Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N
A I K A K A U S K I R J A
T O I M I T U S : , ' =
J . H . V E N N O L A O S K . G R O U N D S T R O E M
J . F O R S M A N M A R T T I K O V E R O
S i S a l l y s : Kotiteollisnus Suomen maaseudulla, kirj. E i n a r B o o k . S a k s a n sosialidemokratian sttlide maatalouskysymykseen, kirj,
K . J . L a i n e. MitS kokemuksia osottaa tahanastinen krttunnnmetsa- torppa-astituksemme? kirj. W e r n e r C a j a n u s . S a k s a n valtiotieteelli- sist3 jatkokttrsseista, k i r j . L . H a r m a j a . Kirjallisuutta: Schumacher, Hermann. D i e U r s a c h e n d e r Geldkrisis^ arv. P. K, Vuodentulo 1908, Y l e i s - katsaus, arv. H. P. Tietoja eri aloilta: S i p e r i a n uutisasutuksen tuloksia.
Maapallon vesivoimat. • I h m i s t y o n suhceellinen intensiteetti eri tilasuuruuksissa Sveitsin maanviljelyksessa. A m e r i k a n verotusoloja. T y o a j a n l y h e n n y k s e n vaiku- tus tyon tehoisuuteen. Asunto-olojen parantaminen j a h u v i l a k a u p u n k i l i i k e Saksassa.
N : o 6 1 9 0 8
g i
M 03 0)
O ^ ^ cs «
I
1 1 „ 43| i
C D
CO
01 OD 1
cn
1
•a
=43 is i
C O C D
to
B .5.
:2
Y H T E I S K U N T A T A L O U P E L L I N E N
A I K A KA U S K I R J A i^^i^lSDlSDpDlSDlSDlSD ilmestyy noin 50-sivun suuruisena joka toinen kuukausi eli kuusi kertaa vuodessa.
Aikakauskirja kasittelee yleistajuisessa muodossa yhteis- kunnallisia j a taloudellisia kysymyksia j a seuraa niiden kehitysta j a kehityksen tuloksia koti- j a ulkomailla. Se sisaltaa seka alku-
peraisia kirjotuksia etta selontekoja yhteiskuntataloudellisten k y - symysten kasittelysta koti- j a ulkomaisessa kitjallisuudessa seka arvosteluja huomattavammasta yhteiskuntataloudellisesta kirjalli- suudesta.
Tilaushinta on asiamiehilta, postikonttooreissa tai toimituk- selta suoraan tilattaessa 5 markkaa vuosikerralta, postimaksut j a lahetyskustannukset siihen luettuina. Asiamiehille, joita toivo- taan saatavan ympari maata j a kaikista kansan kerroksista, an- netaan joka kuudes vuosikerta ilmaiseksi.
J . H . V e n n o l a ,
Piiatoimittaja.
J . F o r s m a n .
O s k . Groundstroem,
Toimitussihteeri.
Martti K o v e r o .
Ybteiskaotataloadelliseo aikakaaskipjao:
Paatoimittaja; J . H . Vennola, Huvilakatu 2. T e l . 36 82.
Toimitussihteeri: Osk. Groundstroem, Luotsik. 4. T e l . S3 33.
Toimituksen osote: Helsinki. - '
Akateeminen kirjakauppa
Helsingissa.
Omistaa runsaan varaston sekft kotimaista etta ulkomaalaista kir- jallisuutta. _ -
Toimittaa nopeasti kirjallisuutta, jota ei 18ydy varastossa.
Sulkeutuu yleisOn suosioUiseen huomioon esiintyvassa kirjallisuus- tarpeessa.
E. J . AIKALA
(ent. H E R L I N )
Helsinki, IMikonk. 8. Sivuliike Kotkassa.
Tasku-, seina- j a heratyskelloja, inaailman parhaimmista tehtaista, kihla- ja muistosormuksia, kellonperia, kulta-, hopea-; uusihopea- j a nikkeli-esi- neita, kiikaria, ailmalaseja y. m. paljottain j a vShittain.
^Hinnat ehdottomasti halvimmat!
; Huom.l. Hintaluetteioja kellosepllle pyydettaessa.
K O T I T E O L L I S U U S S U O M E N M A A S E U D U L L A .
Kirjoittanut.
Einar Book.
• Se komitea, minka Keisarillinen Suomen Senaatti Helmi- kuussa 1906 asetti tekemaan ehdotuksia kasityoopetuksen jar- jestamiseksi j a kotiteollisuuden edistamiseksi, on viime kevaana, kaksivuotisen tyon tuloksena, jattanyt Senaatille viisinidoksisen julkaisusarjan. Itse mietinto on jo verrattain laaja teos ( I I I -{- 297 sivua). Sita Varten tehdyt esityot sisaltyvat neljaan liittee- seen:; i . KotiteolUsuusoloja ulkomailla, (X.-(- 377 siv. 8:0), minka selonteon komitean toimesta laati sen jasen neiti Alexandra Gri- penberg; 2. Selontekoja Suomen Kotiteollisuuden asemasta, arvos- teltuna v. 1906 Kuopiossa pidetj^n yleisen kasityonayttelyn pe- rusteella ( V I I -|- 172 s. 8:0, kuvitettu) kokoelma lyhyehkoja, eri ammatti henkilojen tekemia yleiskatsauksia tarkeimpiin kotiteolli- suuden muotoihin maassamme; 3. Aineksia Suomen kotiteoUisuus- tilastoon (238 s. suurta 8:0), jonka tutkielman tekija on komitean jasen, tarkastaja Lauri Makinen;' j a 4. Ohjelmien suunnittelu koti- teollisuuskouluille, jonka komitealle laati sen asettama, asiantunti- joilla taydennetty kouluasiain valiokunta.
On luonnollisesti ma^hdotonta aikakauskirjan lehdilla tehda seikkaperaista selkoa naitten laajojen, lahemmas 1300 sivua yh- teensa kasittavien julkaisujen sisallosta. Moni voinee ehka ham^
mastyen k y s y a : mita yarten nain suuri tyo, •— onko tarkoitus ponnistusten arvoinen ? Naihin kysymyksiin ovat teokset vastauk-
2 5 4 Einar Booh.
sena. Kotiteollisuuskomitea huomauttaa itse mietinnossaan, etta se on katsonut valttamattoman tarpeelliseksi hankkia lahemman selon kotiteollisuuden harjoittajain elinehdoista, eri kotiteollisuus- lajien kehityksesta seka erittain niista taloudellisista tuloksista, mitka tekijoilla voi kotiteollisuuden eri lajeista olla. Sellainen selvitys kotiteollisuuden todellisesta merkityksesta sen harjoitta- jain toimeentulolle oli valttamaton, kun oli ratkaistava kysymys kotiteollisuuden edistamiseen tarpeellisista rahallisista uhrauksista sekii suunniteltava muita toimenpiteita asian hyvaksi.
Ennenkun komitea teetti puheenalaiset, sen mietinnon alus- tamiseksi tarpeelliset liitteet, maaritteli se tarkemmin sen tuo- tantomuodon, mihin tutkimusten tuli kohdistua. Se lausuu tasta: ^)
— »Kasity6n j a kotiteollisuuden kasitteet — molempia sa- noja on komitean ohjelmassa kaytetty — rajoittuvat nimittain siksi laheisesti muutamiin muihin tnotantomuotojen kasitteisiin, etta tallainen selvittely, tallainen aariviivain piirtaminen on oHut valttamaton. Kysymyl<sen alaisena on toiselta puolen, kuuluuko kaikki se ammattimaisesti harjoitettu pienituotanto, jota pidetaan n. k. kasityolais-ammatteina, komitean tyoalaan, vai onko toiselta puolen tama tyoala rajoitettava vain siihen, mita ruotsinkielessa tavallisesti nimitetaan sanalla »sl6jd». Ja kuinka rajoitettuna on Sana »^^^2teollisuus» ymmarrettava f
On otettava huomioon nykyisen taloustieteen naissa suh- teissa kaytantoon ottamat jaotukset j a samalla pidettava silmalla, mitenka ne soveltuvat oman maamme talousoikeudellisiin j a kay- tannollisiin oloihin. Yksityiskohtaisiin tutkimuksiin ei komitea kumminkaan ole katsonut olevan' asiansa ryhtya. Komitea tyy- tyy lyhyesti viittaamaan" niihin maaritelmiin, mitka tunnetut yh- teiskuntatalouden tutkijat Stieda, Biicher j a Schmoller ovat kasi- tyosta j a kotite.ollisuudesta tai niihin rajoittuvista kasitteista antaneet. Kaikilla nailla kolmella tiedemiehella on se yhteista, etta he pitavat kotiteollisuutta (Hausindustrie) j a kustannusjarjes- telmaa (Verlagsystem) yhteenkayvina- kasitteina.
1) Mietinto, s. 1 — 5 .
IColiteollisuus Suomen maaseudulla.
Pohjoismaissa on kotiteoUisuus paaasiallisesti j a melkein yksinomaan saanut alkunsa vanhasta talonpoikaisesta kotiteoUi- suudesta. Mutta tama aikaansaa myoskin meidan oloissamme toisinnon mita itse kasitteeseen tulee. Ruotsinkielessa voidaan tosin nimitysta »hemindustri» kayttaa, . kun on kysymyksessa ainoastaan kustannusjarjestelma, sikali kuin tama j a laajaksi seka liikkeentapaisesti jarjestetyksi elinkeinoksi kehiitynyt kotiteoUi- suus voidaan erottaa toisistaan, j a voidaan kutsua seka vanhem- paa kotiteollisuutta etta uudempaa elinkeinoteollisuutta, siina maarin kuin ne eivat liity kustannuskasitteeseen, yhteisella ni- mella koti- eli kasiteollisuudeksi (slojd). Mutta suomenkielessa ei voida yhdistaa kotiteollisuuskasitetta mihinkaan edellamainit- tuun ryhmaan, vaan taytyy siihen paitsi kustannusjarjestelmal- lista tuotantoa sisaltya myoskin elinkeinontapaisen kotiteollisuu- den; mutta kun ollaan nain pitkalla, on vaikeata olla ulotta- matta samaa nimitysta myoskin kotitarveteoUisuuteen, etenkin koska kielessa ei ole mitaan muuta tahan sopivaa sanaa. Huo- mioonottamalla nama sanantavat, j a erityisesti varteenottamalla vaikeuden meidan oloissamme varmasti erottaa kustannusjarjes- telraalliseksi elinkeinoksi kehittyneen kotiteollisuuden kasiteolli- suudesta yleensa, on komitea suorittaessaan tehtavaansa pitanyt sopivirapana antaa kasitteiden »sl6jd» j a »kotiteoUisuus», toisiaan vastaavina, merkita seka kotitarveteoUisuutta etta elinkeinoksi ke- hitynytta kotiteollisuutta, siihen katsomatta onko jalkimainen kus- tannusjarjestelmallisesti muodostunut vai eiko.
