Tutkimuksen kontekstina toimii koulukuraattorin työ. Tutkimuksen näkökulma on asia-kaslähtöinen ja kohderyhmänä ovat yläkouluikäiset, jotka ovat käyneet eläinavusteista työskentelyä koira-avusteisesti tekevän koulukuraattorin vastaanotolla yläkoulun aikana.
Tutkimuksen aineiston hankinnassa tehtiin alun perin yhteistyötä kahden eri paikkakun-nilla sijaitsevan koulun kanssa, mutta valitettavien ulkopuolisten tekijöiden vuoksi toinen koulu ei pystynyt jatkamaan yhteistyötä alustavia kyselyjä pidemmälle. Näin ollen tutki-muksen aineisto on kerätty yhdeltä koululta.
Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus. Sirkka Hirsjärven, Pirkko Remeksen ja Paula Saja-vaaran (2009, 161–163) mukaan kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistonhankinnassa suositaan tutkittavien näkökulmia esille tuovia metodeja, kuten haastattelut, havainnointi sekä tekstiaineistojen diskursiiviset analyysit. Kohdejoukko on myös tarkoin valittu. Tut-kimuksen teko on joustavaa ja suunnitelmia voidaan muuttaa olosuhteiden mukaan. Ta-paukset ovat ainutlaatuisia ja aineistoa tulkitaan tämän mukaisesti. Tässä tutkimuksessa aineiston hankintametodina on käytetty haastattelua. Tutkimuksen aineisto on hankittu haastattelemalla tutkimuskysymyksen kannalta relevanttia kohderyhmää. Tutkimukseen
on haastateltu yläkouluikäisiä nuoria sekä koulukuraattoria noin kahdeksansataa oppi-lasta omaavasta yhtenäiskoulusta, mikä on tutkimuskysymyksen kannalta relevantti koh-deryhmä. Aineisto käsittää seitsemän nuoren haastattelut sekä yhden koiraa työparina käyttävän koulukuraattorin haastattelun. Kaikki nuoret olivat käyneet kuraattorin vas-taanotolla sekä ilman koiran mukana oloa että koiran ollessa tapaamisella läsnä. Kyseisen kuraattorin työparina toimiva koira oli mukana haastattelutilanteissa.
Hirsjäven ym. (2009, 161–163) mukaan kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtana on to-dellisen elämän kuvaaminen. Todellisuuden moninaisuutta pyritään kuvaamaan mahdol-lisimman kokonaisvaltaisesti. Tyypillistä kvalitatiiviselle tutkimukselle on Hirsjärveä ym. mukaillen kokonaisvaltainen tiedonhankinta sekä se, että aineiston hankinta tapahtuu todellisissa tilanteissa. Tiedon keruu tapahtuu ihmisten havaintojen ja keskustelujen kautta, tässä tapauksessa haastattelutilanteissa käytyjen keskustelujen kautta. Tämä tutki-mus kuvaa kvalitatiiviselle tutkimukselle ominaisesti kokemuksia todellisesta elämästä, tarkemmin yläkouluikäisten nuorten sekä koulukuraattorin kokemuksia eläinavusteisesta kuraattorityöstä. Haastatteluaineistosta esille nousseet asiat on pyritty huomioimaan mo-nipuolisesti.
Tutkimus on toteutettu teemahaastatteluna. Teemahaastattelu on Sirkka Hirsjäven ja He-lena Hurmeen mukaan puolistrukturoitu haastattelumenetelmä. Puolistrukturoitua haas-tattelua on kuvattu monella eri tavalla. Yhden kuvauksen mukaan kysymysten muoto on kaikille haastateltaville sama, mutta niiden järjestys voi vaihdella. Toisaalta on kuvattu kysymysten olevan ennalta määrättyjä, mutta haastattelijalla on mahdollisuus vaihdella niiden sanamuotoa. (Hirsjärvi & Hurme 2001, 47.) Jari Eskola ja Juha Suoranta (1998, 87) ovat kuvanneet puolistrukturoitua haastattelua siten, että kaikille haastateltaville esi-tetään samat kysymykset, mutta heille ei anneta strukturoidulle haastattelulle ominaisesti valmiita vastausvaihtoehtoja. Eskola ja Suoranta kuvaavat teemahaastattelua menetel-mäksi, jossa haastattelun teemat on määritelty etukäteen, mutta kysymykset eivät ole tark-kaan muotoiltuja. Ennalta määritellyt aihealueet käydään haastattelussa läpi, mutta val-miiksi muotoiltuja kysymyksiä ei ole suunniteltu tarkasti etukäteen. Aihealueiden käsit-telyjärjestys ja niistä käytävän keskustelun laajuus voivat vaihdella eri haastattelutilantei-den kesken.
