Tutkimuksen osallistujat muodostivat elämäntilanteiden moninaisuudesta huolimatta suhteellisen homogeenisen joukon: tutkimus käsittelee nimenomaan mahdollisia tapoja, joilla 50-60 -luvuilla syntyneet kantasuomalaiset, Etelä-Suomessa asuvat ja palkkatyössä olevat naiset tulkitsevat omaa äitiyttään. Aineiston suhteellinen yhdenmukaisuus toi hallittavuutta sen laadulliseen tarkasteluun ja nosti esille sellaisten ihmisten ääniä, joita äitiystutkimuksessa ei olla tarpeeksi kuunneltu. Jatkossa alueellisesti, kulttuurisesti sekä sukupolven ja työtilanteen suhteen monimuotoisempi aineisto voisi tarjota moninaisempia näköaloja äitiyteen ja työuupumukseen. Esimerkiksi pätkätyöläisten, freelancerien ja pienyrittäjien tulkinnat omasta äitiydestään tilanteissa, joissa työssä jaksaminen on hankalaa, olisi tutkimuksellisesti mielenkiintoinen näkökulma, joka liittäisi työuupumustutkimusta laajempaan, työelämän muutosta ja prekarisaatiota koskevaan keskusteluun.
Haastatteluaineiston täydentämisen lisäksi toinen mahdollinen suunta jatkotutkimukselle on huomion tarkempi kohdistaminen tässä tutkimuksessa esille nousseisiin, äitiyteen ja työuupumukseen liittyviin ilmiöihin. Jatkotutkimuksen aihetta antaa erityisesti kerronnassa keskeiseksi noussut yleistynyt huoli ja vastuunkanto, joka tutkimuksen perusteella näyttää yhtäältä paikantuvan yksilöiden sisäiseksi luonteenominaisuudeksi, toisaalta määrittyvän elämänkulun ja työelämän käytäntöjen myötä opituksi toimintatavaksi. Lisäksi äitiyden merkitykset lasten aikuistuessa on alue, jota on tutkittu vähän, ja joka tämän tutkimuksen perusteella näyttää elämänkulullisena tapahtumana merkittävältä. Kolmas mahdollinen jatkotutkimuksen alue on äitiyteen liittyvän kuormituksen tarkasteleminen Maslachin työuupumusteorian kolmen ulottuvuuden kautta ja sen kysyminen, missä määrin teoria on
käyttökelpoinen myös muuhun kuin palkkatyön kontekstiin paikantuvan uupumuksen tarkastelussa.
Kuntoutuksen vaikuttavuutta arvioivan työterveyspsykologisen tutkimuksen ohella tarvetta olisi laadulliselle, kuntoutujien henkilökohtaisia merkityksiä ja kehitystä painottavalle tutkimukselle. Tämän tutkimuksen aineisto on osa laajempaa Itä-Suomen yliopiston seurantatutkimusta, jossa työuupumus-kuntoutuskurssille osallistuvia ihmisiä on haastateltu useita kertoja vuoden kestävän kuntoutuksen aikana. Tässä toteutuneen alkuhaastattelujen tarkastelun täydentäminen analysoimalla seurantahaastatteluja äitiyteen liittyvien tulkintojen näkökulmasta toisi tietoa siitä, miten tulkinnat elävät ja muuttuvat kuntoutumisen edetessä.
Seurantahaastattelujen avulla olisi mahdollista tarkastella sitä, millaista kehitystä työuupumus katkoksena herättää ja miten äitiyteen liittyvä reflektiivinen työ on osa tätä kehityksellistä muutosta. Seurantahaastattelujen avulla olisi myös mahdollista tutkia, millaisia äitiyteen liittyviä kulttuurisia tulkintatapoja naiset omaksuvat kuntoutuksen institutionaalisessa kontekstissa. Kokonaisuutena tämä tutkimus tuntuu virittävän monia mahdollisia suuntia, joihin jatkotutkimuksessa olisi mahdollista kääntyä.
