avulla voitaisiin tarkastella kokousten, talkootöiden ja juhlien kaltaisia tilanteita monipuolisesti ja hienovaraisiin sosiaalisiin, diskursiivisiin ja tilallisiin dynamiikkoihin keskittyen. Esimerkiksi risteävien tekijöiden ja muiden vallan jakautumisen mekanismien etnografisella tarkastelulla ekokylän kokouksissa voisi jatkaa tämän tutkielman teemojen tutkimusta. Sullivan (2016) arvioi, että ekokylän ”päätoimijat” voivat vaikuttaa myös päätöksentekoprosessin rakentumiseen, eli esimerkiksi siihen, ettei pyritä konsensuspäätökseen tai että kyläkokouksia on vain kerran kuukaudessa. Tämänkin tutkielman aineistossa asukkaiden välillä oli vaihtelua toivotun päätöksenteon järjestelmän suhteen, kun jotkut haastateltavista toivoivat nykyistä useampia kyläkokouksia. Olisikin kiinnostava syventää tarkastelua haastatteluilla ja etnografialla myös siihen, miten tällainen metatason päätöksenteko tässä ekokylässä tapahtuu.
Tutkielmaa suunnitellessani arvioin yhdeksän tutkimushaastattelun riittävän ekokylässä tehtävän työn ja yhteisön rakentumisen logiikoiden tutkimiseen. Saturaatiopiste saavutettiinkin suurimmassa osassa tutkielman teemoista, mutta esimerkiksi kylässä isomman konfliktin osapuolena olleen ja nyt pois muuttavan perheen haastattelu olisi voinut tuoda kiinnostavia lisänäkökulmia analyysiin. Kuten menetelmäluvussa 4.5 esitin, haastattelututkimukseen kuuluu kuitenkin olennaisesti se, että haastattelija ja haastateltava tuottavat aineiston ja tutkimuskohteen aina haastattelutilanteessa tietynlaiseksi, eikä tutkimuksen tarkoitus olekaan päästä kiinni mihinkään oletettuun ”asioiden todelliseen” tai
”puheen takaiseen” tilaan. Tämän tutkielman kaltainen fyysisesti ekokylässä tehty haastattelututkimus kuitenkin mahdollistaa ekokylän tuotannon tarkastelun huomattavasti monipuolisemmin kuin mihin esimerkiksi määrällisten tutkimusten tai kyselytutkimusten menetelmillä voisi päästä.
Ekokylän toimintaan kuuluu paljon lupaavaa ja tarpeellista pioneerimaista ekologisen rakentamisen, kestävän viljelyn ja ravinteiden kierrätyksen kaltaista toimintaa. Erityisesti mahdolliset ekokylien pienoistalouden, lähidemokratian ja itsenäisten hoivapalveluyksikköjen kaltaiset ”sosiaaliset innovaatiot” ovat mielenkiintoisia ja tärkeitä sosiologisen tutkimuksen kohteita. Niitä voisi tarkastella tämän tutkielman jatkokehittelynä lisää erilaisista teoreettisista lähtökohdista. Kiinnostava jatkokehittelyaihe olisi ainakin Pierre Bourdieun pääomien teoriaan perustuva (Bourdieu 1986) vallan ja pääomien tarkastelu. Myös vähemmän kriittisiä ja enemmän hyviä käytänteitä painottavia tarkastelukulmia ekokylän toimintaan varmasti tarvittaisiin.
Tässä tutkielmassa työtilanne oli yksi toiminnan mahdollisuuksiin vaikuttavista risteävistä tekijöistä. Kylän ulkopuolella töissä olleet eivät siis pystyneet osallistumaan kylän tuotantoon yhtä hyvin kuin kylässä työskentelevät. Tätä havaintoa voisi jatkaa tutkimalla ekokylien yhteydessä sitä, miten erilaiset kapitalistiset kontrollit käytännössä hankaloittavat ekologiseen kestävyyteen pyrkiviä elämäntapoja. Tarkoitan tällä sitä, että hoivan, ravinnon ja suojan kaltaisten ihmisten perustarpeiden tyydyttämiseen tarvitaan rahaa, jota nykyisessä järjestelmässä suurin osa ihmisistä saa joko ansiotöistä tai vastikkeellisena sosiaaliturvana.
