Tarkoitukseni oli löytää artikkeleita, joissa käsitellään yhteistyön toteutustapoja monisai-rastaville suunnattujen palvelujen integroinnissa sekä sitä, miten monisairastavuutta on aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa määritelty. Olen kiinnostunut siitä, miten aikaisem-massa tutkimuksessa on käsitelty yhteistyön toteutustapoja sekä millaisia yhteistyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä näissä tutkimuksissa on löydetty. Aloitin koehakujen teke-misen, joiden avulla sain yleiskuvan tutkimuskentästä. Hakusanoina olivat muun muassa multimorbidity, comorbidity, integration, multiprofessional, collaboration ja coordi-nation erilaisin yhdistelmin. Lopullisten hakulausekkeiden muotoilussa sekä sopivien tie-tokantojen valinnassa sekä muissa tiedonhakuun liittyvissä asioissa tein tiivistä yhteis-työtä Itä–Suomen yliopiston informaatikon kanssa. Tein ennakkoon sisäänotto- ja pois-sulkukriteerit, joiden perusteella tein lopullisten artikkelien valinnan tietokannoista.
Tiedonhaun kannalta tutkimusaiheeni oli haasteellinen, koska osumia tuli suhteellisen vä-hän. Tästä johtuen päätin jättää tietokantahakuja tehdessä pois kaikki ylimääräiset rajauk-set, en esimerkiksi laittanut vuosilukurajausta lainkaan, koska sekä koehaut että lopulliset haut eri tietokannoista osoittivat, että suurin osa artikkeleista oli julkaistu viimeisten kym-menen vuoden aikana. Tällä tavoin sain mahdollisimman kattavasti tuloksia, lisäksi tu-loksina tulleita erilaisia systemaattisia kirjallisuuskatsauksia saatoin käyttää manuaali-sessa haussa lähteinä. Ainoana varsinaisena rajauksena käytin Scopus-tietokannassa arti-cle review -rajausta, koska muutoin tästä tietokannasta olisi tullut osumia yli 1300 kpl, samoin EBSCOhostin kohdalla käytin review-rajausta, jotta tulokset koostuivat pelkäs-tään vertaisarvioiduista artikkeleista. Hakujen perusteella näytti siltä, että yhteistyötä ja integraatiota on tutkittu runsaasti, mutta monisairastavien kontekstista tutkimustietoa oli
vähemmän. Tämän perusteella päätin, että riitti jos abstraktissa mainittiin monisairastavat tai monisairastavuus tutkimuksen viitekehyksenä, ja tutkimus käsitteli mitä tahansa tapaa jolla yhteistyötä oli toteutettu. Kirjallisuushaussa jouduin turvautumaan myös viiteha-kuun eli hyödyntämään valittujen artikkelien lähdeluetteloja sekä käsin haviiteha-kuun, jotka Metsämuurosen (2006, 32) mukaan ovat osa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen kirjal-lisuushakua.
Taulukko 1. Artikkelien mukaanotto- ja poissulkukriteerit
Mukaanottokriteerit Poissulkukriteerit vertaisarvioidut empiiriset ja teoreettiset
ar-tikkelit
ei-vertaisarvioidut empiiriset ja teoreettiset artikkelit
englanninkieliset muut kuin englanninkieliset
löydettävissä sähköisistä tietokannoista mak-suttomana ja kokonaisena
löytyy sähköisistä tietokannoista maksullisina tai löydettävissä pelkkä abstrakti
artikkelin tuli käsitellä integroivaa yhteis-työtä monisairastavuuden kontekstissa
artikkelit, jotka eivät käsitelleet yhteistyötä monisairastavuuden kontekstista
Kirjaston informaatikon avulla muotoilin hakulausekettani mahdollisimman hyvin tutki-muskysymyksiäni vastaavaksi. Aiheesta oli haasteellista löytää tutkimusartikkeleja, joten muotoilin toisen hieman fokusoidumman hakulausekkeen ja tein tietokantahaut kahdella erillisellä hakulausekkeella;
- multimorbid* AND (integrat* OR coordinat* OR collaborat* OR cooperat* OR interdis-ciplin* OR multiprofession* OR interorganization* OR inter-organis*)
- multimorbid* AND (”integrated care” OR ”shared care” OR joint care” OR coordinated care”)
Alun perin hakulausekkeessa oli myös comorbid* (comorbidity), mutta se jäi pois ohjaa-jieni kanssa keskusteltuani, koska tämä käsite ohjasi hakutuloksia sairauskeskeiseen ja lääketieteelliseen suuntaan. Tutkielmani kiinnostuksen kohteena oli kuitenkin monisai-rastavuus ihmisen elämään laajemmin vaikuttavana asiana, joten pohdintojen jälkeen oli selkeää jättää comorbidity hakulausekkeesta pois. Toisaalta comorbidityn taakse saattoi jäädä tutkimusaiheeni kannalta relevantteja artikkeleja, koska multimorbidity on vielä suhteellisen uusi ja nouseva käsite ja tämä saattoi aiheuttaa vinoutumaa tutkimustulok-siin.
