Yhteiskuntataloudellinen aikakauskirja 3/1910

YHTEISKUNTA-

T A L O U P E L L I N E N

AIKAKAUSKIRJA

T O I M I T U S :

J . H . V E N N O L A O. W . L O U H I V U O R I J . F O R S M A N M A R T T I K O V B R O

S i S a l l y s : Katsans Stiouen knnnallisverotuksen kehitykseen, kirj. O s k a r i A u t e r e . Viime kriisi ja rahaolot Amerikan Yhdysvalloissa, kirj. L . A s t r 6 m. Argentiinalainen Sttomesta ja liikeyiteydesta Suomen ja Argentiinan valilla, kirj. H e i k k i R e n v a l l . Meijeriliikkeen vaikn- tnksesta maanviljelijoiden talouteen, kirj. K a a p e r i K i v i a l h o Kirjal- lisuntta: M a t t i H e l e n i u s - S e p p a l a , Sosiaaliaestaalkoholitilastosta, arv. y. H. V. H . B e r t h e 1 e m y, Les Industries Communales en France ja D o u g l a s K n o o p , The Trading Enterprises of Machester, arv. 0. W L , Yh- teiskunnalHsta lainsaiidantfiS: Juovutusjuomain kaljetus valtionrautateilla. SaSsto- pankki. Elainlaakaripiirit. Tietoja eri aloilta: Liikkeiden jakautuminen Sak- sassa eri suuruusluokkien mukaan. Kansaiuvalinen postishekkiliike, Ammattikunta- liike eri maissa/ Tilastoa Saksan vaeston jakautumisesta eri luokkiin. Tariffisopi muksista.

N:o 3

o S i

•A O

n <D (i>

• e l 0)

I P §

" I « i

5 o<5

S ^ " S "55

« E

I f

O S

C O - a s

X -1-

n e

4>

3 IS

o

=§

•a

ei -2

C O

C O B n

i2 4)

:2

2 E I T S C H R I F T

F O R

S 0 2 I A L O K O N O M I E

H e r a u s g e g e b e n v o n

J. H . V E N N O L A ,

Professor der Nationalokonomie und Statistik an der Universitat Helsingfors

6:ter Jahrgang.

I n h a 11: Uebersicht iiber die Entwickelung der Kommunalbesliene- rung in Finnland, von O s k a r i Autere. Die letzte Krisis und die Geld- verhaltnisse in Vereinigten Staaten von Amerika, von L . A s t r 6 m. Bin. Ar- gentiner iiber Finnland und von Gesckaftsverkehr zwischen Finnland und Argentina, von H e i k k i R e n v a l l . Von der Einwirkung des Molkereibe- triebes auf den Haushalt der Landwirte, von K a a p e r t K i v i a l h o . Litteratur: Matti Helenius-Seppala. Von der sozialen Alkoholstatistik, fcespr.' von J . H . V, H. Berthelemy, Les Industries Communales en France' und Douglas Knoop, The Trading Enterprises of Manchester, bespr. von O. L . Soziale Gesetzgebung: Transport von Alkoholgetrankeu mit den Staatseisen- bahnen. Sparbank. Bezirke der Thierarzte. Verschiedenes: Die Verteilung der Geschafte in Deutschland nach der Grosse der verschiedenen Klassen. Der Inter- nationale Postcheckbetrieb, Gevsferkvereinsbev?egung in verschiedenen Landern.

Statistik iiber die Verteilung der Eevolkerung Deutschlands in verschiecenen Klassen. Tarifvertrage-und technische Fortschritte.

Die Zeitschrift erscheint in 6 Heften, jedes wenigstens 50 Seiten stark. Abonnementspreis 5 Fmk, im Aaslande 6 Fr.

U a a t e t u ^ C i l k e

Herroille

E. A. KNAPE

1 7 fileksatitermkatu 17.

K A T S A U S S U O M E N K U N N A L L I S V E R O T U K S E N K E H I T Y K S E E N .

Kirjoittanut Oskari Autere.

• M a a m m e kunnallisfinansseja k o s k e v a tilasto on, kuten tun- nettu,. sangen puutteellinen.- S e n perusteella e i saada t y y d y t t a - v a a k u v a a kunnallisverotuksestakaan. K u n seuraavassa koete- t a a n valaista t a m a n verotuksen k e h i t y s t a , on n i i n ollen p a k k o t y y t y a muutamien paapiirteiden esittamiseen.

T a r k e i m m a t kaupunkikuntien verotusta k o s k e v a t tiedot ovat ne, j o t k a o n j u l a i s t u K a t s a u k s e s s a S u o m e n taloudelliseen t i l a a n j a T i l a s t o l l i s e s s a vuosikirjassa. E d e l l i n e n sisaltaa tietoja vuosilta

1880, 1885, 1890, 1895 j a 1900, j a l k i m a i n e n taasen tietoja k u l - t a k i n vuodelta 1878 vuoden j a l k e e n a i n a vuoteen 1907 asti, j o - h o n v i i m e k s i julaistut numerot kohdistuvat. N a m a tiedot valai- sevat k a u p u n k i e n t a r k e i m m a n verolajin, tuloveron, k e h i t y s t a , mutta muut verot eivat k a y selville tilastosta. ^ H i u k a n seikka- peraisempia tietoja y k s i t y i s t e n k a u p u n k i k u n t a i n verotusoloista saadaan niista vuosikertomuksista, j o t k a muutamissa kaupungeissa o n j u l a i s t u .

V i r a l l i s e n tilaston tiedot k a u p u n k i e n tuloverotuksestakin ovat kieltamattomasti v a r s i n puutteelliset. N i i n p a o n toisista kaupungeista nahtavasti annettu tietoja siita verosta, j o k a on.

ollut maksettava, toisista taasen siita, j o k a todellisuudessa o n kannettu, siis ottamalla huomioon r a s t i t . ' U s e i m p i e n k a u p u n k i e n numerot • n a k y v a t kuitenkin k o s k e v a n maksettavaa- veroa. T a r - k a s t a m a l l a k u t a k i n k a u p u n k i a erikseen olisi k y l l a voitu, k u n ti=

Ii8 Oskari Autere.

lastossa ilmoitetaan v e r o a y r i e n l u k u j a a y r i l t a suoritettava m a k s u , saada yhtenaisempi- katsaus tuloverotuksen k e h i t y k s e e n . K u n ei semmoiseen tarkastukseen k u i t e n k a a n ole ollut tilaisuutta, t a y - tyy. tassa t y y t y a esittamaan tilaston tulokset, semmoisinaan. l

Puutteistaan huolimatta e i v a t n a m a tulokset ole v a i l l a mie- lenkiintoa. T i l a s t o osoittaa naet selvasti, etta tulovero o n tun- tuvasti k a s v a n u t j a etta se' o n saavuttanut suuren m e r k i t y k s e n k a u p u n k i e m m e taloudellisessa elamassa.

