Johtopäätökset - Eläinavusteinen työskentely sosiaalityössä : oppilaiden ja kuraattorin kokemuk

Kuviossa 1. (s. 15) esitellyistä psykososiaalista orientaatiota koulukuraattorin työssä ku-vaavista seikoista vahvimmin myös eläinavusteiseen kuraattorityöskentelyyn vaikuttavat olevan sidoksissa psyykkisen ja sosiaalisen huomioiminen, koulunkäynnin sosiaalisten

edellytysten tukeminen sekä tuen tarjoaminen kasvun ja toimintakyvyn edistämiseksi.

Eläinavusteisuuden voidaan haastatteluaineiston perusteella katsoa toimivan näissä koh-dissa positiivisena lisänä. Psyykkinen hyvinvointi, eläimen läsnäolosta koettu sosiaalinen tuki sekä sosiaalisten taitojen vahvistaminen nousivat esille tekijöinä, joihin eläinavustei-sella työskentelyllä voidaan haastatteluaineiston perusteella katsoa olevan vaikutusta.

Psyykkisen hyvinvoinnin lisääntymisen sekä sosiaalisten taitojen vahvistumisen voidaan katsoa olevan merkittävä tekijä myös niin koulunkäynnin sosiaalisten edellytysten kuin kasvun ja toimintakyvynkin edistämisen kannalta.

Edelleen kuviota 1. (s. 15) tarkastellen, kuraattorin oma ammatillinen osaaminen, sisäl-täen tieteellisen tiedon ja kokemuksen hyödyntämisen sekä kuraattorin keskeisenä mene-telmänä toimivan terapeuttisen keskustelun taidon, on myös eläinavusteisessa työskente-lyssä merkittävässä roolissa. Haastatteluaineistossa ilmeni useammassa kohdassa kuraat-torin keskustelutuen merkitys positiiviselle muutokselle. Kuraatkuraat-torin haastattelussa kävi myös useammassa kohdassa esille koiran kanssa tehtävien harjoitteiden tietoinen ja ta-voitteellinen käyttäminen tai sen arvioiminen onko eläimen kanssa työskentely kaikkien oppilaiden kanssa tarkoituksenmukaista, missä myös näkyy tieteellisen tiedon ja koke-muksen hyödyntäminen työssä. Kuraattorin ammattitaidon varassa voidaan katsoa myös olevan huolehtia yhteistyöstä oppilaan, huoltajien, opettajien sekä mahdollisen muun ver-koston kanssa. Samoin kuraattori voi omalla toiminnallaan tuoda sosiaalisia näkökohtia opetus- ja kasvatustyöhön. mikä vaikuttaa myös osaltaan oppilaiden koulunkäynnin sosi-aalisten edellytysten tukemiseen.

Tämän tutkimuksen päätarkoituksena oli tuottaa tietoa siitä kuinka aiemmasta tutkimus-tiedosta nostettavissa olevat eläinavusteisen työskentelyn vaikutukset ovat todennetta-vissa käytännön sosiaalityössä. Tätä aihetta lähestyttiin kysymyksellä kuinka yläkou-luikäiset kuraattorin palveluja käyttävät nuoret ovat kokeneet eläinavusteisen kouluku-raattorin työskentelyn. Tutkimuksessa haastateltujen nuorten keskuudesta kaikkein vah-vimmaksi kokemukseksi koiratyöskentelystä nousi mielialan paraneminen, joka ei suora-naisesti ollut mukana alkuperäisessä analyysirungossa, mutta joka sen vahvan esiintyvyy-den vuoksi nostettiin siihen mukaan. Se myös soveltui hyvin tutkimuksen yhesiintyvyy-den suurem-man teemakokonaisuuden ”minäkuva ja psyykkinen hyvinvointi” osaksi.

