Tutkimustehtävät, aineiston lukemisen tapa, tutkijan tulkinta ja valinnat ohjaavat ja jäsentävät aineiston analysointia (Ruusuvuori, Nikander & Hyvärinen 2010, 15;
Mason 2002, 148). Hermeneuttisen analyysin päämääränä on ihmisen toiminnan tai tekstin merkitysten syvällinen ymmärtäminen. Huolimatta siitä, että tutkimuskoh-teet ovat aina yksittäisiä, tieto yksittäisestä ei ole sidottu vain niihin tapauksiin, joista se on saatu. Tietämisen muodostuminen on sidoksissa tietoiseen käsitteellis-tämiseen eli tematisoimiseen, laadun tunnistamiseen, tulkintaan oikeassa yhteydes-sä ja ymmärtämiseen. (Varto 2005, 114–115.)
Ensimmäisen laadullisen aineiston analyysin tavoitteena oli kuvailla ja tulkita RAI-asiantuntijoiden haastatteluja ja löytää niitä merkityksiä, joita asiantuntijat antavat asiakaslähtöisyydelle, asiakaslähtöiselle osaamiselle ja asiakaslähtöiselle johtamiselle. Kokemuksen empiirisessä tutkimuksessa korostuu merkityksellistä-minen ja ymmärtämerkityksellistä-minen, sillä tutkimukseen osallistuvien elämäntilanne merkityk-sellistyy, kun ymmärtämisessä korostuu kokemuksen tajunnallinen puoli (Perttula 2009, 119). Edellä mainittujen ilmiöiden avulla pyrin ymmärtämään tutkimusilmiö-tä, asiakaslähtöisen osaamisen johtamista. Ennen aineiston analysointia pohdin, millainen sosiaalinen konteksti tutkimustilanne on ja miten se ohjaa RAI-asiantuntijoita tulkitsemaan kokemuksiaan. Hermeneuttisessa tutkimustavassa tutkimustilanne voidaan mieltää kokemuskuvausten tulkintakehykseksi. (Perttula 2009, 142.)
Aineiston analyysi eteni vaiheittain aineistoon tutustumisesta kohti aineiston tulkintaa. Kuuntelin haastattelut läpi useita kertoja heti haastattelujen päätyttyä.
Tässä vaiheessa huomasin yhden haastattelun nauhoituksen epäonnistuneen. Otin heti sähköpostitse yhteyttä haastateltavaan, ja sovimme hänen kirjoittavan paperille ylös ajatuksensa haastattelussa esillä olleista kolmesta ilmiöstä. Haastateltava lähet-ti kirjoittamansa ajatukset minulle sähköposlähet-tissa muutaman päivän kuluttua tattelusta. Minulla oli tukena myös kirjalliset muistiinpanoni, joita olin tehnyt
haas-76
tattelun aikana. Täydensin haastateltavan lähettämiä vastauksia omilla muistiinpa-noillani.
Haastattelujen kuuntelemisen jälkeen kirjoitin ne sanasanalta tekstitiedostoiksi.
Kahden haastattelun litteroinnista kertyi yhdeksän sivua (fontti 12, rivinväli 1,5) tekstiksi kirjoitettua aineistoa. Tämän lisäksi kolmannen haastateltavan toimitta-massa kirjoituksessa oli noin yhden sivun verran tietokoneella kirjoitettua tekstiä.
Jatkoin aineistoon perehtymistä lukemalla tekstiksi kirjoitetut haastattelut ja tein merkintöjä ja alleviivauksia tekstiin tutkimuskysymysten, tutkimuksen tavoitteen ja tarkoituksen ohjaamina.
Aineiston analysointi noudatti induktiivisen aineiston analyysin prosessia. In-duktiivisen sisällönanalyysin tarkoituksena on luoda tutkittavasta ilmiöstä sanalli-nen, selkeä kuvaus ja teoreettinen kokonaisuus. (Miles, Huberman & Saldaña 2014, 10–12; Tuomi & Sarajärvi 2012, 108.) Aineiston analyysivaiheessa tarkastelin aineis-toa ilman aiemman teorian vaikutusta huolimatta siitä, että olin perehtynyt keskus-teluhaastatteluiden ilmiöihin kirjallisuuden lukemisen avulla. Aineiston analysoin-nissa pyrin tavoittamaan aineiston sen sisällön ohjaamana. Aineistolähtöisessä analyysissä analyysin toteuttamisella tai lopputuloksella ei ole yhteyttä aiempaan teoriaan, tietoihin tai havaintoihin tutkittavasta ilmiöstä (Tuomi & Sarajärvi 2012, 95). Tosin täysin induktiivisen aineiston analyysin toteutuminen lienee mahdoton-ta otmahdoton-taen huomioon esiymmärrykseni, työkokemukseni ja perehtyneisyyteni tutki-musilmiöihin.