" Toiselta puolen on tarkeata erottaa elinkeinona harjoitettu kotiteoUisuus pienista kasityolaisliikkeista. Tata on mahdoton valttaa, koska komitea edeUisessa ei ole voinut pitaa kustannus- jarjestelmaa kotiteollisuuden tunnusmerkkina, siina laajassa merki- tyksessa, jonka se talle kasitteelle on antanut. Minkaanlaisen varman erotuksen tekeminen elinkeinontapaisen kotiteollisuuden harjoittajain j a kasityolaisten valilla on meilla mahdoton, mita tuotannon j a menekin tekniikkaan tulee, silla niin pieni j a huo- maamaton on ero sivuelinkoinona harjoitetun j a paaelinkeinona- harjoitetun kotiteollisuuden valilla j a taas jalkimaisen j a yksin- omaisena elinkeinona harjoitetun kotiteollisuuden valilla, jolloin itse asiassa jo ollaan kasityolaisammattien rajamailla, Tosin
2 5 6 Einar Book.
voimme huomata eri paamuotdja, mutta toiselta puolen sulautu- vat ne elavan kehityksen kautta toisiinsa. Asiain nain oUen on komitea tarkkojen j a tyydyttavien lajierotuksien puutteessa kiin- nittanyt huomionsa asteettaisiin eroavaisuuksiin j a saanut tukea talle ArmoUisesta Asetuksesta elinkeinoista, annettu 31 p. Maa- Uskuuta 1879. Sen 5 § kuuluu: sLuvaUisen elinkeinon harjoitta- mista varten ilman muita tyoapulaisia kuin vaimoa j a holhon- alaisia lapsia j a siina kauppapuotia, konttoria tahi erinaista myynti- paikkaa pitamatta, ei tarvita 2 §:ssa maarattya ilmoitusta. Tama itsensa elattamisen oikeus on jokaisella, . Kasityota itsensa elattamista varten harjoitettakoon ilman ilmoitusta myos- kin ymparikulkiessa.» Tassa §:ssa tarkoitetun elinkeinon harjoit- tamisesta ei tarvitse tavallista ilmoitusta tehda, vaan on se sen harjoittajan yksityisasia; julkis-oikeudellisten etujen valvominen ei tule kysymykseen laadultaan nain vahapatoisen elinkeinon suh- teen, j a yhta vahan kuin asetuksen 2 §:aa, voidaan muitakaan pykalia tahan sovelluttaa. Elinkeinontapaisen kotiteollisuuden erottamiseksi varsinaisesta kasityoammattiteoUisuudesta on komi- tea tassa §:ssa luuUut loytavansa johteen j a on sentahden kayt- tanyt sita terminologiaa, etta ammatinomaiseksi kotiteoUisuudeksi sanotaan sellaista elinkeinoa, jota Elinkeinolain mainitussa 5 §:ssa tarkoitetaan.
Komitea on siis-katsonut tehtavaansa sisal ty van seka koti-- tarveteoUisuuden etta elinkeinoksi harjoitetun kotiteollisuuden, olipa se sivu- tai paaelinkeinona, sikali kuin Elinkeinolain maa- raama ilmoitusvelvoUisuus osoittaa, mutta komitea ei ole ryhty- nyt lahemmin kasittelemaan kysymyksia, jotka koskevat sita eri- tyisluontoista kotiteollisuutta,- jota paaasiallisesti vaatetusteoUisuu- den alalia kustannusliikkeentapaisesti harjoitetaan suuremmissa kaupungeissas.
Kasitteellisten selvitysten jalkeen siirtyy komitea mietin- nossaan ensiksi tekemaan selvaa niista paatelmista, mitka on voi- nut johtaa neiti Gripenberg'in esityksista i:ssa liitteessa. K u n nailla ainoastaan- valillisesti on merkitysta Suomen olojen selvit- telylle, taytyy he tassa sivuuttaa, niin paljon hauskoja piirteita kuin sisaltavatkin. Joka tapauksessa ne ovat olleet omiaan osot-
KotiteoUisuus Suomen maaseudulla. 257
tamaan, etta huolimatta monista kotiteollisuutta vastaan tehdyista muistutuksista, hallitukset useimmissa sivistysmaissa ovat katso- neet sen ansaitsevan kehoitusta, kehittamista j a kannatusta-. On yleensa oltu siita yksimielisia, etta kotiteollisuutta olisi harjoitet- tava sivuelinkeinona eika yksinomaisena paaelinkeinona, j a etta se monessa paikoin, jossa maapera on karu tai tiluspalstat pie- net, juuri sopii sivuelinkeinoksi pienviljelijoille tai kalastaja- j a metsaseutujen vaestolle; •
Tehdessaan yieiskatsauksen kotiteollisuuden kehitykseen Suomessa, on komitea ensin kayttanyt hyvakseen niita aikaisem- pia . tutkimuksia, jotka on hallituksen toimesta tai yksityisten alotteesta toimeenpantu. Lahtokohtana ovat tassa olleet 1872- vuoden kotiteollisuuskomitean mietinnon selostukset. Komitea, ker- too niista:
»Elinkeinona harjoitettu kotiteoUisuus oli silloin viela hyvin vahan kehittynyt. Sellaista tavattiin etupaassa vain, Turun j a Porin seka Vaasan laaneissa j a jonkun verran Uudellamaalla.
Myoskin kotitarveteollisuus, yleinen uutteruus • j a katevyys naytta- vat olleen kehittyneemraalla kannalla juuri naissa osissa maata.
Tassa ilmenee se merkillepantava seikka, etta kotiteoUisuus on korkeammalla kehityskannalla niilla paikkakunnilla, missa myos yleinen kulttuuri on pitemmalle kehittynyt, j a etta alkuperaiset taloudelliset olot maan keski- j a itaosissa eivat ole kyenneet koti- teoUisuutta mainittavasti esille nostamaan. E i siis ole kyllin siina, etta metsaseutujen asukkailla, joilla on vahan viljelyksia j a ymparillaan karu luonto, on aarellansa raaka-aineita, etupaassa puutarpeita, j a etta heidan on mahdoton toisina vuodenaikoina kayttaa enempaa, jos oUenkaan aikaa maanviljelystoihin, niin etta kotiteoUisuuteen on. tilaisuutta yllin kyUin. Jotta kotiteollisuutta suuremmassa maarin voisi syntya, vaaditaan myoskin, etta vaesto kehityksessaan on ennattanyt paasta niin pitkalle, etta sivistyk- sen mukana kasvavat tarpeet ehdottomasti vaativat tallaista koti- teollisuutta. Onhan ymmarrettavissa, etta sydanmaan asukkaat, jotka harvoin kayvat kirkonkylassa j a kenties viela harvemmin missaan kaupungissa, eivat kaipaa suurempia mukavuuksia, kuin
2 5 8 Ei7iar Bdok
mita heidan koyhasti sisustettu asuntonsa j a niukat elintarpeensa tarjoavat. Tallaisia syrjaisia seutuja, joihin ei sivistys ole ulot- tunut, on maassamme viela runsaasti; 1870-luvulla oli niita vie- lakin runsaammin. Mutta jos nain ollen tarpeet olivat liian va- haiset synnyttaakseen huomattavaa kotitarveteoUisuutta, niin oli viela luonnoUisempaa, etta kauppakotiteollisuudella oli sitakin va- hemman edellytyksia. Jo nopeitten j a halpojen kulkuneuvojen puute, matkojen pituus sopiville markkinapaikoille vaikuttivat sen, etta useissa paikoin maata kotiteollisuustuotteiden menekki oUsi tuottanut sellaisia vaikeuksia, ettei eUnkeinoteoUisuutta voinut ajatellakaan syntyvan. Ainoastaan maan rannikkoalueiUa, missa kaupunkeja oli enemmalti j a meren laheisyys j a siita johtuva merenkulku jo ikivanhoista ajoista oli vilkastuttanut yritteliaisyytta taloudellisella alaUa, siella yleisempi j a myytavaksi harjoitettu kotiteoUisuus oli voimassa. Huomauttaa taytyy, etta mainitun mietinnon mukaan kuitenkin naiskotiteolUsuutta, kehruuta j a ku- dontaa, harjoitettiin kotitarpeiksi yU koko maan. Tama soveltuu hyvin siihen, mita edeUisessa on sanottu, silla talla osallahan siihenkin aikaan oli kaikkialla tarpeita, jotka ehdottomasti odot- tivat tyydytystaan, — tarpeita, joita ei voitu tyydyttaa muuUa tavoin kuin kotiteollisuuden kautta, niin kehittymattomalla kan- naUa kuin kauppa j a teoUisuus silloin viela olivat».
Senaatin vuonna 188" toimeenpanema, kotiteollisuutta kos- keva tiedustelu, Suomen Naisyhdistyksen tiedustelu v:lta 1893, Vaivaishoidon tarkastajan keraama tilasto, mika on julaistu ha- nen vuosikertomuksessaan v. 1903 j a Suomen Yleisen KasiteoUi- suusyhdistyksen asettamaan n. k. kauppakotiteoUisuuskomitean mietinnossa samalta vuodelta olevat tiedot, — kaikki nama osot- tavat, etta viiniekuluneen vuosisadan viimesina vuosikymmenina kauppakotiteoUisuutta alkoi ilmestya sellaisillekin paikkakunnille maan sisa- j a ita-osissa, missa siita ei aikaisemmin oUut merkkia- kaan, ei ainakaan huomattavassa maarassa. Rahatalouden suu- remmoinen kehitys j a uudet helpot kulkuneuvot ovat epailematta myos vaikuttaneet asiaan. On huomattava, etta kehitys tahan suuntaan on tapahtimut samaan aikaan, kuin yleisia valituksia
KotiteoUisuus Suomen maaseudulla. 2S9 on ruvennut kuulumaan kotiteollisuuden vahenemisesta. Tassa siis on merkillepantava muutos, joka on. ilmennyt kotiteoUisuus- tuotannon luonteessa: vanha kotitarveteollisuus haviaa yleisen ta- loudellisen elaman vaikutuksesta, mutta sen perustalle kohoO kauppakotiteollisuus kilpaillen ammattikasityon j a viela enemman tehdasteollisuuden kanssa.
