Investointituen maksatus

Maksatushakemus tehdään pääasiassa Hyrrä-asiointipalvelussa, mutta yritystukien mak-satusta on mahdollista hakea myös Ruokaviraston vahvistamalla paperisella hakemuslo-makkeella, jolloin hakemus on myös allekirjoitettava. Ruokavirastoa edeltänyt Maaseu-tuvirasto on antanut myös määräyksen yritystuen maksuun hakemisesta⁹⁹. Kyseisessä oh-jeessa Maaseutuvirasto myös määrittelee maksatuksen edellyttämät liitteet.

Yritystukea koskevaa valtioneuvoston asetuksen 31.2 §:ää muutettiin vuonna 2017 (ase-tusmuutos 182/2017) seuraavanlaiseksi: "Investointituki maksetaan enintään neljässä erässä. Rakennuksen rakentamiseen, laajentamiseen tai korjaamiseen myönnetyn inves-tointituen viimeinen erä on vähintään 20 prosenttia tuen kokonaismäärästä."

Tuensaajat ovat kirjapitovelvollisia tuettavan toimenpiteen osalta. Kirjanpito on järjestet-tävä osaksi tuensaajan muuta kirjapitolain ja hyvän kirjanpitotavan mukaista kirjanpitoa, niin että tuettavan toimenpiteen kirjanpito-osuus voidaan vaikeuksitta erottaa omaksi ko-konaisuudekseen. Mikäli tuensaaja on maatalouden harjoittaja, joka ei ole kirjanpitovel-vollinen, riittää että hän toimii maatalouden tuloverolain (543/1967) mukaisesti. (kehit-tämistukilaki 32 §). Silloin kun maatalous on yhtiömuotoinen, pidetään sitä elinkeinotoi-minnan harjoittajana ja siten myös kirjanpitovelvollisena¹⁰⁰ . Oli sitten kyseessä

99 Maaseutuviraston määräys Nro 53/15 Dnro 1189/54/2015 5 §.

100 Mujunen, 2016 s.7.

kirjanpitovelvollinen tai yllä mainitun lain mukainen muistiinpanovelvollinen, tuetun toi-menpiteen kustannukset on pystyttävä erottamaan tuensaajan muusta kirjanpidosta vai-keuksitta. Kehittämistukilain 32 §:n mukaan yritystukeen liittyvä kirjanpitoaineisto on sälytettävä vähintään kolme vuotta Euroopan komission suorittamasta ohjelman viimei-sen yhteisön rahoitusosuuden maksusta.¹⁰¹

Maksuhakemuksesta tai sen liitteistä tulee käydä selville, että tukipäätöksellä hyväksytty suunnitelma on toteutunut kyseisen maksuhakemuksen ajalta. Kirjanpitovelvollisen tulee liittää maksuhakemukseen myös ote pääkirjasta, josta selviää toimenpiteen meno- ja ra-hoitustapahtumat. Vastaavasti jos kyseessä on maatalouden tuloverovelvollinen, liitetään ote maatalouden muistiinpanoista toimenpiteen meno- ja rahoitustapahtumineen.¹⁰² Kaikki toimenpiteeseen kohdistuvat menot kyseessä olevan maksuhakemuksen osalta tu-lee olla maksettu ennen tuen maksamista ja maksut tutu-lee myös todentaa. Maksutositteena hyväksytään pankin antama tiliote, pankin antama maksutosite tai saajan antama yksilöity kuitti. Hankinnan arvon ollessa merkittävä, käteiskuittien osalta rahan lähde on osoitet-tava kirjanpitokirjauksin, tiliottein tai luotettavin tavoin muutoin. ¹⁰³

Maksatuksen yhteydessä tarkastetaan vielä, että esitetyt kustannukset kohdistuvat hyväk-syttyyn toimenpiteeseen, joten maksutositteessa tulee olla erittely, minkä perusteella kus-tannusten liittyminen tuettuun toimenpiteeseen voidaan todentaa. Investointien ollessa kyseessä pääsääntöisesti edellytetään jo tukipäätöksessä, että kustannukset aktivoidaan taseeseen. Niissä tilanteissa, joissa koko kustannus ei kohdistu tuettuun toimenpiteeseen, kustannusten jakoperuste on esitettävä.¹⁰⁴