Vahvimmiksi aiemmasta tutkimustiedosta luodun analyysirungon mukaisiksi kokemuk-siksi koiratyöskentelystä nousivat vuorovaikutuksen helpottuminen, koiran rauhoittavat vaikutukset sekä koiran tarjoama sosiaalinen tuki. Muita tutkimuksessa tarkasteltuja, aiempaan tutkimukseen perustuvia analyysirungon teemoja olivat sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen vahvistuminen, oman minän vahvistuminen ja psyykkisen hyvinvoinnin tuki sekä vaikutukset oppimiseen ja koulunkäyntiin. Näistä teemoista osassa koiran mer-kitys oli selkeästi vähäinen ja viimeisimmissä sitä ei haastateltujen kokemusten mukaan ollut juuri lainkaan.

Lyhyesti yhteenvetona voidaan todeta, että koiran merkitys nuorille kuraattorin vastaan-otolla on nimenomaan hyvänmielen tuojana, puhumisen helpottajana, rauhoittavana teki-jänä sekä sosiaalisen tuen tarjoajana. Hyvän mielen tuntemus voi haastatteluissa kuvattu-jen kokemusten mukaan kantaa pidemmänkin ajan, jossakin tapauksessa jopa seuraavaan päivään. Muut tekijät näyttäytyivät enimmäkseen yhteiseen tapaamishetkeen sidonnai-sina. Muissa tutkimuksessa esille nousseissa teemoissa koiran rooli ei ollut nuorten omana kokemana niinkään merkityksellinen.

Joissakin kohdissa on vedettävissä johtopäätöksiä koiran vaikuttavuudesta ja merkityk-sestä positiivisen muutoksen myötävaikuttajana kuraattorin havaintojen perusteella, vaikka nuoret eivät itse osanneet omista kokemuksistaan sellaisia vaikutuksia nostaa. Ku-raattori osasi myös suunnitella koiran kanssa työskentelyä tiettyjä teemoja tukevaksi hyö-dyntäen tässä keskustelun lisäksi koiran kanssa tehtäviä harjoitteita. Jotkut teemat, kuten minäkuvan ja itsetuntemuksen kehittyminen, olivat nuorille vaikeita hahmottaa ja joissa-kin kohdissa kysymykset tuntuivat vaikeilta. Joissajoissa-kin asioissa voidaan tulkita vaikutuk-sen tulevan välillisesti toivaikutuk-sen vaikuttavuuden kautta, kuten opiskelumotivaation ja oppi-miskyvyn lisääntymisen koiran rauhoittavan vaikutuksen myötä. Samoin psyykkinen hy-vinvointi voi lisääntyä sen myötä, että saa puhuttua mieltä painavat asiat pois, mihin koi-ran läsnäolo puolestaan useimpien haastateltavien mukaan vaikutti helpottavasti.

6 POHDINTAA

Edellä kuvatun perusteella eläinavusteisuus voi siis tuoda lisäarvoa joillekin oppilaille kuraattorityössä. Nuoret kokivat koiran kanssa työskentelyn merkitykselliseksi vaikka se joissakin asioissa oli sivuroolissa ja sen vaikutus jäi haastatteluaineiston perusteella jois-sakin kohdissa jonkin verran epäselväksi. Osa haastatelluista koki koiran hyvin vahvasti tärkeäksi osaksi kuraattoritapaamisia, osalle se oli vain mukava lisä. Nimenomaan mieli-hyvän tuojana ja positiivisena vaikutuksena mielialaan koiran läsnäolo koettiin hyvin merkityksellisenä. Koiran ansioksi ei missään tapauksessa kuitenkaan voida yksin laskea mitään edistystä. Kuten psykososiaalisesta sosiaalityöstä kertovassa luvussa kaksi on tuotu esille psykososiaalisen työn sisällön olevan tieteelliseen tietoon perustuvaa yksilöl-listä ongelmien selvittelyä terapeuttisen keskustelun keinoin, on suurin painoarvo myös-kin kuraattorin työssä kuitenmyös-kin kuraattorin tarjoamalla keskustelutuella, jossa koiran läs-näolo toimii usein myönteisellä tavalla vaikuttavana lisänä. Kuraattorin keskustelutuki nousikin oppilaiden haastatteluissa hyvin usein vahvasti vaikuttavaksi tekijäksi positiivi-sen muutokpositiivi-sen edistäjänä.