(Viren & Vähämäki 2011, Viren 2018.) Näin perustarpeiden tyydyttymiseksi esimerkiksi ekokylässä ekologisen elämäntapaan pyrkimyksissä toimimisen sijaan aikaa on käytettävä ansiotyöhön. Suuri osa ansiotyöstä taas on ekologisesti kestämätöntä linkittyessään ylläpitämään ja uusintamaan fossiilitaloutta (talouskasvun ja ympäristöhaittojen suhteesta ks.
Joutsenvirta ym. 2016). Myös palkkatyöhön käytetyn ajan pituuden ja päästöjen välillä on havaittu yhteys (Knight, Eugene & Juliet 2013).
Tutkielmaa aloittaessani olin kiinnostunut siitä, miten jälkifordistinen tuotanto voisi näyttäytyä ekokylän kaltaisessa omavaraisuuteen ja ekologiseen elämään pyrkivässä yhteisössä. Ennen aineiston tuottamista ja analyyttistä työtä oli vielä epäselvää, onko jälkifordistisen tuotannon tarkastelu ylipäätään mielekästä tämän kaltaisessa kylässä, joka poikkeaa ainakin näennäisesti niin paljon valtavirtaisista työn ja tuotannon järjestämisen tavoista ansiotyöjärjestelmän puitteissa. Analyysin tulosten perusteella ekokylää voi kuitenkin pitää jälkifordistisena, kapitalistisena ja jopa uusliberaalina tuotantona, joka ideaalitilanteessa toimisi kuin sosiaalinen ja yhteiskunnallisiin arvoihin nojaava yritys, joka pyrkisi myös tuottamaan työntekijöilleen palveluita perustarpeiden tyydyttämiseksi. Yritys tekisi kauppaa tuotteillaan ja palveluillaan (niin kuin se jo nyt tekee) ulkopuolisten toimijoiden kanssa ja verkottuisi esimerkiksi EU:n instituutioihin (niin kuin jo nytkin) niin, että kaikki kyläläiset voisivat tehdä joitain töitä ekokylässä ilman kylän ulkopuolisista töistä huolehtimista.
Ekokylän voi tulkita ”vain” yritystoiminnaksi kapitalismin sisällä, mutta sillä voi silti olla vallankumouksellista potentiaalia. Ekokylien ja kapitalismin suhdetta tai ekokylien postkapitalistista potentiaalia voisi tutkia ja tarkastella myös yleisemmällä tasolla filosofisesti ja teoreettisesti. Onko kapitalismin muuttaminen sen sisäpuolelta mahdollista? Onko yritystoiminta aina kapitalistisen riiston ja ympäristökriisien juurisyiden uusintamista? Onko ekokylä eskapistista pakoa ja keskiluokkaista eliittisurvivalismia vai posthumaania
prefiguratiivisuutta, jossa on alkupisteitä ympäristökriiseissä pärjäämiselle? Jos ekokylä omavaraistuisi esimerkiksi ravinnontuotannon ja hoivan kentillä, voisiko siitä muodostua antikapitalistinen tai jotenkin vähemmän kapitalismin logiikoilla toimiva ”saareke”
kapitalismin sisälle, vai olisiko se vain yksi osa kestämätöntä talousjärjestelmää?
Minkälaisilla mekanismeilla ekokylän kaltaisia yhteiskunnallisia ja omavaraistumisen kautta vallitsevaa järjestystä kritisoivia yhteisöjä voitaisiin mahdollisen itsenäistymisen myötä pakottaa aidatuksi kapitalistisen kasvun ja logiikoiden piiriin? Ovat tällaiset dikotomiat ylipäätään järkeviä? Niin kuin näistä kysymyksistä varmasti ilmenee, omat teoreettiset työkaluni ovat auttamattoman riittämättömiä näiden ongelmien pohtimiseen. (Autonomisesta postkapitalisesta politiikasta esim. Pusey 2018, 17–19; aatteellisista yhteisöistä ja muutospotentiaaleista Scott-Cato & Hillier 2010.)
Lopetan tutkielman samaan teemaan, josta sen aloitin. Ympäristökriisit eskaloituvat kiihtyvällä tahdilla, ja kaikki normaalina ja pysyvänä pitämämme tulee hyvin todennäköisesti muuttumaan perustavanlaatuisesti. Siksi myös kaikki vaihtoehtoiset ja lupaavat kestävän elämän kokeilut, mallit ja mahdollisuudet on otettava huolellisen ja ennakkoluulottoman tarkastelun kohteeksi. Sosiaalisen toiminnan logiikoiden ymmärtäminen on välttämätöntä kriisissä, jonka syyt ja ratkaisut ovat yhtä lailla sosiaalisia kuin materiaalisiakin. Tähän haasteeseen ekokylillä muutoksen pioneereina ja sosiologialla tieteenä on valtavasti annettavaa.
