Y H T E I S K U N T A - T A L O U P E L L I N E N
A I K A K A U S K I R J A
T O I M I T U S :
J . H. V E N N O L A O. W. L O U H I V U O R I J . F O R S M A N M A R T T I K O V E R O
S i S a l l y s : L a p p e e n r a n n a n k a u p u n k i t y o n a n t a j a n a , kirj. S i m o K o k k o. H a v a i n t o j a penispS^lomasta j a sen jakantninisesta maatalon- d e s s a , k i r j . V a i n o J . M u s i k k a . M n u t a m i a v a a l i t i l a s t o m m e t n l o k s i a , k i r j . M a r t t i K o v e r o . Snomen koyhJiinhoitoliiton p e r n s t a v a k o k o u s T a m p e r e e l l a j o n l n k . 1 j a 2 pina, k i r j . O . W . L o u h i v u o r i . L i s i S k y s y - mykseen D'Hondt'in saannon n o j a l l a muodostettujen aSniryhmien y h - ' teisten ehdokkaitten l u k n j e n m a a r a a m i s e s t S , k i r j . S u o m a l a i n e n . K i r j a l - l i s t t u t t a : D e t l i l e f j i i r g e n s e n , Smcrindustrien i D a n m a r k , arv'. R . T l i . O t t o L o hi n e r, Bajsarbeiterscliutz u n d Baupolizei i n B a y e r n , arv. E , H . Y h t e i s k n n - n a l l i s t a lainsaadantc>3: K i t t i l a n kruununmaat. Sayhteen k y l a n siirto. S i i k a - j o e n niittokanava. T i e t o j a e r i a l o i l t a : T i l a s t o a ammattiyhdyskunnallisesta tapa- turmavakuutuksesta Saksassa. Nayttelyarkistojen kaytSntoonottaminen. S a k s a n puuvillakehraamot. SuurteoUisuuden paikalliset siirtymiset Y h d y s v a l l o i s s a j a S a k s a s s a
N:o 6
1 9 1 0to .
•I I
.. .s
P I
|<: ft.
S to" a
^ § 1
S i ^
I
w •< rt
* | 2 o . S s 4; I - rt
§ ft. -n-
' rt rt
> - S « 1
t 5 5
C O C O
C O C D
O
a
e i
n B n n
i 2
<u
.a
3 o
J3 C :rt ! «
•a lU
I
1 CO
1
«
1
.2Z E I T S C H R I F T
FUR
S 0 2 I A L 0 K 0 N 0 M I E
Herausgegeben von
J. H . V E N N O L A ,
Professor der Nationalokonomie u n d Statistik a n d e r Universitat Helsingfors
6:ter J a h r g a n g . N:o .6
I t t h a l t : D i e Stadt L a p p e e n r a n t a a l s Arbeitsgeber, v o n S i m o K o k k o . — Beobachtnngen tiber das G r u n d k a p i t a l i n der L a n d w i r t s c h a f t , von V a i n o J . M u s i k k a . — E i n i g e E r g e b n i s s e tmserer W a h l s t a t i s t i k , von M a r t t i K o v e r o . — D i e Stiftting des allgemeinen V e r e i n s fiir die Arraenpflege i n F i n n l a n d , von O . W . L o u h i v u o r i . — B e i t r a g e z u r B e s - timmnng der fiir d i e g a u f G r u n d der D ' H o n d t s c h e n R e g e l gebildeten Stimmengruppen gemeinsamen K a n d i d a t e n , v o n S u o m a l a i n e n , — L i t t e - r a t u r : D e t h l e f j i l r g e n s e n , SmBrindustrien i D anmark, v o n R . T h . — O t t o L 6 h n e r , Bauarbeiterschutz u n d Baupolizei i n B a y e r n , von E . H . — S o z i a l e Gesetzgebung: D i e Staatslandereien i n K i t t i l a . — D i e Grenzenregelung des Dorfes Sayhte. — D i e Gebrauchsordnung des K a n a l s S i i k a j o k i . — V e r s c h i e d e - n e s : Statistik uber die Unfallsversicherung d e r deutschen Geverbevereine. — D i e A n w e n d u n g von Austellungsarchiven. — D i e BaumwoUenspinnereien D e u t s c h - lands. — D i e lokalen Veranderungen den Grossindustrie i n d e n Vereinigten Staaten u n d D e u t s c h l a n d .
Die Zeitschrift erscheint in 6 Heften, jedes wenigstens 50 Seiten stark. Abonnementspreis 5 Fmk, im Auslande 6 F r .
U a a t e t u ^ C i i k e
H e r r o i l l e
E. A. K N A P E
17 Hleksatitermkatu 17.
Z E I T S C H R I F T
F U R
S O ^ I A L O K O N O M I E
xgio. Sechster J a h r g a n g
In verbindung mit
O. W. Louhivuori, J . Forsman, M. Kovero
herausgegeben von
Dr. J . H. V E N N O L A ,
Professor der Nationalokonomie u n d Statistik an der Universitat Helsingfors
/
H E L S I N G F O R S 19 l o
A K T I E N G E S E L L S C H A F T H A N D E L S B U C H D R U C K E R E I
Y H T E I S K U N T A - T A L G U P E L L I H E H A I K A K A U S K I R J A
1910. K U U P E S V U O S I K E R T A
T O I M I T U S : "
H. V E N N O L A O. W. L O U H I V U O R I J . F O R S M A N M A R T T I K O V E R O
H E L S I N I C I 1910
O S A K E Y H T I O K A U P P A K I R J A P A I N O .
Henkivahuutus 0. Y. FENNIA
T u r K u .
Myontaa K a i K e l l a i s i a h e n K i v a K u u t u K s i a .
HuoUeat maKsut. Edulliset ehdot.
T u r k k u r i A. N. Lahtinen
Helsinki — Fabianinkatu N:o 31 — Puhelin 5 20.
Myy j a valmistaa parhaita j a huokeita turkistavaroita.
H U O M . ! • V a l m i s t a a j a m3fy ylioppilaslakkeja.
O . - y . R a u p p a k i r j a p a i n o
flleksankrink. 21 - H e l s i n k i - P u h d i n 6 6 2
$uopjf[aa HaikKea Hirjapalnoalaan r » r2?i kuulawaa lyota ra?? c s j
J u h o F . A a l t o n e n
m a a i a r i i i i R c Tapetti- ja Mattoliike
Y r j o n k a t u N:o 36. P u h e l i n 38 45. E r o t t a j a N:o 1 1 . P u h e l i n 33 65.
Hyvan teen tuntijat K a y t t a v a t tietysti
T e l j e k s e t R S n k a 0 / T : u
S h a n g h a i — H e l s i n k i
H y v a a
Tuotu ilman valikasia suoraan teen vilj elysm ailta.
Loytyy kaikissa hyvin varustetuissa kaupoissa.
nr\% l A f l l l f F i^^P^ri- ja Piirustustarpeiden kauppa.
1 ll> 11 l l l l i Konttoori- ja Toimistotarpeita.
Helsinki, Polij. Espianaadinlcatu 43. Puhelin 2450.
W Q a r Q l / Q l i n n r k l Q . A l b e r t i n k a t u 13, P u h e l i n 2827.
r i d c i r d K c l U f J f J U J C l . N e i t s y p o l k u 12, P u h e l i n 4755.
Priima tavarat! Halvat Hinnat!
O. Y . H e l s i o g i o Semeottivalimo A. B .
• Toimittaa asfaltti- ja sementtitoita - - J koko maassa takuulla ja halvimpiin hintoihin
Konttori ja tehdas, Ruoholahdenk. 25 - - , - - Telef. 17 00 ja 32 72" - - - -
S i s a l l y s : Paakirjoituksia.
Siv.