T a m a n valaisemiseksi esitettakoon tassa tietoja tuloverosta j o k a viidennelta vuodelta vuodesta 1880 a l k a e n vuoteen 1905

asti j a lisaksi v u o s i l t a 1906 j a 1 9 0 7 . "

• ' M a a n k a i k i s s a kaupungeissa nousi tulovero seuraaviin raha- m a a r i i n : • ' •

v u o n n a 1880 1,974,076 inarkkaan^)

• » i8'8s 2,047,691 ^ »

» 1890 2,387,221 ' » . ' • • " » 189s 3,688,634 _ »

• " » 1900 5',i'78,685 - ' • ''' ". ' " , ' . ' 190S 6,531,391 » •

. , V u o n n a . 1 9 0 6 o l i , tulovero j o 7,083,982 j a v u o n n a 1907 7,543,426 m a r k k a a . •

. J o s pidetaan pohjana tiedot vuodelta 1880, huomataan, etta tulovero k u n a k i n k y s y m y k s e s s a olevana v u o n n a mainitun vuoden j a l k e e n o l i k a s v a n u t seuraayilla prosenttimaarilla:

v u o n n a 1885 3,7 "/o .,. r . » ' 1890 2 6 , 9 »

„ ^)'Tietoja puuttuu Kotkasta ja Kemista, mutta niiden tietojen nojalla, jotka oil'- 'saatil' vuodelta 1 8 8 1 Kotkasta ja vuodelta 1 8 8 2 Kemista, on oletettu, etta tulovejo-edellisessa kaupungissa oli Smk. 12,000.ja jalkimaisessa Smk, Joo.

Katsaus Suomen ktmnallisverottiisen kehitykseen. 1 1 9

v u o n n a 1895 8 6 , 9 % '

» 1900 162,3 » , '

• »' 190S 230,-9 » • • :

K u t e n n a m a luvut osoittavat, k a s v o i tulovero v u o s i k y m m e - nella 1 8 8 0 — 1 8 9 0 j o k s e e n k i n hitaasti. V u o n n a 1890' oli l i s a y s v a s t a n o i n 2 0 "/q vuoteen 1880 verr.attuna. S e u r a a v a l l a ' vuosi- k y m m e n e l l a k a s v o i sen sijaan tuloveron m e r k i t y s h y v i n tuntu- vasti. V u o n n a 1900 suoritettiin kaupungeissa j o k o l m a t t a ker- t a a e n e m m a n tuloveroa k u i n v u o n n a 1880. V u o n n a 1905 oli vero neljatta k e r t a a suurempi k u i n 25 v u o t t a aikaisemm'in. - •'-

• V u o n n a 1906 oli tuloveron lisaysprosentti 258,9 % , v u o n n a 1907 taasen 282,1 °/o, ollen tulovero v i i m e k s i m a i n i t t u n a v u o n n a siis lahes nelja k e r t a a suurempi k u i n s i n a vuonna, j o k a on pantu l a s k u n pohjaksi.

J o s tuloveroa v e r r a t a a n virallisessa tilastossa ilmoitettuun k a u p u n k i e n tulojen k o k o n a i s m a a r a a n , k a y selville, etta vero k a i - k i s t a tuloista v a s t a s i seuraavia prosenttimaaria:

v u o n n a 1880 27,5 0/0

» 1885 36,6 »

» - 1890 2 4 , 6 » ,

» 1895 3 o ; 8 . » , • - . ;

• ^ '. » 1900 25,6 »

1905 30,4 » . : > •

V u o n n a - 1906 vastasi tulovero 29,2, v u o n n a 1907 taasen 27,9 "/o k a u p u n k i e n tuloista. •

T a y s i n oikeata k u v a a tuloveron m e r k i t y k s e s t a k a u p u n k i e n rauihin tuloihin v e r r a t t u n a eivat esitetyt luvut k y l l a k a a n v o i an- taa, -silla k a u p u n k i e n todellisten tulojen m a a r a s t a ei ole tietoja.

T i l a s t o s s a ei"-esim. ilmoiteta erikseen v u o d e n k u l u e s s a otettuja lainoja. E i m y o s k a a n . k a y selville, m i l l o i n on otettu huomioon ne tulot, j o t k a todella o n saatu, m i l l o i n taas ne, j o t k a olisi ollut

I 2 0 Oskari Autere.

s a a t a v a . J o k a tapauksessa n a y t t a a edella esitettyjen lukujen pe- rusteella siita, k u i n tuloveron suhteellinen m e r k i t y s ei y l e e n s a olisi l i s a a n t y n y t v e r o n absolutisen m a a r a n suuresta k a s v a m i s e s t a huolimatta. S y y n a t a h a n on ollut se, etta u s e a f m u u t k i n tar- k e a t k a u p u n k i e n tulolajit o v a t v o i m a k k a a s t i lisaantyneet k y s y - m y k s e s s a o l e v a n - a j a n j a k s o n kuluessa. N i i n p a k a s v o i v a t liikenne- j a Hike- s e k a elinkeinomaksut 1,193,018 m a r k a s t a v u o n n a 1880 4 , 8 8 4 , 1 6 6 m a r k k a a n vuonna 1907 eli 309,4 "/o^'la s e k a tulot k a u p u n k i e n m a i s t a j a vesista 6 0 2 , 5 3 1 m a r k a s t a v u o n n a 1880 5,239,97s m a r k k a a n v u o n n a 1907 eli 769,7 % : l l a .

T u l o v e r o n . vertaus k a u p u n k i e n v a k i l u k u u n k u n k i n k y s y - m y k s e s s a olevan vuoden alussa osoittaa, etta vero asukasta k o h t i k e s k i n i a a r i n o l i :

v u o n n a 1880 11 m k . 87 p.

. » 1885 10 » 67. »

» 1890 10 » 51 »

» 1895 13 •» 67 »

» 1900 15 » 75 »

» 1905 17 » 02 »

V u o s i k y r a m e n e l l a 1 8 8 0 — 1 8 9 0 aleni t a m a n m u k a a n vero- rasitus j o n k u n v e r r a n , m u t t a on sen j a l k e e n tuntuvasti k a s v a n u t , n i i n etta k u k i n k a u p u n k i l a i n e n k e s k i m a a r i n vuonna 1905 sai m a k s a a 43,4 Vo e n e m m a n tuloveroa kunnalle k u i n v u o n n a 1880.