9 Lähteet
Adkins, Lisa & Eeva Jokinen. 2008. Introduction: Gender, Living and Labour in the Fourth Shift. Nordic Journal of Feminist Gender Research 16:3, 138–149
Adkins, Lisa. 2005. The New Economy, Property and Personhood. Theory, Culture and Soci-ety 22:1, 111–130
Adkins, Lisa. 2001. Cultural Feminization: ”Money, Sex and Power” for Women. Signs:
Journal of Women in Culture and Society 26:3, 669–695
Adler, Paul. 2015. Community and Innovation. From Tönnies to Marx. Organization Studies 36:4, 445–471
Aiken, Gerald Taylor. 2012. (Local-) community for global challenges: carbon conversations, transition towns and governmental elisions. The International Journal of Justice and Sustain-ability. 20:7, 764–789
Åkerblad, Leena. 2014. Epävarmuuden tuolla puolen. Muuttuvat työmarkkinat ja prekaari toimijuus. Itä-Suomen yliopisto.
Alasuutari, Pertti. 2012. Laadullinen tutkimus 2.0. Tampere: Vastapaino
Anderson, Benedict. 2017. Kuvitellut yhteisöt. Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua. Tampere: Vastapaino
Antila, Juha. 2005. Veteen piirretty viiva. Työn ja yksityiselämän rajapinnan tarkastelua.
Työpoliittinen tutkimus 272. Helsinki: Työministeriö
Anttila, Timo, Tomi Oinas & Jouko Nätti. 2015. Kadotettu viikonloppu? Ajankäytön muutokset viikonloppuisin. Teoksessa Anttila, Anu-Hanna, Timo Anttila, Mirja Liikanen &
Hannu Pääkkönen (toim.) Ajasta kiinni ja irrallaan. Yhteisölliset rytmit 2000–luvun Suomessa.Tilastokeskus. Helsinki
Aro, Antti. 2006. Onko työssä tolkkua? Helsinki: Edita
Barani, Shahrzad, Amir Hossein Alibeygi & Abdolhamid Papzan. 2018. A framework to identify and develop potential ecovillages: Meta–analysis from the studies of world's ecovil-lages. Sustainable Cities and Society 43, 275–289
Bauman, Zygmunt. 2001. Community. Seeking safety in an insecure world. UK: Polity press Bell, Daniel. 1973. The Coming of Post-industrial Society. A Venture in Social Forecasting.
New York: Basic Books
Berger, Peter & Thomas Luckmann. 2009. Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen. Helsinki:
Gaudeamus
Bohill, R. R. 2010. Intentional communities. Ethics as praxis. Southern cross university
Bourdieu, Pierre. 1986. The forms of capital. Richardson, John. (toim.) Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education. New York: Greenwood, 241-258
Bradley, Harriet, Mark Erickson, Carol Stephenson & Steve Williams. 2000. Myths at Work.
Cambridge: Polity Press
Burns, Tom R., and Peter M. Hall. 2012. The Meta-power Paradigm: Impacts and Transfor-mations of Agents, Institutions, and Social Systems: Capitalism, State, and Democracy in a Global Context. Frankfurt: Peter Lang
Casey, Catherine. 1995. Work, Self and society after Industrialism. Lontoo: Routledge Castells, Manuel. 1996. The rise of network society. Oxford: Blackwell
Choi-Fitzpatrick, Austin. 2015. Managing Democracy in Social Movement Organizations.
Social Movement Studies 14:2, 123–141
Cohen, Anthony. 2001. The symbolic construction of community. Lontoo: Routledge
Costas, Jana. 2012. ‘We Are All Friends Here’: Reinforcing Paradoxes of Normative Control in a Culture of Friendship. Journal of Management Inquiry 21:4, 377–95
Crenshaw, Kimberle. 1989. Demarginalizing the Intersection of Race and Sex: A Black Femi-nist Critique of Antidiscrimination Doctrine, FemiFemi-nist Theory and Antiracist Politics. Univer-sity of Chicago Legal Forum: Vol. 1989:1, 139–167
Crenshaw, Kimberle. 1991. Mapping the Margins: Intersectionality, Identity Politics, and Vi-olence against Women of Color. Stanford Law Review, 43:6, 1241–1299
Cunningham, Paul A. & Stephen L. Wearing. 2013. The Politics of Consensus. An Explo-ration of the Cloughjordan Ecovillage, Ireland. Cosmopolitan Civil Societies Journal, 5:2, 5–
28
Dawson, Jonathan. 2006. Ecovillages. New frontiers for sustainability. UIT Cambridge Ltd Dawson, Jonathan. 2013. From islands to networks. The history and future of the ecovillage movement. Teoksessa Lockyer, Joshua & James R. Veteto (toim.) Environmental anthropol-ogy engaging ecotopia, 217–234. New York: Berghahn books.
