Tämän tutkimuksen teoriapohjan yhtenä pääteemana on eläinavusteisen työskentelyn vai-kutus ihmisen minäkuvaan ja psyykkiseen hyvinvointiin. Haastatteluaineistosta yhdeksi vahvimmista psyykkisen hyvinvoinnin kokemuksista koiran kanssa työskentelyssä nousi mielihyvän tunteiden ja positiivisen asenteen lisääntyminen koiratapaamisten myötä.
Tämä ei kuulunut tutkimuksen alun perin määriteltyyn analyysirunkoon, mutta nousi haastatteluissa esille niin vahvasti ja oli selkeästi sidottavissa suurempaan kokonaisuu-teen vaikutuksista minäkuvaan ja psyykkiseen hyvinvointiin, että oli perusteltua nostaa mielialaan vaikuttaminen yhdeksi analyysirungon alaluokaksi.
Haastatteluissa kuvattiin vapautuneempaa oloa, helpottuneempaa mieltä, pahan mielen vaihtumista iloisuudeksi sekä surullisen olon helpottamista koiran läsnäolon myötä. Vii-sitoistavuotias yhdeksäsluokkalainen Elina kuvasi hänelle tulevan paremman olon siitä kun koira tapaamisilla osoittaa pitävänsä hänestä, minkä seurauksena on mielihyvän tunne ja mielialan piristyminen.
”ku näkee sen koiran ja sen häntä heiluu nii sit tulee itelleki semmonen tosi paljo parempi olo ku tietää että hei toi tykkää must ja tulee semmonen niinku kiva olo, et se piristää” (Elina, 9lk)
Elina kuvasi tapaamisten vaikutusta myös siten, että niiden myötä tulee positiivisempi asenne ja hymyilyttää enemmän.
”se positiivinen asenne tulee sieltä ja en mä tiiä, kyl se niinku positiivisuus tulee heti ja hymyilyttää paljon enemmän ja nii…” (Elina, 9lk)
Myös neljätoistavuotias kahdeksasluokkalainen Maria kuvasi tapaamisten vaikuttavan positiivisesti päivän kulkuun ja mielialaan.
”no siis sanotaan että kyllä mä alan paljon helpommin hymyilee ku jos toi Koira on ollu täällä paikalla” (Maria, 8lk)
Mielialan kohenemiseen vaikutti muun muassa koiran pyyteettömästi antama positiivinen huomio. Positiivisen huomion saamisen tarve nuorilla on myös Nurmen ym. (2006, 146) esille nostama koulukuraattorin työssään ammatillisesti huomioon otettava seikka oppi-laiden hyvinvoinnin edistämistyössä.
Kaikki haastatellut oppilaat kuvasivat kuraattoritapaamisten vaikuttavan mielialaan tävästi. Koiran läsnäolo kuraattoritapaamisilla koettiin kivana asiana ja sen koettiin piris-tävän sekä lisäävän positiivista asennetta ja hyvää mieltä. Kevyeksi koetun mielialan sekä positiivisen ja hyvän mielen voidaan katsoa olevan osa ihmisen psyykkistä hyvinvointia.
Eläinten onkin todettu tutkimuksen mukaan olevan erittäin hyvä voimavara vaikuttamaan myönteisesti myös psyykkiseen hyvinvointiin (Fine & Beck 2010, 9). Myös Haverkos ym. (2011, 77) ovat kirjoittaneet lemmikkien vaikutuksesta henkiseen mukavuuden tun-teeseen. Tutkimusaineistosta nousi selkeästi esille myös kuraattorin keskustelutuen posi-tiivinen vaikutus oppilaiden mielialaan, eikä mielialan kohenemista näin ollen voida las-kea pelkästään koiran läsnäolosta johtuvaksi.
Tutkimukseen haastatellun, koiran kanssa työskentelevän kuraattorin havainnot tukivat oppilaiden kertomia kokemuksia mielialan kohenemisesta.