Tein haut seuraavista tietokannoista: Web of Science, Scopus, MEDLINE (Ovid) ja EBSCOHost, jonka sisältä tein haut Academic Search Premierista ja CINAHLista. Nämä ovat informaatikon mukaan keskeisimmät tietokannat sekä tutkielman aiheen, että pääai-neeni, terveyshallintotieteen, näkökulmasta.
Hakutuloksien määrät on esitetty edellä olevassa taulukossa. Käytin aineiston käsittele-misessä RefWorks 3 -kirjallisuusviitteiden hallintaohjelmaa. Siirsin tekemäni haut RefWorks 3 -ohjelmaan, jonne loin kansiot kullekin käyttämälleni tietokannalle erikseen.
Tein myös jokaiselle kansiolle alakansioita tarpeen mukaan. Samoin menettelin manuaa-lisen haun kanssa, siirsin löytämäni artikkelit RefWorks 3:een ja käsittelin niitä ”omana tietokantanaan”. Ohjelma oli aivan uusi ja mahdollisesti siitä johtuen ilmeni myös tekni-siä ongelmia, joiden vuoksi jouduin soveltamaan alkuperäistä suunnitelmaani tiedonkä-sittelyssä. PubMed-hakua ei pystynyt siirtämään RefWorks 3:een ja yliopiston tietoasiantuntijan opastuksella tein PubMediin tarkoittamani haut lopulta MEDLINE (Ovid) -tietokannan kautta, joka tietoasiantuntijan mukaan antaa käytännössä samat tulokset kuin PubMed-haku. Lisäksi ohjelmassa ilmeni ongelmia duplikaattien poistossa, jotka korjat-tiin vuoden 2017 jälkipuoliskolla, joten päätin tehdä duplikaattien poiston manuaalisesti myöhemmässä vaiheessa.