Day, Graham. 2006. Community and everyday life. New York: Routledge.
Delanty, Gerard. 2010. Community. New York: Routledge.
Della Porta, Donatella & Mario Diani. 2006. Social Movements. An introduction. Oxford:
Blackwell.
Dias, Maria, Carlos Loureiro, Leandro Chevitarese & Cecilia De Mello e Souza. 2017. The meaning and relevance of ecovillages for the construction of sustainable societal alternatives.
Ambiente & Sociedade 20:2, 79–96
Dominelli, Lena. 2012. (Re)imagining communities in the context of climate change.
Teoksessa Karin Larsen, Anna, Vishanthie Sewpaul, Grete Oline Hole (toim.) Participation in Community Work 175–187 Lontoo: Routledge
Drucker, Peter. 1993. Post-capitalist society. Lontoo: Heineman
Durkheim, Émile. 1980. Uskontoelämän alkeismuodot. Australialainen toteemijärjestelmä.
Helsinki: Tammi
Ehrenberg, Alain. 2007. Itseksi tulemiseen uupuminen. Yhteiskunnallis-historiallinen näkökulma masennukseen. Tiede & edistys 32:2, 89–102
Elinkeinoelämän valtuuskunta. 2010. Kuluttajakansalaiset tulevat! Miksi työn johtaminen muuttuu? https://www.eva.fi/wp-content/uploads/2010/09/Kuluttajakansalaiset.pdf Viitattu 29.4
Eräranta, Kirsi, Johanna Moisander & Sinikka Pesonen. 2009. Narratives of self and related-ness in eco-communes. European societies 11:3, 347–367
Eräsaari, Leena. 2012. Jos ratkaisu on yhteisö, niin mikä on ongelma? Teoksessa Filander Karin & Marjatta Vanhalakka-Ruoho (toim.) Yhteisöllisyys liikkeessä. 67–91. Jyväskylä:
Gummeruksen kirjapaino
Ergas, Christina & Matthew Thomas Clement. 2016. Ecovillages, Restitution, and the Politi-cal-Economic Opportunity Structure: An Urban Case Study in Mitigating the Metabolic Rift.
Critical Sociology 42:7–8, 1195–1211
Ergas, Christina. 2010. A Model of Sustainable Living: Collective Identity in an Urban Ecov-illage. Organization & Environment 23:1, 32–54
Eskola, Jari & Juha Suoranta. 2008. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere:
Vastapaino
Eteläpelto, Anneli. 2007. Työidentiteetti ja subjektius rakenteiden ja toimijuuden ristiaallokossa. Teoksessa Eteläpelto Anneli, Kaija Collin ja Jaana Saarinen (toim.) Työ, identiteetti ja oppiminen. Helsinki: WSOY, 90–142
Etzioni, Amitai. 1995. New communitarian thinking. Persons, virtues, institutions, and com-munities. Charlottesville: University Press of Virginia
Euroopan komissio. European Economic Forecast 2017. https://ec.europa.eu/info/sites/info/
files/economy-finance/autumn_2017_box2.pdf viitattu 29.4.2019
Filander, Karin. 2006. Työ, koulutus ja katoavat ammatti-identiteetit. Teoksessa Mäkinen Jarkko, Erkki Olkinuora, Risto Rinne & Asko Suikkanen (toim.) Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen. Jyväskylä: PS-Kustannus. 43–60
Fleming, Peter & Andre Spicer. 2003. Working at a cynical distance. Implications for power, subjectivity and resistance. Organization 10:1, 157–179
Foster, Peter & Marijke Wilhelmus. 2005. The Role of Individuals in Community Change Within the Findhorn Intentional Community. Issues in Criminal, Social, and Restorative Jus-tice, 8:4, 367–379
Freeman, Jo. 1972. The Tyranny of Structurelessness. The Second Wave 2(1):20
Geertz, Clifford. 1975. Common sense as a cultural system. Teoksessa Geertz, Clifford. Local knowledge: further essays in interpretive anthropology. New York: Basic Books, 73–93 Gill, Rosalind & Andy Pratt. 2008. In the Social Factory? Immaterial Labour, Precariousness and Cultural Work. Theory, Culture & Society, 25(7–8), 1–30