”Joo, no kohottavasti varmasti…. …mullahan käy tosipaljon mielialaproblematii-kasta kärsiviä nuoria eli on niinku alakulo, tai ahdistus on silleen voimakkaassa roo-lissa asiakkuuksien kesken ja ja tota noin nii, kyllä mä luulen että se tuottaa sem-mosta niinkun mielihyvää tai tai ehkä semsem-mosta iloista odotusta se että jos tietää että on tulossa tänne ja on koiratapaaminen… …mä luulen, että se ehkä sitte tietyllä ta-valla pitää semmosta ilosempaa mieltä yllä” (Kuraattori)
Koira tuo kuraattorin havaintojen mukaan tapaamishetkellä hyvän mielen omalla toimin-nallaan. Kuraattori pystyy työssään hyödyntämään koiran läsnäoloa myös tietoisesti op-pilaiden mielialaan positiivisesti vaikuttavalla tavalla.
”…ja kyllähän sitte taas niinku Koira myöskin tempauksillaan, aina se jotaki vähän keksii tai tunkee syliin tai kiipee sohvan selkänojalle tai varastaa mun laukusta jo-taki, niin kyllähän se niinku mielialaan sillä tavalla vaikuttaa että että hauskaahan se on ja ja sit voidaan myöski sitä kautta lähtee pohtimaan, että mitä muuta hauskaa tai mitä niinku ilosia asioita siinä elämässä sitte muuten on” (Kuraattori)
Koiran kanssa työskentelevän kuraattorin havaintojen mukaan masennusoireisten koh-dalla mielialaan voidaan vaikuttaa positiivisesti myös yksinkertaisesti käymällä yhdessä kävelylenkillä koiran kanssa tapaamisen aikana.
Yhtenä analyysirunkoon kuuluvana osiona oli kokemus koiran läsnäolon tuomasta sosi-aalisesta tuesta. Koiran läsnäolo kuraattoritapaamisilla merkitsi useammalle oppilaalle sosiaalista tukea keskustelutilanteessa. Koiran kuvattiin haastatteluissa tuovan turvaa ja olevan tukena ja se koettiin luotettavaksi turvahenkilöksi. Kolmetoistavuotias seitsemäs-luokkalainen Venla kuvasi kokemustaan kuraattorin työskentelystä koiran kanssa
”mun mielest se jotenki on tosi huippu juttu ja niinku varsinki Koira ku se on nii ihanan rauhallinen ja niinku tulee… se on… mulle tulee ainaki semmonen tunne et se ois ihan ku joku niinku turvahenkilö joka niinku ihan oikeesti (sanoo painokkaasti) voi luottaa ja se on niinku semmone, se on vaa… tulee jotenki semmonen tunne et se on niin tuki ja se ymmärtää joka asian ja, se on… mä tykkään tosi paljon” (Venla, 7lk)
Koiran rapsuttelun ja huomion keskittämisen siihen kuvattiin rauhoittavan sekä helpotta-van oloa. Myös viisitoistavuotias yhdeksäsluokkalainen Johanna kuvasi koiran rapsutte-lun helpottavan oloa sekä koiran olevan tukena
”se ehkä jotenki helpottaa oloo kun ite tykkään koirista ja sitte jos voi just rapsutella ja nii…” (Johanna, 9lk)
”no tuntuu et se vähän niinku on tukena siinä periaatteessa” (Johanna, 9lk)
Koiran läsnäolo antoi mahdollisuuden keskittää välillä huomiota siihen, minkä myötä pu-huminen koettiin helpommaksi. Nämä seikat tukevat muun muassa Haverkosin ym.
(2011, 77) toteamusta siitä, että lemmikit voivat tarjota myös sosiaalista tukea.
Kuraattorin havainnot olivat samansuuntaiset oppilaiden kertomien kokemusten kanssa.