Muistettava on myös, että aivan kuten minkä tahansa muunkin menetelmän kohdalla, tu-lee eläimen työparina käyttämistä arvioida kunkin kuraattorin asiakkuudessa olevan op-pilaan kohdalla erikseen. Kuten eläinavusteista työskentelyä kuvaavassa luvussa kolme on esitetty, ihmiset reagoivat ja suhtautuvat eri eläimiin yksilöllisesti. Kaikki eivät pidä eläimistä tai eivät pidä mistä tahansa eläimestä. Jotkut voivat myös pelätä eläintä ja toiset eivät osaa ottaa vastaan eläimen tarjoamaa tukea. Esimerkiksi haastatellun kuraattorin havaintojen mukaan koira tarjoaa luontevaa ja hyväksyttävää läsnäoloa ja läheisyyttä myös yläkoululaisille, joille niiden vastaanottaminen voi muuten olla vaikeaa. Kaikki ei-vät kuitenkaan osaa ottaa vastaan koiran tarjoamaa pyyteetöntä hyväksyntää ja kääntää sitä voimavarakseen. Kuraattorin tehtävä onkin tehdä monipuolisesti arviota siitä kenelle koira tuo työskentelyssä lisäarvoa ja kenelle ei.

Oppilaat saavat hyväksynnän tunteen kuraattorin tapaamisilla myös sitä kautta, että ku-raattori sallii oman koiransa kiintyä myös oppilaisiin ja antaa tilaa koiran ja oppilaan vä-lisen suhteen kehittymiselle. Tässä kohdassa on ensiarvoisen tärkeää, että eläimen kanssa

työskentelevä henkilö osaa arvioida menetelmän soveltuvuutta kunkin asiakkaan koh-dalla yksilöllisesti myös eläintyöparin turvallisuudesta huolehtimisen kannalta. Asiak-kaan mahdollinen voimakas pelko tai aggressiivinen suhtautuminen eläimiä kohtaan on eläinavusteisen työskentelyn este kyseisen henkilön kanssa.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan katsoa sosiaalityön kontekstissa tapahtuvan eläinavusteisen työskentelyn kehittämisen ja lisätutkimuksen olevan perusteltua ja kan-nattavaa. Eläinavusteinen työskentely voi olla varteen otettava menetelmä ihmisten hy-vinvoinnin lisäämistä tavoittelevassa työskentelyssä terapiatyön lisäksi myös sosiaa-lialalla. Tämän tutkimuksen tulokset eivät suoraan ole yleistettävissä, koska aineisto oli varsin suppea ja tutkija vielä aineiston kerääjänä kokematon. Laajemmalla otannalla han-kittu aineisto voisi tuottaa edelleen luotettavampia tuloksia, mikä voisi tuoda lisää perus-teita eläinavusteisen sosiaalityön kehittämiselle.

LÄHTEET

Ahonen, Liisa. 2013. ”Koirat kasvun ja kehityksen tukena koulussa”. Teoksessa Karva-terapiaa. Eläinavusteinen työskentely Suomessa, toim. Kaija Ikäheimo. Helsinki: Solu-tion Models House, 184–194.

Ascione, Frank R. 2005. Children and Animals: Exploring the Roots of Kindness and Cruelty. West Lafayette, Indiana: Purdue University Press.

Beck, Alan M. 2011. ”Animals and Child health and Development”. Teoksessa Animals in Our Lives. Human-Animal Interaction in Family, Community, & Therapeutic Settings, toim. Peggy McCardle, Sandra McCune, James A. Griffin, Layla Esposito & Lisa S.

