynsalmen seurakunta 1988. Hyrynsalmi.
Huurre, Matti & Turpeinen, Oiva. Leipä luonnosta. Suomussalmen kymmenen vuosituhatta.
Otava 1992. Helsinki.
Jokinen, Arja & Juhila, Kirsi & Suoninen, Eero. Diskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Hansaprint Oy 2018. Turenki.
Junila, Marianne. Kotirintaman aseveljeyttä. Suomalaisen siviiliväestön ja saksalaisen sotaväen rinnakkainelo Pohjois-Suomessa 1941 – 1944. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000. Helsinki.
Kauhanen, Jouni. Sotilas, siviili ja sotavanki. Ylä-Kainuun ja Koillismaan traaginen kenttärata. Jouni Kauhanen 2012. Vaala.
Kivimäki, Ville & Männistö, Anssi. Sodan särkemä arki. WSOY 2016. Painettu EU:ssa.
Klemola, Erkki. Pilkkukuume Suomessa ja Itä-Karjalassa vuosina 1942 – 1944. Duodecimin kirjoitus 1, 1948, s. 1-23
Korpi, Kalle. Rintama ilman juoksuhautoja. Saksalaisten keskeiset rakentamiset, työmaat ja työvoima Pohjois-Suomessa 1941 – 1942. Tornion kirjapaino 2010. Tornio.
Kulju, Mika. Lapin sota 1944 – 1945. Gummerus 2013. Helsinki.
Lähteenmäki, Maria. Jänkäjääkäreitä ja parakkipiikoja. Lappilaisten sotakokemuksia 1939 – 1945. Suomen Historiallinen Seura. 1999. Helsinki.
Niemi, Toivo. Muistoja sota-ajalta. Hyrynsalmen veteraanikirjatoimikunta. Sotiemme aikainen Hyrynsalmi 1918, 1939 – 40, 1941 – 44, s. 218 – 219. Sevenprint 1992. Rovaniemi.
Oland, Arne & Mochmann, Ingvill C. Children of Danish Mothers and German Soldiers in Denmark 1938-48. Teoksessa Lars Westerlund toim. Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa, s. 228 – 241. Nord Print 2011. Helsinki.
Pietola, Eino. Sotavangit Suomessa 1941 – 1944. Dokumentteihin perustuva teos sotavankien käsittelystä Suomessa jatkosodan aikana. Gummerus Oy 1987. Jyväskylä.
Raula, Juho. Kolmannen valtakunnan sotaväki ja suomalais-saksalaiset suhteet Etelä-Suomen rannikkokaupungeissa 1940 – 1944. Teoksessa Kari Alenius & Olavi K. Fält & Jouko Vahtola toim. Vieraat sotilaat, s. 165 – 178. Studia Historica Septentrionalia 45 2004. Rovaniemi.
Riste, Olav. The German Occupation of Norway in World War II. Edited by Roy A. Prete &
A. Hamish Ion. Armies of Occupation, s.143 – 156. Wilfrid Laurier University Press 1984.
Waterloo, Ontario, Canada.
Ruusuvuori, Johanna & Tiittula, Liisa. Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus.
Gummerrus Kirjapaino Oy 2009. Jyväskylä.
Saapunki, Pauli. Saksalaissotilaan poika. Otava 1996. Keuruu.
Salminen, Rauha. Sotasairaala 41. Teoksessa Hyrynsalmen veteraanikirjatoimikunta.
Sotiemme aikainen Hyrynsalmi 1918, 1939 – 40, 1941 – 44, s. 40. Sevenprint 1992.
Rovaniemi.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Tammi 2002.
Helsinki.
Uhlenius, Paula. Saksalaisten sotilaiden ja neuvostosotavankien salatut lapset. Teoksessa Lars Westerlund toim. Saksalaisten ja neuvostosotilaiden lapset Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Itävallassa, Puolassa ja Itä-Karjalassa, s. 121 – 158. Nord Print 2011. Helsinki.
Ukkonen, Taina. Menneisyyden tulkinta kertomalla. Muistelupuhe oman historian ja kokemuskertomusten tuottamisprosessina. Hakapaino Oy 2000. Helsinki.
Ursin, Martti. Pohjois-Suomen tuhot ja jälleenrakennus saksalaissodan 1944 – 1945 jälkeen.
Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys 1980. Rovaniemi.
Westerlund, Lars. Saksan vankileirit Suomessa ja raja-alueilla 1941 – 1944. Tammi 2008.
Helsinki.
Ziemke, Earl F. Saksalaisten sotatoimet Pohjolassa 1940 – 1945. WSOY 1963. Porvoo.