Siirrettyäni hakutulokset RefWorks 3:een, kävin artikkelit läpi otsikkotasolla peilaten niitä ennalta asettamiini mukaanotto- ja poissukukriteereihin. Otsikkoluvun perusteella siirsin artikkelit tietokannoittain luomiin alakansioihin Ei tai Ehkä. Käytyäni tällä tavoin kaikki otsakkeet läpi, jatkoin aineiston käsittelyä lukemalla tässä vaiheessa kaikkien Ehkä-kansioiden otsikot ja abstraktit läpi. Tässä vaiheessa aineistosta löytyi vielä muun muassa maksullisia artikkeleja ja ei-englanninkielisiä artikkeleja, joille loin myös omat alakansiot, näiden määrä oli kuitenkin suhteellisen vähäinen. Tehtyäni tietokannoittain abstraktien luvun, päätin luoda kaksi kansiota, joihin siirsin kaikki Ehkä-kansioissa olevat materiaalit (yhteensä 119 artikkelia) ja artikkeli kerrallaan etsin duplikaatit näiden kahden kansion sisältä. Duplikaattien poiston jälkeen jäljelle jäi yhteensä 75 artikkelia. Tehdes-säni duplikaattien poiston tässä vaiheessa oli artikkelimäärä hallittavampi, huomasin myös noudattaneeni samaa linjaa lukuvaiheessa. Mikäli sama artikkeli oli useammassa tietokannassa, olin laittanut sen lähes poikkeuksetta kaikissa tietokannoissa joko Ei- tai
Ehkä-kansioon. Mikäli olin laittanut artikkelin toisessa tietokannassa Ei-kansioon ja toi-sessa Ehkä-kansioon, otin sen mukaan yhteiseen Ehkä-kansioon luotettavuuden takaa-miseksi. Tässä vaiheessa ilmeni lisäksi, että fokusoidumpi hakulauseke “multimorbid*
AND (”integrated care” OR ”shared care” OR joint care” OR coordinated care”)”
tuotti vain muutamia uusia artikkeleja, jotka olivat joko maksullisia tai eivät vastanneet sisäänottokriteerejä. Tämä hakulauseke ei siten tuottanut uutta materiaalia tutkimukseen.
Luettuani duplikaattien poiston jälkeen jäljelle jääneet 75 artikkelia, löytyi lopulta 20 ar-tikkelia, jotka luin perusteellisesti läpi peilaten lukemaani koko ajan tutkimuskysymyk-seeni (Kuvio 5). Artikkeliluvun jälkeen hyväksyin näistä mukaan 10 artikkelia. Syste-maattisen haun lisäksi tein koko ajan myös manuaalista hakua. Yhtenä viitelähteenä käy-tin ICARE4EU -hankkeeseen liittyvää ”viitehakemistoa”, jonka keskiössä ovat monisai-rastavat. Lisäksi hyödynsin lähdeluetteloja sekä perehdyin erilaisissa kirjallisuuskatsauk-sissa käsiteltyihin tutkimuksiin nähdäkseni, koskivatko ne tutkimusongelmaani. Manuaa-linen haku antoi jonkin verran päällekkäisyyksiä systemaattisen haun kanssa ja manuaa-lisessa haussa hyväksyin mukaan myös kirjallisuuskatsauksia. Manuaalisella haulla löy-sin vielä 12 artikkelia lisää, joten lopulliseksi artikkelimääräksi muotoutui 22 artikkelia (Liitetaulukko 1). Artikkelit käsittelivät monisairastavuuden kontekstissa erilaisia integ-roivaa yhteistyötä ilmentäviä malleja, lähinnä pilotteja mutta myös toiminnassa olevia malleja tai työtapoja. Osa artikkeleista keskittyi puolestaan monisairastavuuden käsitte-lemiseen erilaisista näkökulmista. Lopullisia artikkeleja lukiessa muotoutui myös kolmas tutkimuskysymys ”Miten monisairautta on määritelty aikaisemmassa tutkimuksessa”.
KUVIO 5. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaun prosessi TIEDONHAUN TULOKSET n=1384
Web of Science n=327 Scopus n=454 CINAHL n=51
Academic Search Premier n=220 MEDLINE (Ovid) n=332
OTSIKON PERUSTEELLA POIS
n=1176
MANUAALISELLA HAULLA LÖYDETYT
AR-TIKKELIT n=12 EI VASTAA TUTKI-MUSKYSYMYKSIIN n=10 DUPLIKAATTIEN POISTO
n=44
POISTETUT ARTIKKELIT n=89
ei-englanninkieliset maksulliset abstraktia ei löydy TARKASTELUUN JÄÄVÄT ARTIKKELIT n=208
TARKASTELUUN JÄÄVÄT ARTIKKELIT n=119
ABSTRAKTIEN LUKU n=75
ARTIKKELIEN KOKOLUKU n=20
HYVÄKSYTTY n=10
YHTEENSÄ ARTIKKELEJA n=22
ABSTRAKTIEN PERUS-TEELLA EI VASTAA SI-SÄÄNOTTOKRITEEREJÄ n=55
n=55