LÄHTEET
Aapola, S. (1999). Murrosikä ja sukupuoli. Julkiset ja yksityiset ikämäärittelyt. Helsinki:
Nuorisotutkimusseura.
Alasuutari, P. (2011). Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino.
Aveling, E., Gillespie, A. & Cornish, F. (2015). A qualitative method for analysing multivoicedness. Qualitative Research, 15(6), 670-687.
Bakhtin. M. (1984). Problems of Dostoevsky´s Poetics. (C. Emerson, Kään.). Minneapolis:
University of Minnesota Press. (Alkuperäinen teos 1929)
Bamberg, M. & Zielke, B. (2007). From dialogical practices to polyphonic thought?
Developmental inquiry and where to look for it. International Journal for Dialogical Science, 2(1), 223-242.
Berg, K. (2008). Äitiys kulttuurisina odotuksina. Väestöntutkimuslaitoksen julkaisusarja, D 48/2008. Helsinki: Väestöliitto.
Bernard, M., Chambers, P., Granville, G. (2000). Women ageing. Challenging identities, challenging myths. Teoksessa M. Bernard, J. Phillips, L. Machin & V. Davies (toim.) Women Ageing. Challenging Identities, Challenging Myths (s. 1-22).
London & New York: Routledge.
Bianchi, R., Schonfeld, I. & Laurent, E. (2015). Is it time to consider “burnout syndrome” a distinct illness? Frontiers in Public Health, 3(158), 1-3.
Bianchi, R., Truchot, D., Laurent, E., Brisson, R. & Schonfeld, I. (2014). Is burnout solely job -related? A critical comment. Scandinavian Journal of Psychology, 55, 357-361.
Carr, D. & Sheridan, J. (2001). Family turning-points and career transitions at midlife.
Teoksessa V. Marshall (toim.) Restructuring Work and the Life-Course (s. 201 -227). Toronto: University of Toronto Press.
Cunha, C., Salgado, J. & Gonçalves, M. (2012). The dialogical self in movement: Reflecting on methodological tools for the study of the dynamics of change and stability in the self. Teoksessa E. Abbey & S. Surgan (toim.) Emerginf Methods in
Psychology (s. 65-100). New Brunswick & London: Transaction Publishers.
Deutch, F. (1999). Halving it All. How Equally Shared Parenting Works. Cambridge:
Harward University Press.
Duarte, F. & Gonçalves, M. (2007). Negotiating motherhood: a dialogical approach.
International Journal for Dialogical Science, 2(1), 249-275.
Ferreira, T., Salgado, J. & Cunha, C. (2006). Ambiguity and the dialogical self: in search of a dialogical psychology. Estudios de Psicologica, 27, 19-32.
Fina, A. & Georgakopolou, A. (2008). Introduction: narrative analysis in the shift from text to pracices. Text & Talk. An Interdisclipinary Journal of Language, Discourse and Communication Studies, 28(3).
Frank, A. (1995). The Wounded Storyteller: Body, Illness and Ethics. Chicago: University of Chicago Press.
Frank, A. (2012). Practicing dialogical narrative analysis. Teoksessa J. Holstein & Gubrium, J. (toim.) Varieties of Narrative Analysis. Los Angeles: Sage. 33-52.
Gallie, D. & Russell, H. (2009). Work-family conflict and working conditions in Western Europe. Social Indicators Research, 93(3), 445-467.
Gillespie A. & Cornish F. (2010). Intersubjectivity: towards a dialogical analysis. Journal for the Theory of Social Behaviour, 40(1), 19–46.
Greenhaus, J. & Beutell, N. (1985). Sources of conflict between work and family roles. The Academy of Management Review, 10 (1), 76-88.
Grossen, M. (2010). Interaction analysis and psychology: a dialogical perspective. Integrative Psychological and Behavioral Science, 44 (1), 1-22.
Gubrium, J. & Holstein, J. (1990). What is Family? London: Mayfield Publishing Company.
