Aineiston analysoinnissa on sovellettu teorialähtöistä sisällönanalyysia. Jouni Tuomen ja Anneli Sarajärven (2012, 91) mukaan sisällönanalyysi on perusanalyysimenetelmä, jota voidaan soveltaa kaikessa laadullisessa tutkimuksessa. Tuomen ja Sarajärven (emt., 106) mukaan sisällönanalyysilla voidaan kuvata tutkimuksen aineistona olevien dokumenttien sisältöä sanallisesti, eikä siihen liity sisällön erittelyyn kuuluvaa aineiston kvantitatiivista kuvaamista. Sisällönanalyysi voidaan Tuomen ja Sarajärven (emt. 95–98) mukaan jakaa induktiiviseen ja deduktiiviseen analyysiin eli joko yksittäisestä yleistä kohti etenevään tai yleisestä yksittäistä kohti etenevään päättelyn logiikkaan. Tuomi ja Sarajärvi toteavat kuitenkin tämän jaottelun olevan ongelmallista erityisesti siksi, että siinä jätetään huomi-oimatta abduktiivinen päättely, joka on heidän mukaansa kolmas tieteellisen päättelyn logiikka. Abduktiivisen päättelyn ajatuksena on, että teorianmuodostus on mahdollista jonkin johtoajatuksen liittyessä havaintojen tekoon. Sisällönanalyysin kolme eri muotoa ovat aineistolähtöinen, teorialähtöinen ja teoriaohjaava. Aineistolähtöistä sisällönanalyy-sia voidaan Tuomen ja Sarajärven mukaan pienellä varauksella nimitttää induktiiviseksi.
Teoriaohjaavasta sisällönanalyysista voidaan puhua päättelyn logiikaltaan abduktiivi-sena. Teorialähtöinen analyysi puolestaan on useimmiten yhdistetty deduktiiviseen päät-telyyn.
Kvalitatiivisen tutkimuksen analyysi on Hirsjärven ym. (2009 161–163) mukaan tyypil-lisimmillään induktiivista, jolloin lähtökohtana ei ole jo valmiiksi tiedossa olevan teorian tai hypoteesin testaaminen vaan pyrkimyksenä on löytää uutta aineiston monitahoisen ja
yksityiskohtaisen tarkastelun seurauksena. Tämän tutkimuksen analyysimenetelmä on perinteisestä kvalitatiivisesta tutkimuksesta poiketen nimenomaan deduktiivinen, teo-rialähtöinen sisällönanalyysi. Tutkimusasetelma pohjautuu olemassa olevaan teoriaan ja sen toimivuuden tarkasteluun käytännössä.
Tuomen ja Sarajärven (2012, 97) mukaan teorialähtöinen analyysi pohjautuu johonkin tiettyyn teoriaan tai ajattelumalliin, joka kuvaillaan tutkimuksessa ja jonka mukaan tutki-muksessa kiinnostavat käsitteet määritellään. Aineistoa analysoidaan aikaisemman tiedon perusteella luodun kehyksen puitteissa. Teorialähtöisen analyysin taustalla on Tuomen ja Sarajärven mukaan usein aikaisemman tiedon testaaminen uudessa kontekstissa. Tässä tutkimuksessa teoriapohja perustuu tutkimustietoon eläinavusteisesta, ihmisten hyvin-vointia tukevasta, työskentelystä. Tutkimuksessa halutaan tuottaa tietoa eläinavusteisen työskentelyn hyödynnettävyydestä menetelmänä käytännön sosiaalityössä, tarkemmin koulukuraattorin työssä. Koulukuraattorin työn voidaan katsoa olevan psykososiaalista sosiaalityötä, minkä vuoksi myös psykososiaalisen sosiaalityön teoriaa on avattu tutki-muksen teoriaosuudessa.
Tuomen ja Sarajärven (2012, 113) mukaan teorialähtöisessä sisällönanalyysissa aineiston analyysin luokittelu perustuu aiempaan viitekehykseen ja analyysia ohjaa jokin teema tai käsitekartta. Teorialähtöinen analyysi alkaa analyysirungon muodostamisella. Aineis-tosta muodostetaan analyysirungon sisälle erilaisia luokituksia tai kategorioita, jolloin siitä voidaan poimia asiat jotka kuuluvat analyysirunkoon sekä asiat, jotka jäävät sen ul-kopuolelle. Ulkopuolelle jäävistä asioista voidaan muodostaa uusia luokkia induktiivisen sisällönanalyysin mukaisesti. Aineistosta voidaan kerätä myös vain niitä asioita, jotka so-pivat analyysirunkoon, jolloin puhutaan strukturoidusta analyysirungosta. Tämä tuo mu-kanaan mahdollisuuden aiemman teorian tai käsitejärjestelmän testaamiseen uudessa kontekstissa.
Tässä tutkimuksessa teorialähtöinen sisällönanalyysi on aloitettu litteroimalla haastattelut tekstiaineistoksi, jota on analysoitu valmiista teoriatiedosta löytyvien teemojen avulla.