E i n a r B o o k , K u n n a l l i n e n asuntopolitiikka • Suomessa I . . . . 1 , 89 O n n i K a l l i a , Nakokohtia t y o k y v y t t o m y y s - j a v a n h i i u s v a k u u t u k s e n
j a r j e s t a m i s e s s a 24 H . P a a v i l a i n e n , A s u t u s t y o n tahanastiset tulokset 46
O . W . L o u h i v u o r i , J u o v u t u s j u o m i e n valitiin osuus v i i m e vuosien l i s a a n t y v a s s a r i k o l l i s u u d e s s a . . . . 57 Y r j o J a h n s s o n , Teollisuustyovaen tyosopimusten k e s t a v y y s a i k a Suo-
m e n lainsaadannossa 1 — I V '. . . . 69 E d v a r d Gylling, E r a i t a u u s i a tilastotietoja Suomen siirtolaisuudesta 97
K a n s a n t a l o u d e l l i n e n Y h d i s t y s rautatietariffien muutok-
sista 105 ' O s k a r l Autere, K a t s a u s S u o m e n k u n n a l l i s v e r o t u k s e n k e h i t y k s e e n . 117
L . Astrom, V i i m e k r i i s i j a rahaolot A m e r i k a n y h d y s v a l l o i s s a I I V 1 3 7 , 189 H e i k k i R e n v a l l , A r g e n t i i n a l a i n e n Suomesta j a l i i k e y h t e y d e s t a Suo-
m e n j a A r g e n t i i n a n v a l i l l a 154 .Kaaperi K i v i a l h o , M e i j e r i l i i k k e e n v a i k u t u k s e s t a m a a n v i l j e l i j o i d e n
talouteen 157,, 216 iKyosti K a n k o v a l t a , T y o n a n t a j a i n J a t y o n t e k i j a i n v a l i s t e n tariffisopi-
m u s t e n edistys S a k s a s s a 1 - I I I 173, 234
J , H . Vennola, M a a i l m a n n a y t t e l y B r y s s e l i s s a 210 K y o s t i H a a t a j a , T i l u s t e n pirstominen j a B a i j e r i n u u s i lakiehdotus siita 227
S u o m a l a i n e n , D ' H o n d t ' i n saannOn n o j a l l a muodostettujen a a n i r y h - m i e n y h t e i s t e n ehdokasten l u k u j e n maaraamisesta . . 246
L a u r i R o s e n d a l , K a j a a n i n komitean mietintO 254 S i m o K o k k o , L a p p e e n r a n n a n k a u p u n k i tyonantajana 263
"Vaino J . M u s i k k a , H a v a i n t o j a peruspaaomasta j a sen j a k a t i t u m i s e s t a
maataloudessa . 276 M a r t t i Kovero, M u u t a m i a vaalitilastomme tuloksia ' 287
O . W . L o u h i v u o r i , S u o m e n koyhainhoitoliiton p e r u s t a v a kokous
T a m p e r e e l l a j o u l u k . 1 j a 2 p:na 290 Suomalainen, L i s i a k y s y m y k s e e n D ' H o n d t ' i n saannon n o j a l l a muo-
dostettujen a a n i r y h m i e n y h t e i s t e n ehdokasten l u k u j e n
m a a r a a m i s e s t a 295
- - Arvosteltua kirjallisuutta.
Arv. S i d . H a r a l d W^estergaard, Kansantaloustieteen paapiirteet . . P . J . H — n 62 Adolf D a m a s c h k e . K u n n a l l i s p o l i t i k a n tehtavista . . . . 0 . W . L . 63 J u h o Torvelainen, Osuustoiminnan Opas H . P . 108
Otto B a u e r , D i e Nationalitatenfrage u n d d i e Sozialdemo-
kratie K . E . 1C9 M a t t i Helenius-Seppala, Sosiaalisesta alkoholitilastosta . J . H . V . 166 H . Berth61emy, L e s I n d u s t r i e s Oommunales e n F r a n c e j a
Douglas Knoop, T h e T r a d i n g E n t e r p r i s e s of
Manchester O. W . L . 167 Eugen v. P h i l i p p o v i c h , D i e E n t w i c k l u n g d e r W i r t s c h a f t s
politischen I d e e n i m 19 J a h r h u n d e r t . . . E . H . 2 2 1 Georg Schmidt, K r e d i t u n d Z i n s 0 . W . L . 222 E d v . B e r n s t e i n , S o s i a l i s m i n edeUytylcset j a sosialidemok-
r a t i a n tehtavat • . 0 . W . L . 256 C a r l Goes, D i e i n d i s c h e n Grosstadte G . A . U . 258 Dethle Jiirgensen, S m 0 r i n d u s t r i e n i D a n m a r k E . T h . 297 Otto L o h n e r , Bauarbeiterschutz u n d Baupolizei i n B a y e r n E . H . 299
Yhteiskunnallista lainsaadantoa.
Suostunnat, P a l o v i i n a n v a l m i s t u s v e r o 64—66 H a n g o n satamahallitus j a satamakapteeni. V a l t i o n tulo- j a menoarvio •
vuodelle 1909. S u o m e n rautateiden valvonta. E a u t a - teiden palveluksessa olevat henkilot j a j u o v u t u s j u o m a i n kayttO. S a h a u s m a k s u j a puutavaroiden v i e n t i t u l l i . 110—111 J u o v u t u s j u o m a i n k u l j e t u s valtionrautateilla. SaastOpankki. • E l a i n -
l a a k a r i p i i r i t •. . . 168 K a r j a n l i o i t o j a - j a m e i j e r i k o u l n t . . . • .. . . . 222.
L a h d e n ammattientarkastusalue. K u l k u l a i t o s r a h a s t o n tulo- j a ineno- a r v i o . L u m p p u j e n tuonti. M a a r a r a h a t s i v i s t y s t a r k o i - t u k s i a v a r t e n . V a l t i o n tulo- j a menoarvio . . . 259 K i t t i l a n k r u u n u n m a a t . Sayhteen k y l a n siirto. S i i k a j o e n u i t t o k a n a v a 3 0 0
Tietoja eri aloilta.
Siv.
P a i v a p a l k o i s t a valtion r a u t a t i e r a k e n n u k s i l l a 67 T i l a s t o a e r i valtioiden rautateista - 67
E u r o p a n sokerituotannon j a k a u t u m i n e n e r i v a l t a k u n t a i n k e s k e n . - 6 8 P a n k k i t i l a s t o a S a k s a s t a . • ' -. . . . I l l Naisten j a a l a i k a i s t e n kayttO S u o m e n j a E t i o t s i n tehtaissa . . . . 1 1 2 S a k s a j a E n g J a n t i taloudellisina k i l p a i l i j o i n a . • • . . . 1 1 3 Bdinan taloudelliset edellytykset .• . - 1 1 4
P r e u s s i n k e h i t t y m i n e n t e o l l i s u u s v a l t i o k s i . . . ' 115 I t a l i a n teollisuus - . . . . 1 1 5
L i i k k e i d e n j a k a u t u m i n e n S a k s a s s a e r i s u u r u u s l u o k k i e n m u k a a n . . 169 K a n s a i n v a l i n e n p o s t i s h e k k i h i k e - . 169 A m m a t t i k n n t a l i i k e e r i m a i s s a 170- T i l a s t o a S a k s a n T a e s t o n j a k a u t u m i s e s t a e r i l u o k k i i n . . . 170' Tarifflsopimukset j a teknilliset edistykset . . . 172
T i l a s t o a S a k s a n l a k k o v a k u u t u k s e s t a . . •. 2 2 3 A m e r i k a n taloudellisesta elamasta • . . . . 223-
E n g l a n n i n l a i v a l i i k e v i i m e i s i n a vuosina . . ' 2 2 5 P e t r o l e u m i n tuotanto . . • 1 2 2 6
V a l t a k u n n a n v a k u u t u s S a k s a s s a 260' Puolalaisten j o u k k o s i i r t y m i n e n L a n s i - S a k s a n kaivosalueelle . . . . - 260'
E n g l a n t i l a i n e n rakennusosuuskuntaliitto jOompartnership T e n a t s L t d * 2 6 1 P y r k i m y k s i a luottotiedonantotoiminnan alalia . . . . ' . . . 2 6 1
A s e m a r a h a m a r k k i n o i U a 2 6 1 T a v a r a i n v a i h t o u l k o m a i d e n k a n s s a 262'
Tilastoa a m m a t t i y h d y s k u n n a l l i s e s t a tapaturmavakiiutuksesta Saksassa 3 0 0
N a y t t e l y a r k i s t o j e n kaytautoonottammen . . . . • 3 0 1 S a k s a n puuvillakehraamot . . . . , • 3 0 1 SuurteoUisuuden p a i k a l l i s e t s i i r t y m i s e t Y h d y s v a l l o i s s a j a Saksassa . 3 0 1
I n h a l t : Abhandlungen.
Seite E i n a r Boole, K o m m u n a l e Wohnungspolitik i n F i n n l a n d . . . 1 , 89 O n n i K a l l i a , G e s i c h t s p u n k t e m i t H i n s i c h t a u f die E e g u l i e r u n g d e r
A r b e i t s u n f a h i g k e i t s - u n d A l t e r s v e r s i c h e r u n g 24 H . P a a v i l a i n e n , Gegenwartige E e s u l t a t e d e r Kolonisationsarbeit . . 46
O . W . L o u h i v u o r i , D e r unmittelbare E i n f l u s s der geistigen G e t r a n k e auf d i e Z u n a h m e d e r i n d e n letzten J a h r e n begangenen
V e r b r e c h e n '. 57 Y r j o J a h n s s o n , D i e D a u e r d e r Arbeitsvertrage der gewerblichen A r -
beiter n a c h d e r finnlandischen Gesetzgebung I — I V . . 69 E d v a r d G y l l i n g , E i n i g e neue statistische A n g a b e n fiber d i e flnnlan-
dische A u s w a n d e r u n g 97 Der Sozialokonomische V e r e i n uber die A n d e r a n g e n i n den
E i s e n b a h n t a r i f e n • 105 O s k a r i Autere, t j b e r s i c h t liber die E n t w i c k e l u n g der K o m m u n a l -
besteuerung i n F i n n l a n d . . . . • 117 L . A s t r o m , D i e letzte K r i s i s u n d die Geldverhaltnisse i n V e r e i n i g t e n
Staaten v o n A m e r i k a I — I V 137, 189 H e i k k i R e n v a l l , E i n Argentiner iiber F i n n l a n d u n d v o n Geschafts-
v e r k e h r z-wischen F i n n l a n d u n d A r g e n t i n a 154 K a a p e r i K i v i a l h o , V o n d e r E i n w i r k u n g des Molkereibetriebes a u f
die H a u s h a l t d e r L a n d w i r t e 157, _ 216 K y o s t i K a u k o v a l t a , D i e E n t w i c k l u n g der T a r i f v e r t r a g e z w i s c h e n A r - ~
beitsgebern u n d A r b e i t e r n i n Deutschland I — I H . . 173, 2 3 4
J . H . Vennola, D i e Weltausstellung i n Brtis.sel 210 K y o s t i H a a t a j a , D i e Giiterzersplitterung u n d d e r darauf beziigliche
neue bayrische G e s e t z e n t w u r f . . . . " 227 Suomalainen, t J b e r die B e s t i m m u n g d e r Z a h l der fflr d i e auf G r u n d
der D ' H o n d t s c h e n E e g e l gebildeter Stimmengruppen ge- m e i n s a m e n K a n d i d a t e n . 246 L a u r i R o s e n d a l , D e r B e r i c h t des K o m m i t t e e s z u E e g e l i m g der Oko-
nomischen V e r h a l t n i s s e des K a j a n i s c h e n B e z i r k s . . . 254
S i m o K o k k o , . D i e Stadt L a p p e e n r a n t a a l s Arbeitsgeber 263 V a i n o J . M u s i k k a , Beobachtungen fiber d a s G r u n d k a p i t a l i n d e r
L a n d w i r t s c h a f t 276 M a r t t i K o v e r o , E i n i g e E r g e b n i s s e unserer W a h l s t a t i s t i k 287
O . W . L o u h i v u o r i , D i e S t i f t u n g des allgemeinen V e r e i n s ffir d i e
Armenpfiege i n F i n n l a n d 290 S u o m a l a i n e n , Beifrage z u r B e s t i m m u n g der ffir d i e a u f G r u n d d e r
D ' H o n d t s c h e n E e g e l gebildeten Stimmengruppen gemein-
s a m e n K a n d i d a t e n 295
Buchbesprechungen.