Mietintonsa 2:ssa j a 3:ssa liitteessa on komitea julkaissut Suomen kotiteoUisuudesta toimeenpanemaiiisa tutkimusten tulok- set. Mietinnossaan on komitealla niista yhteelma, jossa ensin kasitellaan miesten harjoittamia puunveistotditii.
Mita niihin tyovoimiin tulee, joita puheenaoleva puukotiteol- lisuus kysyy, niin selviaa niista tutkimuksista, joita komitea oh toimeenpannut eri osissa maata, missa olot monessa suhteessa ovat hyvin erilaiset, etta kotiteollisuuden harjoittajat suurimmaksi osaksi ovat maataviljelevaa vakea j a ettei irtolaisvaesto edes ammattilaisapumiehina ole tassa suhteessa sanottavasti mukana.
Niin on laita Jurvassa, Kuortaneella, Kurkijoella j a Sakkijarvella.
Useimmilla nailla paikkakunnilla on valtavin osa kotiteollisuuden harjoittajista pienten tilojen omistajia, sen jalkeen torppareita j a makitupalaisia. — '
Puheenaolevat kotiteollisuuden haarat . nayttavat, kukin paikkakunnallaan, keskittyneen niihin osiin pitajasta, missa maan- laatu on maanviljelykselle epasuotuisin j a missa sivuansiot nain ollen ovat tervetuUeita, koska ne tuovat talouteen kateiset, elin- tarpeiden ostamiseen tarvittavat rahat, milloin varsinainen maa- talous ei kykene tyydyttamaan tarpeita.
Valitettavasti komitealla ei ole oUut kaytettavanaan lahem- pia tietoja siita laajasta kotiteoUisuudesta, joka ilmenee veneen- rakennuksen alalia maassamme. Talla alalia, jos 'missaan, mies- ten kotitarveteollisuuden - voi katsoa edelleeti olevan Voimassa.
Maamme seka saaristolais- j a rannikkovaesto etta monilnkuisten vesistojemme asukkaat valrnistavat suureksi osaksi itse. tarvitse-
2 6 o Einar Book.
mansa suuremmat j a pienemmat aluks'et. Mutta luonnollista on, etta- tasta kotiteoUisuudesta, jonka merkitysta ei voi kyllin kor- kealle arvioida, monin paikoin on kehittynyt elinkeinoteollisuus.
Seka 'sisamaassa etta rannikkoalueiUa on useita veneenrakennuk- sesta tunnettuja paikkakuntia, joiden veneenmallit vaihtelevat eri- laisten rannikkoalueiden j a sisamaanjarvistojen mukaan.
Metallitydt ovat kotiteoUisuutena yha a enemman lamaan- tuneet eivatka yleensa pysty kilpailemaan kotimaisen tehdas- teollisuuden j a ulkomailla tapahtuvan tuonnin kanssa. Naita asian- haaroja silmalla pitaen on metallikotiteoUisuuden hyvaksi toi- mittaessa taloudelliset edellytykset tarkasti huomioon otettava, jos mieli saada pyrkimykset onnistumaan. Paraimmat menekki- mahdoUisuudet on hienoUla takomatoilla, ei ainoastaan kaik- kialla omassa maassa vaan vielapa ulkomailiakin, missa meikalai- set puukot ovat saavuttaneet melkoisen maineen. Hinnat pysyt- televat korkealla j a kasin tehdysta tavarasta maksetaan parem- mat hinnat kuin tehdastavarasta. Talla metalliteoUisuuden alalia ammattitaitokin on paras; tyonjakoa noudatetaan puukonvalmis- tuksessa, j a sitapaitsi puukontekijat alkavat jarjestya yhtioihin j a osuuskunniksi. Mita enemman tallainen jarjestaytyminen edis- tyy, mita paremmat menekkimahdoUisuudet ovat, ulkomaille vientinakin, sita kannattavammaksi kotiteoUisuus saattaa muodos- tua j a sita helpommaksi kay ammattitaidon levittaminen talla alalia.
Erityista huomiota on komitea omistanut sille puu- j a me- talliteoUisuuden yhdysmuodoUe, joka ilmenee ajokalujen vai- mistuksessa. Tama kotiteoUisuus on aika hyvaUa kannalla mo- nessa seuduin maassamme. Kuvaavina sen kehitykselle komitean tutkimiUa seuduilla. Valkjarvella j a Kurikassa, otettakoon tahan seuraavat mietinnossa esiintyvat tiedot:
Kurikassa asuvasta vaestosta, jonka luku joulukuun 31 p:na 1905 oU 8,425, oli itsenaisia ajokalujen valmistajia 79. Vastaa-
KotiteoUisuus Suomen maaseuduUa. ' 2 6 1
vat luvut Valkjarvella olivat 7,835 j a 284. Ajokalujen valmistus Valkjarvella on siis paljoa yleisempi tulolahde,kuin Kurikassa.
Samassa suhteessa oli ajokalujen tuotantoarvo v. 1906: Kurikassa Smk 109,015: — j a arvioitu nettovoitto Smk 57,'522: —, Valk- jarvella taas tuotantoarvo Smk 339,270: —, nettovoitto Smk.
191,284. Nettovoitto keskimaarin kutakin valmistajaa kohti teki Kurikassa Smk 728: 12, Valkjarvella Smk. 673: 60. Numeron pienemmyys jalkimaisella paikkakunnalla on luonnollisesti selitet- tava siten, etta ajokalujenvalmistusta Valkjarvella harjoitetaan enemman sivutoimena, kuin Kurikassa, j a etta tavaramenekki Kurikassa on jarjestyneempaa. Tuntuu siis siita, kuin nailla edellytyksilla Kurikassa pitaisi saavuttaa viela parempia tuloksia kuin Valkjarvella, jolla taas tavaran laatuun nahden on etusija edellisen rinnalla. Siihen nahden, etta ajokalujen valmistus Valkjarvella on vanhoista ajoista saakka muodostunut kaytannollisemmaksi kuin Kurikassa, voidaan hyvasti Valkjarven rillasta paivassa an- saita aina 8 markkaan, jotavastoin neiipyoraisista Kurikan ajo- kaluista on laskettu ansaittavan enintain Smk. 4: 50 paivassa.
Tyopaivan pituus tassa on luonnollisesti jonkun verran vaikutta- massa; Valkjarvella se tavallisesti on 12' tuntia, Kurikassa 11.
Tehtyaan selkoa niista miesten kotiteollisuuden eri haa- roista, jotka komitea on ottanut tarkemman tutkimuksen esi- neiksi, komitea on katsonut tarpeelliseksi selittaa, mita taloudel- lista etua puukotiteollisuuden eri lajeista ynna ajokalukotiteolli- suudesta vaestolle on niilla paikkakunnilla, joita tutkimukset koskevat.
Mainittujen kotiteollisuusalojen taloudellinen voitto vaihtelee suuresti. Paivapalkat komitean tutkimilla aloilla oh laskettu seuraa viksi:
Kuortaneen langista . . Kurkijoen luokista . . Jurvan huonekaluista
Nakkilan keinutuoleista . Sakkijarven puuastioista
1:3s 1:95
2: 45—3:.40 3: 20
. 2:50—5: —
2 6 2 Einar Book.
Valkjarven ajokaluista i : 50—8: 07 Kurikan » 3: — — 4 : 40 Mika raerkitys kotiteollisuudella yleensa voi olla lisaamassa rahatuloja jossakin kunnassa,-selviaa niista loppunumeroista, jotka
osottavat tuotannon arvioitua hintamaaraa puheenaolevissa kun- nissa ylla mainituissa kotiteollisuuden haaroissa. Numerot ovat seuraavat:
Pitaja KotiteoUi- Myyntiarvo- Nettovoitto
Pitaja
sKUstuote S m k , _ S m k .
Jurva . . Huonekaluja 44,583 23,870 Nakkila . . Keinutuoleja 4,563 3,638 Sakkijarvi . Puuastioita 34,115 29,52s K u r k i j o k i . . Vempeleita 9,010 6,966 Kuortane . . Lankia 7,513 5,859 Valkjarvi . . Ajokaluja 339,270 191,284 Kurikka . . Ajokaluja 109,012 57,222
Yhteensa S48,666 318,364 Jos ottaa huomioon, etta tassa esiintyy numerotietoja vain seitsemasta maarame kunnasta j a vaan muutamilta erikoisilta tyo- aloilta, niin havaitsee, etta miesten kotiteollisuustuotteiden myynti- arvon koko maassa taytyy nousta kymmeniin miljooniin mark- koihin. Erikoista tutkimista ansaitsisivat edellapuheenaolleiden pita- jien lisaksi esim. suksiteollisuus Kajaanin seuduilla, veneitten ra- kennus joissakin saaristopitajissa j a sisamaanseuduissa, sorviteolli- suus Rantasalmella y. m.; sellaiset uudet tutkimukset olisivat omansa varmistamaan vasta lausutun arvelun kotiteollisuustuotan- nosta koko maassa, mita miesten toihin tulee. Vahempi merkitys miesten kotityona on nahkatavarain valmistuksella, savi- astiain teolla, rottinki- j a pajutuotteiden seka pare- j a lastutoiden valmistuksella.-
KotiteoUisuus Suomen maaseudttlla. 2 6 3
Naisten kotiteollisuuden tarkeimmille muodoille, kehruulle j a kudonnalle, on komitea omistanut suurta huomiota. Komitea tosin ei ole tutkituttanut oloja muualla kuin kahdessa kunnassa, Porvoossa -ja Fieksamaella, mutta on voinut kayttaa hyvakseen ne varsin seikkaperaiset tiedot, mitka ovat saatavissa Suomen Naisyhdistyksen »Suomen naisten ty6»-nimisesta kalenterista, jossa yhdistyksen v. 1893 toimeenpaneman tiedustelun tulokset ovat painettuina. J^sken mainitut kunnat, Porvoo j a Pieksamaki, ovat molemmat nykyaan hyvin tunnetut kudonnastaan. Por- voossa, vanhalla sivistysseudulla, on talla tyolla myoskin vanhat juuret Pieksamaella taas on kudontaa harjoitettu kauppaamista varten vasta viime vuosikymmenina. Kummallakin paikkakunnalla on yksityisten tyonantajain toimeliaisuus vaikuttanut kotiteollisuu- den kehitykseen j a voimassaan pysymiseen.
Mita ensin kasinkehruuseen tulee, ei komitea ole katsonut silla olevan mahdollisuuksia jaada yleisesti voimaan.