Ennen aineiston analyysiprosessin aloittamista tutkijan tulee määritellä analyy-siyksikkö, jonka valintaan vaikuttavat aineiston laatu, tutkimuksen tarkoitus ja tutkimustehtävät (Mäkelä 1992, 57; Tuomi & Sarajärvi 2012, 95). RAI-asiantuntijat kuvasivat tutkimusilmiötä pitkillä virkkeillä, jopa tesktikappaleilla. Päädyin valit-semaan analyysiyksiköksi ajatuskokonaisuuden tai kokonaisen ilmauksen, koska halusin hyödyntää aineistoa mahdollisimman tarkasti.
Jatkoin aineiston analysointia alleviivaten litteroidusta haastatteluaineistosta al-kuperäisilmauksia, jotka vastasivat tutkimuskysymyksiini (kts. Miles & Huberman 1994, 55–56; Tuomi & Sarajärvi 2012, 109). Koodasin alkuperäiset ilmaukset nume-ro- ja kirjainkoodeittain haastatteluittain ykkösestä ja A:sta alkaen ja siirsin ne erilli-seen Word-tiedostoon. Aineistossa oli yhteensä 92 alkuperäistä ilmausta. Tein tässä vaiheessa jo ensimmäisen teemoittelun, sillä lähdin etsimään alkuperäisiä ilmauksia teemoista asiakaslähtöisyys, osaaminen ja johtaminen.
Jatkoin aineistoni analysointia pelkistämällä eli redusoimalla alkuperäiset il-maukset. Pyrin välttämään tässä vaiheessa aineiston tulkintaa, jotta säilyttäisin mahdollisimman pitkälle aineiston reaaliset kuvaukset. Muutamista alkuperäisistä ilmauksista tein kaksi pelkistettyä ilmausta, koska ne sisälsivät eri merkityksiä.
Pelkistetyt ilmaukset voidaan listata eri tiedostoon tai konseptille (Tuomi & Sara-järvi 2012, 109). Laadin taulukon, jossa alkuperäiset ilmaukset ja pelkistetyt ilmauk-set olivat rinnakkain. Tämä oli mahdollista, koska aineistoni koko oli verrattain pieni ja pystyin käsittelemään aineistoa rinnakkain. Pelkistämisen jälkeen tulkitsin jokaista ilmausta sen sisältämän merkityksen mukaan. Merkityksen antamisessa
tarkistin alkuperäisestä haastattelusta, missä yhteydessä ilmaisu oli muodostunut.
Näin varmistin merkityksen luotettavan tulkinnan.
Kun olin antanut jokaiselle pelkistetylle ilmaukselle merkityksen, ryhmittelin aineistoa niiden samankaltaisuuksien ja eroavaisuuksien mukaan. Kävin koodatut merkitykset tarkasti läpi ja annoin aineiston puhutella minua avoimesti. Aineistosta alkoi muodostua niitä yhdistäviä alateemoja, jotka nimesin sisältöä kuvaavilla kä-sitteillä (taulukko 5) (Kts. Miles ym. 2014, 11, 277–278; Tuomi & Sarajärvi 2012, 110.)
Taulukko 5: Esimerkki aineiston sisällönanalyysistä Alkuperäisilmaus Pelkistetty
Näkökulman vaihdos työskentelyyn (1) A Toiminta-kulttuurin
Jatkoin alateemojen ryhmittelyä muodostaen samankaltaisista alateemoista ylätee-moja. Yläteeman nimesin niin, että se edustaa kaikkia saman ryhmän alateemoja (Miles ym. 2014, 278). Aineiston pienuuden vuoksi päätin analysoida aineiston yläteemoihin saakka. Asiakaslähtöisyyden yläteemoja olivat organisaatiokulttuurin muutos, asiakkaan osallisuuden tukeminen sekä omaiset ja verkostot asiakaslähtöi-syyden mahdollistajana. Osaamisen yläteemoja olivat asiakkaan osallisuutta tuke-van hoituke-van osaaminen ja asiakkuusosaaminen. Johtamisen yläteemoja olivat asia-kaslähtöinen organisaation strategia, asiakaspalvelu ja henkilöstövoimavarojen johtaminen (kuvio 12).
78
Kuvio 12. Asiakaslähtöisyyden, asiakaslähtöisen osaamisen ja asiakaslähtöisen johtamisen teemat RAI-asiantuntijoiden kuvauksissa
Aineiston analysoinnin jälkeen koin saaneeni osittain vastauksia tutkimuskysy-myksiini ja osittain tutkimukseni ilmiöön, asiakaslähtöiseen osaamisen johtami-seen. Hermeneuttinen lukutapa edellyttää aineiston uudelleen ymmärtämistä, ja hermeneuttisessa ymmärtämisessä ja tulkinnassa on olennaista olla avoin erilaajui-sille ymmärtämiskokonaisuukerilaajui-sille, joita tutkimusteema ohjaa (Varto 2005, 95, 98).