Freund. Baltimore: Paul H. Brooks Publishing Co, 43–54.

Bernler, Gunnar & Lisbeth Johnsson. 1988. Teori för psykosocialt arbete. Stockholm:

Natur och Kultur.

Erikson, Erik H. 1982. Lapsuus ja yhteiskunta. Jyväskylä: Gummerus.

Eskola, Jari & Juha Suoranta. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Jyväskylä:

Gummerus.

Fine, Aubrey H. & Cynthia J. Eisen. 2008. ”A Girl and Three Dogs: Finding the Magic in Animal-Assisted Therapy”. Reflections: Narratives of Professional Helping 14:4, 64–

70.

Fine, Aubrey H. & Alan Beck. 2010. ”Understanding our kinship with animals: input for health care professionals interested in the human/animal bond”. Teoksessa Handbook on animal-assisted therapy. Theoretical foundations and guidelines for practice, toim. Au-brey H. Fine. Amsterdam: Elsevier/Academic, 3–15.

Freund, Lisa S., Octavia J. Brown & Preston R. Buff. 2011. ”Equine-Assisted Activities and Therapy for Individuals with Physical and Developmental Disabilities”. Teoksessa Animals in our lives. Human-animal interaction in family, community & therapeutic set-tings, toim. Peggy McCardle, Sandra McCune, James A. Griffin, Layla Esposito & Lisa S. Freund. Baltimore: Paul H. Brookes Publishing Co, 165–182.

Friedmann, Erika, Heesook Son & Chia-Chun Tsai. 2010. ”The animal/human bond:

health and wellness”. Teoksessa Handbook on animal-assisted therapy. Theoretical foun-dations and guidelines for practice, toim. Aubrey H. Fine. Amsterdam: Elsevier/Aca-demic, 85–107.

Friedmann, Erika, Sue A. Thomas & Timothy J. Eddy. 2000. ”Companion animals and human health: physical and cardiovascular influences”. Teoksessa Companion animals

& us. Exploring the relationships between people & pets, toim. Anthony L. Podperscek, Elizabeth S. Paul & James A. Serpell. Cambridge: Cambridge University Press, 125–142.

Geist, Tracy 2011. ”Conceptual Framework for Animal Assisted Therapy”. Child & Ado-lescent Social Work Journal 28:3, 243–256.

Granfelt Riitta 1993. ”Psykososiaalinen orientaatio sosiaalityössä”. Teoksessa Monisär-mäinen sosiaalityö, toim. Riitta Granfelt, Harri Jokiranta, Synnöve Karvinen, Aila-Leena Matthies & Anneli Pohjola. Helsinki: Sosiaaliturvan Keskusliitto. 175–227.

Hamilton, Gordon. 1951. Theory and Practice of Social Case Work. New York and Lon-don: Columbia University Press.

Harker, Rachel M., Glyn M. Collis & June McNicholas. 2000. ”The influence of current relationships upon pet animal acquisition”. Teoksessa Companion animals & us. Explor-ing the relationships between people & pets, toim. Anthony L. Podperscek, Elizabeth S.

Paul & James A. Serpell. Cambridge: Cambridge University Press, 189–208.

Hart, Lynette A. 2010. ”Positive effects of animals for psychosocially vulnerable people:

a turning point for delivery”. Teoksessa Handbook on animal-assisted therapy. Theoret-ical foundations and guidelines for practice, toim. Aubrey H. Fine. Amsterdam: Else-vier/Academic, 59–84.

Haverkos, Lynne, Karol J. Hurley, Sandra McCune & Peggy McCardle. 2011. ”Public health implications of pets. Our own animals and those of others”. Teoksessa Animals in our lives. Human-animal interaction in family, community & therapeutic settings, toim.

Peggy McCardle, Sandra McCune, James A. Griffin, Layla Esposito & Lisa S. Freund.