Kotimaisen raaka-aineen saanti kehruuta varten on vahene- massa j a sitapaitsi sen kysynta kutomatehtaihin kay yha suu- remmaksi.. Huolimatta niista eduista, mika kasinkehratylla lan- galla kestavyyteen j a pehmeyteen nahden voi olla koneelia-keh- ratyn langan rinnalla, kehruu kotiteoUisuutena ei pysty kilpaiile- maan tehdaslangan kanssa. Tyonansiot ovat liian vahaiset. Por- voossa nykyaan kasin kehrataan myytavaksi ainoastaan karva- lankaa, j a tallainen tyo ei tuota tekijalleen enempaa kuin 25—-50 pennia paivassa. Pieksamaellakin tallaista kehruuta harjoitetaan ja yhta epaeduUisilla ehdoilla kuin Porvoossa. Vain parhaim- missa tapauksissa ansiot kohoovat' 5 penniksi tunnilta. Yhta niukat ovat tyopalkat villa- ja pellavalangoista: vain 2—S pennia tunnissa 10- tuntisesta tyopaivasta. Etta kehruu tallaisissa oloissa oUenkaan on voinut pystyssa pysya, on selitettavissa ainoastaan siten, etta vanhat tavat ovat niin syvalle syopyneet rahvaan kes- kuuteen talla Porvoon pitajaan verraten' harvaan asutuUa paikka-
2 6 4 Einar Book,
kunnalla, etta niista on vaikea luopua. On myos otaksuttavaa, etta naisvaki harjoittaa keliruuta enimmakseen taytetyona muiden tehtavien lomassa j a pitkina puhdeail<oina,• joita he eivat-ole tottuneet kayttamaan tuottavampaan tyohon. Talla -tavoin keh- ruuteollisuuden tuottamista uskomattoman niukoista palkoista voi sentaan olla jotakin taloudellista hyotya oloissa, joissa kateisia rahoja ei muullakaan tavalla runsaammin ole saatavissa. Mutta luonnollista on, etta niin pian kuin kannattavampaan kotiteoUi- suuteen tarjoutuu tilaisuutta, siirtyraista sellaiseen on kaikin ta- voin suositeltava j a tuettava. Namat kaksi esimerkkia kehruun asemasta ensiksi sellaisessa vanhassa sivistyspaikassa kuin Por- voossa, .missa on 24 asukasta i km^ kohti, ja toiseksi savolai sessa syrjapitajassa kuin Pieksamaella, jossa on vain 10 asukasta I km^ kohti, riittanevat kylliksi valaisemaan puheenaolevan koti teollisuuden taloudellista merkitysta j a kehittymismahdollisuuksia maassamme yleensa. Etta joka tapauksessa sellaisten henkiloiden lukumaara, jotka kehruuta harjoittavat kotonaan myyntia varten, Vaivaishoidontarkastajan kertomuksessa v. . 1903 on voitu ilmoit- taa niin suureksi kuin 7,338, riippunee kai siita, etta suuri osa maatamme on viela niin harvaan asuttua j a niin ulkopuolella ta- lou'dellisen yhteiskuntaelamamme uudenaikaista kehitysta, ettei kehruurukki viela ole sen enemman paassyt syrjaytymaan joka- paivaisesta kaytannosta.
_ Jonkun verran parempi tulevaisuus nakyy kudonnalla ole- van. Tuotanto on maalaiskodeissa viela varsin yleinen toisilla paikkakunnilla j a paivaansio, joskaan ei kehuttuva, on suurempi kuin kehruusta. Koniitea on mita Porvoon ja Pieksamaen oloi- hin tulee laatinut seuraavan taulukon eri ryhmiin kuuluvien kankurien arvioiduista paivaansioista lo-tuntiselta tyopaivalta:
KotiteoUistms Suomen maaseudulla. 265
Porvoo Pieksamaki
I C a n g a s l a j i Itsenaisesli kudottu
Kustantajille kudottu
Itseaaisesti kudottu
Kustantajille kudottu
S m k . S m k . S m k . S m k .
Pumpulikankaita . . , . I — 2 i : —
_
K i r j a v a a pumpulikangasta. . 0 : 6 6 — 1 : 3 6 0: 8 0 i ; 8 6 1 : 5 0 - 1 : 7 5 Uudinkangasta 2:3s - 3 : 3 0 0 : 7 5 — 1 : 0 5 2 : 5 0 — 3 : 5 ° 1 : 3 0 Patjan paallyskangasta . . 0 : 8 8 — 1 : 5 4 0 : 5 6 — 0 : 9 8 — — Pyyheliinoja, puoliliiuasia . 0 : 9 4 — 1 : 2 0 0 : 4 9 — 0 : 7 0 — — • A i v i n a a . 2 : 0 3 — 2 : 9 0 0 : 8 4 — 1 : 2 0 2 : 4 0 — 2 : 9 5 1 : 5 0 Puolivillaista kangasta . . r : 6 8 ^ 2 : 8 o 0 : 6 0 — i : — 3: 65 2: —
Villakangasta 2 : 2 0 — 3 : 5 2 0 : 7 5 — 1 : 2 0 — —
— i : o o — 2 : z o — 1 : 0 0 — 2 : 5 0
Taman taulukon mukaan kutojien paivapalkat ovat yleensa suuremmat Pieksamaella kuin Porvoossa j a samoin itsenaisten kutojain suuremmat kuin kustantajille kutojain. Mita var'il- listen pumpulikankaiden kutomiseen tulee, niin Pieksamaen kuto- jattarilla nayttaa olevan paremmat paivapalkat kuin itsenaisilla kutojattarilla Porvoossa. Niin vahainen kuin paivapalkka yleensa onkin, osoittautuu • se kuitenkin paremmaksi siella, missa ei tuh- lata aikaa j a voimia kankaihin, joita valmistaessa ei kannata kil- pailla tehtaitten kanssa, vaan missa paaasiallisesti kudotaan kan- kaita, joita valmistaessa kotiteollisuuden tieta paremmin pysty- taan tyydyttamaan yleison vaatimuksia mallien j a tyotarpeiden aistikkuuteen j a miellyttavaisyyteen nahden. Suhteellisesti vahem- min kannattava pumpulipalttinan, patjanpaallys-kankaan, pyyhe- liinojen j a karvamattojen kutomirien metrittain ei esimerkiksi ole eduUinen Pieksamaella, missa sen sijaan, eraan tarmokkaan yksityisen tyonantajattaren vaikutuksesta uudinkankaat, uusien, miellyttavien mallien mukaan kudottujen puolivillaisten kankaiden seka kuvikkaiden karvamattojen kutominen kappaleittain joutuvat yha enemman kutomakotiteoUisuuden erikois-alaksi.
2 6 6 Einar Book,
Jos otetaan huomioon, etta Porvoossa kaksi kolmasosaa kankureista, Pieksamaella lahes puolet heista harjoittavat kotiteol- lisuutta sivutoimenaan, paaasiallisesti pimeana vuodenaikana, niin voidaan kasittaa, etta kudonta, jos pidetaan kiinni niista tuotteista, joilla on paras menekki, tarkoituksenmukaisesti jarjes- tettyna, voi tuottaa talouteen huomattavan tulolisan kateisissa rahoissa, jotka ovat kyllakin tarpeen.
Taman tuotannon yhteenlaskettu bruttoarvo oli Porvoossa Smk. 155,989:—, Pieksamaella Smk. 19,537:—• K u n tasta tuotannosta kodin tarpeiksi kaytettyjen tuotteiden arvo on vain Smk. 974: — Porvoossa j a 2,383: — Pieksamaella, jota vastoin muu osa myydaan suurimmaksi osaksi oman pitajan ulkopuo- lelle, niin voimme havaita, kuinka kutomakotiteollisuudella on huomattava sija naiden paikkakuntien vaeston taloudellisessa elamassa j a etta pyrkimykseen ohjata sen kehitysta jarkiperaiseen suuntaan on riittavat syyt.
Muista naisten harjoittamista kotiteollisuuden haaroista, kuten ompelusta, neuloraisesta, pitsinnyplayksesta, oljenpalmikoi- misesta y. m. on komitea hankkinut vain yleistietietoja, joten ne voidaan sivuttaa talla lyhyella viittauksella.
Komitean toimeenpanemat tutkimukset osottavat etta olot kotiteollisuuden eri aloilla, osittain samallakin alalia eri paikka- kunnilla j a erilaisten olojen vallitessa ovat suuresti eroavaisia. Paa- ehtona taloudellisessa suhteessa todella tuottavalle kotiteoUisuus toiminnalle on sen vuoksi, etta eri kotiteoUisuushaarat tarkoin tutkitaan, ei ainoastaan raaka-aineen ja tyovoimien saantiin, vaan myoskin niiden kannattavaisuuteen nahden, ottamalla huo- mioon minka verran vastaavia tuotteita tuodaan ulkomailta j a minka verran niita kotimaisissa tehtaissa valmistetaan, j a erittain- kin on kiinnitettava huomiota kotiteollisuuden merkitykseen sivu- elinkeinona, taydentavana tulolahteena, joka tyontekijansa talo-
KotiUollisaus Stwmen maaseudulla. 267
uteen tuottaa varoja niiden tarpeiden tyydyttamiselcsi, jotlca muutoin jaisivat tayttamatta.
Asl<enmainittujen nakokohtien perusteella, joista kaynee selville kuinka tarkeata olisi saada toimeen saannollinen tutki- mus maamme kotiteollisuusoloista, j a siina toivossa, etta erityis- ten kotiteollisuushaarojen j a niiden menestymismahdollisuuksien erikoistutkimuksia asianomaisten puolelta aika-ajoin tulisi toimeen- pantavaksi sopivilla kotiteoUisuuspaikoilla, on kotiteollisuuskomi- tea ehdottanut, etta joka kymmenes vuosi uudistuvia vaenlaskuja toimeenpantaessa niita varten laadittuihin henkilo-kortteihin otet- taisiin myos sellaisia kysymyksia, jotka olisivat omaansa valai- semaan taloudellisen kotiteollisuuden leviamista j a tuotantoarvoa.