Toisin kuin esimerkiksi Euroopan sosiaalirahaston puolella, maaseuturahastosta myön-nettävien investointitukien maksatushakemuksiin on liitettävä kopiot toimenpiteen toteut-tamiseen liittyvistä menotositteista. Niistä on käytävä selville vastaanotettu tavara tai pal-velu. Kun on kysymys rakennuksen tai kiinteistön hankinnasta mukaan liitetään jäljennös

101 Komissiolla on oikeus pyytää asiakirjoja tarkastettavaksi kolmen vuoden ajan Ruokaviraston saaman loppumaksun jälkeen (komission asetus 908/2014, artikla 32). Asiakirjojen säilyttämisvelvollisuudesta ilmoitetaan tuensaajalle myös tukipäätöksessä. On arvioitu, että loppumaksu maksettaisiin vuonna 2026, joten tuensaajan säilytysvelvollisuus päättyisi 2029.

102 Maaseutuviraston määräys Nro 53/15 Dnro 1189/54/2015.

103 Maaseutuviraston määräys Nro 53/15 Dnro 1189/54/2015 § 6.

104 Maaseutuviraston määräys Nro 53/15 Dnro 1189/54/2015 § 7.

kauppakirjasta, josta selviää rakennuksen ja maan arvo erikseen. Palkka- ja palkkiomenot sivukuluineen osoitetaan joko menotositekopioilla tai vaihtoehtoisesti pääkirjaotteella tai palkkakirjanpidon otteella, josta käyvät ilmi palkkojen, palkkioiden ja sivukulujen meno- ja velkakirjaukset. Näiden lisäksi tuen saajan tulee liittää myös tuntikirjanpitolomake, josta selviää toimenpiteelle tehty työ. Lomakkeelle merkitään myös tehdyn työn ajan-kohta, tuntimäärä, työn sisältö ja työntekijän kokonaistyötuntimäärä. Lisäksi tarvitaan ko-piot työsopimuksista tai vastaavista asiakirjoista, joista selviää palkkojen ja palkkioiden määrät ja perusteet. Mikäli tuettuun toimenpiteeseen sisältyy matkakuluja, matkalas-kuista ja matkaohjelmasta tulee liittää jäljennökset maksuhakemukseen. Lasmatkalas-kuista tulee ilmetä matkan tarkoitus.¹⁰⁵

Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätös (HaO:n päätös nro 19/0983/1), joka koski yritys-tukeen liittyvien palkkauskustannusten hylkäämistä, osoittaa maksatushakemusten käsit-telyn tarkkuustason. Tapauksessa ELY-keskus oli hylännyt yrittäjän palkkakustannukset kokonaisuudessaan, koska kustannuksia ei voitu pitää luotettavina esitetyn kokonaistyö-aikaselvityksen perusteella. Työntekijän palkkakustannuksista oli hylätty ylityökorvaus sivukuluineen, sillä perusteella, että ylityöt eivät kuuluisi tuen piiriin sekä työntekijän TyEL-maksu, koska se ei ole työnantajan lopullinen kustannus. Lisäksi edellä esitetyt tukikelvottomat kustannukset olivat ylittäneet 10 % tukikelpoisuuden jälkeen vahviste-tusta määrästä, jolloin noudatettiin jäljempänä tarkemmin selostettua komission asetuk-sen (EU) N:o 809/2014 63 artiklan mukaista vähennystä, eli vähennys tehtiin kaksinker-taisena. Hallinto-oikeus totesi myös, että yrittäjän palkkauskustannuksista ei ollut esitetty luotettavaa selvitystä eikä TyEL-maksu ollut lopullinen kustannus, joten niiden osalta ELY-keskuksen päätös oli ollut perusteltu. Kuitenkin 60 euron suuruisen työntekijän yli-työkorvauksen osalta hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan, että ylityökorvausta ei ollut tu-kipäätöksessä nimenomaisesti suljettu tukikelpoisten kustannusten ulkopuolelle, joten ne tuli hyväksyä. Se, että päätös perustui viranomaisen omaan linjaukseen, pidettiin sinänsä hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta hyväksyttävänä, mutta koska kustan-nus oli tarpeellinen ja kohtuullinen, tämän osalta päätös kumottiin. Tämän 60 euron suu-ruisen oikaisun osalta tuli korjata myös edellä mainittua komission asetuksen 63 artiklan mukaista vähennystä. Lainsäädännössä ylityökorvaukset ovat osa palkkauskustannuksia,

105 Maaseutuviraston määräys Nro 53/15 Dnro 1189/54/2015 § 5.

eikä niistä ole erillismääräyksiä. ELY-keskusten oma linjaus ylityökorvausten tukikelvot-tomuudesta ei siten ollut pätevä.