Baltimore: Paul H. Brookes Publishing Co, 55–82.

Hirsjärvi, Sirkka & Helena Hurme. 2001. Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teoria ja käytäntö. Helsinki: Yliopistopaino.

Hirsjärvi, Sirkka, Pirkko Remes & Paula Sajavaara. 2009. Tutki ja kirjoita. Helsinki:

Tammi.

Härkälä, Sirpa. 1992. Casework-traditio – amerikkalainen sosiaalityön menetelmä Suo-messa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos. Tutkimuksia n:o 2/1992.

Ikäheimo, Kaija. 2013. ”Koira-avusteinen lasten ja nuorten yksilöpsykoterapia”. Teok-sessa Karvaterapiaa. Eläinavusteinen työskentely Suomessa, toim. Kaija Ikäheimo. Hel-sinki: Solution Models House, 135–149.

Konu Anne. 2002. Oppilaiden hyvinvointi koulussa. Tampere: Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print.

Kruger, Katherine A. & James A. Serpell. 2010. ”Animal-assisted interventions in mental health: definitions and theoretical foundations”. Teoksessa Handbook on animal-assisted therapy. Theoretical foundations and guidelines for practice, toim. Aubrey H. Fine. Ams-terdam: Elsevier/Academic, 33–48.

Laukkanen, Suvi. 2013. ”Eläinten läheisyys tunne-elämämme säätelykeinona”. Teok-sessa Karvaterapiaa. Eläinavusteinen työskentely Suomessa, toim. Kaija Ikäheimo. Hel-sinki: Solution Models House, 22–36.

Levinson, Boris M. 1978. ”Pets and personality development”. Psychological Reports 42:3c, 1031-1038. www.amsciepub.com/doi/abs/10.2466/pr0.1978.42.3c.1031?jour-nalCode=pr0 (Luettu 5.4.2015).

Niemelä, Pauli. 1993. ”Moraali- ja sosiaaliteoreettiset lähtökohdat”. Teoksessa Sosiaa-lialan etiikka, toim. Juha Hämäläinen & Pauli Niemelä. Juva: WSOY, 23–25.

Nurmi, Jari-Erik, Timo Ahonen, Heikki Lyytinen, Paula Lyytinen, Lea Pulkkinen & Isto Ruoppila. 2006. Ihmisen psykologinen kehitys. Helsinki: WSOY.

Palola, Leni. 2013. ”Ratsastusterapian mahdollisuudet lasten ja nuorten psykososiaali-sessa kuntoutukpsykososiaali-sessa”. Teokpsykososiaali-sessa Karvaterapiaa. Eläinavusteinen työskentely Suomessa, toim. Kaija Ikäheimo. Helsinki: Solution Models House, 157–170.

Raunio, Kyösti. 1993. Yhteiskunta, sosiaalipolitiikka ja sosiaalityö. Turku: Turun ylio-pisto.

Richmond, Mary. 1971. What is social casework? New York: Arno Press & The New York Times.

Risley-Curtiss, Christina. 2010. “Social Work Practitioners and the Human-Companion Animal Bond: A National Study”. Social Work 55:1, 38–46.

Risley-Curtiss, Christina, Lisa Anne Zilney & Rebecca Hornung. 2010. ”Animal-Human Relationships in Child Protective Services: Getting a Baseline”. Child Welfare 89:4, 67–

82.

Rouhiainen, Leena. ”Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimusote”.

http://www.xip.fi/tutkija/0401.htm

Salmela, Jari. 2013. ”Eläinavusteinen valmentaja – Solution focused animal assisted therapy®”. Teoksessa Karvaterapiaa. Eläinavusteinen työskentely Suomessa, toim. Kaija Ikäheimo. Helsinki: Solution Models House, 91–100.