Hänen mukaansa koiran läsnäolo on tarjonnut oppilaille mahdollisuuden keskeyttää kes-kustelu luontevasti hakemalla huomiota ja tukea koiralta. Huomion kiinnittäminen koi-raan on hyväksyttävä keino pitää pieni tauko keskustelun etenemisessä kun taas ilman koiraa tällaista luontevaa tekemisen kohdetta ei ole
”…se mahdollisuus siihen, siihen kysymykseen vastaamisen keskeyttämiseen tai sii-hen niinko semmoseen pienen, pienen niinku huokasun ottamiseen on olemassa sil-loin, eli sillon kun me ollaan kaksistaan pöydän toisella puolella ja toisella puolella niin sillon se on jotenki niin intensiivinen se että niinku tuntuis ehkä jotenki semmo-selta epäluonnollisemmo-selta se että yhtäkkiä lähtis vaan niinku tekemään jotakin, jos ha-luaa pienen semmosen ajattelutauon siihen… mutta että sitte taas kun se koira on, niin koira myös aika luontasesti kulkee tässä ja kuljettaa leluaan tai tekee jotakin muuta ni, tota sitten se on aika luontanen semmonen pieni hengähdystauko siinä…”
(Kuraattori)
Myös Kruger ja Serpell (2010, 39) ovat todenneet, että eläin tarjoaa läsnä ollessaan neut-raalin ulkoisen kohteen, johon voi keskittyä, mikä helpottaa keskustelua. Eläimen tarjoa-man sosiaalisen tuen voidaan näin ollen katsoa vaikuttavan myös vuorovaikutuksen su-jumiseen.
Yhden oppilashaastattelun aikana tuen hakeminen koirasta näkyi hyvin selkeästi haasta-teltavan ottaessa jatkuvasti kontaktia koiraan tai kommentoidessa sen olemista ja
tekemi-sosiaalista tukea sopeutuakseen vaikeisiin tilanteisiin ja sosiaalisen tuen voidaan katsoa olevan terveen toiminnan ja mielenterveyden perusta. Samassa yhteydessä Fine ja Beck kirjoittavat myös olevan todettu, että lemmikit ja seuraeläimet ovat erittäin hyvä voima-vara muun muassa tarjoamaan ihmisille sosiaalista tukea. Myös Serpell (2010, 27) on tuonut esille seuraeläinten pystyvän tarjoamaan ihmisille stressiä vähentävää ja sitä tor-juvaa sosiaalista tukea.
Oman minän vahvistuminen ja psyykkinen hyvinvointi olivat myös analyysirunkoon kir-jattuina tarkastelun kohteina. Haastatteluaineiston perusteella oppilaat kokivat koiran pai-kalla olon kuraattoritapaamisilla tukevan heidän psyykkistä hyvinvointiaan. Psyykkistä selviytymistä on kuvattu myös yhdeksi psykososiaalisen työn tavoitteeksi (Sipilä 1989, 224). Koiran pelkkä läsnäolo sekä sen rapsuttaminen koettiin haastateltujen oppilaiden keskuudessa oloa helpottavaksi. Tämä kokemus saa jossain määrin tukea myös eläinavus-teista työskentelyä kuvaavasta tutkimustiedosta. Tutkimusten (Haverkos ym. 2011, 57) mukaan eläimen omistamisen vaikutuksesta myös ihmisen psyykkiseen terveyteen on tehty havaintoja, joiden mukaan stressi, ahdistus, yksinäisyys ja masennus vähenevät lemmikin ansiosta. Myös Hart (2010, 61) on kirjoittanut tutkimuksesta, jonka mukaan lemmikin omistaminen vaikutti positiivisesti muutokseen psyykkisessä hyvinvoinnissa.
Yllä esitetyt tutkimustulokset kuvaavat lemmikin omistamisen positiivisia vaikutuksia ja eroavat siten tilanteesta, jossa oppilaat tapaavat satunnaisesti kuraattorin koiraa. Koiran mukanaolosta kuraattoritapaamisilla ei näin ollen voida vetää johtopäätöksiä pidempiai-kaisesta vaikutuksesta vaan vaikutusta voidaan arvioida lähinnä tilanteeseen sidonnai-sena. Viisitoistavuotias yhdeksäsluokkalainen Elina kertoi itkeneensä murheitaan oman koiransa kanssa ja koki koiran aina huomaavan pahan mielen ja tulevan lohduttamaan.