H a r a l d W e s t e r g a a r d , National0konomien i Hovedtrsek (iinnische
•fibers.), v o n P . J . H — n ..• • • 62 A d o l f D a m a s c h k e , Aufgaben d e r Gemeindepolitik (flnnische tubers.),
v o n 0 . Vi^. L • • . 63 J u h o T o r v e l a i n e n , Osuustoiminnan Opas (Leitfaden des Genossen-
soliaftswesens), v o n H . P 108 O t t o B a u e r , D i e Nationahtatenfrage u n d die Sozialdemokratie, v o n K . E . 109
.Matti Helenius-Seppala, Sosiaalisesta alkoholitilastosta ( V o n der so-
zialen Alkoholstatistik), v o n J . H . V 166 H . Berthdlemy und Douglas Knoop, D i e Gemeindebetriebe i n F r a n k -
r e i c h u n d E n g l a n d , v o n 0 . W . L . , . . . 167 E u g e n v. Philippovich, D i e E n t w i c k l u n g der' wirtschaftspolitischeu
I d e e n i m 19 J a h r h u n d e r t , v o n F . H . . . 2 2 1
Georg S c h m i d t , K r e d i t u n d Z i n s , v o n O. W . L 2 2 2 E d w . Bernstein, D i e Voraussetzungen des Sozialismus u n d die A u f -
gaben der Sozialdemoliratie (finnische tjbers.); v o n 0 . W . L . 256-
C a r l Goes, D i e i n d i s c h e n Grosstadte, v o n G." A . U 25&
Detlef Jiirgensen, S m 0 r i n d u s t r i e n i DanmarJi, v o n E . T h 297 Otto Lohner, Bauarbeiterschutz u n d Baupolizei i n B a y e r n , v o n E . H . 299-
Soziale Gesetzgebung.
D i e B e w i l l i g u n g s s t e u e r n . B r a n n t w e i n s s t e u e r 64—66- D a s H a f e n a m t u n d d e r H a f e n m e i s t e r v o n H a n g o . D a s Staatsbudget
fiir das J a h r 1909. D i e K o n t r o U e iiber die finnlandischen E i s e n b a h n e n . D i e E i s e n b a h n a n g e s t e l l t e n u n d die alko- holischen G e t r a n k e . Sagegebtihren u n d A u s f u h r z o l l a u f
H o l z w a r e n 1 1 0 - 1 1 1 T r a n s p o r t v o n A l k o h o l g e t r a n k e n m i t d e n Staatseisenbahnen. Spar-
bank. B e z i r k e der T h i e r a r z t e 168-
Die V i e h z i i c h t e r - u n d Meiereischulen . ; • 222' D a s Gewerbeinspektionsgebiet L a h t i s . D a s Budget des V e r k e h r s w e -
senfonds. D e r I m p o r t v o n L u m p e n . D i e fiir B i l d u n g s - zwecke bestimten G e l d s m i t t e l . D a s Staatsbudget. . . 2 6 9 Die Staatslandereien i n K i t t i l a . D i e Grenzenregelung des Dorfes
Sayhte. D i e Gebrauchsordnung des K a n a l s S i i k a j o k i . 30&
Verschiedenes.
V o n d e m Tagelohn auf d e n Staatseisenbahnbauten 6 7 Statistik iiber d e n E i s e n b a h n e n verschiedener Staaten 6 7 D i e V e r t h e i l u n g der Z u c k e r p r o d u k t i o n E u r o p a s a u f die verschiedenen
Staaten 6&
B a n k s t a t i s t i s c h e s a u s D e u t s c h l a n d - . . . . I l l D i e V e r w e n d u n g v o n F r a u e n u n d M i n d e r j a h r i n g e n i n d e n finnlandi-
• - • .. schen u n d schwedischen F a b r i k e n 112 D e u t s c h l a n d u n d E n g l a n d i n der w i r t s c h a f t l i c h e n K o n k u r r e n z . . . 113-
tJber die w i r t s c h a f t l i c h e n Vorbedingungen C h i n a s . . . 114
D i e E n t w i c k e l u n g P r e u s s e n s z u m Industriestaat 115 D i e I n d u s t r i e I t a l i e n s .' . . 116-
D i e V e r t e i l u n g der Geschafte i n D e u t s c h l a n d n a c h der Grosse der
verschiedenen K l a s s e n 169 D e r internationale Postcheckbetrieb - .• 169
G e w e r k v e r e i n s b e w e g u n g i n verschiedenen L a n d e r n 170- Statistik tiber die V e r t e i l u n g der B e v o l k e r u n g Deutschlands i n ver-
schiedenen K l a s s e n 170 T a r i f v e r t r a g e u n d technische F o r t s c h r i t t e , . . . , 1 7 2
Statistik der A u s s t a n d s v e r s i c h e r u n g i n D e u t s c h l a n d , . 2 2 3
V o m w i r t s c h a f t l i c h e n L e b e n A m e r i k a s 2 2 3 D a s Schiffwesen E n g l a n d s i n d e n letzten J a h r e n 225
Die P r o d u k t i o n des Petroleums 226 D i e E e i c h s v e r s i c h e r u n g i n D e u t s c h l a n d 2 6 0 D i e Massensiedelung der P o l e n auf d e m Grubengebiet West-Deutsch-
lands • . . . . 260 D e r englische kooperative B a u u n t e r n e h m u n g s b u n d jOompartnership
T e n a t s Ltd» ; 2 6 1 Bestrebungen a u f d e m Gebiete des K r e d i t m i t t e i l u n g s w e s e n s . . . 2 6 1
D i e L a g e des G e l d m a r k t e s 2 6 1 D e r auslandische W a r e n t a u s c h 262 Statistik tiber j i i e U n f a l l s v e r s i c h e r u n g der deutschen Gewerbevereine 300
D i e A n w e n d u n g v o n A u s s t e l l u n g s a r c h i v e n 3 0 1 D i e B a u m w o l l e n s p i i m e r e i e n Deutschlands 3 0 1 D i e lokalen V e r a n d e r u n g e n der Grossindustrie i n d e n V e r e i n i g t e n
Staaten u n d Deutschland 3 0 1
L A P P E E N R A N N A n K A U P U N K I T Y O N A I i T A j A N A ^ ) .
Kirjoittanut
Simo Kokko.
1.
Vaikka Lappeenranta on yksi maamme vanhimpia kaupun- keja j a on se asemansa vuoksi ollut ikivanha kauppapaikka, ei se ainaisena rajavartijana itaa vastaan j a siita syysta ainaisena sotatantereena ole edes aikojen kuluessa- paassyt huomattavam- min kehittymaan.
K u n »Laki kunnallishallituksesta kaupungissa» 8 paivalta joulukuuta 1873 saataa, etta kaupungin hallinnon etunenassa maistraatin ohella on valtuusto ja rahatoimikamari, niin asetettiin Lappeenrannassakin valtuusto v. 1874 ja seuraavana vuohna ra- hatoimikamari, joka toimi ensin valiaikaisena, kunnes Keis. Se- naatti jo samana vuonna vahvisti sille ohjesaannon. Naiden lai- tosten kautta on kaupungin taloudellinen elama j a yritteliaisyys kun- nan tyosuhteissakin vilkastunut. Valittomana seurauksena naista oH ensiksi se, etta jo v. 1875 palkattiin kaupungin'toita valvo- maan jonkunmoinentyonjohtaja j a on sellainen siita pitaen aina ollut.