Tämän vuoksi päädyin analysoimaan RAI-asiantuntijoiden haastattelut uudestaan.
Poistin ennen aineiston analysoinnin aloittamista laatimani ryhmittelyn (asiakas-lähtöisyys, osaaminen ja johtaminen), ja lähdin lukemaan aineistoa kokonaisuutena etsien vastausta kysymykseen ”mitä on asiakaslähtöisen osaamisen johtaminen”.
Lähdin analysoimaan haastatteluaineistoa puhtaasti aineistolähtöisesti ilman alku-teemoitteluja. Luin litteroituja haastatteluita ja alleviivasin tekstistä alkuperäiset ilmaukset, jotka vastasivat asettamaani kysymykseen, tutkimuksen tavoitteeseen.
Koodasin alkuperäiset ilmaukset ja siirsin ne erilliseen tiedostoon aineiston käsitte-lyä helpottaakseni. Jätin tässä vaiheessa alkuperäisten ilmausten pelkistämisen pois ja tulkitsin jokaista alkuperäistä ilmaisua sen sisältämän merkityksen mukaan. Tein aineistolleni kysymyksiä: mitä asiakaslähtöisen osaamisen johtaminen on ja miten asiakaslähtöistä osaamisen johtamista kuvataan? Annoin jokaiselle alkuperäiselle ilmiölle oman merkityksen ja vahvistin merkityksen antamista lukemalla alkupe-räisestä haastattelusta asiayhteyden, jossa ilmaus oli esiintynyt.
Tämän jälkeen aloitin merkitysten klusteroinnin eli ryhmittelyn. Ihmisten toi-minnan, sosiaalisten käytäntöjen ja yhteiskunnallisten instituutioiden ymmärtämi-nen edellyttää tutkijalta merkitysten tulkintaa (Rolin 2006, 110). Merkitysten anta-misen yhteydessä aineisto puhutteli minua, ja aloin huomata tutkimusaineistoa yhdistäviä ja erottavia tekijöitä (Miles ym. 2014, 10–12; Tuomi & Sarajärvi 2012, 108). Yhdistin samankaltaiset merkitykset omiksi teemoiksi ja muodostin niistä alateemoja. Annoin alateemoille niitä kuvaavan nimen kuten toimintakulttuurin muutos. Jatkoin aineiston analysoimista yhdistelemällä alateemoja ja
muodostamal-la niistä yläteemoja. Nimesin yläteemat kuvaavilmuodostamal-la käsitteillä, kuten asiakkaan huomioon ottaminen ja hoivahenkilökunnan arvot. Yhdistin yläteemat kokoaviksi pääteemoiksi ja nimesin pääteemat niitä kuvaavilla nimillä. Aineiston abstrahoin-nissa teemoja yhdistellään niin kauan kuin, se on aineiston sisällön kannalta tarkoi-tuksenmukaista (Miles & Huberman 1994, 252; Tuomi & Sarajärvi 2009, 111).
Aineiston analysoinnin viimeisessä vaiheessa luodaan teoreettisia käsitteitä eli abstrahoidaan (Miles & Huberman 1994, 50.) Aineistosta erotettu tutkimuksen kan-nalta merkityksellinen tieto ohjaa teoreettisen käsitteiden muodostamiseen (Tuomi
& Sarajärvi 2012, 111). Yläteemojen ryhmittelyn tuloksena syntyi neljä pääteemaa;
asiakkaaseen, henkilökuntaan, organisaatioon ja työyhteisöön sekä hoivaprosessin monitoimijuuteen liittyvät teemat. Liite 2 kuvaa aineiston analyysin etenemistä ja pääteeman organisaatio ja työyhteisö muodostumista. Nimesin nämä teemat asia-kaslähtöisen osaamisen johtamisen ulottuvuuksiksi. Alkuperäisinformaation käyt-tämistä kielellisistä ilmauksista edetään teoreettisten käsitteiden ja johtopäätösten luomiseen eli aineisto abstrahoidaan (Miles ym. 2014, 13–14; Tuomi & Sarajärvi 2012, 111.) Tässä tutkimuksen vaiheessa en kuitenkaan pyri aineiston kattavaan abstrahointiin, sillä muodostin asiakaslähtöisen osaamisen johtamisen ulottuvuuk-sien avulla seuraavan vanhuspalvelujen toimijoiden teemahaastattelun rungon.