V u o n n a 1906 oli t u l o v e r o h e n k e a k o h t i 17 m k . 76 p., v u o n n a 1907 taasen 18 m k . 36 p. eli 54,7 vuoden 1880 k e s k i m a a r a s t a .

J o s taasen v e r r a t a a n tuloveroa k a u p u n k i e n taksoitettuihin tuloihin, k a y selville, etta k e s k i m a a r i n seuraavat prosenttimaarat naista tuloista on eri vuosina suoritettu t u l o v e r o n a :

v u o n n a 1880 2,4 "/o •

» . 1885 2,5 »

Katsaus Suomen kunnallisveroiuksen kehitykseen. 1 2 1

" v u o n n a 1 8 9 6 " 2 , 2 */o'

» 1895 3,0 »

» 1900' 2,7 »

» 1905 3,0 »

T a m a k i n vertaus osoittaa siis, "etta tulovero 1890 v u o d e n j a l k e e n o n k a y n y t j o n k u n v e r r a n r a s i t t a v a m m a k s i .

V u o n n a 1 9 0 6 vastasi tulovero k e s k i m a a r i n 3,0 "/o, v u o n n a 1907 taasen k e s k i m a a r i n 2,9 Vo taksoitetuista tuloista.

L a h e m p i k a t s a u s tuloverotukseen osoittaa luonnollisesti h y - v i n t u n t u v i a eroavaisuuksia e r i k a u p u n k i e n valilla.

K u n r y h m i t e t a a n k a u p u n k i k u n n a t sen m u k a a n , k u i n k a s u u r i prosentti taksoitetuista tuloista n i i s s a o l i m a k s e t t a v a tuloverona k y s y m y k s e s s a olevina vuosina, huomataan niiden j a k a a n t u v a n s e u r a a v a l l a t a v a l l a . ' "- •-

Kaupungit, joissa taksoitetuista tuloista oli maksettava tuloveroa

vahem- Yhteensa

man 1 - 1 , 9 9 2 - - 2 , 9 9 3—3<99 4 — 4 , 9 9 5—S>99 kuin I

>

>

Vuonna i 8 S o . . . I 9 16 7 ^I 3 4 ' )

T IS85 . . . 3 9 16 8 — — 3 6

» 1 8 9 0 . . . 2 10 18 5 ^I — ^{3 6 •}

> 189s . . . 3 6 13 13 2 — 37

3 1 9 0 0 . . . 2 7 13 15 — — 37

» 1 9 0 5 . . . — 5 14 12 4 2 37 Y l i p a a n s a osoittavat n a m a luvut, etta veroprosentti o n ollut n o u s e m a a n p a i n , j o s k o h t a t u n t u v i a vaihteluja v o i d a a n huomata.

N e rajat, j o i d e n v a l i l l a tulovero vaihteli k y s y m y k s e s s a ole- v i n a v u o s i n a , olivat s e u r a a v a t :

v u o n n a 1 8 8 0 . o,50°/o ( H a n k o ) — 4,03 % ( L o v i i s a )

» 1885 0,20 » ( K e m i ) — 3,80 » ( S a v o n l i n n a ) ') Tietoja puuttuu Kotkasta ja Kemista.

1 2 2 Oskari Autere.

v u o n n a 1 8 9 0 0, 7 5 % ( N a a n t a l i ) . — - 4 , 0 7 °/o (Oulu)

» 189s 0,75 » . . ( N a a n t a l i ) — 4,38 » ( K u o p i o )

» 1 9 0 0 0,53 • » „-.(Tomio) •—• 3,97 » ( O u l u )

» 1905 1,25 » ( K o k k o l a ) — 5,33 » (Fori)

- V u o s i n a 1 9 0 6 ' j a 1907 r y h m i t t y i v a t kaupungit veroprosen- t i n m u k a a n seuraavalla t a v a l l a .

Kaupungit, joissa taksoitetuista tuloista oli maksettava tuloveroa

vahem- Yhteensa

man . 1—1,99 2 — 2 , 9 9 3 — 3 , 9 9 4 — 4 , 9 9 5 — 5 , 9 9 kuin I

>

7o

>

Vuonna 1 9 0 6 . . . ^{- _ •} _{4 13 14 5} I - 3 7 •

> 1 9 0 7 . . . — ^{2 .} _{' 5} 14 5 2 3 8

A l i n j a y l i n veroprosentti o l i mainittuina vuosina seuraava : v u o n n a 1906 i,6oVo ( K o k k o l a ) — 5,00 (Fori) .

» ' 1907 1,60 » ( K o k k o l a ) — 5,23 ( K u o p i o ) K u n m a a n s u u r i m m a t kaupungit luonnollisesti h y v i n tun-- tuvasti v a i k u t t a v a t n i i h i n y l e i s l u k u i h i n , j o t k a edella o n esitetty k a u p u n k i e n tuloverotuksesta, j a k u n katsaus suurinten kaupun- k i e n verotusoloihin saattaa tarjota mielenkiintoa, esitettakoon t a s s a / v i e l a niuutamia tietoja H e l s i n g i n , T u r u n , T a m p e r e e h j a V i i p u r i n tuloverotuksesta k y s y m y k s e s s a oUeina vuosina.

T u l o v e r o n k o k o n a i s m a a r a oli naissa kaupungeissa e r i vuo- sina seuraava.

Helsinki • . Turku ; • Tampere Viipuri

Smk Smk ; Smk Smk

Vuonna 1 8 8 0 . . T, i 8 8 5 . . \

» \ 0 , . . i • 189s . .

» 1 9 0 0 . . I90S . .

5 9 7 . 4 1 1 ' 652,358-.

7 0 6 , 6 2 4 i';i'9i,355 1 , 7 2 4 , 7 6 1 1 , 9 1 4 , 3 3 6 •

3 3 5 , 7 6 5 2 8 2 , 0 1 2 2 7 2 , 0 3 5 4 8 7 , 4 1 7 5 6 3 , 6 5 0 7 2 0 , 2 0 6

1 3 8 , 6 2 3 128,38s 2 3 4 , 9 4 3

• 3 5 9 , 8 9 0 6 6 2 , 6 0 0 7 9 9 , 5 6 5 .