LIITTEET
TAULUKKO: Hyrynsalmen-Kuusamon kenttäradan työvoima kesäkuussa 1944
KARTTA: Saksalaisten ja suomalaisten joukkojen ryhmitys 15.9.1944 Lähde: Ziemke, 1963, s. 403
VALOKUVAT: Hyrynsalmen aseman-alue kesällä 1944 Lähde: Pienoismallin työryhmä, Eeva Heikkisen omat arkistot
Saksan ja Suomen armeijan rakennuksista on tehty kartoitustyötä vuosina 1997-2000 joiden pohjalta rakennettiin pienoismalli Hyrynsalmen rautatieasemasta ja sen lähialueista.
Pienoismalli kuvastaa asema-aluetta kesän 1944 aikoihin. Työryhmää oli johtamassa Martti Kyllönen ja muut jäsenet olivat Maria Bogdanoff, Eeva Heikkinen, Toivo Kyllönen, Jaakko Hirvelä, Lasse Miettinen, Hannu Kyllönen ja Jaakko Keränen. Pienoismalli antaa kattavan kuvan saksalaisten majoittumisesta ja toiminnoista sota-ajan Hyrynsalmella. Pienoismallin rakennustyötä on tehty talkoovoimin ja Hyrynsalmen kunnan kulttuuritoimen tukemana.
Kunnan puolelta on toiminut Hyrynsalmen kulttuuritoimesta Elli Kemppainen. Pienoismallin valokuvat, joita käytän liitteinä ovat Väinö Taurun ottamia.
Ensimmäisessä kuvassa on Hyrynsalmen asemarakennus, jonka oikeassa päässä on sijainnut alueen yhden saksalaisen komentajan asunto. Asemarakennuksen oikealla puolella on keltainen varastorakennus. Aseman takana näkyvät Suomen armeijan parakkirakennuksia.
Kuvan keskellä näkyvän tien varressa, vasemmalla puolella oli miehistöparakkeja ja oikealla puolella lomatoimisto, ruokala ja autojen parkkialue. Kuvan alareunassa näkyy saksalaisten kolme ilmatorjuntatykkiä, jotka toivat turvaa Neuvostoliiton lentokoneilta. Keltaisen aseman
varastorakennuksen oikealla puolella sijaitsi suomalaisten niin kutsuttu Uhtuan parakki, sen vasemmalla puolella sotilaskoti ja takana oikealla niin kutsuttu Vienan piirin parakki.
Toinen kuva on otettu kirkonkylältä päin. Alareunassa sijaitsivat kaksi miehistöparakkia. Tien vasemmalle puolella jo aiemmin mainittu autoparkki ja oikealla miehistöparakit. Kuvan takaosassa näkyy saksalaisten elintarvikevarastoja.
Kolmannessa kuvassa on asemarakennusten yläpuolella, oikealla rautatieläisten asuinrakennuksia. Taustalla näkyvistä parakkirakennuksista osa on aiemmin mainittuja elintarvikevarastoja. Parakki, joka sijaitsee toisena oikealla, toimi konjakkivarastona.
Neljännessä kuvassa sijaitsee vasemmalta päin katsottuna edellä mainitut asemarakennukset.
Keskellä oikeassa reunassa oli Metsähallituksen hiili- ja elintarvikevarasto.
Viidennessä kuvassa keskellä edellä mainittu Uhtuan parakki, jonka vieressä oikealla sijaitsivat tavaravarastot. Taustalla näkyy erilaisia suomalaisten sotilaiden asunto- ja varastoparakkeja.
Kuudennessa kuvassa keskellä näkyy suomalaisten pitkä autokorjaamo. Korjaamolla oli pituutta 42 metriä. Sen pohjoispäässä (kuvassa vasemmalla) oli miehistönasuntoja. Takana oikealla oli konehuoneessa generaattori, joka tuotti alueen sähkön. Konehuoneen takana
oikealla sijaitsi pienempi autokorjaamo. Suomen armeijalle oli alueella yhteensä kolme korjaamoa.
Seitsemäs kuva on suomalaisten sotilaiden parakkialueesta. Edessä keskellä sijaitsi toinen iso autokorjaamo, jolla oli pituutta 46 metriä. Kuvan keskellä näkyy sotilastelttoja ja erilaisia varastorakennuksia. Niiden takana jo aiemmin mainittu toinen suuri autokorjaamo, jonka takana oli suuri avokatos, sauna ja pieni autokorjaamo. Sen vasemmalla puolella on varastorakennus. Pienen autokorjaamon takana sijaitsi sotilastelttoja ja konehuone. Yksittäinen rakennus, puiden keskellä vasemmalla oli toimistorakennus. Suomalaisten alue jatkui vielä vasemmalle (etelään). Siellä sijaitsivat vielä kuusi erillistä varastorakennusta, yksi miehistönasuntoparakki, yksi katos, kolme sotilastelttaa ja kaksi ulkokäymällä. Kaiken kaikkiaan Suomen armeijan alueella oli rakennelmia ja telttoja noin 70 kappaletta.