Kuinka tarkea tallainen selvitys j a siihen perustuva kay- tannollinen toiminta olisi, selviaa viela paremmin niista yleis- katsauksista kotiteoUisuuteen yleensa, verrattuna vastaavaan teh- dastuotantoon j a tavaraintuontiin, mitka. loytyvat mietinnon sivuilta 71—84. Ne osottavat,^ etta paaasiallisimpana syyna toisin paikoin kotiteollisuuden vahenemiseen j a toisin paikoin sen kehityksen ehkaistymiseen on ollut kilpailu kotimaisen teh- dastavaran seka ulkomaisen tehdas- j a kotiteollisuustuotannon kanssa. Mutta kun toiselta puolen kotiteoUisuus muutamilla paikkakunnilla jo aivan itsestaankin on voinut kehittya huomat- tavaksi tekijaksi taloudellisessa elamassa, niin pitaisi silla olla suuremmat menestymisen mahdollisuudet, jos valtion, seurojen j a yhdistyksien asian hyvaksi tekema tyo, johon vuosittain uh- rataan satojatuhansia markkoja, suunnattaisiin erityisesti sellais- ten kotiteollisuusmuotojen j a alojen kehittamiseen, jotka osottau- tuvat parhaiten kannattaviksi sen kautta, etta niiden ei tarvitse pelata' kilpailua tehtaitten. puolelta (esim. parevasut, vempeleet, langet, sukset) tai jotka kestavat taman kilpailun (ajokalut, puu- kot, muutamat kangaslajit y.'m.). Jos kotiteoUisuus kerran saa- daan varmoja taloudellisia tuloksia tuottavaksi, niin epailematta
2 6 8 Eina7- Book.
kay helpommaksi kasvattaa asianharrastusta talla alalia, liitty- minen kotiteoUisuusyhdistyksiin saadaan vilkkaammaksi rahvaan eika ainoastaan harvalukuisten amatoorien puolelta, j a viela ui- nailutilassa oleva yritteliaisyys saadaan elpymaan tallakin kansal- lisen elinkeinoelaman alalia.
Naista nakokohdista lahtien komitea ei ole katsonut tehta- vakseen niin paljon ehdottaa uusia suoranaisia toimia, joilla olisi tehtava kotiteoUisuustaito yleisemmaksi' j a taydeUisemmaksi tai perustettava j a kannatettava yhdistyksia, jotka pyrkivat kotiteol- lisuutta edistamaan, tai hankittava kotiteoUisuutuotteille parempaa menekkia, mutta sita tarkeammaksi komitea on katsonut saada jarjestysta siihen toimintaan kotiteollisuuden hyvaksi, jota jo aikaisemmin on maassamme harjoitettu, aukaista uusia uria sen vastaiselle kehitykselle j a ennen kaikkea hankkia perusteellisem- pia tietoja kotiteollisuuden menestykselle valttamattomista edel- lytyksista ja jarkiperaiselle kotiteollisuusopetukselle ominaisista muodoista, nun etta tiiman perusteella vastaisuudessa kavisi mahdolliseksi muodostaa enemman yksityiskohtaisia ehdotuksia ja panna ne kaytannossa toimeen.
Ehdotuksissaan on komitea luonnollista kylla omistanut laajimman huomion kotiteollisuus-opetuksen uusimiselle j a jar- jestamiselle. K u n ajatellaan, etta valtio viime vuosina on osotta- nut noin 200,000 markkaa kotiteollisuusopetukseen, niin ei voi olla muuta mielta kuin etta jonkinlainen jarjestelmallisyys on tahan opetukseen saatettava kaytantoon. Muuten menevat suu- ret varat helposti hukkaan. Komitea on sen vuoksi laatinut ehdotuksen asetukseksi kotiteollisuuskouluista Suomessa, ottaen kumminkin perusjohteeksi, ett'ei asetus saisi ehkaista asian-
omaisia koulujen kannattajia muodostamasta kouluja paikallisten tarpeiden j a olojen mukaisiksi.
KotiteoUisuus Suomen maaseuduUa. 2 6 9
Komitea on jakanut nama oppilaitokset kahteen paaryh- maan: yleisiin kasityokouluihin j a kotiteollisuusammattikouluiiiin.
Lahtien siita kasityksesta, etta mita enemman taloudellinen tuo- tanto kehittyy tyonjaonkannalle, sita suurempi syy on kotiteoUi- suuttakin kehittaa ammatilliseksi, on komitea katsonut, etta toi- sin, kuin tahan asti, olisi yha enemman kiinnitettava huomiota kotiteollisuusammattikoulujen perustamiseen j a jarjestamiseen.
Etupaassa koskee tama miesten kouluja. Naisten kotoiseen pii- riin suuntautuva toiminta voi edellyttaa, etta yleisille kasityo- kouluille heita varten olisi omistettava ehka enemman huomiota, kuin mita tahan saakka on ollut laita. Kumpaakin lajia koulua voisi olla seka paikallisia etta kiertavia, joskin edelliset luonnol- lisesti ovat tarkeampia. Paikalliset ammattikoulut jakaantuisivat sitapaitsi alempiin j a ylempiin. Jalkimaiset, joita tuskin k'us- tannusten tahden voisi kovin raonta maahamme perustaa, oli- sivat tarkoitetut antamaan taydellisem°paa ammattitaitba yhdessa tai useammassa kotiteoUisuusammatissa. " E r i ammatit olisivat kumminkin eri osastoilla opetettavat.
Oppiaineiden opetus on kaikissa kotiteollisuuskouluissa koh- distettava niin paljon kuin mahdollista kaytannollisen ammatti- tyontekijan elamaan j a toimintaan. KaytannoUista tyota ei ole kahlehdittava maarattyihin mallisarjoihin, koska tammoinen me- nettely ehkaisee opetusta kehittymasta jokapaivaisia oloja vastaa- valle kaytannolliselle 'kannalle.
Mita opettajien valmistamiseen tulee on komitea omaksu- nut sen kaytannollisen jarjestelman, jota on lahes 10 vuotta erin- omaisella menestyksella Irlannissa noudatettu, etta nimittain opettajiksi aikovain on ensin saavutettava varmat ammattitiedot ja taidot seka sitten erikoisilla kursseilla opittava, miten niita on opettajain hyvakseen kaytettava.
Nuo varmat ammattitiedot j a taidot ovat hankittavat kay- tannbllisessa elamassa ja asteettain kotiteollisuuskouluissa. Jotta
270 Einar Book.
opettajakokelailla sitten olisi tilaisuus laajentaa nakoalojaan tu- levaa tointansa varten, olisi tarkoituksenmukainen kurssi jar- jestettava Taideteollisuuskoulun yhteyteen Helsingissa, johon kurssissa annettavaa opetus- j a tyonjohto-opin opettamista varten olisi eri opettaja palkattava. T a m a oppijakso olisi 7-kuukautinen.
Kotiteollisuuskoulujen opettajat ottaisi j a erottaisi koulun johtokunta, jonka muutenkin tulisi huolehtia koulun asioita, erit- tainkin sen taloutta. Talous olisi niin jarjestettava, etta asian- omainen, koulun. kannattajana oleva kunta, seura tai yhdistys kustantaisi huoneuston, sen lammon j a valon. Muut koulun me- not suorittaisi valtio. Samoin kuin voimassa olevia kauppakou- luja koskevassa asetuksessa on laita, on komitea asetusehdotuk- sessaan jattanyt yksityisten yllapitamat koulut kokonaan syrjaan, katsoen etta niitten jatkuvalle j a yhtenaiselle toiminnalle ei ole riittavia takeita.
Komitean koulusuunnitelman taydellinen toimeenpano, jota ei kumminkaan voisi ajatella muuten kuin vahitellen toteutetta- vaksi, tulisi komitean laskujen mukaan tuottamaan valtioUe me- noja koulujen kannatusapuihin noin 270,000, markkaa vuosittain.
Taman lisaksi on komitea ehdottanut seuraavain maararahain ottamista menoarvioon kotiteoUisuus opetuksen edistamiseksi:"
Kotiteollisuuskoulujen 'perustamiskustannuksiksi seka rakennus- ja- vuokra-avustuksiksi poikkeusta- pauksissa toistaiseksi Smk. 20,000: —; opettajain val- mistuskurssien aikaansaamiseksi Taideteollisuuskoulussa Smk. 1,000: —; ammatillisten kotiteollisuusneuvojain palkkamiseksi Smk. 12,000: —; opetuksen jarjestami- seksi kesakursseilla kotiteoUisuusopettajia varten Smk.
2,000: —; apurahoiksi kotiteollisuusopettajille j a ko- kelaille Taideteolliuuskoulussa opiskelua varten toistai- seksi Smk. 7,000: —; apurahoiksi kotiteollisuuskou- lujen opettajille kesakursseilla Smk. 3,000: —•; mat-
KotiteoUisuus Suomen tnaaseuduUa. 2 7 1
karahoiksi kotiteollisuuden harjoittajille j a opettajille . Smk. 5,000:" —; seka teknillisten julkaisujen avusta
miseksi Smk. 4,000: —.
Sitapaitsi komitea esittaa, etta tarkoitustaan vastaavien rakennusten aikaansaamiseksi kotiteollisuus- kouluja varten valtio myontaisi halpakorkoisia kuole- - tuslainoja.
Kuten askeisesta selviaa, on komitea ajatellut kotiteollisuus- seuroille tarkean tehtavan oppilaitosten kannattajina. Luotuaan katsauksen tuollaisten jarjestojen toimintaan ulkomailla j a Suo- messa, onkin komitea tehnyt ehdotuksen seurojen j a yhdistysten toiminnan edelleen kehittamiseksi luomalla niille keskusjarjesto.
Jos kohta sellaisen syntyminen on oleva riippuvainen yksityisten alotteesta, on komitea katsonut voivansa sita helpottaa tekemalla valmiin ehdotuksen saannoiksi yhteisiksi kotiteollisuusedustajain kokouksiksi. Saantoehdotus nojautuu suuresti niihin saantoihin, jotka olivat voimassa Maatalousseurain keskusliiton perustarnista edella kayneilla maanviljelys- j a talousseurain edustajakokouksilla.
Samoin on komitea, tarkoittamatta varsinaisten asetusten julkaisemista, laatinut ehdotukset maarayksiksi kasityonayttelyja koskevien kysymyksien kasittelysta -seka paikallisten j a yleisten kasityonayttelyjen jarjestelya koskeviksi maarayksiksi. Nama ehdotukset, joista ei taalla ole tilaa eika aihetta tehda lahempaa selkoa, nojautuvat aikaisempaan kokemukseen j a .maanviljelys- seurain komitealle antamiin lausuntoihin tasta asiasta. Komitea on huomauttanut, kuinka olisi toivottavaa, etta kotiteoUisuus- nayttelyt meilla eivat olisi ainoastaan kilpailutiiaisuuksia, vaan etta ne, niinkuin yleisesti ulkomailla, kehittyisivat siihen suuntaan, etta ' niissa myytaisiin kotiteollisuustuotteita suuremmassa maarin kuin tahan asti. Sita varten naytteillepanijoilla tulisi olla mukanaan erityinen varasto myytavaksi aiottuja esineita.