2 3 6 , 4 9 4 1 9 5 , 9 1 3 2 2 5 , 9 3 8 3 0 6 , 8 1 0 3 8 6 , 2 3 8 - 4 9 8 , 0 1 1

Katsaus Suomen kunnallisverotuksen kehitykseen. 1 2 3

-Hels'ingissa on'-tulovero n a i n ollfen edella piainittuiri'a v i i s i - vuotiskausina k e s k e y t y m a t t a kasvanut.'' V u o n n a 1905 o l i s e . j o neljatta kertaa s u u r e m p i . k u i n vuonna-. 1880. T u r u s s a on tulo- vero n i i n i k a a n 1890 vuoden jalkpen tuntuvasti kasvanut. V u o n n a 1905 tuotti se k o l m a t t a k e r t a a e n e m m a n k u i n v u o n n a 1880.

T a m p e r e e n j a V i i p u r i n luvut taasen nousevat vuodesta 1885 al- k a e n . V u o d e n 1880 tuioveroon verrattuna oli vero T a m p e r e e l l a lahes k u u s i j a V i i p u r i s s a n o i n k a k s i k e r t a a suurempi.

V u o s i n a 1906 j a 1967 nousi tulovero k y s y m y k s e s s a ole- v i s s a kaupungeissa seuraaviin- m a a r i i n . . /

Helsinki : Turku. Tampere • • '" Viipuri ;

. „Smk Smk Smk Smk

"VuGnna 1906 . 2 , 2 3 8 , 8 3 5 7 5 8 , 7 0 4 7 9 6 , 5 6 0 5 4 4 , 8 1 9

» ' 1 9 0 7 . 2 , 4 4 2 , 8 2 0 7 5 0 , 0 5 0 8 8 9 . 2 6 3 - 5 5 0 , 3 2 9 -

J o s verrataan tietoja vuodelta 1907 'vastaaviin'* vuodelta 1880, huomataan, etta tuloveron l i s a y s t a r k k a a n m'aarattyria oli H e l s i n g i s s a 308,9 Vo> T u r u s s a 123,4 "/o, T a m p e r e e l l a 541,5 °/o j a V i i p u r i s s a l 3 2 , 7 7 o - ' .. : • . .

- T a k s o i t e t u i s t a tuloista oli k y s y m y k s e s s a olevissa kaupun- geissa tuloverona • suoritettava seuraava prosenttimaara. -

Helsinki Turku Tampere Viipuri

>

Vuonna 1 8 8 0 . . 2,49 2,96 . 2,37 3iS5

» 1 8 8 5 . . 2,56 3,00 2,25 2,76

» 1 8 9 0 . .• 2,'44 2,30 2,75 2,75

1 8 9 5 • • 3,63 3,75 ... 3,13 3,50

1 9 0 0 . . 3,17 3,1s 3,10 2,98

1.905 • . • 3,00 3,78 4,40 - 4,00

K o r k e i n oli veroprosentti H e l s i n g i s s a j a T u r u s s a v u o n n a 1895, T a m p e r e e l l a j a V i i p u r i s s a taasen v u o n n a 1905'. A l i n oli veroprosentti k a i k i s s a kaupungeissa v u o n n a 1885 . t a i 1890.

124 Oskari Autere.

V u o s i n a 1906 j a 1907 suoritettiin seuraava prosenttimaara taksoitetuista tuloista tuloverona.

Helsinki . Turku Tampere Viipuri

7o 7o 7o

Vuonna igo6 . . 3-27 3.65 4.25 3.00

. 1907 . . 3.81 3,18 4,40 3,83

E s i t e t t y j e n l u k u j e n perusteella n a y t t a a siita, k u i n olisi tulo- vero v i i m e a i k o i n a ollut enemman rasittava k u i n muissa k y s y - m y k s e s s a olevissa kaupungeissa T a m p e r e e l l a , j o s s a se a l k u a a n yleensa oli j o n k u n v e r r a n alempi.

Mielenkiintoa tarjoisi epailematta v i e l a k i n lahempi katsaus k a u p u n k i e n tuloverotukseen. V o i t a i s i i n esim. t a r k a s t a a taksoitus- perusteita, taksoitettujen tulojen kokonaismaaraa, niiden j a k a a n - tumista eri a m m a t t i - j a yhteiskuntaluokkain osalle j . n . e. T a l - lainen tarkastus veisi k u i t e n k i n k o v i n . pitkalle, j o t e n k a siita tassa on luovuttava.

T u l o v e r o n rinnalla ovat k a u p u n k i e n muut verot a i v a n vaha- patoisia. V i r a l l i s e s s a tilastossamme ei niita eriksensa m a i n i t a , j o t e n k a niiden k e h i t y s t a ei tassa voida seurata. V u o d e l t a 1904 esitettakoon k u i t e n k i n Valtiovaraintoimituskunnalle annettujen tie- tojen perusteella m u u t a m i a numeroita, j o t k a valaisevat t a r k e i m - pien k y s y m y k s e s s a olevain verojen m e r k i t y s t a k a u p u n k i e n ta- loudessa.

•Henkiveroa m a k s e t t i i n useimmissa kaupungeissa k o y h a i n - hoitoa varten, j a nousi vero yhteensa lahes 170,000 m a r k k a a n . J o s tata m a a r a a v e r r a t a a n k a u p u n k i e n v a k i l u k u u n 1904 vuoden alussa, k a y selville, etta k u t a k i n asukasta k o h t i k e s k i m a a r i n suo- ritettiin n o i n 45 pennia. K e s k i m a a r a k u t a k i n v e r o n m a k s a j a a k o h t i oli luonnollisesti k o r k e a m p i , silla verohan koskee v a i n m a a r a t t y j a i k a l u o k k i a . ;

Katsaus Suomen kunnallisverotukseti kehitykseen. 125

Perintoveroa suoritettiin vuonna 1904 kaupungeissa noin 2 3 0 , 0 0 0 m a r k k a a . T a m a n .veron suuruus v o i tietenkin tuntu- vasti vaihdella e r i vuosina.

K o i r a v e r o on a i v a n vahapatoinen. V u o n n a 1904 tuotti se lahes 50,000 m a r k k a a .

T o n t t i v e r o on v i e l a k i n pienempi vero. V u o n n a 1904 s i t a k e r t y i noin 14,000 m a r k k a a .

V e r t a u k s e n v u o k s i mainittakoon, etta tulovero on vuodelta 1904 ilmoitettu lahes 6 V 2 m i l j o n a k s i m a r k a k s i .

K a i k k i edella mainitut verot vastasivat puheena olevana v u o n n a 1904 n o i n 28 "/o kaupunkien tulojen kokonaismaarasta.