Ensiksi kiintyi »kaupungin isien» huomio satamaoloihin, j a
^) L a h t e i n a on Icaytetty: I}. Rahatoimikamarin arkistossa sailytettavia p a l k - kalistoja, laskuja, k i r j e l m i a y. m . 2), Rahatoimikamarin -poytakirjoja j a k i r j e k o n - septeja. 3) Valtuuston j a seu valiokuntain poytakirjoja j a kirjekonsepteja. 4).
Suullisia tietoja, joita on saatu kaupungin iiykyiselta j a entiselta tyonjohtajalta, Rahatoimikamarin kamreerilta j a tyomiehilta. ' • ' '
264 Sivto Kokko,
rantojen tayttamiset j a laiturirakennukset ovatkin sitten pitkin mat- kaa olleet kaupungin huomattavimpina tyomaina. Mutta olojen kehittyessa j a asukkaiden mukavuusvaatimusten kasvaessa ilmeni uusia pyrkimyksia.
Niinpa alettiin miettia kaupungille uudenaikaisempaa valais- tusta, nim. sahkovaloa, jonka tuuman pohtimiseksi, kun se oli valtuustolle esitetty, valtuusto asetti elokuussa v. 1900 erityisen n. s. »valaistusvaliokunnan». Ensimainen ratkaisevampi toimen- pide taman valiokunnan puolelta nayttaa olleen se, kun se 15 p.
lokak. samana vuonna pitamassaan kokouksessa paatti ruveta tiedustelemaan, minka verran yksityiset kaupunkilaiset j a kau- pungissa oleva,t valtion laitokset sahkovaloa tilaisivat, kuin myos- kin hankkia asian teknillisesta puolesta selkoa. Toukokuussa seuraavana vuonna- oli- asia jo niin paljon selvilla j a kypsynyt,
•etta 17 p.' toukok. paatettiin lisatyn valtuuston kokouksessa hank- k i a sahkovalaistus kaupunkiin perustamalla kaupungille sahkolai- tos. j a ottaa sita tarkoitusta varten 90,000 mk:an laina. - Jo v:n
1902 alulla oli kaikki valmista j a helmik. i p. valaistiin kaupun- kia ensikerran sahkolla.
K u n kaupunki sijaitsee kovin hietaperaisella maalla, niin
•on se kesaiseen aikaan pienemman tuulen puhaltaessa melkein yhtena polymerena j a sentahden ovat kaupungin kadut aina an- taneet paljon niiettimisen aihetta. Polyamista on koetettu estaa kastelemalla katuja, mutta se on huomattu varoihin nahden kovin kalliiksi keinoksi j a on siita nykyisin tyyten luovuttu. K i -
veaminen tosin antaisi- jonkunlaista apua tassakin suhteessa j a sitapaitsi tekisi kadut entistaan kayttokelpoisemmiksi, mutta tois- taiseksi eivat varat ole riittaneet kuin muutamien katujen kivea- miseen, vaikka kiveaminen onkin toimitettu miikulakivilla; samoin on kaupungin torikin kiveamaton.
. Veden saalis, tuo tarkea tarve kaupunkien kunnaliistalou- dessa, on kaupungin rantaosissa. kovin hyva, kun siella on run-
Lappeenrannan kaupunki tyonantajana. 265
saasti lahteita, joista seka talonomistajat omiksi tarpeikseen etta kaupunki yleisoa varten ovat laittaneet kaivoja. Mutta;n. s. yla- kaupungille on veden saalis vaikeaa, kunkaivot siella taytyy. tehda kovin syviksi eika niihin tahdo saada-kunnollista vetta. Tastapa syysta onkin jo useamman kerran- heratetty kysymys vesijohdon hankkimisesta kaupunkiin,. mutta ei tama asia .ole viela • kertaa- kaan joutunut vakavamman' kasittelyn aiaiseksi,. kun ,on arveltu ettei vesijohto takalaisissa oloissa voisi tulla kannattavaksi lai-
tokseksi. . Lukuuiiottamatta edellamainittuja "satama,. ranta- j a laituri-
rakennuksia, sahkolaitosta j a katutoita esiintyy kaupunki viela tyonantajana tilapaisissa korjaus- j a muissa vahemman yleista laa- tua olevissa toissa,- joita kaupungin taloudessa esiintyy.
n.
K u n kaupungin tyovakea. varten ei ole minkaanlaisia tyo- j a jarjestyssaantoja enemman yhdella kuin toisellakaan tyoalalla, niin ei myoskaan ole mitaan yleispatevia maarayksia kelpoisuus- ehdoista,. koe- j a irtisanomisajasta.
Sahkolaitoksella kylla asetetaan kelpoisuusehdot koneenhoi- tajille j a monttoorille, sampinkuin muissakin toissa, kun on am- mattityo kysymyksessa.
Mutta .koeaikaa ei yleensa sahkolaitoksellakaan ole ollut, paitsi. etta kuluvana tai vena asetettiin toiselle koneenhoitajalle 6 kuukauden koeaika, jonka paatyttya han, jos osoittautuu toimeen kelpaavaksi, tulee vakinaiseksi.
Irtisanomisaika sahkolaitoksen koneenhoitajille j a monttoo- rille on 3 kuuukautta, mutta lammittajille j a monttoorin apulai-.
selle 14 vuorokautta. 14 vuorokautta on irtisanomisaika myoskin kaupungin rengille. Irtisanomisen taytyy tapahtua niin,-etta irti- sanomisaika paattyy kuukauden lopussa.
Kirjallista sopimusta ei yleensa. ole kellaan, joUei sellaisena
266 Simo Kokko.
tahdo pitaa sahkolaitoksen koneenhoitajille j a monttoorille lahe- tettavaa Rahatoimikamarin kirjetta, jossa vaalista seka tointa seu- raavista velvollisuuksista j a eduista lyhyesti ilmoitetaan.
Takausta ei vaadita muilta kuin urakoitsijoilta, jos kyseessa on jonkun suuremman tyon suoritus; pienemmissa urakoissakaan ei se ole tapana. Palkanpidatys taas ei tule kysymykseen muulloin kuin urakkasummaan nahden, jota ei anneta aivan mielinmaarin nostaa.
Tyohon ottaa yleensa kaupungin tyonjohtaja. Sahkolaitok- sen koneenhoitajat j a monttoorin ottaa kuitenkin Rahatoimika- mari j a koneenhoitajat saavat taas ottaa lammittajat seka tila- paiset apulaiset konepuolella j a monttoori monttoorin apulaisen seka n. s. linjamiehet, jotka ovat apuna johtoja pantaessa j a kor- jattaessa.
Tyohon otettaessa on kaupunkikuntalaisilla aina etuoikgus, jos eivat ole tyohon kykenemattomia tai muuten epasaannollisiksi ja laiskoiksi tunnettuja. J a ratkaisee nama seikat tyohon ottaja.
Erityisia maarayksia ei rangaistuksiin nahden ole; kaytannon vakauttama menettelytapa on se, etta rangaistuksina on nuhteet j a eroittaminen; sakkorangaistuksia ei ollenkaan kayteta.
Tyosopimus rikkoutuu: a) saannollinen irtisanomisen tapah- duttua j a irtisanomisajan kuluttua; b) havaittaessa tyomies tehta- vaansa kykenemattomaksi tai tyovakea vahennettaessa, kun irti- saiiomisaikaa ei ole, j a c) rikoksesta, josta on tapana eroittaa.
Sopimuksen j a asianhaarain mukaan voi' tyomies kuitenkin paasta vapaaksi ennenkin irtisanomisajan loppuun kulumista.
Tyosta vapauttajana toimii samat henkilot tai virastotkuin tyohon ottajanakin.
Tyovoimia joltakin tyomaalta vahennettaessa pannaan tyosta pois ensin ulkokuntalaiset j a nuoremmat tyolaiset. Siihen seik- kaan, onko tyomies nainut vai naimaton, suuremman vai pienem- man perheen isa, ei tavallisesti kiinniteta erityista huomiota.
La^peem'annaft katiptinki tyonantajana, 267
H I .
Tyoaikaan nahden voimme eroittaa ainoastaan kolme eri ryhmaa: A ) .saannollinen paivatyo, B) vuorotyo j a C) pyhatyo.
Saannollisessa paivatyossa kayvilla on tyopaivan pituus seka sen alkaminen j a paattyminen tarkkaan maaratty.
Vanhempina aikoina j a osittain viela vuoteen 1906 oli pi-^
sin tyopaiva 12-tuntinen. Se alkoi k:lo 5 aamulla j a paattyi k:lo -8 illalla; aamiaislomaa oli k:lo 8 — 9 j a paivallislomaa k:lo
I —- 3 ; muita lomia ei siihen sisaltynyt. Mutta tallainen ei t y o r
paiva luonnollisesti voinut olla muuta kuin muutamina kuukau- sina vuodessa. Lyhimman paivan aikaan oli tyopaiva noin 7—8 tuntia j a lomat olivat sovitetut sen mukaan. •
Nykyisin on pisin tyopaiva lo-tuntinen j a noudatetaan sita touko-, kesa-, heina-, elo- j a syyskuussa. Se alkaa k:lo 6,30 aamulla . j a paattyy k:lo 6 illalla; aamiaislomaa on k:lo 8, 3 0 —9
j a paivallislomaa k:lo i — 2; hevosmiehet kuitenkin alkavat paiva- tyon jo k;lo 6 aamulla j a on heilla sen sijaan aamiaislomaa k:lo 8 — 9 . Helmi-, maalis-, huhti- j a lokakuun aikana alkaa tyopaiva k:lo 7 aamulla j a paattyy k:lo 5 illalla; aamiaislomaa ei ole ol- lenkaan j a paivallislomaa k:lo 1 2— i . Marras-, joulu- j a tammi- kuun aikana alkaa tyopaiva k:lo 7,30 j a paattyy k:lo 4 ; aamiais- lomaa ei ole, paivallislomaa k:lo 1 2 —i .