Mainittakoon myoskin, etta komitea on tahtonut aikaansaada
272 Einar Book.
jonkunlaista yhtajaksoisuutta ja saannollisyytta paikallisten nayt- , telyjen siirtamiseen nahden paikasta toiseen, ja on sen vuoksi ehdottanut, etta vuosittain toimeenpantaisiin kaksi paikallista nayttelya j a etta niihin nahden otettaisiin kaytantoon sellainen vuoroitus, etta kotiteollisuuden harjoittajat eri osissa maata saisi- vat tilaisuuden kerran neljassa vuodessa ottaa osaa johonkin maarattya maanosaa varten tarkoitettuun nayttelyyn. Sittenkun tallainen vuoroitus olisi kahdesti uudistunut, omistettaisiin joka yhdeksas vuosi yleiselle kotiteoUisuusnayttelylle; paikalliset nayt- telyt sina vuonna saisivat nain ollen jaada pitamatta.
Nayttelyjen toimeenpanemista varten on komitea ehdot- tanut varattavaksi saannoUisen 5,000 markan maararahan valtion varoista.
Luonnollista on, etta nayttelyt edelleen tulisivat sailytta- m.aan kilpailutilaisuuksien luonteen, mutta niista riippumattakin on alettu y h a useammin toimeenpanna erityisia kilpailuja, erit- tainkin malleja j a kaavoja varten. Naitakin kilpailuja varten on komitea laatinut saantoehdotuksen, seuraten Suomen Arkkitehti- klubin hyvaksymia kilpailuohjeita, siten aikaansaadakseen niissa suurempaa yhdenmukaisuutta.
Oppiakseen tuntemaan kotiteoUisuuden kehitysta, voidak- seen yleisoUe levittaa tietoja kotiteoUisuuspaikoista, tyotavoista j a tyokaluista hankkiakseen menekkimahdoUisuuksia kotiteoUi-
suustuotteille, ei yksistaan riita se opetus, mika on saatavissa tata tarkoitusta varten perustetuissa oppilaitoksissa, eivatka ne havainnot j a huomiot, joita voi tehda kotiteoUisuusnayttelyissa;
siihen vaaditaan myoskin, etta on olemassa mahdoUisimman tay- dellinen j a opettavainen kokoelma, jossa aina on tilaisuus nahda tyypillisia j a moitteettomasti valmistettuja kotiteollisuustuotteita, uudenaikaisia, tarkoituksenmukaisia tyokaluja, piirroskuvia j a ' malleja seka kirjallisuutta, joka valaisee kotiteollisuuden seka teknillista j a taloudellista etta taiteellista puolta.
Kotiteollismis Suomen maaseuduUa. 2 7 3
Taideteollisuusyhdistyksen huostassa olevat kotiteollisuus- esineiden kokoelmat eivat ole riittavasti tata tarkoitusta palvel- leet, ja on komitea sen vuoksi ehdottanut, mitka nakokohdat olisivat huomioonotettavat niita laajennettaessa. Tarkoitukseen olisi myos vastedes osotettava saannollinen vuosimaararaha.
Verrattain suurta huomiota on komitea syystakin omistanut kotiteollisuustuotteiden menekille j a sen jarjestamiselle tarkoituk- senmukaisiin muotoihin. Luonnollista kylla ei komitea ole voinut tehda suoranaisia ehdotuksia muuhun kuin siihen kannatukseen nahden, joka tuon menekin edistamiseksi valtion puolelta voi tulla kysymykseen. Tekemalla erotuksen suurissa kaupungeissa j a matkailijapaikoissa toimivien, runsaalla valikoimalla varustettujen myymalain j a maaseudun kotiteolHsuuskeskuksien tai muitten l i i - kepaikkojen kotiteollisuusvarastojen valilla, on komitea viitatussa suhteessa ehdottanut:
1) etta kotiteollisuusliikkeita j a kotiteollisuuden harjoittajain kesken syntyneita osuustoiminnallisia jar- jestoja edelleenkin tulisi kannattaa seka halpakorkoisilla valtiolainoilla etta suoranaisilla raha-avuilla, joita v i i - meksimainittuja kuitenkin tulisi myontaa vain maaseu- tujen paikallisille kotiteollisuusvarastohuoneille, huo-
mioon ottaen miten hyotyisa ja opettavainen niiden toiminta on;
2) etta mainittuja apurahoja myonnettaessa olisi otettava selville, onko asianomaisilla yrityksilla edelly- tyksia hankkia myytavaksi vain taatusti moitteettomia kotiteollisuustuotteita j a etta ne eivat harjoita luon- notonta kilpailua toisten samallaisten yritysten kanssa,.
vaan painvastoin ovat yhteistoiminnassa niiden kanssa;
3) etta kotiteoUisuusliiketta varten valtioapua tai valtiolainoja anottaessa on oheenliitettava ohjelma liik-
2 7 4 Einar Booh.
keen toiminnasta j a mikali mahdollista laskelma sen kannattavaisuudesta ;
4) etta ne kotiteollisuusliikkeet tai -osuuskunnat, jotka muodossa tai toisessa saavat valtioapua, asete- taan asianmukaisen tarkastuksen alaisiksi ja velvoite- taan vuosittain ennen Maaliskuun loppua Teollisuus- hallitukselle'Jahettamaan kertomus j a summittainen tilin- paatos toiminnastaan edellisena kalenterivuonna; seka
5) etta asianomaisia virastoja kehoitettaisiin pita- maan huolta siita, etta tavaroita tilattaessa yleisiin tarpeisiin kotiteoUisuustuotteet' tulisivat etusijassa huo- mioon otetuiksi.
Viimeinen osasto komitean mietintoa kohdistuu kysymyk- seen kotiteoUisuustarkastajain asettamisesta. Komitea on mieli- piteissaan tassa asiassa liittynyt eraaseen Teollisuushallituksen aikaisemmin tekemaan ehdotukseen, jonka mukaan tallaisten vir- kailijain tulisi harjoittaa seka tarkastavaa etta suorastaan neuvo- vaa toimintaa. Tyoalan laajuuteen nahden on komitea ehdot- tanut, etta asetettaisiin niin hyvin miesten kuin naisten kotitoi- den tarkastaja. Komitean laatiman ohjesaantoehdotuksen 3 §.
'antaa parhaan selvan siita laajasuuntaisesta tyosta, joka naille virkailijoille tarjoutuu; se kuuluu seuraavasti:
»Kotiteollisuuden tarkastajain tulee, kummankin alallaan:
a) esiteltavaksi valmistaa kaikki TeoUisuushallituksessa esiin- tulevat kotiteollisuutta j a kotiteollisuuskouluja koskevat kysymyk- set seka niita TeoUisuushallituksessa esiteltaessa ensin lausua mielipiteensa;
b) valvoa valtioapua nauttivien kotiteollisuuskoulujen toi- mintaa j a sita varten Teollisuushallituksen suostumuksella tai sen maarayksesta ainakin joka kolmas vuosi niita tarkastaa;
c) Teollisuushallitukselle antaa kertomus toimitetusta tar-
KotiteoUisuus Stwmen maaseuduUa, 275.
kastuksesta seka tehda ehdotuksia semmoisiin parannustoimiin, joita tehtyjen havaintojen perusteella voidaan katsoa tarpeellisiksi;
d) olla lasna niissa kotiteollisuusopettajiksi valmistuvien ko- kelasten suoritettavissa loppukokeissa, joista kotiteollisuuskouluja koskevassa asetuksessa erittain saadetaan;
e) antaa apua j a ohjeita kotiteoUisuuskouluja perustettaessa, erittainkin mita tulee opintosuunnitelman jarjestamiseen j a tyo- kalujen j a opetusvalineiden hankkimiseen, seka myos samoissa suhteissa edistaa jo toimivien koulujen edelleen.kehittamista;
f) asianomaisten kotiteollisuuskoulujen johtajain tai johta- jattarien antamain ilmoitusten johdolla tehda se tilastollinen kat—
saus kotiteollisuuskoulujen toimintaan j a kertomus siita, mika Teollisuushallituksen on kultakin lukuvuodelta Keisarilliselle Ma- jesteetille' antaminen;
g) eri seuduilla maata tehtavilla matkoilla tutkia olevia ko- titeollisuuden haaroja j a niitten menestymisen edellytyksia seka julkaisujen, esitelmien j a henkilokohtaisten neuvojen kautta toi-
mia naitten kehittymiseksi ynna uusien taloudeUisesti kannatta- vien kotiteollisuuden haarojen herattamiseksi;
h) kaikin tavoin saattaa kotiteollisuuden harjoittajat j a sen tuotteiden ostajat laheiseen yhteyteen, muun muassa osuustoimin- nallisia yrityksia neuvoin j a toimin opastamalla;
i) tarkastaa valtioapua tai valtiolainaa nauttivia kotiteolli-
suusliikkeita; . . .
j) valvoa valtioapua nauttivain kotiteollisuutta edistavien yhdistysten toimintaa;
k) avustaa yleisten, paikallisten j a erikoisalaisten kotiteolli- suusnayttelyjen toimeenpanossa j a erittain naissa tilaisuuksissa tarkoin tutkia eri kotiteollisuushaarojen tuotannon j a menekin kehittamismahdoUisuuksia;
1) toimia Taideteollisuusyhdistyksen hoitaman kotiteollisuus- naytteiden kokoelman j a siihen kuuluvan kirjaston taydentami-
2 7 6 Minar Book.
seksi Valtion varoista sita varten erittain osotettavilla maarara- hoilla seka valvoa mainitun kokoelman j a kirjaston hoitoa; seka
m) joka kalenterivuodelta laatia j a Teollisuushallitukselle antaa kertomus toiminnastaan kotiteollisuuden hyvaksi ynna kat- saus tarkeimpiin • virtauksiin j a tapahtumiin kotiteollisuuden alalia vuoden kuluessa.»
Komitea on syystakin pitanyt kotiteollisuustarkastajan aset- tamisen tarkeimpana kaikista ehdottamistaan toimenpiteista. Se lausuu tasta: »Hyvin tietaen etta komitea, kuten mietinnon ensi- maisessa osastossa on huomautettu, on voinut aikaansaada vain valmistavan eika suinkaan perinpohjaista j a taydellista tutkimusta kotiteollisuusoloista maassamme j a viitata ainoastaan suunnan naiden olojen vastaiselle kehitykselle, niin komitean mielesta tal- laisen kotiteollisuuden hyvaksi tarkoitetun toiminnan menestymi- selle, kun sellaista tyota kerta pidetaan oikeutettuna, on valtta- matonta, etta asetetaan kotiteollisuustarkastajia,. joiden tehtavana olisi ei ainoastaan tarkasti tutkia maamme kotiteollisuusoloja, vaan myos siten saavutettujen kokemuksien perustuksella edistaa puheena olevan tyon menestysta niissa muodoissa, missa se kuUoinkin esiintyy j a joita mietinnon eri luvuissa on esitetty.*
Kotimainen hallitus onkin taman jo oivaltanut j a paatok- sellaan 12 p:lta viime kesakuuta asettanut valiaikaisen kotiteolli- suustarkastajan samoilla velvollisuuksilla, kuin edellakerrotusta ohjesaantoehdotuksen §:sta- ilmenevat. Toimeen on kutsuttu Kotiteollisuuskomitean toimeliain jasen, ammattikoulun johtaja Lauri Makinen.