Gilman, Robert & Diane Gilman. 1991. The Eco-Village Challenge. Living Together 29 Global Ecovillage Network, www.ecovillage.org (viitattu 31.7.2018)
Gramsci, Antonio. 1975. Vankilavihkot. Helsinki: Kansankulttuuri Oy
Haapamatti, Kirsi & Suvi Elo. 2015. Unelmien ekokylät. Helsinki: Basam books
Hamilton, Peter. 2001. Editors foreword. Teoksessa Anthony Cohen. The Symbolic Construc-tion of Community. Lontoo: Routledge
Hardt, Michael & Negri, Antonio. 2005. Imperiumi. Helsinki: WSOY
Harmaajärvi, Irmeli & Anneli Lyytikkä. 1999. Ekokylien ekologinen tase. Neljän suomalaisen asuntoalueen arviointi kestävän kehityksen kannalta. Helsinki: Ympäristöministeriö
Harris, John. 2005. Modernisoidut sosiaalipalvelut Isossa-Britanniassa. Sosiaalityö liikeyrityksessä nimeltä McKunta. Janus 113:2, 154–171
Hertting, Nils & Clarissa Kugelberg. 2018. Local Participatory Governance and Representa-tive Democracy. Institutional Dilemmas in European Cities. New York: Routledge
Hirvilammi, Tuuli, Senja Laakso & Michael Lettenmeier. 2014. Kohtuuden rajat?
Yksinasuvien perusturvan saajien elintaso ja materiaalijalanjälki. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 132
Hochschild, Arlie. 1997. The time bind. When work becomes home, and home becomes work.
New York: Metropolitan Books
Hochschild, Arlie. 2003. The managed heart: commercialization of human feeling. University of California Press
Holvas, Jakke & Jussi Vähämäki. 2005. Odotustila. Pamfletti uudesta työstä. Helsinki: Teos.
Huws, Ursula. 2014. Labor in the Global Digital Economy. New York: Monthly Review Press.
IPCC. Global warming of 1,5 ºC. https://www.ipcc.ch/sr15/ Viitattu 29.4
Jakonen, Mikko, Nina Kivinen; Perttu Salovaara, Piia Hirkman. 2017. Towards an Economy of Encounters? A critical study of affectual assemblages in coworking. Scandinavian Journal of Management 33:4, 235–242
Jakonen, Mikko. 2016. Yhteisö tuotantovoimana. Yhteisölliset työtilat ja prekaarin työvoiman liikkeet. Tiede & edistys 4:2, 133–158
Jämsä, Linnea. 2018. Ekokylästä teoiksi: Kansatieteellinen tutkielma ekokylistä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kokemisesta kestävän kehityksen kontekstissa. Pro gradu tutkielma
Järvensivu, Paavo. 2017. A post-fossil fuel transition experiment: Exploring cultural dimen-sions from a practice-theoretical perspective. Journal of cleaner production 169. 143–151 Jokinen, Arja, Kirsi Juhila & Eero Suoninen. 2016. Diskurssianalyysi. Teoriat, peruskäsitteet ja käyttö. Tampere: Vastapaino. (digitaalinen lähde)
Jokinen, Eeva & Juhana Venäläinen (toim.) 2015. Prekarisaatio ja affekti. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 118. Jyväskylän yliopisto
Jokinen, Eeva. 2005. Aikuisten Arki. Helsinki: Gaudeamus
Jokinen, Eeva. 2013. Prekaari sukupuoli. Naistutkimus - Kvinnoforskning 26:1, 5–18 Joutsenvirta, Maria, Tuuli Hirvilammi, Marko Ulvila & Kristoffer Wilén. 2016. Talous kasvun jälkeen. Helsinki: Gaudeamus
Julkunen, Raija & Jouko Nätti. 1999. The modernization of working times. Flexibility and work sharing in Finland. Jyväskylä: SoPhi
Julkunen, Raija & Jouko Nätti. 2002. Reforming working times in Finland during 1990s.