Haastattelut olivat oppilaiden kohdalla kestoltaan kahdeksastatoista minuutista kolmeenkymmeneenkuuteen minuuttia. Yhteensä oppilashaastatteluista kertyi äänimateriaalia 169 minuuttia. Kuraattorin haastattelu oli kestoltaan tunnin ja kahden
sivua ja kuraattorin haastattelusta 12 sivua. Litteroidut tekstit on kirjoitettu fontilla Times New Roman, koko 12 ja riviväli 1. Analyysissa käytetyt teemat on nostettu eläinavusteista työskentelyä kuvaavasta tutkimustiedosta. Samat teemat toimivat myös teemahaastattelujen runkona. Analyysia siis ohjaa valmis käsitekartta. Analyysia varten on muodostettu strukturoitu analyysirunko haastattelujen teema-alueluetteloiden mukaisesti ja aineistosta on poimittu ne asiat, jotka kuuluvat analyysirunkoon. Litteroidun aineiston alkuperäiset ilmaukset pelkistettiin ja kerättiin alaluokkien alle. (Tuomi &
Sarajärvi 2012, 116.)
Tämän tutkimuksen kolmena suurena teemana ovat olleet teoriapohjasta nostetut
”eläinavusteinen työskentely minäkuvan ja psyykkisen hyvinvoinnin tukena”,
”eläinavusteinen työskentely sosiaalisten taitojen vahvistajana” sekä ”eläinavusteinen työskentely toimintakyvyn ja motivaation vahvistajana”. Haastatteluaineiston pelkistetyt ilmaukset jaettiin teemoista johdettujen alaluokkien alle. Teemat ja niistä muodostetut alaluokat määräytyivät tutkimuksen taustalla olevasta teoriasta ja ne toimivat myös haas-tattelurungon pohjana. Teemat ovat siis kulkeneet samoina läpi koko tutkimuksen. Ai-neiston tarkastelun seurauksena strukturoidusta analyysirungosta täytyi joustaa mieli-alaan vaikuttamisen kohdalla, joka ei ollut alkuperäisessä analyysirungossa mukana. Se kuitenkin nousi aineistosta vahvana ja sopii teoriapohjasta nostetun suuremman teeman
”eläinavusteinen työskentely minäkuvan ja psyykkisen hyvinvoinnin tukena” alle. Muilta osin analyysi eteni strukturoidun rungon mukaisesti.
Alaluokkia yhdistettiin ja tiivistettiin ja auki kirjoittamisen jälkeen ne yhdistettiin takaisin kolmen suuremman teoriapohjasta nousevan teeman alle. Analyysin teossa käytettiin apuna värikoodeja, joiden avulla aineistoa oli helppo jäsentää. Kolme suurempaa teemaa oli määritelty eri väreillä ja samat värit kulkivat analyysivaiheessa kuhunkin yhteydessä olevien alaluokkien mukana. Teemat ja analyysirungon alaluokat on esitelty seuraavassa taulukossa (Taulukko 1.).
Taulukko 1. Analyysiteemat
PÄÄTEEMAT ALKUPERÄISET ALALUOKAT LOPULLISET ALALUOKAT ELÄINAVUSTEINEN
Itsetunnon, minäkuvan ja it-setuntemuksen
tarjoami- nen Oman minän vahvistumi-nen ja psyykkisen
Sosiaalisten taitojen ja tunnetaitojen
Rauhoittavat vaikutukset ja stressin lieventyminen
Analyysin päätteeksi aineistosta auki kirjoitettuja havaintoja peilattiin eläinavusteisen työskentelyn teoriapohjaan etsien sieltä eroja ja yhteneväisyyksiä, mitä on kuvattu vii-dennessä luvussa. Raportoinnissa näkökulma on teorialähtöinen. Kunkin alaluokan koh-dalla tuodaan esille kuinka empiirisestä aineistosta kootut havainnot tukevat niitä kuvauk-sia ja johtopäätöksiä, joita teoriapohjassa on esitetty eläinavusteisen työskentelyn tutki-muksesta käyneen ilmi. Johtopäätösluvussa tarkastellaan myös empiirisen aineiston yh-tymäkohtia psykososiaalisen sosiaalityön teoriatiedon kanssa.
Saatu aineisto kuvaa kahdeksan eri henkilön henkilökohtaisia kokemuksia ja näkemyksiä eläinavusteisesta työskentelystä. Haastateltujen kyky käsitellä ja pohtia haastattelussa esille nostettuja asioita oli hyvin yksilöllistä. Näin ollen sisällöllisesti täsmälleen saman-laisen aineiston saaminen vastaavanlaisessa uudessa tutkimuksessa on epätodennäköistä.
Tämä sekä se, että haastateltavien määrä oli olosuhteista johtuen vähäinen, on otettu huo-mioon johtopäätöksiä tehtäessä.