V e r o i k s i voitaisiin m y o s k a t s o a a i n a k i n muutamia niista maksuista, j o t k a virallisessa tilastossa o n v i e t y r y h m a a n »liikenne- j a l i i k e v e r o j a s e k a elinkeinoniaksuja». E s i m . tohtori W i l l g r e n i n teoksessa »Suomen finanssioikeus» lasketaan veroiksi tuulaaki- m a k s u j a muutamat pienet elinkeinon harjoittamisesta suoritetut maksut, jotavastoin maksutuloina pidetaan s a t a m a m a k s u j a , silta- m a k s u j a , mittausmaksuja y . m . S i i n a tilastokomitean mietin- nossa taasen, j o k a koskee kuntain. raha-asioita, erotetaan tuulaaki- j a liikennnemaksut, satamamaksut s e k a muut liikennetta rasittavat m a k s u t veroista. K u n n a i n ollen monessa tapauksessa on v a i k e a t a ratkaista, ovatko suoritukset laskettavat v e r o i k s i v a i maksutuloiksi, j a k u n v i r a l l i n e n tilasto y h d i s t a a k a i k k i k y s y m y k s e s s a olevat suoritukset, ei niihin tassa t a r k e m p a a huomiota kiinniteta. V i i - tattakoon v a i n siihen, etta edella on mainittu, k u i n k a suuri pu- heena olevan t u l o r y h m a n l i s a y s oli vuodesta 1880 vuoteen 1907 virallisen tilaston m u k a a n . - .

H u o m a u t t a a sopii lisaksi, ettei n i m i t y k s e n »liikenne- j a liikeveroja* tarvitse tietaa sita, etta niihin k u u l u v i a suorituksia virallisessa tilastossa katsottaisiin v e r o i k s i , k o s k a r y h m a n ruotsa- lainen n i m i on »afgifter p a t r a f i k e n och rorelsen samt narings-.

afgift».

126 Oskari Autere.

S e k u v a , j o n k a v i r a l l i n e n tilasto antaa meille k a u p u n k i e n verotusoloista, ei nain ollen suinkaan ole selva. V i e l a huOnOm^

m i n valaisee kuitenkin t a m a tilasto. m a a l a i s k u n t i e n ' verotusta, j o n k a t a r k a s t a m i s e e n - n y t olisi s i i r r y t t a v a . •. . ' i

T i e t o j a maalaiskuntien tuloista samoinkuin menoistakin o n m a a m m e virallisessa tilastossa julaistu. K a t s a u k s e s s a S u o m e n taloudelliseen tilaan samoilta vuosilta "kuin tiedOt, k a u p u n k i k u n - t a i n k i n taloudesta s e k a Tilastollisessa vuosikirjassa k u l t a k i n vuo- delta 1888 vuoden j a l k e e n toistaiseksi-vubteeH 1907 s a a k k a .

' M i t a maalaiskuntien verotukseen tulee, on virallisessa tilas- tossa kuntien tuloja esittavissa-tauluissa ainoastaan y k s i sareke, j o k a erityisesti koskee verotusta, nimittain »maksettaviksi taksoi- tettuja varoja». T a h a n sarekkeeseen ei nahtavasti k u i t e n k a a n a i n a ole viety." v a i n tulovero, -vaan .."monessa tapauksessa" v a r m a a n m u i t a k i n maalaiskuntien veroja, joskus kenties k a i k k i k u n n a n verot.: . T o d i s t u k s e k s i mainittakoon esim., etta vuonna 1891'mais- teri J a r v i s e n tutkiniuksen m u k a a n maalaiskuntien verojen koko- naismaara oli 3,496,621 m a r k k a a eli j o k s e e n k i n s a m a s u m m a k u i n se m a a r a , 3,472,024 m a r k k a a , j o k d virallisessa tilastossa mainitulta vuodelta on ilmoitettu »maksettaviksi taksoitettujen varojen» r y h m a s s a . T u l o - eli a y r i v e r o -nousi m a i s t e r i . J a r v i s e n tutkimuksen m u k a a n v u o n n a 1 8 9 1 ' ainoastaan 1,509,052 mark-

k a a n . . '..." ' ' . ' Muissakin suhteissa o n maalaiskuntien verotusoloja k o s k e v a

virallinen tilasto epaselva j a puutteellinen. N i i n p a ei k a y sel- ville, tarkoitetaanko tilastossa niita veroja, j o t k a ovat olleet suo- ritettavat, v a i niita, j o t k a todellisuudessa o n kannettu. - V a i l l i - nainen on tilasto siina suhteessa, etta siina otetaan lukuun ainoastaan ne kuntain tulot, j o t k a esiintyvat kunnallishallintojen tileissa. T o i s e l t a puoleh' on kirkoUi.siakin m a k s u j a otettu huo- mioon maalaiskuntain - tulojen' j o u k o s s a ' ainakin'.' aikaisempina' vuosina. , " ' '

Katsaus Suomen kunnallisverotuksen kehitykseen. 127

S e l v a a o n n a i n . ollen, etta v i r a l l i s e n tilaston tuloksilla on j o k s e e n k i n pieni arvo. A i n o a s t a a n se s e i k k a , etta ne saattsivat o l l a keskenaan' v e r r a n n o l l i s i a ' J a .etta ne siten v o i v a t j o s s a k i n m a a r i n k u v a t a m a a l a i s k u n t i e n verotusolojen ! k e h i t y s t a , puoltaa sita, etta viralliseeh tilastoon tassa luodaan j o n k u n v e r r a n huo- miota.

M a a l a i s k u n t i e n taksoitetut v a r a t nousivat s a m o i n a vuosina, j o i l t a edella on esitetty tietoja k a u p u n k e i h i n nahden, seuraaviin m a a r i i n :

v u o n n a 1880 1,768,450 m a r k k a a n 1885 2,550,605

. » 1890 3,104,295 , »

» 1895 4 , 1 3 0 , 8 5 6 »

» 1900 5,467,937 » : , •/

s 1905 7,180,983 »

V u o s i n a 1906 j a - 1 9 0 7 olivat v a s t a a v a t m a a r a t 7,600,425 j a 8,414,997 m a r k k a a . • ' • .

T a k s o i t e t t u j e n • v a r a i n l i s a y s oli n a i n ollen sangen nopea, m i k a luonnollisesti osaksi j o h t u u siita, etta tulovero 1898 vuoden kunnallisasetuksen k a u t t a sai entista s u u r e m m a n m e r k i t y k s e n maalaiskunnissa. ^ .