Serpell James A. 2010. ”Animal-assisted interventions in historical perspective”. Teo-ksessa Handbook on animal-assisted therapy. Theoretical foundations and guidelines for practice, toim. Aubrey H. Fine. Amsterdam: Elsevier/Academic, 17–32.

Serpell James A. 2011. ”Historical and cultural perspectives on human–pet interactions”.

Teoksessa Animals in our lives. Human-animal interaction in family, community & ther-apeutic settings, toim. Peggy McCardle, Sandra McCune, James A. Griffin, Layla Espos-ito & Lisa S. Freund. Baltimore: Paul H. Brookes Publishing Co, 11–22.

Sinkkonen. Jari. 2013. ”Lapsen yksilökehitys ja suhde eläimiin”. Teoksessa Karvatera-piaa. Eläinavusteinen työskentely Suomessa, toim. Kaija Ikäheimo. Helsinki: Solution Models House, 37–43.

Sipilä, Jorma. 1989. Sosiaalityön jäljillä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Sohlman Eiri 2008. ”Psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen opetustyössä - käsit-teitä ja periaatteita”. Teoksessa Psykososiaalisen hyvinvoinnin edistäminen opetustyössä, toim. Arto Ahonen, Eva Alerby, Ole Martin Johansen, Raimo Rajala, Inna Ryzhkova, Eiri Sohlman & Heli Villanen. Rovaniemi: Lapin yliopistokustannus. 17–24.

Taskinen Sirpa 2004. ”Lasten psykososiaaliset palvelut ja lastensuojelu”. Teoksessa Las-tensuojelu tänään, toim. Annamaija Puonti, Tuula Saarnio & Anne Hujala. Helsinki: Kus-tannusosakeyhtiö Tammi. 141–153.

Tedeschi, Philip, Jennifer Fitchett & Christian E. Molidor. 2005. ”The Incorporation of Animal-Assisted Interventions in Social Work Education”. Journal of Family Social Work 9:4, 59–77.

Toikko, Timo. 1997. ”Psykososiaalinen lähestymistapa sosiaalityössä” Janus: sosiaali-politiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti 5:2, 169–188.

Tuke, Samuel. 1813. Description of the Retreat: An Institution Near York for Insane Per-sons of the Society of Friends. York: W. Alexander. Luettavissa:

https://books.google.fi/books?hl=en&lr=&id=SwEI- AAAAQAAJ&oi=fnd&pg=PR5&dq=Tuke,+Samuel.+1813.+Description+of+the+Re-

treat:+An+Institution+Near+York+for+Insane+Persons+of+the+Soci-

ety+of+Friends.+&ots=f6Nm9W55ra&sig=Z6qKy- BZgMnVTzx8fGYXNoHWrYGU&redir_esc=y#v=onepage&q=Tuke%2C%20Sam- uel.%201813.%20Description%20of%20the%20Retreat%3A%20An%20Institu- tion%20Near%20York%20for%20Insane%20Persons%20of%20the%20Soci-ety%20of%20Friends.&f=false

Tuomi, Jouni & Anneli Sarajärvi. 2009. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Hel-sinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Turunen, Kari E. 2005. Ikävaiheiden kriisit. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.

York Retreat. 2014. http://www.theretreatyork.org.uk/index/history/ (Luettu 15.12.2014).

Yli-Viikari, Anja 2014. ”Green Care -toiminnan hyvinvointivaikutukset. Eläinten hyvin-vointivaikutukset”. Teoksessa Luonnosta hoivaa ja voimaa: miten arvioida Green Care -toiminnan vaikuttavuutta, toim. Katriina Soini. Jokioinen: MTT, 57–62. http://ju-kuri.mtt.fi/bitstream/handle/10024/482135/mttkasvu21.pdf?sequence=1 (Luettu 7.11.2014).

