Tässä luvussa esitellään tutkielmassa käytettyä aineistoa sekä kuvataan käytettyjä menetelmiä.
Tutkielman metodologia pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin, diskurssianalyysiin sekä subjektipositioiden tarkasteluun (ks. osio 3); tässä luvussa puolestaan kuvataan
käytännönläheisimmin, miten tutkielman analyysi on käytännössä toteutettu.
5.1 Aineisto
Tutkielman aineisto pohjautuu Suomen Akatemian rahoittaman monitieteiseen tutkimushankkeeseen puitteissa kerättyyn haastatteluaineistoon (Korkeakoulusta
valmistuneiden työllistettävyys ja sosiaalinen positioituminen työmarkkinoille; HighEmploy 2018-2022). Hankkeessa tutkitaan kaupallista alaa opiskelleiden korkeakoulutettujen siirtymiä
koulutuksesta työelämään, erilaisia työelämäpolkuja ja työllistettävyyttä. Haastateltavia rekrytoitiin lähettämällä vasta valmistuneille tai juuri valmistumassa oleville kaupallisen alan korkeakoulutetuille sähköpostitse rekrytointiviesti (Liite 1). Haastateltaville myös lähetettiin
tutkimustiedote (Liite 2), jossa heitä informoitiin muun muassa heidän oikeuksistaan, tutkimuksen kulusta sekä tietosuojasta ja luottamuksellisuudesta.
HighEmploy-hankkeen aineisto koostuu 75 kaupallisen alan korkeakoulusta valmistumassa olevan tai äskettäin valmistuneen henkilön puolistrukturoidusta, kerronnallisesta haastattelusta.
Haastattelun teemat käsittelivät työnhakua ja työllistymistä, uralla etenemistä,
työmarkkinakilpailua, korkeakoulutuksen merkitystä, sosiaalisia eroja, korkeakoulutukseen johtaneita polkuja sekä opiskelukokemuksia. Lisäksi haastatteluissa käsiteltiin myös muun muassa haastateltavien elämäntilannetta yleisesti. Työn, opiskelun ja perheen yhdistämisen teemat eivät ole haastattelujen keskiössä; eri elämän osa-alueiden yhteensovittamisesta kysytään haastatteluissa vain lyhyesti. Perheen, työn ja opiskelun keskinäissuhde silti nousee esiin haastattelupuheessa muiden kysymysten yhteydessä.
Laajemmasta HighEmploy-haastatteluaineistosta rajattiin tutkielman aiheen perusteella tarkasteluun perheellisten naisten haastattelut. Näin rajattuun aineistoon kuuluu 12 haastattelua. Hankkeen tutkimusavustaja oli jo valmiiksi litteroinut ja pseudonymisoinut
haastattelut, mutta tarvittaessa tunnistetietoja häivytettiin ja poistettiin haastattelutekstistä vielä lisää. Litteraatioiden pituus vaihteli 22 ja 60 sivun välillä, ja kokonaisuudessaan litteroitua
haastatteluaineistoa oli 503 sivua. Tämän tutkimuksen analyysissa tarkastellaan lähinnä perheen ja työn tai opiskelun keskinäissuhteeseen liittyviä aineistokohtia, mutta haastatteluja luettiin silti kokonaisuutena.
Tämän tutkimuksen kohdejoukkoon rajatuista haastateltavista kaikki olivat haastattelun aikaan joko suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon tai juuri valmistumassa. Kaupallisen alan maisteritutkinto oli kahdeksalla haastateltavalla ja kaupallisen alan ylempi
ammattikorkeakoulututkinto neljällä. Useimmat haastateltavista olivat jo aiemmin suorittaneet toisen korkeakoulututkinnon (alempi ammattikorkeakoulututkinto tai yliopistollinen tutkinto) sekä olleet työelämässä ennen viimeisimmän korkeakoulututkinnon aloittamista. Osalla haastateltavista ylempää korkeakoulututkintoa oli edeltänyt pitkäkin työura. Haastattelun
ajankohtana saattoi myös olla meneillään muita kuin kaupallisen alan opintoja. Useilla haastateltavilla korkeakoulutus limittyikin sekä perhe-elämän että työnteon kanssa.
Haastateltavien iät vaihtelivat haastatteluajankohtana 33 ja 59 ikävuoden välillä. Joissakin tapauksissa haastateltavien lapset olivat jo aikuisia, mutta koska haastateltavat kuvasivat myös menneeseen aikaan sijoittuvia kokemuksia eikä lapsien tarkka ikä kaikissa haastatteluissa käynyt ilmi, ei haastatteluja rajattu haastateltavan iän tai lapsien iän perusteella. Haastateltavien
perhetilanteesta ei ole erikseen kerätty tarkempia tietoja, mutta lasten lukumäärä tuli
suurimmassa osassa haastatteluista ilmi. Haastateltavista 11:lla oli puoliso, jonka kanssa he ovat parisuhteessa; yksi haastateltavista oli eronnut, mutta uudessa seurustelusuhteessa.