Kahdeksas kuva esittää ratapiha-aluetta etelästä päin katsottuna. Oikealle puolelle jää Suomen armeijan alue ja VR:n rakennukset. Suomen armeijan alue päättyi kuvan keskellä näkyvään vankileirin piikkilanka-aitaan. Vasemmalla puolella sijaitsi Saksan armeijan ratapiha-alue, jonka pituus oli noin 1,5 kilometriä. Kiskoja oli noin 5,5 kilometriä, mukaan lukien kaikki pienet pistoraiteet ja kääntöpaikat. Vasemmalla alhaalla sijaitsi kylmänä pidetty veturitalli, järjestelyratapihan vieressä. Kauempana vasemmalla kuvassa näkyy siirtokuormausratapiha.
Yhdeksännessä kuvassa on edellisessä kuvassa esiintynyt kylmä veturitalli. Saksalaisilla oli yhteensä kolme kylmänä pidettyä veturitallia alueella.
Kymmenennessä kuvassa on vasemmassa alalaidassa lämmitetty veturitalli. Lämpimiä veturitalleja saksalaisilla oli Hyrynsalmella yhteensä kuusi kappaletta. Oikeassa alareunassa näkyy perunavarasto. Sen yläpuolella sijaitsi pajarakennus, jota vastapäätä oli yksi kylmänä pidetyistä veturitalleista. Pajan yläpuolella sijaitsi kenttäsirkkelirakennus.
11. kuvassa sodan aikaiset raiteet lähempää tarkasteltuna. Etelän suunasta saapuneet junat kulkivat suomalaista, normaalileveyteen (1550mm) rakennettua raidetta pitkin.
Siirtokuormauspihalla saapuneiden junien lastit siirrettiin kapeammalle (750mm) raiteelle.
Kuvan keskellä, alareunassa pääradasta eriytyy vasemmalle niin kutsuttu Berliinin raide.
Raiteiden vieressä sijainneet rakennukset olivat varastoja. Kuvan keskellä, kohdassa jossa tie ylittää radan eroaa oikealle niin kutsuttu Uhtuan raide, joka kulki Uhtuan parakille. Oikealla näkyy jo aiemmin mainittuja Suomen armeijan rakennuksia.
12. kuvassa siirtokuormausratapiha toisesta suunnasta katsottuna. Edessä oikealla kaksi keltaista rehuvarastoa. Yläosassa kuvaa näkyy osa saksalaisten vankileirialueesta.
13. kuvassa keskellä näkyy saksalaisten oma asemarakennus, jonka takana sijaitsivat varasto- ja henkilöstörakennukset. Oikealla puolella sijaitsi resiinahuone.
14. kuvassa edellä mainittu asemarakennus kauempaa kuvattuna. Asemalta johti tie saksalaisten vankileirialueelle, joka näkyy kuvan keskellä. Vankileirillä oli ainakin seitsemän vankien majoittumiseen tarkoitettua maakorsua.
15. kuvassa on saksalaisten yksi suurimmista rakennuksista. Iso veturikorjaamo, jonka jäänteet löytyvät vieläkin Hyrynsalmelta. Korjaamolla oli pituutta 37 metriä ja leveyttä 29,5 metriä.
Kokoa sillä oli noin 700 neliömetriä. Korjaamoon mahtui kerrallaan neljä veturia. Rakennusta lämmitettiin kuvassa näkyvien siipirakennusten uuneilla. Veturikorjaamon edessä sijaitsi agrigaattirakennus.
16. kuvassa siirtoratapihan oikealla puolella sijaitsivat polttoainevarastot ja jakeluasema.
Polttoainetynnyrit varastoitiin neljään sirpalesuojaan rakennusten edustalle. Keskellä, suoraan vasemmanpuolimmaisen junan yläpuolella oli hiekkavarastorakennus. Alueen ensimmäinen Polar Oy:n rakentama suuri parakkirakennus näkyy suoraan hiekkavaraston takana. Ylhäällä
suuren parakin oikealla puolen oli yksi miehistön majoitusparakeista.
17. kuvassa ratapiha-alue pohjoisesta kuvattuna. Etualalla, oikealla olivat varastorakennus ja sitä vastapäätä kirjurin rakennus. Pääradan vasemmalla puolella näkyvät jo aiemmin mainitut
VR:n asemarakennukset ja Suomen armeijan rakennuksia.
18. kuvassa ratapihan pohjoispääty. Saksalaisten kenttäradan kääntölenkki oikealla puolella.
Itse päärata jatkui pohjoiseen, kohti Suomussalmea, Taivalkoskea ja Kuusamo.