Hakanen, J. & Bakker, A. (2016). Born and bred to burn out: a life-course view and reflections of job burnout. Journal of Occupational Health Psychology, 1-11.
Helne, T. (2002). Syrjäytymisen yhteiskunta. Tutkimuksia 123. Helsinki: Stakes.
Hermans, H. (1993). Moving opposites in the self. A Heraclitean approach. Journal of Analytical Psychology, 1993, 38, 437-462.
Hermans, H. (2001a). The dialogical self: towards a theory of personal and cultural positioning. Culture & Psychology, 7(3), 243-281.
Hermans, H. (2001b). The construction of personal position repertoire: method and practice.
Culture & Psychology, 7(3), 323-365.
Hermans, H. (2002). The dialogical self as a society of mind. Theory & Psychology, 12(2), 147-160.
Hermans, H. (2004). Dialogical self: Between exchange and power. Teoksessa H. Hermans &
G. Dimaggio (toim.), The Dialogical Self in Psychotherapy, (s.13-28). New York: Brunner-Routledge.
Hermans, H., Kempen, H. & van Loon, R. (1992). The dialogical self. Beyond individualism and rationalism. American Psychologist, 47(1), 23-33.
Hochschild, A. (1983). The Managed Heart. Commercialization of human feeling. Berkeley:
University of California Press.
Hochschild, A. (2003). The Time Bind. New York: Benguin Books.
Hoikkala, T. (1993). Katoaako kasvatus, himmeneekö aikuisuus? Aikuistumisen puhe- ja kulttuurimallit. Helsinki: Gaudeamus.
Hämäläinen, P. (2004). Työuupumustarinoita informaatioteknologian alalta: syyt, kokemukset ja kehittyminen. Lisensiaatintutkimus, Jyväskylän yliopisto.
Hänninen, V. (2004). Miten masennus muuttaa ihmistä? Teoksessa V. Hänninen & O. Ylijoki (toim.) Muuttuuko ihminen?(s. 277-306). Tampere: Tampereen yliopistopaino.
Hänninen, V. (2008). Narratiivisen tutkimuksen eettiset haasteet. Teoksessa A. Pietilä & H.
Länsimies-Antikainenn (toim.) Etiikkaa monitieteisesti. Pohdintaa ja kysymyksiä (s.121-137). Kuopio: Kuopion yliopisto.
Hänninen, V. & Turunen, A. (2014). Naiseusideaali ja masennus. Sukupuolentutkimus, 27(3), 5-17.
Jallinoja, R. (2006). Perheen vastaisku. Familistista käännettä jäljittämässä. Helsinki:
Gaudeamus.
James, W. (1970). The Principles of Psychology (Vol. 1). New York: Dover. (Alkuperäinen teos 1890)
Jensen, M. (2016). A two-wave cross-lagged study of work-role conflict, work-family conflict and emotional exhaustion. Scandinavian Journal of Psychology, 57(6), 501-600.
Jokinen, E. (2004). Kodin työt, tasa-arvo ja rento reflektisiivisyys. Teoksessa E. Jokinen, M.
Kaskisaari & M. Husso (toim.) Ruumis töihin! Käsite ja käytäntö (s. 285-304).
Tampere: Vastapaino.
Julkunen, R. (2008). Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000-luvun työprosesse(i)sta.
Tampere:Vastapaino.
Kansaneläkelaitos (2013). Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi. Aikuisten työuupumus-kuntoutuskurssin palvelulinja. Kansaneläkelaitos: Terveysosasto, kuntoutusryhmä.
Kansaneläkelaitos (2017). Uusia kursseja mielenterveyskuntoutujille. Saatavissa:
<http://www.kela.fi/-/uusia-kursseja-mielenterveyskuntoutujille> Haettu:
14.1.2018.
Kaskisaari, M. (2002). Professional burnout and gendered structures of working-life.
Teoksessa J. Lehtonen (toim.) Sexual and Gender Minorities at Work (s. 87-95).
>https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/76133/BookEqual1Eng.pdf?se quence=3< Haettu: 20.12.2017.