Hirsjärven ja Hurmeen (2001, 66) mukaan teemahaastattelun teema-alueet muodostuvat tutkimuksen pohjana olevasta teoriasta ja tutkimustiedosta. Tässä tutkimuksessa haastat-teluteemojen muotoilemisessa on käytetty pohjatietona eläinavusteista työskentelyä ku-vaavasta tutkimuskirjallisuudesta esille nostettavissa olevia teemoja, jotka on esitelty tut-kimuksen teoriaosuudessa. Kolmen pääteeman lisäksi oli etukäteen mietitty niihin sidok-sissa olevia pienempiä kokonaisuuksia, joista muodostettiin teema-alueluettelot. Haastat-telurunko ei pitänyt sisällään yksityiskohtaista kysymysluetteloa, vaan kysymykset esi-tettiin kunkin haastattelun edetessä teema-alueiden mukaisesti. Teema-alueiden tarkenta-mista varten oli myös valmiiksi mietittynä tarkentavia kysymyksiä, jotka olivat haastat-telijan tukena haastattelutilanteessa. Kokemattomana haastathaastat-telijana tällaisesta muistilis-tasta oli hyötyä ja se auttoi viemään haastatteluja jouhevammin eteenpäin. Tukikysymys-ten listasta huolimatta jäi tarkentavien kysymysTukikysymys-ten tekeminen joidenkin haastattelujen joissakin kohdissa liian vähäiseksi ja näin ollen saatu informaatio niiltä osin ohueksi.
Teemahaastattelulomakkeen laatiminen tapahtui eläinavusteisen työskentelyn teoriapoh-jaan perehtymisen kautta. Tätä perehtymistä edesauttoi kandidaatin tutkielmana laatimani kirjallisuuskatsaus eläinavusteisesta työskentelystä sosiaalityön menetelmänä vuodelta 2015. Kirjallisuuskatsaus on toiminut lähtökohtana tämän tutkimuksen tekemiselle. Kir-jallisuuskatsauksesta oli nostettavissa kolme selkeää pääteemaa, joita on kuvattu tämän tutkimuksen teoriapohjassa, ja joiden merkitystä käytännön sosiaalityössä tässä tutkimuk-sessa tarkastellaan kohderyhmän kokemusten kautta. Näiden kolmen pääteeman alle muodostettiin niin ikään eläinavusteisen työskentelyn teoriatiedon perusteella teema-alueluettelot, jotka toimivat haastattelukysymysten pohjana.
Haastattelut toteutettiin kuraattorin työtilassa nuorten koulupäivän aikana. Haastattelut jakautuivat kolmelle eri päivälle. Haastateltavien hankinnassa tehtiin yhteistyötä kuraattorin kanssa, joka kysyi suostumukset haastatteluihin alustavasti. Kuraattori myös välitti koulun sisäisellä viestintäohjelmalla nuorille ja heidän vanhemmilleen kirjoitetun tiedotteen tutkimuksesta (liite 1) sekä suostumuslomakkeet nuorille (liite 2) ja huoltajille (liite 3). Samoin hän välitti kaikille haastatteluun suostuneille oppilaille teemahaastattelun rungon (liite 4) etukäteen tutustuttavaksi. Kuraattori oli myös varannut haastatteluajat haastateltaville sopivan aikataulun mukaisesti sekä luovutti oman työhuoneensa haastattelujen toteuttamisen paikaksi. Kuraattorin työtilan käyttäminen loi edellytykset rauhallisen haastattelutilanteen rakentamiselle oppilaiden kanssa.