J o s p o h j a k s i p a n n a a n tiedot. vuodelta 1880, huomataan taksoitettujen v a r a i n l i s a y k s e n eri v u o s i n a olleen s e u r a a v a n :

' v u o n n a 1885 44,2 0/0

» " 1890 75,5 »

» i 8 9 5 133,6 »

• - ^ • - ' • ' - « 1900 209,2 »

» 1905 3 0 6 , 1 »

V u o n n a 1906 taasen o l i l i s a y s 329,8 "/o j a v u o n n a 1907 375,8 "/o. T a k s o i t e t u t v a r a t nousivat v i i m e k s i mainittuna v u o n n a

128 Oskari Autere.

n i i n ollen lahes v i i s i k e r t a a suurempaan m a a r a a n k u i n v u o n n a 1880. . . . •

V e r t a u s m a a l a i s k u n t i e n tulojen k o k o n a i s m a a r a a n , semmoi- sena k u i n se virallisessa tilastossa on ilmoitettu, osoittaa taksoi- tettujen v a r a i n vastanneen s e u r a a v i a prosenttimaaria t u l o i s t a :

v u o n n a 1880 7 9 , 3 ' V o

» 1885 77,9 »

» 1890 80,2 »

» 1895 78,9 »

» 1900 75,7 »

» 1905 78,8 »

K y s y m y k s e s s a oleva suhde o n n a i n ollen p y s y n y t verrat- tain samanlaisena.

V u o n n a 1906 oli suhde 77,3 "/o, v u o n n a 1907 taasen 78,5 >

E t t a v e r o k u o r m a y l e e n s a on k a y n y t r a s k a a m m a k s i maa- seuduUakin, h u o m a t a a n v e r t a a m a l l a taksoitettujen varojen maa- r a a m a a l a i s k u n t i e n v a k i l u k u u n k u n k i n k y s y m y k s e s s a olevan vuo- den alussa. V e r t a u s osottaa naet, etta y l e i s i n k e s k i m a a r i n tak- soitettiin asukasta k o h t i :

v u o n n a 1880 1885 1890 1895 1900 1905

95 P- I mk. 28 »

4 6 8 6 32 9 0

V u o n n a 1906 taasen taksoitettiin 3 m k . 5 p. j a v u o n n a 1907 3 m k . 3 4 p.

K u n v i r a l l i n e n tilasto ei sisalla tietoja tuloverotuksen alai- sista tuloista, ei k a y - vertaaminen taksoitettuja v a r o j a mainit- tuihin tuloihin.

Katsans Suomen kunnallisveroiuksen kehitykseen. 129

• V i r a l l i s e n tilaston perusteella voitaisiin tassa k y l l a luoda katsaus .taksoitettujen- varojen k e h i t y k s e e n eri laaneissa, mutta k u n mainitun tilaston tiedot ovat perati epaluotettavia j a epa- taydellisia, ei sellaisen k a t s a u k s e n . luomiseen liene s y y t a .

S e n sijaan esitettakoon tassa k a h d e n erikoistutkimuksen tuloksia, j o t k a t u t k i m u k s e t kohdistuvat maalaiskuntien talouteen.

T o i n e n naista tutki m u k s i s t a , maisteri J a r v i s e n toimittama laaja teos »Suomen m a a l a i s k u n t a i n finanssitilasto», j o k a i l m e s t y i valtioavulla v u o n n a 1899, koskee vuotta 1 8 9 1 .

M a a l a i s k u n t i e n verotulot n o u s i v a t tutkimuksen m u k a a n , k u t e n a i k a i s e m m i n j o o n esitetty, 3,496,621 m a r k k a a n . N e on jaettu k y m m e n e e n r y h m a a n , j o i d e n absolutinen j a suhteellinen suuruus oli s e u r a a v a : . •

manttaalivero . . savuvero . . . muu m a a v e r o . . henkivero . . . tulo- eli a y r i v e r o muut • henkiloverot Hike- eli elinkeinovero perinto- y . m . pienem

m a t verolajit . tanssivero . . . koiravero . . .

S m k 1,044,618 .

» 44,815

» 21,741

» 521,468

» 1,509,052

» ,232,350

» 8 7 , 6 9 1

» 32,487 897

» , 1,502

- ' = 29,9 %

= 1,3 »

= 0,6 »

= 14,9 »

= 43,2 »

= 6,6 »

= 2,.5 »

= 1,0 »

T u l o j e n k o k o n a i s m a a r a s t a vastasivat verotulot 62,6 ?/o.

T o i n e n tutkimus, j o n k a tuloksiin tassa olisi luotava huo- miota, on se, j o k a V a l t i o v a r a i n t o i m i t u s k u n n a s s a on suoritettu aiottua verotusuudistusta varten j a j o k a kohdistuu vuoteen 1904.

•Maalaiskuntien tuloverotuksesta j a tulosuhteista mainittuna v u o n n a on V a l t i o v a r a i n t o i m i t u s k u n t a p a r i vuotta t a k a p e r i n julaissut teok-

1 3 ° Oskari Autere.

sen j a p a r ' a i k a a painetaan maalaiskuntain k o k o taloutta. k y s y - m y k s e s s a olevana v u o n n a k o s k e v a a teosta.

N a i d e n teosten,' v a r s i n k i n v i i m e k s i - m a i n i t u n , perus- teella luotakoon. seuraavassa h i u k a n ..laajempi katsaus maalais- kuntien verotusoloihin.

V i r a l l i s e n tilaston- tuloksista p o i k k e a v a t - suoritetun tutki- m u k s e n tulokset j o ; sen johdosta, etta tassa tutkimuksessa on koetettu ottaa h u o m i o o n . k a i k k i kunnallisen yhteistalouden hy- v a k s i s e k a rahassa etta luonnossa t e h d y t uhraukset,. suoritti ne sitten k o k o k u n t a t a h i j o k i n sen osa. • N i i n p a on tilastossa otettu l u k u u n , .mita y k s i t y i s e t koulu- t a h i koyhainhoitopiirit ovat suo- rittaneet, teiden yllapito j a uusien teiden teko luonnossa j . n. e.