Kaskisaari, M. (2004a). Yhteiskuntakriittinen näkökulma työuupumustutkimukseen.
Työelämän tutkimus, 1, 99-109.
Kaskisaari, M. (2004b). Työstä uupunut: kärsimyksen modaalisuus. Teoksessa E. Jokinen, M.
Kaskisaari & M. Husso (toim.) Ruumin töihin! Käsite ja käytäntö (s. 125-149).
Tampere: Vastapaino.
Kauppinen, K., Kumpulainen, R., Houtman, I., & Copsey, S., (2003). Gender issues in safety and health at work. A review. European Agency for Safety and Health at work.
Luxemburg: Office for Official Publications of the European Communities.
Kivelä, P. (2012). Oman paikan taju. Keski-ikäiset perheenäidit paikallisilla kentillä.
Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House.
Korhonen, M. (1994). Keski-ikäisten naisten lapsuuskokemukset ja oma vanhemmuus.
Psykologian tutkimuksia, N:o 15. Joensuu: Joensuun yliopisto.
Korhonen, M. & Komulainen, K. (2017). Analysing three-dimensional meaning-making of the ruptured life-course: case study of the adoption of disability identity as a multivoiced process. International Journal of Dialogical Science, 10(1), 19-42.
Laine, M. & Markkola, P. (1989). (toim.) Tuntematon työläisnainen. Tampere: Vastapaino.
Lawrence, J. & Valsnier, J. (2003). Making personal sense: an account of basic internalization and externalization processes. Theory & Psychology, 13(6), 123-152.
Maslach, C. (1993). Burnout: A multidimensional perspective. Teoksessa W. Schaufeli, C.
Maslach, & T. Marek (toim.) Professionaln Burnout. Recent Developments in Theory and research (s. 19-32). Philadelphia: Taylor & Francis.
Maslach, C., Schaufeli, W. & Leiter, M. (2001). Job burnout. Annual Review of Psychology, 52, 397-422.
Maslach, C. (1998). A multidimensional theory of burnout. Teoksessa C. Cooper, (toim.) Theories of Organizational Stress (s. 68-85). Oxford: Ozford University Press.
Miettinen, A. (2008). Kotityöt, sukupuoli ja tasa-arvo. Palkkattoman työn jakamiseen liittyvät käytännöt ja asenteet Suomessa. Väestöntutkimuksen julkaisusarja E 32 /2008.
Helsinki: Yliopistopaino.
Nätkin, R. (2011). Vanhemmuus julkisesti kerrottuna. Vanhemmuuden onnistuminen aikuisten lasten äitien ja isien jäsentämänä. Kasvatus, Suomen kasvatustieteellinen aikakauskirja / The Finnish Journal of Education, 42 (5), 427-440.
Nätkin, R. (2013). Lasten aikuistuminen ja äitiyden varjot. Teoksessa Elina Virokannas &
Sanna Väyrynen (toim.) Varjoja naiseudessa (s. 18-51). Kuopio: UNIpress.
Nätkin, R. (2014). Sukupolveen ja sukupuoleen kasvatetut – äitien reflektioita lapsiensa aikuistumisesta. Nuorisotutkimus, 32 (1), 18-33.
Näätänen, P., Aro, A., Matthiesen, S. & Salmela-Aro, K. (2003). Bergen Burnout Indicator 15 Käsikirja. Helsinki: Edita Publishing.
Patricia, R., Pedja, S. & Holly, H. (2009). Work-family conflict and burnout among practicing psychologists. Professional Psychology: Research and Practice, 40 (1), 54-61.
Peiponen, L. (2015). Sosiaalisesti koettu ja jaettu työuupumus. Työuupumus puolison kokemuksena. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto.
Pulkkinen, L. (2010). Miltä keski-ikä näyttää? Teoksessa L. Pulkkinen & K. Kokko (toim.) Keski-ikä elämänvaiheena (s. 97-106). Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Proux, C. & Helms, H. (2008). Mothers’ and fathers’ perceptions of change and continuity in their relationships with young adult sons and daughters. Journal of Family Issues, 29 (2), 234–261.