Voidaan siis nyt toivoa, etta julkinen toiminta kotiteolli- suuden hyvaksi on astunut uuteen ajanjaksoon, jolloin se on muodostuva tietoisammaksi, jarkiperaisemmaksi j a menestykselli- semmaksi kuin tahan asti. Suunta on Kotiteollisuuskomitean mietinnossa viitattu.
Saksan sosialidemokratian suhde maatalouskysymykseen. 277
SAKSAN S O S I A L I D E M O K R A T I A H S U H D E M A A T A L O U S K Y S Y M Y K S E E N .
Kirjoittanut
K. y. Laine.
V I I .
Breslaun puoluepaivain jalkeen ei maatalouskysymys esiyty- nyt puoluepaivien kasiteltavana ennenkuin Stuttgartissa vuonna
1898 j a silloinkin kasittely supistui vain siihen, etta tehtiin kaksi ehdotusta, joista- toinen esitti agrarikysymysta varten asetetun tutkimusvaliokunnan toitten julkaisemista, toinen taasen ehdotti, etta seuraavilla puoluepaivilla agrarikysymys otettaisiin uudelleen
•kasiteltavaksi j a etta sita varten niille esitettaisiin agrariohjelma- ehdotus lopullista ratkaisua varten. Molemmat ehdotukset hylattiin.
Seuraavana vuonna 1899 Hannoverin puoluepaivilla tuli maatalouskysymys taasen esille, mutta talla kertaa sen esille aiheuttajana eivat olleet taktilliset nakokannat, vaan prinsipisyyt.
Ennenkuin ryhdymme tekemaan selkoa keskustelun tuloksista nailla puoluepaivilla, on meidan lyhyesti tehtava selvaa niista vaikutuksista, joita Breslaun puoluepaivain paatos kaytannossa aiheutti j a siita mielipiteiden vaihdosta, joka sanomalehdistossa kirjallisuudessa ilmeni.
Vuonna 1895 toimitettiin Saksassa yleinen virka- j a am- mattitilasto. Taman tilaston tiedot eivat olleet viela Breslaun kokoukselle tunnetut; jos ne olisivat olleet, niin luultavasti olisi kokous ollut vahan varovaisempi lansuessaan tuomionsa pienvil- jelyksesta. Silla tama tilasto osotti kehityksen maanviljelyksessa kay van aivan painvastaiseen suuntaan kuin mita Marxin agrari- teorian kannattajat vaittivat. Seuraava taulu, joka nayttaa, kuinka paljon tulee eri suuruusluokille jokaisesta sadasta hehtaarista, osottaa hyvin kehityksen kulkua:
2 7 8 K. J . Laine.
Suuruusluokalta 1882
H e h t a a r i a
189s H e h t a a r i a
lisays (-|-) tai vahennys ( — ) hehtaareissa
alle 2 heht. 5 , " 5'56 — 0,1,
2 — 5 > 10,01 10,11 + 0,10
2 — 5 10,01 + 0,10
+ 1,28
5 — 2 0 > 28,74 29,90 + I , "
2 0 — 5 0 > 22,S2 2I,S7 — 0,05
50 — 1 0 0 8,57 8,48 0,09
1 0 0 — 2 0 0 > 4,77 4,75 0,02 — I,S8
2 0 0 — 5 0 0 9,92 9,« — 0,45
5 0 0 — 1 , 0 0 0 > 7,63 • 0,12
1,000 j a enemman 2,22 2,40 . + 0,-24
Tasta taulusta nakyy, etta tilat 2—20 hehtaariin, joitten suuruus on kyllin suuri, mutta ei suurempi kuin on valttamatonta turvatakseen talonpoikaisperheelle toimeentulon, ovat suuresti lisaantyneet, kun sen sijaan 20—1,000 hehtaariin ovat saannolli- sesti vahentyneet. Edellisten absolutinen lisays oli 659,259 heh- taaria. Se seikka, etta tilat alle 2 hehtaarin vahenivat, kun sen sijaan suurtilat y l i 1,000 hehtaarin lisaantyivat, ei muuta asiaa. Naita ilmioita kay selittaminen viittaamalla formalitilas- tollisiin y. m. syihin. Mutta, kuten sanottu, nama eivat vaikuta asiaan. Tosiasiaksi jai, etta pienviljelys oli kasvanut huomatta- vasti suurviljelyksen kustannuksella, huolimatta siita, etta vii- meksimainittua valtio koetti kaikin tavoin tukea j a auttaa. —
I Nama uudet, tilastolliset tosiasiat eivat suinkaan olleet terve- tuUeita Breslaun paatoksen miehille. Edelleen ei puolueelle ollut miksikaan kunniaksi se, etta sen nimenomaisia paatoksia ei nou- datettu. Silla huolimatta Breslaun puoluepaivien kielteisesta kan- nasta maatalouskysymyksessa ryhtyivat sosialidemokratiset edus- tajat eri valtioiden valtiopaivilla positiviseen toimintaan. Tosin Wilhelm Bock oli Breslaussa sanonut, etta jos agrarivaliokun- nan ehdotus hylataan, niin taytyy hanen joko luopua vakaumuk- sestaan tai edustajatoimestaan. Mutta ei han, eivatka muutkaan.
Saksan sosialidemokratian suhde maatalouskysymykseen. 2 7 9
tarvinnut tehda kumpaakaan. He edelleen valtiopaivilla edisti- vat talonpoikaisvaeston aseman parantamista j a monissa val- tioissa, varsinkin Etela-Saksassa, myonsivat suuria summia maan- viljelyksen kohottamiseksi. — Puoluehallinto ei puuttunut asiaan;
se sulki vaan molemmat silmansa. —
K u n tilastolliset tiedot nain nayttivat horjuttavan marxilai- suuden teoretista pohjaa j a toiselta puolen kaytannossa monet sosialistit menettelivat vastoin puolueen voimassa olevia periaat- teita, niin ryhtyi K a r l Kautsky epatoivoiseen ponnistukseen todis- taakseen oikeaksi Marxin agrariteorian. Tassa tarkoituksessa julkaisi han vuonna 1899 teoksen »Maatalouskysymys* (Die Agrarfrage. Eine Uebersicht iiber die Tendenzen der moder- nen Landwirtschaft und die Agrarpolitik der Socialdemokratie.
Stuttgart. 1899), jossa han koetti osottaa, kuinka talonpoikais- vaesto sittenkin, jos kohta »kiertoteita», velkautumisen j a vuokra- jarjestelman leviamisen kautta vaipuu proletariatin tilaan. Mita tulee pienviljelyksen kilpailukykyyn suurviljelyksen kanssa,' niin siita Kautsky sanoi, etta suurviljelys on teknillisessa j a monessa muussa suhteessa pienviljelysta etevampi, joskaan ei tama eroa- vaisuus ole siina maarin huomattavissa kuin teoUisuudessa. Talon- poikaisviljelysta Kautsky sanoi kaikkein irratsionalisimmaksi tuo- tantotavaksi, mita ajatella saattaa. —
Aivan pian Kautskyn teoksen ilmestymisen jalkeen ilmes- tyivat Eduard Bernsteinin, »Neu Zeit'in^ Lontoon kirjeenvaih- tajan tutkimukset nimella »Sosialismin edellytykset j a sosiali- demokratian tehtavat» (»Die Voraussetzungen des Socialismus ' und die Aufgaben der Socialdemokratie. Stuttgart. i899»).
Bernstein teki agrarikysymysta koskevista tutkimuksistaan, jotka perustuivat Saksan, Hollannin, Belgian, Ranskan j a Englannin maanviljelystilastojen tarkkaan' tuntemiseen j a vertailemiseen, seuraavan johtopaatoksen: »Kaiken taman mukaan ei voi olla epailystakaan siita, etta koko Lansi-Europassa, niinkuin myos
2 8 o K. y. Lame.
amerikalaisen Unionin itaisissa valtioissa, pieni j a keskikokoinen viljelys kaikkialla kasvaa, kun taas suur- j a jattilaisviljelykset menevat taaksepain.»
Edelleen Kautskyn mielipiteita vastusti Friedrich Otto Hertz, joka v. 1899 Wienissa julkaisi teoksen »Maatalouskysy- mysten suhteesta sosialismiin» (»Die agrarischen Fragen im Ver- haltnis zum Socialismus»). Teoksessaan Hertz esittaa tilastolli-- sia tietoja monista maista, Itavallasta, Ranskasta j a Amerikan valtioista j a niiden nojalla kumoo vaitteet maaomaisuuden keskit- tymisesta, talonpoikain kasvavasta kurjistumisesta j a pienviljelyk- sen kilpailuun kykenemattomyydesta. Painvastoin han osoittaa, etta pikkuviljelys on tuottavampi suurviljelysta, jos nim. tuotanto- olosuhteet ovat yhta suotuisat molemmille. Hertz siis johtui jotakuinkin samoihin tuloksiin kun Bernsteinkin.
Myohemmin vuonna 1903 ilmestyi Eduard David'in laaja, tarkkoihin tutkimuksiin perustuva teos "»Sosialismi j a maatalous»
(»Socialismus und Landwirtschaft*). Davidin perinpohjaisten tut- kimusten tuloksena oli, etta Marxin oppi keskittymisesta ei maa- taloudessa pida paikkaansa; sanoopa han niinkin ankarasti, etta harvoin joku teoria on kaytannossa niin vaaraksi havaittu, kuin Marxin agrariteoria. »Me emme epaile*, han lausuu teoksensa lopussa, »esittaa pyrittavaksi paamaaraksi suurviljelyksen muutta- mista talonpoikaiseksis. —
Nain on yha enemman j a enemman alkanut oikeampi kasi- tys Saksan sosialistien keskuudessa voittaa alaa. Mutta joskin Marxin agrariteoria on • tullut tosiasioihin perustuvan kritikin alai- seksi, niin kuitenkaan Saksan sosialidemokratinen puolue ei ole ryhtynyt millaan lailla oikaisemaan virallista ohjelmaansa j a kan- taansa, vaan yha edelleen pysyttaa voimassa Erfurtin ohjelman valittamatta mitaan raikeasta ristiriidasta teorian j a kaytannon valilla. — Puoluepaivilla on agrarikysymys tullut esille vain sivu- mennen muiden kysymysten . ohella tai kurinpitokysymyksena.