”koiran kans on monet illat itketty…” (Elina, 9lk)
”…kyllä sille on vähän puhuttu niistä (suruista ja murheista) ja sit ainaki tietää sen et se ei mee sanomaan yhtään kellekään” (Elina, 9lk)
”…ja välil on silleen et en mä ees haluu äidille sanoo niitä asioita nii sit mä yleensä silleen et otan koiran syliin ja meen omaan huoneeseen ja kerron sille ne asiat”
(Elina, 9lk)
Tämä Elinan kertoma tuo enemmänkin vahvistusta yllä mainittuihin tutkimushavaintoi-hin. Elinan kuvaama koiralle uskoutuminen tukee myös Risley-Curtissin ym. (2010, 69) artikkelissa kuvattua tutkimusta, jonka mukaan erityisesti lapset luottavat salaisuuksiaan ja tunteitaan lemmikeilleen.
Minäkuvan vahvistumisen rinnalla voidaan puhua myös itsetunnon ja itseluottamuksen vahvistumisesta. Osa haastatelluista koki, että heidän itsetunnossaan ja minäkuvassaan on tapahtunut positiivista muutosta kuraattorin luona käyntien myötä. Itsetunnon koettiin vahvistuneen ja sen myötä muun muassa omaan persoonaan ja toimintaan koettiin saadun varmuutta ilmaisemaan omia mielipiteitään, kuten kuusitoistavuotias yhdeksäsluokkalai-nen Tapani kuvasi haastattelussa, kun kysyttiin onko oma arkipäiväiyhdeksäsluokkalai-nen toiminta jollain tavalla muuttunut kuraattorin ja koiran tapaamisten myötä
”ainaki semmonen että hieman varmempi tai semmonen että pystyy, että niinku pys-tyy sanomaan mielipiteensä” (Tapani, 9lk)
Tedeschi ym. (2005, 68) kirjoittavat Boris Levinsonin havainnoista, joiden mukaan eläi-met antavat lapsille enemmän mahdollisuuksia hallinnantunteeseen terapiatilanteessa, mikä puolestaan vaikuttaa egoa ja itsetuntoa vahvistavasti. Tedeschi ym. (emt., 63) ku-vaavat myös tutkimustuloksia siitä, että terapiatyössä mukana ollessaan eläinten on ha-vaittu vahvistavan itsetuntoa.
Kuraattoritapaamisten aiheuttaman hyvän mielen tunteen myötä oli kokemusta muun mu-assa siitä, ettei ajattele itsestään negatiivisesti ja että maailma hymyilee kun itseäkin hy-myilyttää enemmän, minkä koettiin vahvistavan itseluottamusta. Myös oman minäkuvan koettiin pääsääntöisesti vahvistuneen kuraattoritapaamisten myötä. Eräs haastateltavista kuvasi löytäneensä työskentelyn myötä oman persoonansa sekä kasvaneensa henkisesti.
Koiran mukana olemisen merkitys jäi kuitenkin näissä kokemuksissa vähäiseksi kuraat-torin keskustelutuen ollessa merkityksellisempää.
Myös kuraattorin havainnot tässä asiassa olivat samansuuntaisia. Kuraattori kertoi pysty-neensä havainnoimaan oppilaiden itsetunnossa kehitystä, mikä on ilmennyt pienissä asi-oissa, kuten oppilaan ryhdissä tai kuraattorin huoneeseen tulemisen asenteessa. Koiran mukanaolon vaikutusta siihen on hänen mukaansa kuitenkin todella vaikeaa arvioida, mutta hän pohti sen mahdollisesti voivan nopeuttaa prosessia. Kuraattori kuvasi voivansa myös tietoisesti tukea oppilaan itsetuntoa koiran kanssa tekemisen kautta. Tällaisesta it-setunnon tietoisesta vahvistamisesta eläimen kanssa tekemisen kautta on kirjoittanut myös Palola (2013, 163), joka on todennut hevosen kanssa toimimisen tukevan onnistu-essaan niin minäkuvaa kuin itsetuntoakin. Kuraattorin arvion mukaan koiran kanssa