Rantanen, J. & Räikkönen, E. (2010). Työn laadulliset piirteet, hyvinvointi työssä ja työn ja perheen yhteensovittaminen. Teoksessa L. Pulkkinen & K. Kokko (toim.) Keski ikäelämänvaiheena. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 352 (s. 40-48). Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino.
Riikonen, E., Makkonen, M., & Vilkkumaa, I. (2002). Hullun työn tauti. Tampere:
Vastapaino.
Rikala, S. (2013). Työssä uupuvat naiset ja masennus. Tampere: Suomen Yliopistopaino Oy.
Rönkä, A. & Kinnunen, U. (2009). Kun työstä tulee vieras perheessä. Teoksessa R. Jallinoja (toim.) Vieras perheessä (s. 83-105). Helsinki: Gaudeamus.
Salmi, M. (1996). Työelämän ja perheen yhdistämisen palapelit. Teoksessa M. Kinnunen & P.
Korvajärvi (toim.) Työelämän sukupuolistavat käytännöt (s. 211-232).
Jyväskylä: Vastapaino.
Salmi, M. (2004). Teesejä työn ja perheen yhteensovittamisen tulevaisuudesta. Teoksessa M.
Salmi & J. Lammi-Taskula (toim.) Puhelin, mummo vai joustava työaika? Työn ja perheen yhdistämisen arkea. Saarijärvi: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus.
Savikurki, N., Komulainen, K. & Korhonen, M. (2016). Dialogiset selonteot kasvotyönä.
Elämänkertatutkimus hyvän äidin position tavoittelusta. Perheterapia, 2/16, 6 18.
Schaufeli, W., Leiter, M., Maslach, C. (2008). Burnout: 35 years of research and practice.
Career Development International, 14(3), 204-220.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2009). Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen, käyttäytymistieteellisen ja tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen ennakkoarvioinnin järjestämiseksi. Saatavissa:<
http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/eettisetperiaatteet.pdf> Haettu: 30.10.2017.
Työ- ja elinkeinoministeriö. (2017). Made by Finland – selvitys suomalaisen työelämän vahvuuksista ja heikkouksista. Hanketta toteuttamassa Suomalaisen työn liitto,
Tekes & Työterveyslaitos. Saatavissa:
<http://tem.fi/documents/1410877/2132296/Made+by+Finland.+Selvitys+suo malaisen+ty%C3%B6el%C3%A4m%C3%A4n+vahvuuksista+ja+heikkouksist a/a71e43e29e89-401e-aa7f-add2db380d3e> Haettu: 19.10.2017.
Ungerson, C. (2005). Care, work and feeling. Sociological Review, 53, 187-203.
Wagoner, B., Gillespie, A., Valsnier, J., Zittoun, T., Salgado, J. & Simão, L. (2011).
Repairing ruptures: multivocality of analyses. Teoksessa M. Märtsin, B.
Wagoner, E.-L. Aveling, I Kadianaki & Whittaker, L. (toim.) Dialogicality in Focus: Challenges to Theory, Method and Application (s. 105-127).
Nova Science Publishers.
Valsnier, J. (2000). Culture and Human Development. London: Sage Publications.
Voydanoff, P. (2005). Work demands and work-to-family and family-to-work conflict: Direct and indirect relationships. Journal of Family Issues, 26, 707-726.
Vuori, J. (2003). Äitiyden ainekset. Teoksessa H. Forsberg & R. Nätkin (toim.) Perhe murroksessa. Kriittisen perhetutkimuksen jäljillä (s. 39-63). Helsinki:
Gaudeamus.
Zittoun, T. (2012). Life-course: a socio-cultural perspective. Teoksessa J. Valsnier (toim.) Handbook of Culture and Psychology (s.513-535).
Zittoun, T. (2013). Three dimensions of dialogical movement. New Ideas in Psychology, 32, 99-106.