Saksan sosialidemokratian suhde maatalouskysyjfiykseen. 28l Niinpa Hanoverissa v. 1899 maatalouskysymys joutui kasittelyn alaiseksi sen johdosta, etta nailla puoluepaivilla keskusteltiin puo- lueen perusnakokannoista, joita Bernstein tutkimuksillaan oli jar- kyttanyt. Puoluepaivilla piti Bebel pitkan selostuksen Bernsteinin tutkimuksista teollisuuden, kaupan, liikkeen j a maatalouden alalia j a koetti ne nayttaa vaariksi.- Maatalouskysymyskin joutui tal- loin pohdinnan alaiseksi j a pitkassa keskustelussa tormasivat taa- sen eri nakokannat jyrkasti yhteen. Lopputuloksena oli-se, etta hyvaksyttiin Bebelin laatima lausunto, jonka mukaan Saksan sosialidemokratian perusnakokannat vahvistettiin oikeina puolueen jasenten noudatettaviksi.
Vuonna 1901 Lybeckin puoluepaivilla antoi Bernsteinin esiin- tyminen uudelleen aiheen keskusteluun j a paatoksiin j a talla kertaa puoluepaivien paatokseksi tuli taaskin Bebelin ehdotus, jossa myonnettiin, etta itse-arvostelu on kyllakin katsottava puo- lueelle valttamattomaksi, vaan etta se yksipuolinen menettelytapa, jota puolnetoveri Bernstein niuka on osottanut, on ollut vahin- gollinen puolueelle, koskapa han siten on antanut vastustajille tehokkaita aseita. Kuitenkaan, kuten Bebel selitti, ei mainitulla paatoksella annettu epaluottamuslausetta Bernsteinille.
Jalkeenpain ei ole ollut yksiakaan puoluepaivia, joilla ei olisi ollut riitaa revisionistisen eli evolutsionistisen j a vanhan, jyr- kan revolutsionistisen suunnan valilla. Revisionistien suunta on vahitellen saanut suurta kannatusta j a yha levinnyt huolimatta siita, etta marxilaiset koettavat mikali mahdollista kukistaa sita.
Niinpa Dresdenissa v. 1903 vanha Bebel, Singer j a Kautsky esittivat paatosehdotuksen, jonka tarkoituksena oli kokonaan tuhota revisionistinen suunta. Riitaisuus koski etupaassa menet- telytapaa j a yleisia periaatteita, joita revisionistit tahtovat kor- jailla - pitaen Marxin oppeja monessa suhteessa vanhentuneina.
Jyrkat marxistit olivat tasta kauhuissaan j a halyyttivat kaikki voimansa liikkeelle. Dresdenissa sitten oli »pestava poyta puh-
2 8 2 K. J . Laine.
taaksi*, kuten Bebel sanoi; j a olikin siella suuremmoinen kamp- pailu, johon toiselta puolen ottivat etupaassa osaa Vollmar j a Bernstein, toiselta taas Bebel j a Kautsky. Marxilaiset olivat voi- tolla, j a niinpa hyvaksyttiin ennen mainittu paatosehdotus, jossa m. m. lausuttiin, etta »puoluepaivat tuomitsevat kaikki pyrki- mykset, joiden tarkoituksena on peitella nykyisia, yha kasvavia luokkaeroituksia, jotta laheneminen porvarillisten puolueiden kanssa kavisi helpommaksi*.
. — Dresdenissa tapahtunut taistelu ei suinkaan ollut ratkai- seva. Revisionistinen suunta ei siella itse asiassa mitaan karsinyt. —
Seuraavana vuonna Bremenissa joutui Schippel nuhdelta- vaksi. Schippel, joka oli sosialidemokratinen valtiopaivamies, oli esitelmissaan j a kirjoituksissaan osottanut karinattavansa suojelus- tuUeja. Kiihkean .keskustelun jalkeen, jolloin Schippel tosin ilmoitti, etta vastustaa agraritulleja, antoi puolue hanelle epaluot- tamuslauseen Mainittakoon tassa, etta keskustelun kuluessa m.
m. monet lausuivat ajatuksinaan, etta agraritullit ovat pienvilje- lyksen pahimpia esteita.' —
Puolueen ulkonainen menestys, huolimatta kielteisesta kan- nastaan moniin edistyspyrinnoihin nahden, oli ollut naihin asti loistava. Valtiopaivamiesvaaleissa oli se voittanut sijan toisensa jalkeen j a sen onnistui kohottaa edustajalukunsa kahdeksaan- kymmeneen yhteen. Mutta vuonna 1907 Essenin puoluepaivilla oli Bebelin ikava velvollisuus pitaa esitelma viimeisista valtio- paivamiesvaaleista, jolloin puolue oli karsinyt musertavan tap- pion. Tehdessaan -selkoa naista vaaleista, esitti Bebel moninai- sia tappion syita, paasipa hanelta muun muassa seuraava lau- selma: »emme voi kieltaa, etta pienviljelijat j a pienet ammatin- harjoittajat, jotka v. 1903 aanestivat meita, nyt olivat menneet vastustajaimme puolelle*. Edelleen myonsi Bebel, etta mahdol- lisesti puolueen suhtautuminen revisionistiseen suuntaan, on ollut osaltaan aiheuttamassa huonoon tulokseen, mutta han vakuutti, etta
Saksan sosialidemokratian suhde maatalouskysymykseen. 2 S 3
taloudellinen kehitys j a ponteva agitatsiotyo kylla korvaa karsityn' tappion. —
Maatalouskysymys ei ole puoluepaivilla ollut enaa varsinai- sen kasittelyn alaisena. Muiden kysymysten yhteydessa on tosin asiaa kasitelty, mutta mitaan paatoksia ei sen johdosta ole ryh- dytty tekemaan. Erfurtin ohjelma on edelleen puolueen viralli- sesti oikeaksi tunnustama, j a sen mukaan »taloudellinen kehitys luonnon pakosta tuottaa perikadon pikkuliikkeen harjoittamiselle».
Edelleen mainitaan, etta talonpoikaisyiljelyksen »tieltaan tunkee suurviljelys» j a etta talonpojat vaipuvat proletariatien luokkaan.
Revisionistit ovat nayttaneet nuo marxilais-vaitteet vaariksi, ovat esittaneet tarkkoja, tilastoihin perustuvia numeroita, jotka ku- moovat ne j a onpa jyrkkain, yksipuolisten marxilaistenkin, kuten esimerkiksi Kautskyn, taytynyt tunnustaa, etta, »vaikkei mikaan olekaan hullunkurisempaa kuin se nakokanta, etta pienviljelyksen olemassa olo on seuraus sen kilpailukyvysta», kuitenkin pienvil- jelyksen havio kay hitaammin, kuin han alkuaan oli olettanut j a
etta pienviljelys paikottain voittaa alaakin.
•Mutta huolimatta tasta muuttuneesta nakokannasta, huoli- matta sosialististen valtiopaivamiesten yksityisvaltiopaivilla osot- tamasta positivisesta toiminnasta, joka- sotii ohjelman maarayksia vastaan j a huolimatta kaytannon osottamista tosiseikoista, ei Saksan sosialidemokratinen puolue ole muuttanut Erfurtin ohjel- maa. Raikea ristiriita vallitsee teorian j a kaytannon valilla. Re- visionistitkaan, vaikka muodostavatkin epailematta voimakkaan osah, eivat viime aikoina ole ratkaisevammin ryhtyneet tata risti- riitaa poistamaan; he pelkaavat tasta syntyvan hajaannusta j a siten puolueelle vahinkoa, jota he eivat suinkaan toivo, silla hekin ovat ennen kaikkia sosialidemokrateja.
2 S 4 Mita kokemuksia osoittaa tahanastinen kruumin7netsato7'Ppa-asutukse7nme?
MITA K O K E M U K S I A O S O I T T A A T A H A N A S T I N E N K R U U N U N M E T S A T O R P P A - A S U T U K S E M M E ?
Havaintoja Kuivanienien hoitdalueesta.
Kysymys kruununmaiden asuttamisesta on kauan ollut poh- dinnan alaisena j a tuskinpa lienevat mielipiteet vielakaan asiassa vakautuneet. Missa maarin kruununmetsat voivat toteuttaa ne suuret toiveet, joita niiden asutusmahdoUisuuksiin nahden yleensa asetetaan, on tietysti vaikea sanoa, mutta jotakin johtoa kysy- myksen ratkaisuun antanee nykyisen asutuksen tilan tutkiminen.
Lisana tahan kuuluvien seikkojen selvittamiseksi olkoon alempana seuraava esitys asutuksesta erailla kruununmailla, joihin olen ollut tilaisuudessa seikkaperaisesti tutustumaan. Olen rajoittanut esitykseni kruununmetsatorppa-laitokseen, koska se tata nykya on ainoa muoto, jossa asutus saattaa laajoille osille kruununmai- tamme levita. Tutkimukseni tarkoituksena on sita paitsi selvi- tella, missa maarin kruununmetsatorppa-laitosta voitaisiin muut- taa tarkoituksenmukaisemmalle kannalle huomioonottamalla seka asutuksen etta myoskin kruunun metsatalouden vaatimuksia. T a - man nakokohdan pidan sita tarkeampana, kun tarpeellisiksi ha- vaitut muutokset kruununmetsatorppiin nahden lienevat nopeasti toteutettavissa j a siten siis voidaan edistaa asutusta kruunun- mailla' huolimatta siita, milloin ehdoitetut uudet asiata koskevat asetukset astuvat voimaan.
Kuten otsakirjoituksesta nakyy, koskee esitykseni Kuiva- niemen hoitoalueessa vallitsevia oloja. Se tutkimustapa, jota olen kayttanyt, nimittain etta itse olen torpissa kaydessani keran- nyt kaikki tilastolliset tiedot, vaikuttaa, ettei tutkimusta voida kohdistaa hyvin suureen alueeseen. Tutkimaani aluetta voidaan kuitenkin pitaa eksponenttina jotenkin suurille osille Pohjois- Suomen kruununmaita. Joskin siis alempana esitettavat tosiasiat koskevat ainoastaan Kuivaniemen hoitoaluetta, on johtopaatok- silla todennakoisesti yleisempi merkitys. Keraamistani tiedoista koskevat torppain lukumaara, asukasluku j a kylvomaarat oloja syksylla vuonna 1907. Sato taasen on ilmoitettu sen mukaan, mita asianomainen torppari useammanvuotisen kokemuksen perus- teella arvelee kylvostaan saavansa.