M i t a tilaston luotettavaisuuteen tulee, on ehdottomasti m y o n - nettava, ettei t a m a k a a n tilasto v o i a n t a a t a y s i n oikeata k u v a a kun- tien taloudesta. U s e i s t a tuhansista k y s e l y k i r j e i s t a huolimatta, j o t k a on lahetetty kunnallislautakuntain esimiehille, ,ei ole saatu t y y - d y t t a v i a v a s t a u k s i a l a h e s k a a n k a i k k i i n geikkoihin, n i i n etta l o p u k s i on t a y t y n y t :kayttaa niita ilmoituksia, j o t k a on saatu j a j o i d e n luotettavuutta - o n , ollut epailtava. S e . k u v a , j o n k a tilasto a n t a a maalaiskuritien raha-asioista j a nimenomaan niiden verotusoloista, j o i s t a n y t , . o n k y s y m y s , lienee k u i t e n k i n a i n a k i n paaasiassa oikea, j a asettaa se k y s y m y k s e s s a olevat seikat toigeen. valoon^kuin se puutteellinen v i r a l l i n e n . tilasto, j o n k a . t u l o k s i s t a edella o n t e h t y selvaa. ' ' ' . . . '

Maalaiskuntien tulot nousivat tilaston m u k a a n . y h t e e n s a 24,216,474 m a r k k a a n , j o s t a 17,499,176 m a r k k a a rahassa j a 6,71,7,298; "markkaa luonnossa. N a i h i n tuloihin s i s a l t y y k u i t e n k i n niin e p a v a r m o j a m a a r i a k u i n luonnossa- suorituks.et tielaitosta v a r t e n . ... . - ..

.; -; V i r a l l i s e n tilaston' mukaan. taasen olivat maalaiskuntien tulot s a m a n a ' vuonria ainbastaan 8,696,233 m a r k k a a , , E r o t u s j o h t u u , kuten j o o'ii:;^huomautettu, o s a k s i siita, -etta Valtio'varaintoimitus

JCalsaus Suomen kunnallisveroiuksen kehitykseen.. 131

k u n n a n tilasto kasittaa kuntien k o k o talouden e i k a ainoastaan sita osaa, j o k a k a y . i l m i kunnallishallintojenrtileista. T a m a ei k u i t e n k a a n l i k i m a i n k a a n taydellisesti selita "suuirta eroavaisuutta, v a a n V a l t i o v a r a i n t o i m i t u s k u n n a n tilastoon l a h e m m i n perehtyessa h u o m a a selvasti, etta virallisessa tilastossa ei oteta huomioon laheskaan k a i k k i a eria, j o t k a s i i n a k i n olisi otettava 'lukuun.

"Verotuloja oli "Valtiovaraintoimituskunnan tilaston mu- k a a n , j o s luonnossa- suoritukset tielaitosta varten otetaan huo- mipon, 15,773,126 m a r k k a a . N a i s t a verotuloista^suoritettiin ra- hassa 9,394,734 m a r k k a a j a luonnossa 6,378,392 m a r k k a a .

Mainita tulee' tassa, etta se, m i k a luonnossa on suoritettu, on muutettu r a h a k s i k u l l a k i n p a i k k a k u n n a l l a k a y p i e n hintojen m u k a a n , j o i s t a tietoja on saatu.

L a h e m p i katsaus eri veroihin osottaa seuraavia t u l o k s i a . , T u l o v e r o a suoritettiin yhteensa 6,582,243 m a r k k a a , j o s t a rahassa 6,088,965 r n a r k k a a eli 9 2 , 5 o/^ j a luonno.ssa 4 9 3 , 2 7 8 m a r k k a a eli 7,5 "/o. . . . - , _

J o s luodaan huomiota erikseen rahassa j a luonnossa suori- tettavaan . tuioveroon, saadaan seuraava k u v a tuloveron m e r k i - tyksesta.

R a h a s s a oli tuloveroa yhteensa suoritettava 6,400,589 mark- k a a eli k e s k i m a a r i n 2 m k . 6 2 p. k u t a k i n maalaiskuritien asu- k a s t a j a 15 m k . 6' p. k u t a k i n tuloveron alaista kohti. T a k s o i - tetuista tuloista taasen oli m a k s e t t a v a k e s k i m a a r i n i , 9 0/0 tulo-

v e r o n a rahassa. "

E r i laaneissa oli tuloveroa rahassa suoritettava k e s k i m a a r i n seuraava prosenttimaara taksoitetuista tuloista:

" ' J " . U u d e n m a a n laanissa 1,6 .'/o ' I T u r u n j a . P o r i n • »' i;6-. »

H a m e e n » , i j 9 » ."

• . . • -, V i i p u r i n .-^ "»'. : r , 5 r • . •

• • M i k k e l i n .-: . » " 2,3 » '

132 Oskari Auie}-e,

K u o p i o n laanissa 3,2 °/o V a a s a n » 1,7 » O u l u n » 2,5 »

R a s k a i n oli vero k e s k i m a a r i n n a i n ollen K u o p i o n laanissa, nousten y l i 3 "/oin tuloista. V i i p u r i n laanissa oli veroprosentti pienin.

K o k o sita r a h a m a a r a a , j o k a tuloverona oli suoritettava, ei luonnollisesti saatu k a n n e t u k s i . . R a s t i k s i jai^ k o k o m a a s s a y h - teensa 522,556 m a r k k a a eli 8,2 "/o suoritettavasta maarasta. S e n sijaan kannettiin rasteja edellisilta vuosilta 2 0 2 , 0 4 9 ma.rkkaa.

N a i n ollen nousi se m a a r a , j o k a r a h a s s a maksettavasta tuloverosta todellisuudessa saatiin, 6 , 0 8 0 , 0 8 2 m a r k k a a n , jo.sta 23,706 mark- k a a suoritettiin luonnossa.

L u o n n o s s a oli tuloveroa yhteensa suoritettava 511,007 m a r k k a a . K u t a k i n asukasta k o h t i tuli tata v e r o a n i i n ollen k e s k i - m a a r i n 21 pennia j a k u t a k i n tuloveron alaista k o h t i i m k . 2 0 p.

T a k s o i t e t u i s t a tuloista taasen oli k e s k i m a a r i n suoritettava 0,1 0/0.

E r i laaneissa vastasi luonnossa suoritettava tulovero seu- r a a v i a prosenttimaaria taksoitetuista tuloista:

T u r u n j a P o r i n laanissa 0,1 "/o H a m e e n » 0,1 » V i i p u r i n » 0,01 » M i k k e l i n » 0,5 » K u o p i o n . » 0,3 » V a a s a n » • 0,3 » O u l u n • » 0,2 »

K o r k e i n oli nain ollen M i k k e l i n l a a n i n veroprosentti. U u d e n - m a a n laanissa ei v e r o a ollenkaan esiintynyt.

R a s t i k s i j a i luonnossa suoritettavasta tuloverosta k o k o maassa yhteensa 24,954 m a r k k a a , k u n taasen edellisten vuosien rasteja saatiin 16,108 m a r k k a a . H u o m a u t t a a t a y t y y k u i t e n k i n .