Lauvantaisin j a juhlapaivien aattona paattyy nykyisin tyo k:lo 2 p. j a silloin ei ole paivallislomaa, mutta kesakuukausina on aamiaisloma, muulloin ei sitakaan.
Tama on ollut tapana varsinaisesti vasta kesasta 1906 j a on samoin kuin kuin tyopaivan lyhennys 12- tuntisesta 16- tun- tiseksi y k s i . niita parannuksia, joita sisaisiin oloihimme muistet- tava suurlakko toi mukanansa. -
Sellaisia tyomaita, joilla tyon tarvitseisi yota paivaa.olla kaynnissa j a siis myoskin tyomiehia jatkuvasti tyossa, joten tois- ten taytyisi tulla, kun toiset poistuvat lepaamaan, ei Lappeen-
2 6 8 Simo Kokko.
rannan kaupungilla saannollisissa oloissa ole niuuta kuin sahko- laitos.
.• Sahkolaitoksella onkin koneenhoitajien ja-lammittajien tyd ollut, - varsinkin talvisin, jolloin tyota on enemman, jarjestetty vuorottain. Vuorot ovat jarjestetyt siten, etta k:lo 6 — 9 aamulla j a k:lo 2 paivalla k:lo 7 illalla on toimessa ensimmainen koneen- hoitaja yhden lammittajan kanssa, k:lo 11—2 paivalla j a k:lo 7 illalla k:lo 1,30 yolla taas toinen koneenhoitaja • yhden lammitta- jan kanssa. Kdo i , 3 0 yolla k;lo 6:een aamulla seka k:lo 9—1 1 aamulla eivat koneet ole kaynnissa j a silloin ei ole-tyossa ketaan.
" Minkaanlaisia lomia ei naihin vuoroihin sisally. J a ovat vuorot samoilla miehilla aina samat. •
'Kesalla eivat vuorot toistaiseksi ole olleet jarjestetyt, kun ei ole ollut muuta kuin yksi koneenhoitaja j a yksi lammittaja, joten: ne ovat hoitaneet toita miten ovat voineet j a on vaan tun- tipalkalla pidetty apumiesta tarvittaessa. :
Monttoorien tyo ei ole • jarjestetty vuoroihin, mutta ei hei- hin myoskaan koske edella esitetyt maaraykset saannoUisesta paivatyosta, • koska heidan tyonsa: laatuun nahden taytyy aina tarpeen vaatiessa .olla valmiit suorittamaan tehtaviansa. Monttoo- rin apulainen: sitapaitsi pitaa huolen-katuvalaistuksen sytyttami- sesta j a sammuttamisesta, joten hanen muu tyonsa ei voikaan olla niin- tarkoin maaritelty. - - ' : ,
K u n milloin rakennukselle tai johonkin muuhun vahteja tar- vitaan, niin on nailla tavallisesti 12- tuntiset vuorot j a vielapa niin.ietta' toinen on aina yolla j a toinen-paivalla.
Vuorotoissa ei luonnollisesti > lauvantaisin • j a juhlapaivien aattoina ole samoja-etuja kuin saannollisessa paivatyossa.
Paitsi edella esitetyissa vuorotoissa tulee pyhatyo kysymyk- seen ainoastaan puhdistustoissa, kuten, lumireen vedossa, katu- kaytavien puhdistamisessa ja- jossakin maarin puistotoissa, varsin- kin taimien kastelemisessa.
Lappienrannan kaupunki tyonantajana. 26.9
Varsinainen ylityo saannollisen paivatyonjatkona enemman kuin yotyokaan ei kaupungin toissa-ole ollenkaan tapana.
Sahkolaitoksella kuitenkin korjausten sattuessa saavat ko- neenhoitajat ja-lammittajat saannollisten vuorojensa lisaksi joskus tehda ylityota silloin • kuin koneet seisovat tai heilla muuten olisi vapaata. Kuinka usein tama tapahtuu j a kuinka suuria • tunti- maaria kuukautta tai vuotta kohti siita kertyy, sita en ole on- nistunut suunnilleenkaan saamaan selville, ilmoitettiin sita sattu- van joskus joka viikkokin.
Minkaanlaisista vapaapaivista j a lomista taydella tai edes osittaisella palkalla ei voida juuri puhua. Silla mitaan muita tallaisia lomia ei kaupungin toissa olevilla henkiloilla ole k^in tavalliset sunnuntai- ja juhlapaivat niilla, jotka .nauttivat kuukau- sipalkkaa, jollei heidan toimensa, laatu vaadi heita silloinkin tyos- kentelemaan.
Niinpa ilmoitettiin, etta esim sahkolaitoksen koneenhoitajat ja lammittajat eivat, ilman • etta toisen. vuoron, miehet hoitavat heidan tehtaviaan, voi saada hetkeakaan lomaa vuoroiltansa.
Saannollisessa paivatyossa kavijat taas menettavat palkan silta aikaa, jonka ovat poissa tyosta, olkoon sitte aika lyhempi tai pitempi j a syyna poissaoloon mika tahansa. J a jos.poissa- olon syy ei tyonjohtajan mielesta ole kyllin pateya eika poissa- olosta tyonjohtajalle ole edeltapain ilmoitettu, niin on hyva, jos tyomies ei tallaisen poissaolon takia meneta tyopaikkaansa.
I V . •
Palkkamuotoihin nahden voisi tulla kasittelyn alaisiksi L a p - peenrannan oloissa aikapalkka j a urakkapalkka. Mutta viimemainittu on hyvin vaikeasti kasiteltavissa, silla kaytettavinani olleet lahteet korkeintaan ilmaisevat urakkasumman suuruuden j a tehtavan tyon, vahaakaan selostamatta tai edes tietamatta kuinka suurta tyovoi- maa j a kuinka pitka aika tuon tyon suorittamiseen on kaytetty.
270 Sivio • Kohko.
Aikapalkkana taas on nykyisin kaytannossa vaan kuukau- sipalkka j a tuntipalkka, kun sitavastoin, vuoteen 1906 oli tunti- palkan tilalla paivapalkka.
Kuukausipalkalla tyoskentelevat vain sahkolaitoksen koneen- hoitajat j a lammittajat, monttoSri j a monttoorin apulainen seka kaupungin renki, silla nama ovatkin oikeastaan ainoat kaupungin tyomiehet, jotka kautta vuoden ovat kaupungin palveluksessa.
Muilla aloilla ei naet aina .riita tyota talvisin.
Palkkamuotoon, sita alkuaan maaratessa kuukausi- tai paiva- (tunti-) palkaksi, nayttaa siis etupaassa vaikuttaneen se Seikka, kuinka pitka-aikainen se tyd on, johon tyomies otetaan. Palve- lusajan pituus taas ei nayta tassa suhteessa mitaan merkitsevan.
Silla ei esim. sahkolaitoksen jo lahes 10 vuotta palvellutta ko- neenhoitajaa ole muutettu vuosipalkalle.
Mita palkanmaksuun tulee, niin tuntipalkalla tyoskentele- ville maksetaan palkat viikoittain lauvantaisin, poikkeustapauksissa juhlapaivien aattoina, k:lo 2—3 Rahatoimikamarissa.
Tyovaeston taholta ei tata maksupaivaa ole moitittu, silla vakijuoraain ostamiseen saamillaan rahoilla heilla ei ole sina pai- vana enaa tilaisuutta, kun kaupungin kaikki vakijuomamyymalat ovat silloin jo suletut eika mitaan »ty6vaen ravintolaa», jossa vakijuomia tarjoiltaisiin, kaupungissa ole. Eivatka tyomiehet va- lita sen ruokavarain hankinnassakaan tuottavan hankaluuksia.
Kuukausipalkalla tydskenteleville maksetaan palkat kuukau- sittain ensimaisena tiistaina, torstaina tai lauvantaina kussakih kuussa Rahatoimikamarissa, koska se naina viikonpaivina on auki.
Palkankohoamiseen ei millaan tavalla suoranaisesti vaikuta palvelusajan pituus.
Jos siis toiselle samanlaisessa tyossa maksetaan enemman kuin toiselle, niin silloin maara »kyky j a tuotanto». K u n taas nykyisin maksetaan enemman kuin ennen, niin se on kai kehi- tyksen tubs.
Lappee7tra7maii katipu7iki tyonantajana. 271
Jalkimaista laatua olevaa palkankohoamista osoittavat L a p - peenrannankin tyosuhteet vuosien kuluessa varsinkin muutamilla aloilla • tapahtuneen sagen huomattavasti. Allaolevan taulun tarkoituksena olisi valaista tata kohoamista viimeisten25 vuoden kuluessa. Siina esitetyt palkat ovat kesakuukausien palkkoja, koska silloin tyopaiva on taysipitka j a ansion saanti. helpointa, joten palkat ovat »normaalit». Samoin edustavat n e — mikali niita keratessa on voitu arvostella — taysikasvuisten j a ammattiinsa pe- rehtyneiden palkkoja, silla tassa alimmiksi merkittyjakin alhai- sempia tavataan palkkalistoissa j a monesta tuollaisesta palkan- saajasta olen tiennyt tai saanut tietaa etta han oli tai on kes- kenkasvuinen tai aloittelija.