Haastattelujen tapahtuminen koulupäivien aikana aiheutti sen, että joitakin kertoja haastattelu keskeytyi hetkeksi koulun välituntikellon soidessa ja kerran keskusradion kuulutuksen vuoksi, joihin ei voinut vaikuttaa. Yhdellä haastateltavalla oli puheen tuottamisen ongelma, jonka vuoksi haastattelija toisti hänen vastauksiaan ääneen tehden siten tarkentavia kysymyksiä, joihin haastateltava vastasi yhdellä tai kahdella sanalla.
Haastatelluista oppilaista viisi oli tyttöjä ja kaksi poikia. Oppilaista kolme oli yhdeksäsluokkalaisia, yksi kahdeksasluokkalainen ja kolme seitsemäsluokkaisia.
Yhdeksäsluokkalaisista yksi oli poika ja kaksi tyttöjä, kahdeksasluokkalainen oli tyttö ja seitsemäsluokkalaisista niin ikään yksi poika ja kaksi tyttöä. Tutkimusraportissa on mainittu heidän ikänsä ja käymänsä luokka-aste. Haastateltujen tutkimusraportissa esiintyvät nimet ovat kuvitteellisia. Tutkimusraportissa heidät henkilöidään seuraavasti:
- Viisitoistavuotias yhdeksäsluokkalainen Elina - Viisitoistavuotias yhdeksäsluokkalainen Johanna - Neljätoistavuotias kahdeksasluokkalainen Maria - Kolmetoistavuotias seitsemäsluokkalainen Sofia - Kuusitoistavuotias yhdeksäsluokkalainen Tapani - Neljätoistavuotias seitsemäsluokkalainen Tapio - Kolmetoistavuotias seitsemäsluokkalainen Venla
Haastattelut tallennettiin sekä erillisellä tallennuslaitteella, että varmuuden vuoksi puhelimen tallennussovelluksella. Haastattelujen tallentamisesta tiedotettiin haastattelun alussa jokaista haastateltavaa ja varmistettiin, että tallentaminen sopii heille. Kuraattorin työparina toimivan koiran läsnäolo haastatteluissa mahdollisti myös haastattelijan omien havaintojen tekemisen siitä kuinka nuoret suhtautuivat koiraan sekä vaikuttiko se nuorten olotilaan haastatteluun tullessa ja sen aikana. Myös haastattelukysymyksiin sisällytettiin kysymyksiä siitä millaisena nuoret kokivat koiran läsnäolon haastattelutilanteessa.
Haastattelujen välillä oli myös mahdollisuus havainnoida muidenkin kuin haastateltavien nuorten suhtautumista koiraan koulussa. Eläinavusteista työtä tekevän kuraattorin haastattelu toi lisää näkökulmaa tutkimusaiheen käsittelyyn.
Tutkimuskysymykseen haettiin vastauksia haastattelemalla kohderyhmään kuuluvia hei-dän kokemuksistaan eläinavusteisesta työskentelystä. Sen myötä on tehty tulkintaa siitä,
mikä merkitys eläinavusteisella työskentelyllä on heille. Tutkimus on näin ollen luonteel-taan fenomenologis-hermeneuttinen, joka tarkoittaa sitä, että tutkimuskohteena on inhi-millinen eletty kokemus, jonka merkitystä pyritään käsitteellistämään. Jokaisen haasta-teltavan yksilön kokemuksella on merkitystä tutkimuksen lopputulokselle. (Tuomi & Sa-rajärvi 2009, 35; Rouhiainen 2015: Fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimukseen liitty-viä käsitteitä.) Tässä tutkimuksessa inhimillisenä elettynä kokemuksena on eläinavustei-nen kuraattorityö. Eläinavusteisen kuraattorityön merkitystä palvelua käyttäville nuorille ja työtä tekevälle kuraattorille pyritään käsitteellistämään haastatteluaineiston analyysin kautta. Haastateltavat ovat kukin yksilöitä, joiden kokemukset on otettu huomioon lopul-listen johtopäätösten tekemisessä.