Teoksessa Pertti Koistinen & Wernes Sengenberger (toim.) Labour flexibility. A factor in the economic and social performance in the 1990s. Tampere: Tampere university press, 123–152 Julkunen, Raija, Jouko Nätti & Timo Anttila. 2004. Aikanyrjähdys. Keskiluokka tietotyön puristuksessa. Tampere: Vastapaino
Julkunen, Raija. 2008. Uuden työn paradoksit. Tampere: Vastapaino
Julkunen, Raija. 2010a. Sukupuolen järjestykset ja tasa-arvon paradoksit. Tampere:
Vastapaino
Julkunen, Raija. 2010b. Tulevaisuus ennen meitä. Yhteiskuntapolitiikka 75:1, 101–104 Karkulehto, Sanna, Tuija Saresma, Hannele Harjunen, Johanna Kantola. 2012.
Intersektionaalisuus metodologiana ja performatiivisen intersektionaalisuuden haaste.
Sukupuolentutkimus – Genusforskning 25:2, 17–28
Kautonen, Outi. 2011. Yhteisöllisiä äänimaisemia Kuulokuvia yksityisen ja jaetun rajapinnalta Keuruun Ekokylässä. Pro gradu -tutkielma
Keller, Suzanne. 2005. Community. Pursuing the dream, living the reality. New Jersey:
Princeton university press
Kinnunen, Merja & Korvajärvi Päivi (toim.). 1996. Työelämän sukupuolistavat käytännöt.
Tampere: Vastapaino
Kirby, Andy. 2003. Redefining social and environmental relations at the ecovillage at Ithaca:
A case study. Journal of Environmental Psychology 23, 323–332
Kleinman, Sherryl. 1995. Opposing Ambitions: Gender and Identity in an Alternative Organi-zation. Chicago: The University of Chicago Press
Knight, Kyle, Rosa Eugene, Juliet Schor. 2013. Could working less reduce pressures on the environment? A cross-national panel analysis of OECD countries, 1970–2007. Global envi-ronmental change. 23:4, 691–700
Lahikainen, Lauri. 2018. Individual responsibility for climate change. A social structural ac-count. Tampere University Press 2018
Lazzarato, Maurizio. 2006. Kapitalismin vallankumoukset. Helsinki: Tutkijaliitto
Lears, Jackson. 1985. The Concept of Cultural Hegemony: Problems and Possibilities. The American Historical Review, 90:3, 567–593
Lehto, Anna-Maija & Hanna Sutela. 2014. Työolojen muutokset 1977–2013. Tilastokeskus.
Lehtonen, Heikki. 1990. Yhteisö. Tampere: Vastapaino
Lehtonen, Turo-Kimmo. 2015. Aineellinen yhteisö. Helsinki: Tutkijaliitto
Levine, Jeremy. 2017. The Paradox of Community Power: Cultural Processes and Elite Au-thority in Participatory Governance. Social forces, 95:3, 1155–1179
Litfin, Karen. 2016. Ontologies of sustainability in ecovillage culture: integrating ecology, economics, community, and consciousness. Teoksessa Kersten, Jens & John M. Meyer (toim.) The greening of everyday life. Challenging practices, imagining possibilities. New York: Oxford University Press.
Lukes, Steven. 2005. Power: A Radical View. New York, NY: Palgrave MacMillan Mannevuo, Mona. 2015. Affektitehdas. Turun yliopiston julkaisuja, sarja C, osa 406 Marazzi, Christian. 2006. Pääoma ja kieli. Helsinki: Tutkijaliitto.
Marx, Karl. 1974. Pääoma: kansantaloustieteen arvostelua. Moskova: Edistys
Matthies, Aila-Leena. Osallistumisen lupaus ja petos hyvinvointipalveluissa. Sosiologia 2017:2, 149–165
Mead, George Herbert. 2015. Mind, self and society. University of Chicago Press Merkel, Janet. 2015. Coworking in the city. Ephemera 15:1, 121–139
Metcalf, Bill. 2004. The Findhorn Book of Community Living. Findhorn Press
Morini, Christina. 2007. The Feminization of Labour in Cognitive Capitalism. Feminist Review 87, 40–59
Naumanen, Heli Marjut Hannele & Sanna Katariina Rauma. 1996. Ekokyläasukkaiden asumistyytyväisyys: tutkimus kahden ekokylän asukkaiden ekologisista ratkaisuista asumisessaan. Pro gradu -tutkielma
Neilson, Brett, Ned Rossiter. 2008. Precarity as a Political Concept, or, Fordism as Exception.