Parisuhteessa olevista haastateltavista seitsemän kohdalla kumppanin sukupuoli tuli
yksiselitteisesti esiin haastattelutekstistä, ja puoliso oli kaikissa näissä tapauksissa mies. Muissa neljässä tapauksessa kumppanin sukupuoli ei tullut yksiselitteisesti ilmi haastattelupuheesta, joskin useimmissa näistä tapauksista puhe sisälsi epäsuoria viitteitä siihen, että puoliso oli todennäköisesti mies. Taulukkoon 1 on koottu tiedot haastateltavista.
Taulukko 1. Tutkielman aineisto.
Pseudonyymi Korkeakoulututkinto Valmistumisvuosi Ikä Lasten lukumäärä
Alma KTM 2015 36 2 tai enemmän
Ellen KTM 2010 33 1 tai enemmän
Emilia KTM 2019 44 2
Enni KTM 2019 45 2
Fanni YAMK 2019 35 2
Helmi KTM 2014 45 2
Iiris YAMK 2018 47 5
Irene KTM 2010 38 1
Moona KTM 2019 51 1
Olga YAMK 2017 59 3
Pia YAMK 2018 35 3
Sofia KTM 2018 44 2
5.2 Menetelmät
Tutkielman tekeminen alkoi HighEmploy-aineiston korkeakoulutettujen äitien haastattelujen lukemisella alustavia huomioita tehden. Alun perin suunnitelmana oli tarkastella
aineistolähtöisesti diskurssianalyysin keinoin jaksamisen kysymyksiin liittyvää puhetta, ja aineisto päätettiin HighEmploy-aineiston kokonaisuuden sisällä rajata perheellisiin naisiin, jotta
analysoitavan aineiston koko olisi sopiva. Kun haastatteluja luettiin läpi jaksamisen teemoihin liittyvää puhetta silmällä pitäen, tuntui perheen, työn ja opiskelun yhteensovittamisen puhe kuitenkin nousevan vahvasti esille. Aihe vaihtui ja tarkentuikin näin aineistosta tunnistettujen teemojen pohjalta juuri perheen sekä työn ja/tai opiskelun keskinäissuhteeseen liittyvän puheen tarkasteluun.
Kun tutkielman aihepiiri oli näin määritelty, luettiin haastattelut uudelleen läpi. Perheen, työn ja opiskelun keskinäissuhteeseen liittyvät aineistokohdat korostettiin haastattelutekstistä, ja näihin kohtiin liittyen tehtiin tekstin sivuun temaattiseen jaotteluun liittyviä merkintöjä sekä muita alustavia huomiota. Seuraavaksi luettiin uudelleen läpi näitä korostettuja, keskinäissuhteeseen liittyviä aineistokohtia sekä tehtiin diskurssianalyyttisen viitekehyksen puitteissa havaintoja erilaisista puhetavoista sekä puheessa rakentuvista merkityksistä ja tulkinnoista. Nämä korostetut aineistonäytteet merkintöineen myös kerättiin analyysin helpottamiseksi omaan tiedostoonsa. Tämän jälkeen näytteitä luettiin läpi useita kertoja, ja tehtyjen huomioiden pohjalta alkoi vähitellen hahmottua merkityksenannon tapojen kokonaisuuksia sekä myös yhteyksiä näytteissä esiintyvien puhetapojen välillä. Haastatteluissa esiintyvien puheen ja
merkityksenannon tapojen välisten erojen sekä yhtäläisyyksien pohjalta tunnistettiin ja nimettiin alustavia diskursseja, ja aineistonäytteet jaoteltiin näihin diskursseihin. Tarkasteltaessa näytteitä alustavien diskurssien viitekehyksessä eriteltiin myös sitä, miten haastateltavat puheessaan asemoivat itseään esimerkiksi ottamalla etäisyyttä joihinkin asemointeihin tai rakentamalla kuvaa toisenlaisesta asemoinnista. Tältä pohjalta muotoiltiin analyyttisia huomioita myös subjektipositioista. Subjektipositioiden tarkastelu tuotti tietoa puheen funktioista ja seurauksellisuudesta, ja puheen funktionaalisuuden näkökulmaa pyrittiin muutoinkin huomioimaan puhetapoja sekä niihin sisältyviä merkityksenannon tapoja analysoitaessa.
Analyysin myötä diskurssien muotoilu tarkentui ja joitakin diskursseja nimettiin uudelleen.
Analyysiprosessin kuluessa haastattelunäytteitä luettiin vielä moneen otteeseen ja myös alkuperäisiin haastattelukokonaisuuksiin palattiin analyysin aikana; tämän prosessin myötä analyysihavainnot tarkentuivat ja hioutuivat, kunnes diskurssit lopulta muotoituivat ja rajautuivat lopulliseen muotoonsa. Myös subjektipositioiden sekä puheen seurauksellisuuden tarkastelu syveni ja tarkentui diskurssien muotoutumisen prosessin kautta.