' • 18S5—1889 1890—1894 1895 1899 1900—1904 1909
Puutyomies Muurari Maalari Sekatyomies H e v o s m i e s
2: 3: — 3: 4: SO 3: 4:
i : 2: SO 3: 50 — 4; 50
2: SO — 3: 50 3: 5: SO 3: S: — 1:75 — 3: — 4: so — s: SO
2: so — 3 4: 6 3: SO — 5 i : 90 — 3 S: 6:
SO T u n t i 40- -50
65 50—70 3 0 - 3 5 - 65 2:25 — 3:50:
3: 5: SO:
3: 4 : 5 0 ; 1:50 — 3: — 4: 5:25-
Kivityomiehet ovat yleensa saaneet samaa palkkaa kuin puutyomiehet, mutta viime kesana on heille yleisesti maksettu 56 p. tunnilta. Samoin maksettiin puutarhurille j a . n . s. linjamie- hiile sahkolaitoksella viime kesana 50 p. tunnilta. Naisten tyosta on maksettu aina viime aikoihin i:—^1:75 p. paivalta, vaan viime kesana maksettiin 2 5—3 0 p. tunnilta.
Myoskin kuukausipalkalla tyoskentelevien palkat ovat ko- honneet, niinpa on sahkolaitoksen ensimaisen koneenhoitajan palkka kohonnut 150 mk:sta I70:een, monttoorin palkka 150:sta
I 7 5: e e n j a lammittajien j a monttoorin apulaisen 6o:sta 90:een;
kaikki jalkeen v. 1904. Toisen koneenhoitajat! toimi on vasta tana vuonna asetettu j a on siita palkkaa 125 mk.-
Mutta kun muistamme, etta paivapalkat ovat 12 tuntiselta
27,2 Simo Kokko,
paivalta, niin eivat kuukausipalkat osoittaudu kohonneen yhta suuressa maarin kuin tuntipalkkalaisten palkat.
Mitaan sopimusta .eri ammattiosastojen kanssa ei kaupun- gilla ole ollut, vaan on viimekuluneina vuosina • yleensa kaupun- gin toissa noudatettu heidan tariffipalkkojaan. Mutta jo viime kesana on naita ammattimiehia tarjoutunut tyohon ja pidetty tyossa naiden palkkojen alle ja yha edelleen heita tarjoutuu.
Sahkolaitoksella ei yli- eika pyhatyostamakseta mitaan, vaan meneese saannoUiseen kuukausipalkkaan. Muissa toissa ei, kuten edella on huomautettu,. ylityota juuri nimeksikaan esiinny, joten siita ei ole olemassa minkaanlaisia maarayksia eika kaytanndnkaan vakauttamaa menettelytapaa. . Sattuneesta pyhatyosta ei makseta enemman kuin samasta tyosta arkena.'
Rahapalkan lisaksi ei kaupungin tyovaestdsta ole minkaan- laisia etuja luonnossa kellaan muilla kuin sahkolaitoksen ensi- maisella koneenhoitajalla asunto •— 2 kamaria j a keittid — seka p u u t j a valo. Ja naista eduista ei koneenhoitajan tarvitse mak- saa mitaan.
PesU-, kylpy- tai ruokailuhuonetta ei ole sahkolaitoksellakaan.
V .
Tyo.vasto on vakuutettu tyossa kohdanneen tapaturman aiheut- taman ohimenevan vahingon, invaliditeetin ja kuoleman varalta tapaturmavakuutus-osakeyhtio. »Kullervossa» yhteisvakuutuksessa, joka perustuu lakiin 5 p:lta_joulukuuta 1895 taydennettyna Keis.
Julistuksella 18 p;lta helmikuuta 1897 j a nauttii, mitaan maksuja suorittamatta sen nojalla, jo mainitun lain §:issa vakuuttamaa turyaa: . . . , :
.,_8 §. ;Jos tyontekija on tyossa kohdanneen tapaturman kautta saanut sellaisen ruumiinvamman, josta on seurannut ohi- meneva tyokyvyttomyys, on han, jos tallainen kyvyttomyys on taydellinen, seitsemannesta paivasta alkaen tapaturman jalkeen
Lappeenrannan kaupunki tyonantajana. 273
saapa vahingonkorvausta kultakin paivalta, minka. tyokyvytto- myytta kestaa, 60 "/o keskimaaraisesta paivan tyoansiostaan,- kui- tenkaan ei enempaakuin 2 m. 50 p. paivalta.
Jos tapaturmasta on seurannut ohimeneva, tyokyvyn vahen- tyminen, on elatusavuksi suoritettava taman vahentymisen mu- kaan sovitettu osa edellisessa momentissa saadetysta vahingon' korvauksesta.
9 §. Jos tyontekija on tyossa .kohdanneen tapaturman kautta saanut ruumiinvamman, - josta on seurauksena tyokyvyn ainaiseksi menettaminen tahi-vahentyminen, on han saapa. vuo- tuista vahingonkorvausta siita paivasta alkaen, jona.-vamma-on parantunut, sen maaran, joka, jos tyokyvyn menettaminen. on taydellinen, vastaa do'/o hanen entisesta vuotuisesta.tyoansios- tansa seka, milloin vammasta seuraa tyokyvyn vahentyminen, tekee taman -vahentymisen mukaan sovitetun osan siita, mita olisi suoritettava, jos tyokyvyn menettaminen olisi taydellinen.
. ,. Jos vahingonkorvaus on pienempi- kuin 20 m k a a . vuodelta, saakoon sen, jos asialliset sopivat, -.vaihettaa maaratyksi kerta kaikkiaan suoritettavaksi summaksi.
Jos ruumiinvamma ei ole parantunut . 1 2 0 , paivan kuluessa siita kuin se tuli, olkoon vahingoittunut • oikeutettu saamaan i momentin mukaan laskettua vahingonkorvausta I 2 i : s e n .paivan alusta lahtien, kunnes han jalleen on .terveeksi: tullut.
- ., .Kunnes mainittu paivaluku on kulunut umpeen tahi vamma sita ennen parantunut, on vahingonkorvausta suoritettaya 8 §:n mukaan.
• 1 0 §. Jos tyontekija-on tyossa kohdanneen ;tapaturman kautta saanut ruumiinvamman, josta kuolema on ollutseurauk- sena, - on sen summan Hsaksi, j o k a- 8 -j a 9 §:n nojalla saattaa tulla maksettavaksi, vuotuista vahingonkorvausta • suoritettava leskelle, niin kauvan kuin - han elaa naimattomana 2 0 ^/o vaina- jan vuoden tyoansiOsta jaj'okaiselle. jalkeen elavalle lapselle-.vii-
274 Simo Kokko.
dentoista vuoden ikaan a s t i . i o % annetusta maar^sta, jos jompi- kumpi vanhemmista elaa, vaan 2 0 % , jos moiemmat ovat kuol- leet, kuitenkin niin, etta leskelle_ja lapsille suoritettavat vahingon- korvaukset yhteensa eivat saa tehda enempaa kuin 40"/o vaina- jan vuoden tyoansiosta.
V I .
Vanhempina aikoina teetettiin kaupungin talorakennukset saanndllisesti urakoitsijoilla. Niinpa esim. kaupungin kansa- j a yhteiskoulu ovat silla tavalla rakennetut. Tallaisissa tapauksissa laadittiin kylla- kustannusarvio rakennusta varten, mutta varmaa menettelytapaa tuon kustannusarvion j a tehtyjen tarjousten suh- teesta toisiinsa ei tarjousten hyvaksymisessa tai hylkaamisessa ole koskaan ollut. -
Vuodesta 1901 alkaen ei kokonaisia rakennuksia enaa ole urakoitsijoille annettu j a v. 1907, kun oli kysymys yhteiskoulun laajentamisesta, valtuusmiehet nimenomaan paattivat, etta kaupun- ginrakennukset on itse rakennutettava eika annettava urakoitsijoille.
Kuitenkin teetetaan varsinkin juuri rakennustoissa yha edel- leen yhta j a toista urakalla. Niinpa varsinaiset puutyot (oVet, ikkunat y. m. s.) teetetaan urakalla, j a maalaus- j a osaksi, muu- raustydt- ovat vuosi vuodelta olleet yha enemman kehittymassa urakkatyoksi. ; Silloin talloin teetetaan muitakin toita urakalla, vaan yleensa hyvin vahan, j a tyovaestd yleensa vastustaa tata.
Puhdistustyot, kuten lumireen veto, katukaytavien puhdis- taminen, lumien luominen katoilta y. m. s. tyot ovat melkein aina olleet annetut urakalla tehtaviksi; lumireen veto annetaan kertamaksulla j a muut tyot vuosittain tai puolivuosittairi. V .