Zittoun, T. (2017). Modalities of generalization through sigle case studies. Integrative Psychological and Behavioral Science, 51, 171-194.
Zittoun, T. & Cerchia, F. (2013). Imagination as expansion of experience. Integrative Psychological and Behavioral Science, 47 (3), 305-324.
Zittoun, T., Valsnier, J., Vedeler, D., Salgado, J., Gonçalves, M. & Ferring, D. (2013). Human Development in the Life Course. Melodies of Living. Cambridge: Cambridge University Press.
Örtqvist, D., Joakim, W. & Burke, R. (2006). Prominent consequences of role-stress: a meta -analytic review. International Journal of Stress Management, 13 (4), 399-422.
Liite. Haastattelurunko
Haastattelun aloitus:
Tiedustellaan päivän vointia ja ensitunnelmia kuntoutuksen alun kynnyksellä.
Kerrataan suullisesti samat tutkimussopimukseen liittyvät asiat, jotka esitetään tutkittaville suunnatussa tiedotteessa (mitä tutkitaan, osallistumisen vapaaehtoisuus ja luottamuksellisuus, tutkimukseen osallistumisen mahdolliset myönteiset merkitykset.
Keskustellaan haastatteluun käytettävästä ajasta ja haastattelun teemoista.
Esitellään nauhuri ja keskustellaan nauhoittamisesta sekä aineiston säilyttämisestä, käsittelystä ja jatkokäytöstä.
Nykyinen elämäntilanne ja elämänkenttä (erityisesti jaksamisen/hyvinvoinnin osalta)
Kertoisitko aluksi nykyisestä elämäntilanteestasi: mitä elämääsi kuuluu kaiken kaikkiaan tällä hetkellä?
Tässä voi käyttää apuna piirrostehtävää (”palapeli”).
Millainen on tilanteesi jaksamisen tai hyvinvoinnin suhteen nyt? Miten luonnehtisit nykyistä jaksamistasi?
Kerroit, että koet voivasi X/jaksamisesi on tällä hetkellä X. Miten tämä näkyy arkielämässäsi? Esimerkiksi:
o Millaisia oireita sinulla on?
o Millaiseksi kuvailisit työkykyäsi?
o Entä toimintakykyäsi yleensä?
o Kertoisitko vielä enemmän siitä, millainen on työn rooli elämässäsi nyt?
o Millainen on nykyinen työpaikkasi ja työyhteisösi?
Katsaus elämänhistoriaan & zoomaus koulutus- ja työpolkuihin
Olemme puhuneet tämänhetkisestä elämäntilanteestasi ja voinnistasi.
Kertoisitko, millaisten elämänvaiheiden kautta olet tullut tähän tilanteeseen?
Voit kertoa elämänhistoriastasi niin kuin nyt tässä tilanteessa haluat.
Käydään läpi haastateltavan koko elämänkulkua tarkentaen ja pysähtyen niihin teemoihin, jotka vaikuttavat haastateltavalle erityisen merkityksellisiltä.
Olisi kiinnostavaa kuulla vielä enemmän siitä, millainen koulutus- ja työpolku sinulla on ollut? Millaisia vaiheita olet käynyt läpi opiskelussa ja työelämässä?
Miten olet tullut nykyiseen työhösi ja työpaikkaasi?
Kertoisitko hieman työpaikkasi ja työyhteisösi historiasta.
Työuupumuksen historia
Milloin ja miten työssä uupuminen kohdallasi alkoi?
Millaisissa tilanteissa se näkyi, mitä merkkejä tai oireita huomasit?
Millaisia asioita elämässäsi oli meneillään, kun uupuminen alkoi/millaista elämänvaihetta tuolloin elit? Voit ajatella asiaa esim. työtilanteen, perhe-elämän, ihmissuhteiden, terveyden jne. suhteen.
Millaisia vaiheita tai vaihtelua uupumuksessasi on ollut? Onko uupumuksen suhteen ollut parempia ja huonompia aikoja? Entä siinä, millä tavoin uupumus näkyy elämässäsi?