Theory, Culture & Society, 25:7–8, 51–72
Nevanlinna, Tuomas & Jukka Relander. 2006. Työn sanat. Helsinki: Teos
Nikander, Pirjo, Matti Hyvärinen ja Johanna Ruusuvuori. 2010. Haastattelun analyysi.
Tampere: Vastapaino
North, Peter & Noel Longhurst. Grassroots Localisation? The Scalar Potential of and Limits of the ‘Transition’ Approach to Climate Change and Resource Constraint. Urban studies 50:7, 1423–1438
O'Toole, Michelle & Christopher Grey. ‘We Can Tell Them to Get Lost, but We Won’t Do That’: Cultural Control and Resistance in Voluntary Work. Organization Studies January, 37:1, 55–75
Ojala, Satu & Pasi Pyöriä. 2012. Työn prekarisaatio ja kasautuva epävarmuus.
Hallinnontutkimus 31. S.171–188
Ojala, Satu & Pasi Pyöriä. 2016 Prekaarin palkkatyön yleisyys. Liioitellaanko työelämän epävarmuutta? Sosiologia 53:1, 45–63
Ojala, Satu Pais Pyöriä & Jouko Nätti. 2015. Ansiotyötä ajasta ja paikasta riippumatta?
Teoksessa Anttila, Anu-Hanna, Anttila Timo, Liikkanen, Mirja & Pääkkönen, Hannu (toim.):
Ajasta kiinni ja irrallaan. Yhteisölliset rytmit 2000-luvun Suomessa. Tilastokeskus. Helsinki Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2018. Työn murros ja elinikäinen oppiminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:8,
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160556/okm08.pdf (viitattu 29.4.) Palttala, Outi & Bruno Erat. 2009. Kestävä kylä pohjoisissa olosuhteissa.
Ympäristöministeriö: Suomen ympäristö 32
Precarias a la Deriva. 2009. Hoivaajien kapina. Keuruu: Otavan kirjapaino oy
Pusey, Andre. 2019. Beyond capitalist enclosure, commodification and alienation. Postcapi-talist praxis as commons, social production and useful doing. Progress in Human Geography Pyykkönen, Miikka. 2014. Ylistetty yrittäjyys. Jyväskylä: SoPhi.
Rose, Nikolas. 1989. Governing the soul. The shaping of private self. Lontoo: Routledge.
Ruusuvuori, Johanna, Liisa Tiittula, Tarja Aaltonen. 2005. Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus. Tampere: Vastapaino.
Saastamoinen, Mikko. 2012. Aikalaiskeskustelua yhteisöllisyyydestä. Teoksessa Filander Karin & Marjatta Vanhalakka-Ruoho (toim.) Yhteisöllisyys liikkeessä. Jyväskylä: Gummeruk-sen kirjapaino, 33–66
Sage, Colin. 2014. The transition movement and food sovereignty: From local resilience to global engagement in food system transformation. Journal of Consumer Culture 14:2, 254–
275
Salminen, Antti & Tere Vadén. 2013. Energia ja kokemus. Niin & näin -kirjat
Sargisson, Lucy & Sargent, Lyman Tower. 2017. Lived Utopianism: Everyday Life and In-tentional Communities. Communal Societies 37:1, 1–23
Sargisson, Lucy. 2004. Justice inside utopia? The case of intentional communities in New Zealand. Contemporary justice review 7:3, 321–333
Sari Mononen-Batista Costa & Kristiina Brunila. 2016. Becoming entrepreneurial. Transitions and education of unemployed youth. Power and education 8:1, 19–34
Scott-Cato, Molly & Jean Hillier. 2010 How could we study climate-related social innova-tion? Applying Deleuzean philosophy to Transition Towns. Environmental Politics 19:6, 869–887
Sennett, Richard. 2007. Uuden kapitalismin kulttuuri. Tampere: Vastapaino.
Sevier, Laura. 2008. Ecovillages: A model life? The Ecologist 38:4, 36–41
Skeggs, Beverly. 1997. Formations of class and gender. Becoming respectable. Lontoo:
Goldsmiths
Standing, Guy. 2011. The precariat. The new dangerous class. Lontoo: Bloomsbury academic Statista. The 100 largest companies in the world by market value in 2018. https://www.s-tatista.com/statistics/263264/top-companies-in-the-world-by-market-value/ Viitattu 29.4.2019 Staunæs, Dorthe & Marie Søndergaard. 2011. Intersectionality: A Theoretical Adjustment.