1 8 8 8 — 8 9 oli -tallaiset tyot teetetty itse j a pidetty niissa kau- pungin hevosta j a renkia seka apulaisia j a sanoi kaupungin; sil- loinen tyonjohtaja, etta ne tuli vat kovin halvoiksi, mutta valitetta- vasti ei han enaa voinut osoittaa tata numeroilla eika siita yksityis- kohtaisia tietoja ole Rahatoimikamarin arkistossa. Mutta var-
Lappeenrannan kaupunki tyonantajana. 275
maankin tama menettelytapa katsottiin. hankalaksi, koska siita luovuttiin j a palattiin urakkajarjestelmaan, _
Ruhdistustyot y. m, suuremmat^tai muuten pitempiaikaiset tyot, kuten esim. kaivojen kunnossapito, annetaan urakalle siten, etta ne tarjotaan Rahatoimikamarissa huutokaupalla. j a Raha- toimikamari paattaa tehdyista tarjouksista. Pidnemmat urakat antaa tyonjohtaja.
Urakkatyon suorittamisessa tarvittavien apulaisten palkkoi- hin j a tyopaivaan nahden ei kaupunki urakoitsijoille koskaan ole asettanut minkaanlaisia ehtoja, vaan ovat urakoitsijat saaneet ne itse maarata j a niista tyolaistensa kanssa sopia.
Lumitoissa on menetelty m. m. siten, etta kun urakoitsija ei ole niita tarpeeksi huolellisesti suorittannt, niin on kaupungin tyonjohtaja tarpeen vaatimiin paikkoihin pannut tyomiehia tunti- palkalla, j a nama palkat on vahennetty urakoitsijan urakkasum- masta.
Hataaputoita, naita seka maalais- etta varsinkin kaupunki- kunnissa niin tavallisiksi tuUeita toita, ei Lappeenrannassa, huolimatta siita, etta kaupungin tyot jarjestelmallisesti koetetaan suorittaa kesalla eika saasteta mitaan talveksi, ole tarvittu jar- jestaa muulloin kuin viime talvena, j a teetettiin sellaisina kiven louhimista kalliosta, katujen reunuskivien hakkuuta j a mutraustydta.
Tyohon otettiin etupaassa kupunkilaisia, mutta oli siella joku uikokuntalainenkin, silla kovin ankaroita ei tassa suhteessa oltu. Ainakaan ei pidetty kaupunkilaisiin nahden mitaan valia siita, kuinka kauan tyomies oli ollut kaupungissa hengille kirjoi- tettuna tai edes asunut kaupungissa j a oliko koskaan suorittanut mitaan kunnallisia veroja vai ei.
Palkat hataaputoissa olivat tavallisia palkkoja alhaisemmat.
Niinpa maksettiin kiven louhimisesta 40 p. tunnilta, vaikki tariffi- palkka kivimiehille on 4 5 — 5 0 p., hakkuuksesta maksettiin 2 m.
50 p. juoksumetrilta, josta tyosta, kuitenkin louhiminen j a pai-
276 Simo- Kokko.
koilleenpano siihen luettuna, tariffipalkka on 7 — 8' m k , mutraus- tyossa maksettiin 2 5 — 3 0 p. tunnilta, vaikka tavallinen palkka sekatyomiehillekin o n .3 0 — 3 5 p. tunnilta.
Nama.palkat olivat sitapaitsi .tavallaan minimi- ja.maximi- palkkoja,-. joita muuten .ei yleensa kaupungin toissa ole saadetty.
V I I .
Tyovaeston kesken tyomaalla sattuneet riitaisuudet ratkaisee tyonjohtaja persoonallisella j a asemansa suomalla vaikutusvoi- malla tai syyllisen tahi syylH.set eroittamalla.
Tyonjohtajan j a tyovaeston valiset vakavampaa laatua ole- vat riitaisuudet, kuten palkkariidat y. m. s. ratkaisee Rahatoimi- kamari.
Kaupungin toissa kayvilla tydlaisilla on aina ollut taydelli- nen vapaus liittya tai olla liittymatta tydvaenjarjestoihin. J a kaupunki on puolestaan pidattanyt itselleen oikeuden pitaa tyos- saan niin jarjestyneita kuin jarjestymattdmiakin tyomiehia. Tata osoittaa seuraavakin tapaus:
Lappeenrannan puutyontekijain ammattiosasto tarjosi touko- kuussa V . 1907 kaupungille tyosopimusta m. m. seuraavalla eh- dolla: »Tydntekijat on otettava etupaassa ammattiosastoon kuulu- vista j a tyonteettajat alkddt millaan tavalla estako jarjestymista.*
Rahatoimikamari hylkasi tehdyn tarjouksen muissakin suhteissa j a edella esitetysta ehdosta paatti ilmoittaa ammattiosastolle, etta
»esitettya vaatimusta pidetaan mita raikeimpana yksiloUisen vapauden sortona; jarjestya sallitaan, kuten ennenkin, j a toivo- taan jarjestyneiden osoittavan'samanlaista suvaitsevaisuutta.*
Havaintoja j>eruspSaomasia ja sen jakatUuiiiisesta maataloudessa. 277
H A V A i n i O J A P E R U S P A A O M A S T A J A S E N J A K A U T U M I S E S T A M A A T A L O U D E S S A
Kirjoittanut
Vdino y. Musikka.
Peruspaaoman maataloudessa muodostavat paaasiallisesti maa j a rakennukset, Niiden ohella on pienempi merkitys perus- parannuksilla (kuivatus,- sala-ojitus- j a vesityslaitoksiila, tasoitta- misilla y. m.) ja maata seuraavilla nautinnoilla. Saksassa on viime aikoina tehty vasymatonta tyota tilastollisten yksityistaloudellis- ten numerotietojen hankkimiseksi sikalaisista maatiloista, ja ovat useat nuoremmat tiedemiehet (kuten Quante, Waterstradt, Teicke, Ebersbach, Langenbeck, Aussel, Burg y.' m.) julkaisseet viime vuosina huomattavia teoksia tutkimuksiensa tuloksista. Mutta meilla ei ole tallaista tutkimustyota tehty juuri ensinkaan — lu- kuunottamatta prof. K . Enckellin 63 tilaan kohdistuvaa tiedustelua vuodelta 1905 2).
Seuraavassa olen koettanut hankkia muutamia pienia lisia taman tarkean paaomakysymyksen valaisemiseksi maataloudes- samme.
On • syyta aluksi selvyyden vuoksi mainita viljelysmaan 3) pinta-ala tutkimuksenalaisilla tiloilla.
^) Seuraava tutkielma perustuu Sammatin kappelista koottuihin tietoihin, j o k a sijaitsee L a n s i - U u d e l l a m a a l l a j a on siella k a i k k i a a n 32 maatilaa, joista tutkimus kasittelee 24. X o p u s t a 8:sla tilasta oli tietojen saaminen kaytannoUisistii syista mahdoton.
' ) V e r t . Maahenki, I osa, siv. 145 j a seur.
Sanalla viljelysmaa tarkoitetaan seka peltoa etta niittya siten, etta luon- nonniitty on muutettu pelloksi jakamalla sen pinta-ala 2:11a.
1
278 , Vdino F. Musikka.
T i l a n numero
V i l j . - m a a n • pinta-ala
(ha)
T i l a n niimero
V i l j . - m a a n pinta-ala
(ha)
I - 37,86 13 39,24
2 25,27 14 35.30
3 . 68,86 I S 32,50
4 40,50 16 18,62
S 31,20 "7 17,50
6 71,17 18 56,50
7 45,5° 19 13,50
8 46,80 20 20,23
9 44,00 21 21,20
10 114,07 22 34,15
I I 18,64 23 10,50
12 41,92 24 17,61
Y h t e e n s a 902,65
Luonnonniittyja loytyy tutkimusalueella hyvin vahan. Enem- man kuin puolella eli 13 tilalla ei ole ensinkaan luonnonniittyja ja toisilla — yhta lukuunottamatta — on vain muutaman heh- taarin suuruisia kapeita kaistaleita jarvien, rantamilla. Ainoan poikkeuksen tekee tila N:o 12, jolla on luonnonniittya kokonaista 22,50 ha. Luonnonniittyjen koko pinta-ala tekee tutkituilla t i - loilla yhteensa 71,38 ha. Peltomaan pinta-ala on tutkituilla tiloilla 864,46 ha, joten suhdeluvuksi niitty- j a peltoalan valilla saadaan i : 12,1.
Maan arvoon olen laskenut seka tilojen omassa etta torp- parien y. m. hallussa olevan maan. Muunnetun (kymmenen jy- van) kasvitarhan j a tontin seka pellon arvoksi olen laskenut Smk. 800: — hehtaarilta; muunnetun niityn arvoksi Smk 500: —
Havaintoja peruspaaomasta ja.seti jakautiimisesta maataloudessa. 2fg
hehtaarilta j a metsapohjan arvoksi Smk 50: — hehtaarilta. A r - vot ovat taman. paikkakunnan olojen mukaan' lasketut.
Rakennusten arvon olen saanut siten, etta olen erikseen tiedustellut asuinrakennusten, elainrakennusten, riihieh, latojen, viljamakasiinien, aittojen, halkovajojen, saunojen, kellarien, kaivo- jen, vesijohtojen, siltojen, verajien j a aitojen arvoa. Erittainkin aitojen arvo on useassa talossa melko suuri; samoin vesijohto korottaa paikotellen rakennusten arvoa. K a i k k i arvolaskelmat on saatu henkilokphtaisella- tiedustelulla, kaymalla kuUakin eri maatilalla j a tarkastamalla .— mikali mahdollista — annettujen tietojen todenperaisyytta.