Maaseutuasetuksen 60 artiklassa todetaan kustannusten todentamisesta että, tuensaajan tulee esittää suorittamistaan maksuista ja laskuista maksamisen todistavat asiakirjat. Li-säksi todetaan, että jos tämä ei ole mahdollista, niin maksujen tueksi tulee esittää vastaa-valla tavastaa-valla todistusvoimaiset asiakirjat.¹⁰⁶

Kuten edellä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ratkaisusta ilmeni, mikäli tuensaaja hakee maksuhakemuksessa toteutuneita kustannuksia maksuun yli 10 % enemmän, kuin mitä lopullisessa päätöksessä vahvistetaan tukikelpoisiksi kustannuksiksi, vähennetään haetun ja tukikelpoisten kustannusten määrän erotus kaksinkertaisena. Kyseessä on EU-lainsää-dännöstä tuleva niin sanottu hallinnollinen seuraamus. Tämä seuraamus ei kuitenkaan voi olla kokonaan peruutettavaa tukea suurempi. Tässäkin kohdassa maksatusasiantuntija joutuu käyttämään viranomaisen harkintaa sillä, mikäli tuensaaja kykenee osoittamaan, että tukikelpoisiin menoihin sisältymättömien menojen ilmoittaminen ei ole hänen syy-tään, tai jos viranomainen vakuuttuu muutoin siitä, ettei syy ole tuensaajan, seuraamusta ei sovelleta.¹⁰⁷

Koska maksuhakemusten käsittelystä on annettu erittäin tarkat ja yksityiskohtaiset sään-nökset, asiakkaat kokevat maksatusasiantuntijoiden lisätietopyynnöt sekä maksatuspää-tökset usein mielivaltaisiksi. Viranomainen voikin käyttää lainmukaista toimivaltaansa vain siihen tarkoitukseen, johon se on määritelty tai muuten tarkoitettu käytettäväksi.

Tämä velvoite sisältää sekä mielivallan kiellon että kiellon käyttää väärin julkista valtaa tai yleisemmin viranomaisasemaa. Virkamiehen on pystyttävä perustelemaan esimerkiksi lisätietopyyntönsä julkisen edun nimissä.¹⁰⁸

Julkisen vallan käyttöön ja sen käyttäjiin on mielivalta yhdistetty kautta aikojen. Julkinen valta on koettu mieluummin pakkovallan käytöksi kuin kansalaisia palvelevaksi

106 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, 60 artikla, kohta 4

107 Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 809/2014, artikla 63.

108 Mäenpää, 2016, s. 10.

toiminnaksi. Nykyään tilanne on kuitenkin muuttumassa ja tuenhakija koetaan hallinnon asiakkaaksi, jolla on myös oikeuksia eikä vain velvollisuuksia.¹⁰⁹

Kulla artikkelissaan Asiakasmukaisen käsittelyn vaatimus hallintomenettelyssä, pitää mielivaltaiselle toiminnalle tyypillisenä subjektiivisuutta, perustelemattomuutta, yksit-täistapauksellisuutta sekä epäjohdonmukaisuutta. Mielivallan käyttö ilmenee tilanteissa, joissa käytetään vaihtelevasti paitsi oikeudellisia myös muunlaisia perusteluja, jotka saat-tavat perustua moraaliin, politiikkaan tai jopa päätöksentekijän tunnetiloihin. Viranomai-sen toiminnan tulee perustua mahdollisimman suurelta osalta etukäteen vahvistettuihin menettelyihin.¹¹⁰

109 Hautamäki, 2004, s. 13.

110 Kulla, 1998, s. 1146–1147.