Teoksessa Buikema, Rosemarie; Griffin, Gabrielle & Lykke, Nina (toim.) Theories and Methodologies in Postgraduate Feminist Research. Researching Differently. 45–59. New York: Routledge
Sullivan, Esther. 2016. (Un)intentional community. Power and expert knowledge in a sustain-able lifestyle community. Sociological inquiry 86:4, 540–562.
Suoranta, Anu & Sikke Leinikki. 2018. Ihmiskoe luottamuksesta. Teoksesta Suoranta, Anu (toim.) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta. Tampere: Vastapaino
Tönnies, Ferdinand. 2001. Community and civil society. Cambridge University Press.
Tuomi, Jouni & Sarajärvi Anneli. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2009. Humanistisen, yhteiskuntatieteellisen, käyttäytymistieteellisen ja tutkimuksen eettiset periaatteet ja ehdotus eettisen
ennakkoarvioinnin järjestämiseksi. http://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/eettisetperiaatteet.pdf Viitattu 29.4.2019.
Tuurnas, Sanna & Arto Haveri. 2017. Kuulemisesta kumppanuuteen? Palvelujen
yhteistuotanto asuinalueen kehittämisessä. Teoksessa Pia Bäcklund, Jouni Häkli & Harry Schulman (toim.). Kansalaiset kaupunkia kehittämässä, 58–79. Tampere university press.
Vähämäki, Jussi. 1998. Elämänpolitiikka ja biopolitiikka. Teoksessa Roos, J.P: & Tommi Hoikkala (toim.) Elämänpolitiikka. Helsinki: Gaudeamus, 128–151
Vähämäki, Jussi. 2003. Kuhnurien Kerho. Helsinki: Tutkijaliitto.
Vähämäki, Jussi. 2006. General Intellect. Teoksessa Jakonen, Mikko, Jukka Peltokoski &
Akseli Virtanen (toim.) Uuden työn sanakirja. Helsinki: Tutkijaliitto, 12–27 Vähämäki, Jussi. 2008. Yhteistyöstä työyhteisöksi. Tiedepolitiikka 33:4, 17–26 Valtioneuvoston kanslia. Hallitusohjelman toteutus ja kärkihankkeet. Hyvinvointi.
https://valtioneuvosto.fi/hallitusohjelman-toteutus/hyvinvointi Viitattu 29.4.2019 Valtioneuvoston kanslia. Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017. Valtioneuvoston
periaatepäätös. https://turvallisuuskomitea.fi/yhteiskunnan-turvallisuusstrategia-2017/ Viitattu 29.4.2019.
Van Schyndel Kasper, Debbie. 2008. Redefining community in the ecovillage. Human Ecol-ogy Review 15:1, 12–24
Veijola, Soile & Eeva Jokinen. 2008. Towards a Hostessing Society? Mobile arrangements of gender and labour. Nordic journal of feminist and gender research 16:3, 166–181
Viren, Eetu & Jussi Vähämäki. 2011. Perinnöttömien perinne. Marx ilman marxismia.
Helsinki: Tutkijaliitto
Viren, Eetu & Jussi Vähämäki. 2015. Seutu joka ei ole paikka. Helsinki: Tutkijaliitto.
Viren, Eetu. 2018. Raha ja työvoima. Helsinki: Tutkijaliitto Virno, Paolo. 2006. Väen kielioppi. Helsinki: Tutkijaliitto
Virtanen, Akseli. 2006. Biopoliittisen talouden kritiikki. Helsinki: Tutkijaliitto
Wagner, Felix. 2012 Ecovillage Research Review. Teoksessa Marcus Andreas and Felix Wagner (toim.) Realizing Utopia: Ecovillage Endeavors and Academic Approaches. RCC Perspectives 2012, no. 8, 81–94
Wasshede, Cathrin. 2017. The Child of the Common: Governing Children in the Freetown Christiania, Denmark. Children & Society 31:5, 403-413
Willmott, Hugh. 1993. Strength is ignorance, slavery is freedom. Managing culture in modern organizations. Journal of management studies. 30:4, 515–552
Wittel, Andreas. 2004. Culture, labour and subjectivity. For a political economy from below.
Capital & Class 84, 11–30
Zeher, Ozzie. 2012. Green Illusions. The Dirty Secrets of Clean Energy and the Future of En-vironmentalism. University of Nebraska Press.