Onko työuupumus aiheuttanut konkreettisia muutoksia elämääsi, esimerkiksi katkoksia työpolulle (sairaslomat, työttömyys jne.)?
Miten työuupumus on vaikuttanut elämääsi eri aikoina/vaiheissa?
o Miten se on vaikuttanut työkykyysi? Entä toimintakykyysi yleensä?
o Miten se on vaikuttanut siihen, mitä ajattelet itsestäsi? Entä omasta kehostasi?
o Miten se on vaikuttanut ajattelutapoihisi tai asenteisiisi? Entä arvoihisi? Tai tunteisiisi?
o Miten se on vaikuttanut siihen, mitä ajattelet työstä? Tai ammatistasi, työpaikastasi, työyhteisöstäsi? Onko esimerkiksi työn tekemisen tapasi muuttunut?
o Miten se on vaikuttanut perhe-elämääsi, muihin ihmissuhteisiin ja vapaa-aikaan?
Jos mietit mennyttä, nykyhetkeä ja tulevaa, niin millaiseen vaiheeseen elämässäsi työuupumus mielestäni liittyy/miten se sijoittuu elämäsi kokonaisuuteen?
Millaisia keinoja olet eri aikoina etsinyt tai käyttänyt uupumuksen helpottamiseksi?
Onko saanut tukea ja apua? Mistä/keneltä, millaista?
Millaisia kokemuksia sinulla on työuupumuksen hoitamisesta terveydenhuollossa?
o Millaisia keskusteluja olet käynyt ammattilaisten kanssa?
o Mikä näissä kohtaamisissa on ollut sinulle tärkeää?
o Onko käsitys itsestäsi tai tilanteestasi muuttunut näissä kohtaamisissa?
Polku kuntoutukseen, kuntoutusta koskevat odotukset ja tavoitteet
Millaisia muistoja sinulle viriää pohtiessasi sitä aikaa, kun lähdit hakemaan apua uupumukseen?
Millaisten vaiheiden kautta olet päätynyt kuntoutukseen? Mistä tarve/ajatus kuntoutukseen lähtemisestä syntyi?
Mitä sana ”kuntoutus” tuo tällä hetkellä mieleesi?
Millaisia odotuksia tai tavoitteita sinulla on kuntoutukseen liittyen?
Millaista tukea toivot saavasi?
Millaiset asiat ehkä huolestuttavat, epäilyttävät tai jännittävät kuntoutukseen liittyen?
Oletko huomannut, että muilla olisi odotuksia kuntoutukseen liittyen (työpaikalla, kotona). Millaisia? Miten muut suhtautuvat kuntoutukseen lähtemiseen?
Millaisia ajatuksia kuntoutusryhmään kuuluminen sinussa herättää? Mitä odotat ryhmältä?
Haastattelun päättäminen
Miltä elämäsi näyttää tämän kuntoutusjakson jälkeisinä kuukausina? Onko odotettavissa jotakin erityisiä pohdittavia asioita työssä tai muussa elämässä? Entä onko mukavia asioita näköpiirissä?
Millaisia odotuksia tai suunnitelmia sinulla ylipäätään on lähiaikojen varalle?
Mitä tuumit tästä haastattelusta?
Onko jotakin, mistä haluaisit vielä kertoa tai mitä en olisi ymmärtänyt kysyä?
Sopiiko sinulle, että haastattelen sinua seuraavan kerran silloin kun olet täällä kolmannella eli viimeisellä kuntoutusjaksolla?
o Jos haluat, voit milloin tahansa olla yhteydessä meihin tutkijoihin (yhteystiedot löydät tiedotteesta, jonka sait postissa ennen tätä ensimmäistä kuntoutusjaksoa; annetaan uudelleen yhteystiedot jos ovat hävinneet). Jos esimerkiksi haluat kysyä lisää tutkimuksesta tai jos toivot, että haastattelen Sinua myös toisella kuntoutusjaksolla.