LIITE 1 11.3.2016

Hei,

Suoritan sosiaalityön opintoja Itä-Suomen yliopistossa ja olen tekemässä pro gradu -tut-kielmaa eläinavusteisesta työskentelystä. Tutkimuskysymykseni on: ”Mikä merkitys eläinavusteisella kuraattorin työskentelyllä on palvelua käyttäville nuorille?” Gradua var-ten tarkoituksenani on hankkia aiheesta empiirinen aineisto haastattelujen avulla. Olen toteuttamassa tutkimusta asiakkaan näkökulmasta ja alustavasti olen käynyt neuvotteluja koulunne kuraattorin Riikka Valon kanssa haastateltavien löytymiseksi hänen tapaa-miensa yläkouluikäisten oppilaiden keskuudesta. Haastattelut toteutetaan koulupäivän ai-kana ja pyritään järjestämään siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän haittaa nor-maalille koulutyölle. Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Tutkijana toi-von tietysti kuitenkin mahdollisimman runsasta osanottoa, mikä antaa tutkimuksen tulok-sille luotettavuutta. Kiitoksena ja kannustimena tarjoan jokaiselle haastatteluun osallistu-valle nuorelle elokuvalipun.

Tutkimuksessa noudatetaan hyviä tutkimuseettisiä käytäntöjä kaikissa tutkimuksen vai-heissa. Kuntanne sivistystoimi on myöntänyt minulle tutkimusluvan. Pyydän kohderyh-mään kuuluvilta oppilailta heidän oman suostumuksensa haastatteluun osallistumisesta.

Alaikäisten haastateltavien kyseessä ollessa pyydän suostumuksen myös heidän huolta-jiltaan. Erilliset suostumuslomakkeet toimitetaan nuorille ja huoltajille paperiversioina allekirjoitettaviksi. Kaikki tiedot käsitellään luottamuksellisesti ja tulokset kirjataan il-man, että ketään yksittäistä henkilöä voidaan niistä tunnistaa. Haastatteluista saatava ai-neisto on ainoastaan tutkijan omassa käytössä ja sitä säilytetään salasanalla varustetulla muistitikulla. Koulukuraattorin ja oppilaan käymien keskustelujen sisällöt eivät ole tutki-muksen tiedonintressinä ja minua sitoo vaitiolo kaikista tietooni tulevista asioista.

Mikäli teille herää kysymyksiä tutkimuksen suhteen, vastaan niihin mielelläni. Kysymyk-siä voi esittää sähköpostitse suoraan minulle osoitteeseen riikpie@uef.fi.

Ystävällisin terveisin Riikka Pietarinen

LIITE 2 11.3.2016 HAASTATELTAVAN ALLE 18-VUOTIAAN LAPSEN SUOSTUMUS

Tutkimuksen nimi: ELÄINAVUSTEINEN TYÖSKENTELY AMMATILLISESSA SOSIAA-LITYÖSSÄ – Oppilaiden kokemuksia eläinavusteisesta koulukuraattorin työstä

Haastattelujen toteutuspaikka: Xxxxxxxxxxn koulu, Xxxxxxxx Tutkimuksen tekijä: Riikka Pietarinen, opiskelija

Organisaatio: Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos, sosiaalityö Hei,

Teen tutkimusta eläinavusteisesta työskentelystä ammatillisessa sosiaalityössä. Tutkimus on yh-teiskuntatieteiden maisteriopintojen sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Olen kiinnostunut koulu-kuraattorin työstä ja aineisto kerätään koulukoulu-kuraattorin työtä koira-avusteisesti tekeviltä henki-löiltä sekä heidän asiakkaidensa parista. Tutkimuskysymyksenä on ”Mikä merkitys eläinavustei-sella kuraattorin työskentelyllä on palvelua käyttäville nuorille?”. Kohderyhmään kuuluvat oppi-laat ovat käyneet koulukuraattorin vastaanotolla. Tutkimusaineisto käsitellään luottamuksellisesti ja tulokset kirjataan ilman, että ketään yksittäistä henkilöä voidaan niistä tunnistaa.