Maan arvo eri tiloilla selviaa seuraavasta taulukosta:
T j k n
numero M a a n arvo T i l a n
numero M a a n arvo
I 26,214; 85 13 31,929: 60
2 21,205: — 14 36,638: -
3 52,970: — 15 28,727: —
4 23,470: — 16 13,806: s o
5 21,201: 85 - 17 13,508: —
6 49,674: — 18 • 42,117:50
7 N» 31,110: 19 •. 7,684: -
8 29,620: 20 18,439: —
9 28,872: — 21 18,153: 50
10 78,266: — 22 29,908: —
I I 13,827: 35 23 7,023; —
12 25,360: 30 .24 10,518: 50
Y h t e e n s a 660,243: 95
28o Viiind J . Musikka.
~_ Rakennusten arvo^ eri tiloilla oli taas seuraava:
T i l a n R a k e n n u s t e n T i l a n R a k e n n u s t e n
numero arvo numero arvo.
I 1 8 , 4 8 5 : - 13 17,000: —
2. 16,755: — 14 8,350: -
3 27,000: — 15 13,425: —
4 17,700: — 16 5,025: -
5 23,065: — 17 4,625: —
6 15,320: — i S 22,900: —
7 13,150: — 19 3,050: —
8 15,000: — 20 5,600: —
9 12,045: — 21 17.450: —
10 34,020: — 22 8,750: -
I I 9,600: — 23 3,600: —
12 23,000: — 24 4,050: —
Y h t e e n s a | 338,965: —
Siis feruspadoma eli maan j a rakennusten yhteinen arvo on eri tiloilla seuraava:
T i l a n
numero Peruspaaoma T i l a n
numero^ Peruspaaoma
I 44,699:85 . 13 48,929: 60
2 37,960: — 14 44,988: -
3 79,970: — 15 ,,,42,152: —
4 41,170: — 16 18,831:50
S 44,266: 85 -7 18,133: —
6 64,994: — 18 65,017: 50
7 44,260: — 19 10,734: —
8 44,620: — 20 24,039: —
9 40,917: — 21 35,603: 50
l O 112,286: — 22 38,658: -
I I 23,427: 35 23 10,623: —
12 48,360: 30 24 14,568: 50'
Y h t e e n s a 999,208: 95
Havaintoja perusfaaomastit.ja sen jakauttmiisesta maataloudessa. 281
Peltomaan arvo kaikilla tutkituilla tiloilla on yhteensa Smk.
508,091: 60, joten siis peltomaan arvo i ha kohti tulee tutkimus- alueella Smk. 5<?7:7^.
Seuraavat merkillepanot muiden tutkijain tuloksista mainit- takoon.
Tohtori C. L . Viklund^) on saanut peltomaan arvoksi Keski-Uudellamaalla:
V. 1 8 9 0 — 1 8 9 9 Smk. 480: — V . 1 9 0 0 — 1 9 0 8 » 571: — 1 ha kohti.
Professori Karl Enckell 2) on laskenut, etta peltomaan arvo I ha kohti on Uudenmaan laanissa 502: 50, jotavastoin han saa vastaavaksi luvuksi Turun j a Porin laanissa 593: 18 j a Hameen laanissa 600: —. On kuitenkin luultavaa, etta maa on yhta kal- lista Uudenmaan laanissa kuin Turun j a Porin seka Hameen laaneissa, joten hanen Uudenmaan laanista saamansa tiedot (joita kaikkiaan on vain 8 tilalta) eivat voi olla taysin patevia.
Rakennusten keskiarvo tutkimusalueella on eri talousryh- missa seuraava;
Rnjcennusten arvo I h a V i l j e l t y a maata vilj. maata kohti, m k .
yli 100 ha 298: — - 5 0 — 1 0 0 » 332: —
2 5 — 5 0 » 4 1 1 : — 1 0 — 2 5 » 385: —
Professori. K. EnckeU'm ^) laskemat vastaavat luvut ovat:
') C. L. Viklund, L a n d t b r u k s e k o n o m i s k a forhallanden i F i n l a n d , A b o 1908, siv. 87.
JCarl Enckell, M a a h e n k i , edelliuen osa, sivu 153.
') If. Enckell, Maatilan hoito-oppi, Porvoo 1909, sivu 2 1 .
282 Vdino F, Musikka.
Maatilojen suuruus
loo—^200 ha 5 0 — 1 0 0 » 2 5 — 5 0 »
R a k e n n u s p a a o m a I h a vilj. maata kohti
427: - - 392: —
10—25
374: — 2 8 5 : - Tohtori C. L . Viklund'^) on laskenut, etta
suurilla tiloilla se on 132:69, keskikokolsilla » » » 186:67 j a pienilla tiloilla » » 18 9 : 4 9
I ha vilj. maata kohti.
Ulkomaisista oloista voimme merkita seuraavat tiedot.
Professori Werner sanoo, — saksalaisia oloja silmallapitien
— etta rakennuspaaoma on korkea, jos se nousee 2 9 5 — 4 4 2 Smk. I ha kohti vilj. maata ^). Schotten, Lauterbach'in j a A l s - feld'in piireissa nousee rakennuspaaoma Saksassa ainakin 984 Smkraan ^) i ha kohti vilj. maata. Vielapa Hannoverin piirissa, jossa rakennuspaaoma on ehka korkein, nousee se 5 1 4 — 2 , 3 8 1 Smk:aan eh keskim. 1,448 Smk:aa i ha kohti*). Prof Wester- mann ^) on laskenut, etta Tanskassa on rakennuspaaoma tavalli- sesti noin 4 0 0 — 6 6 0 kruunua ha kohti eli keskim. Smk. 736: 70.
Ruotsissa on rakennuspaaoma noin 877:09 Smk:aa i ha vilj.
maata kohti ^). Englannissa se on vain 150—225 Smk:aa i ha
') C. L. Viklund, L a n d t b r u k s e k o n o m i s k a forhallanden i F i n l a n d , siv. 96.
*) P. Teicke, W. Ebersbach, E. Langenbeck. Betriebsverhaltnisse d e r deutschen Landwirtschaft., siv. 19,
^\ Westermann ja ff. Goldschmidt, Laudmansbogen I I I , siv. 500.
°) H. Juhlin Datmfelt, L a n d t b r u k e t s b o k ( H a n d b o k i Jordbruksekonomi),
2' ') H. Aussel, Betriebsverhaltnisse d e r deutschen Landwirtschaft, siv. 43.
') A. Burg, Betriebsverhaltnisse der deutschen Landwirtschaft, s i v . 143.
3'
siv. 109.
Havaintoja pe7'usJ>aaojnasta ja sen jakatitumisesta maataloudessa. 283
kohti 1), joka on siten sehtettavissa, etta siella e i o l e lainkaan riihia, latoja y. m. ulkorakennuksia.
Yleensa on meilla Suomessa rakennuspaaoma useimmilla paikkakunnilla verrattain korkea; se nousee y U: 3 5 0 :— jopa y h 400: — markan i ha kohti vilj. maata, vaikkakin se Ruotsissa j a Tanskassa viela siitakin melkoisesti kohoaa.
• Tulokset tutkimusalueelta osoittavat myos sen tosiasian, etta kuta suurempi on tila, sita pienempi on rakennuspaaoma i ha kohti vilj. maata —lukuunottamatta tiloja, joiden vilj.'maan ala
vaihtelee 1 0 — 2 5 ha. • ' Jos vertailemme tutkimuksen alaisten tilojen rakennusten
arvoa j a peruspaaomaa toisiinsa niin huomaamme, etta rakennus- paaoma on 33,^2 °/o peruspaaomasta. • ~ •
Von der • Goltz ^) eroittaa uutisarvon j a nykyarvon. H a n laskee, etta Waldau'ssa on rakennusten uutisarvo 39,1 Vo j a ny- kyarvo 31,3 "/o peruspaaomasta. Huomautettakoon, etta tassa tutkimuksessa on otettu lukuun ainoastaan rakennusten nykyarvo joka onkin monessa suhteessa ollut valttamatdnta.
Pabst^) sanoo rakennusten uutisarvoa
. korkeaksi, jos se nousee y l i 4 0 "/o, keskinkertaiseksi, » » » » 2 5 — 3 3 » j a alhaiseksi, » » » korkeintaan 20 °/o peruspaaomasta.
Krafft, ^) pitaa rakennuspaaomaa (uutisarvoa) vahaisena, jos se nousee 1 0 — 2 0 "/o, keskinkert., jos » » . 2 5 — 4 0 »
Settegast, D i e Landwirtschaft u n d i h r Betrieb, s i v . 305. -"
^) Von der Goliz, B e t r i e b s l e h r e , s i v . 123.
^) H u o m . N y k y a r v o l l a tarkoitetaan rakennusten arvoa arvioimisajalla.
^) Pabst, L e h r b u c h der Landwirtschaft, 6 A u f l . , B d 11, s i v . 37b.
') JCrafft, L e h r b u c h d e r Landwirtschaft, B d . - I V , 8 A u f l . ; - siv. 34.