Haastatteluista saatava aineisto on ainoastaan tutkijan omassa käytössä ja sitä säilytetään salasa-nalla varustetulla muistitikulla. Koulukuraattorin ja oppilaan käymien keskustelujen sisällöt eivät ole tutkimuksen tiedonintressinä ja tutkijaa sitoo vaitiolo tietoonsa tulevista asioista. Tutkimuk-sessa keskitytään, kuinka nuoret ovat kokeneet eläinavusteisen työskentelyn. TutkimukTutkimuk-sessa nou-datetaan hyviä tutkimuseettisiä käytäntöjä kaikissa tutkimuksen vaiheissa. Xxxxxxxxn kunnan sivistystoimi on hakemuksesta myöntänyt tutkimusluvan tutkimuksen toteuttamista varten. Suos-tumus haastatteluihin osallistumisesta sekä siitä saatavan materiaalin hyödyntämisestä pyydetään myös kohderyhmänä olevilta nuorilta sekä alle 18-vuotiaiden kohdalla myös heidän huoltajiltaan.

Mukavaa kevättalvea toivottaen,

Suostumus:

Olen halukas osallistumaan vapaaehtoisesti yllä esitettyä tutkimusta koskevaan haastatteluun. Mi-nulla on ollut tarpeeksi aikaa miettiä, haluanko osallistua tähän tutkimukseen. Jos haluan osallis-tua, kirjoitan nimeni tähän suostumuslomakkeeseen ja saan elokuvalipun osallistumisestani.

Huoltaja allekirjoittaa suostumuslomakkeen, jolla hän antaa minun osallistua tähän tutkimukseen.

Minua koskevia tietoja ja haastatteluissa esille tulevia asioita saa nähdä ja käsitellä vain tämän tutkimuksen tekijä. Kaikkia minua koskevia asioita tulee käsitellä luottamuksellisesti.

__________________________________ ___________________________________

Paikka ja päivämäärä Haastateltavan allekirjoitus

Tätä suostumuslomaketta on laadittu kaksi samanlaista kappaletta, joista toinen palautetaan tut-kijalle ja toinen jää suostumuksen antajalle.

LIITE 3 11.3.2016

HAASTATELTAVAN ALLE 18-VUOTIAAN LAPSEN VANHEMMAN SUOSTUMUS

Tutkimuksen nimi: ELÄINAVUSTEINEN TYÖSKENTELY AMMATILLISESSA SOSIAA-LITYÖSSÄ – Oppilaiden kokemuksia eläinavusteisesta koulukuraattorin työstä

Haastattelujen toteutuspaikka: Xxxxxxxxxxn koulu, Xxxxxxxx Tutkimuksen tekijä: Riikka Pietarinen, opiskelija

Organisaatio: Itä-Suomen yliopisto, yhteiskuntatieteiden laitos, sosiaalityö Hei,

Aurinkoista kevättä toivottaen,

Suostumus:

Annan vapaaehtoisesti suostumukseni lapseni osallistumiselle yllä esitettyä tutkimusta koskevaan haastatteluun.

Tiedän, että kaikkia lastani koskevia tietoja ja haastatteluissa esille tulevia asioita käsitellään luot-tamuksellisesti ja ne ovat vain tutkimuksen tekijän käytössä.

__________________________________ ___________________________________

Paikka ja päivämäärä Huoltajan allekirjoitus

Tätä suostumuslomaketta on laadittu kaksi samanlaista kappaletta, joista toinen palautetaan tut-kijalle ja toinen jää suostumuksen antajalle.

LIITE 4

Hei,

Kiitos suostumuksestasi haastatteluun. Haastattelun ajankohdasta saat tiedon koulusi

In document Eläinavusteinen työskentely sosiaalityössä : oppilaiden ja kuraattorin kokemuksia eläinavusteisesta koulukuraattorin työstä (sivua 53-69)