Katsaus Suomen kunnallisverotuksen kehitykseen. 133

etta. ilmoitukset rasteista luonnossa-suorituksiin nahden luultavasti o v a t v a r s i n puutteelliset. E d e l l a o l e v a n m u k a a n suoritettiin luon- nossa suoritettavaa tuloveroa y h t e e n s a 5 0 2 , 1 6 1 m a r k k a a , j o s t a rahassa 32,589 m a r k k a a .

Y h d i s t a m a l l a ne tiedot, j o t k a edella o n esitetty erikseen r a h a s s a j a luonnossa suoritettavasta j a suoritetusta tuloverosta, s a a d a a n luonnollisesti k u v a k o k o tuloverosta.

T a l l o i n eivat k u i t e n k a a n ne suuret eroavaisuudet tule n a k y - v i i n , j o i t a e r i kuntien v a l i l l a o n olemassa s a m a s s a k i n laanissa.

P a i k a l l a a n o n sentahden tassa taydentaa edella esitettyja tietoja t a r k a s t a m a l l a , k u i n k a k u n n a t k u s s a k i n l a a n i s s a j a k a a n t u v a t s e n p r o s e n t t i m a a r a n m u k a a n , j o k a niissa k e s k i m a a r i n o l i suoritettava taksoitetuista tuloista s e k a rahassa etta luonnossa tuloverona.

T a l l a i n e n t a r k a s t u s j o h t a a seuraaviin tuloksiin.

ICuntia joissa taksoitetuista tuloista oli suoritettava Yh- vah I — 2 — 3 — 4 — 5 - 6 — 7 — 8 — 9 — va teensa kuin 1,09 2,99 3,99 4,99 5,99 6,99 7,99 8,99 9,99 hint. kuntia I'lo 7o 7o 7o 7o 7o 7o 7o 7o Io7o

Uudenmaan 1 6 2 0 I I I 38

Tur. ja For. > 26 49 37 6 3 121

Hameen J — 26 18 4 — I — — — — 49

Viipurin J ₁₃ 22 12 I 2 50

Mikkelin » ^I 4 8 7 5 2 27

Kuopion » — ² 7 9 5 2 — 3 2 — ^{2 32}

Vaasan > 32 .25 9 I 2- 83

Oulun » 3 13 17 13 13 5 2 I 1 — — ⁶⁸ Yhteensa ₆₃ 168 135 50 29 ^{I I} 3 4 3 — 2 468

U s e i m m i s s a k u n n i s s a o l i veroprosentti n a i n ollen j o k s e e n k i n pieni. 3 6 6 k u n n a s s a , j o k a l u k u v a s t a a 78,2 "/o k u n t i e n k o k o l u k u m a a r a s t a , o l i veroprosentti 3 "/oaa a l e m p i . V a h i n t a a n 4 °/o maksettiin 52 k u n n a s s a , j o k a v a s t a a 11,1 "/o k u n t i e n k o k o luvusta.

P o i k k e u s t a p a u k s i s s a o l i veroprosentti h y v i n k i n k o r k e a . K o r k e i n oli se H a n k a s a l m e n k u n n a s s a K u o p i o n laanissa, tehden i o , 9 4 "/o- L a p i n l a h d e l l a samassa laanissa o l i veroprosentti 10,12 "/o- K u o -

1.34 Oskari Atitere.

p i o n laanin prosenttinumerot ovat muutenkin yleensa k o r k e a m p i a k u i n muiden laanien. O u l u n l a a n i n veroprosentit ovat m y o s ver- rattain k o r k e i t a . H u o m a u t t a a t a y t y y k u i t e n k i n , etta k o r k e a vero- prosentti a i n a k i n osaksi saattaa j o h t u a siita, etta taksoitus yleensa toimitetaan k o v i n pintapuolisesti maaseudulla. T o d e l l i s i s t a tuloista maksetaan v a r m a a n k i n melkoista pienempi prosentti v e r o n a k u i n edella esitetyt luvut osottavat. N a m a luvut n a y t t a v a t k u i t e n k i n selvasti, etta tuloverolla o n v a r s i n huoraattava m e r k i t y s maaseu- dun taloudellisessa elamassa.

J o s tuloverosta s i i r r y t a a n manttaaliveroihin, huomataan, etta n a m a k i n verot, j o t k a paaasiassa k o h t a a v a t maanomistajia, nou- s e v a t . tuntuviin m a a r i i n . Manttaalin perusteella suoritettiin naet rahassa 1,880,895 m k r k k a a , k u n taasen manttaalirasitukset luon- nossa vastasivat suunnilleen 5,688,744 m a r k k a a . Y h t e e n s a suori- tettiin siis, j o s esitetyt m a a r a t yhdistetaan, manttaalin m u k a a n noin 7 V2 m i l j o n a a . m a r k k a a .

M i t a eriksensa tulee rahassa suoritettuihih manttaaliveroihin, niin on rasteja niista ilmoitettu jaaneen yhteensa 6 7 , 7 4 9 m a r k k a a , k u n taasen edellisilta vuosilta on saatu 2 4 , 2 2 6 m a r k k a a .

O n v a i k e a t a l a s k e a k y s y m y k s e s s a olevain verojen keski- m a a r i a k u t a k i n manttaalia k o h t i k o k o maassa t a i sen eri osissa, k o s k a n a i t a v e r o j a j o n k u n v e r r a n maksetaan m y o s k i n teollisuus- laitoksilta y. m . e i k a eriksensa ole p y y d e t t y tietoja siita, k u i n k a paljon k u l t a k i n r y h r a a l t a k e r t y i , v a a n ainoastaan siita, k u i n k a paljon y h d e l t a manttaalilta k u t a k i n eri tarkoitusta v a r t e n oli suo- ritettava.

• T i l a s t o ei m y o s k a a n osota, k u i n k a paljon manttaaliveroja todella on kannettu k u h u n k i n eri tarkoitukseen. .Verrattomasti .suurin osa on k u i t e n k i n . v a r m a s t i suoritettu tielaitosta varten.

Manttaalirasituksesta luonnossa tuli m y o s k i n suurin osa tie- laitoksen osalle. T a m a tielaitosrasitus on a r v i o i t u . rahassa sen perusteella, etta j o k a k u n n a s t a on annettu tietoja m u u t a m i l t a

Katsaus Suomen kunnallisverottiksen kehitykseen. 135

tiloilta. N a i d e n tietojen m u k a a n on laskettu, k u i n k a paljon kus- s a k i n k u n n a s s a oli suoritettava k e s k i m a a r i n m a n t t a a l i a k o h t i j a sitten k a i k i l t a tiloilta. - A r v i o l a s k u ei n i i n ollen s u i n k a a n ole erittain luotettava.

, Y h t e e n s a oli • t a m a n a r v i o l a s k u n perusteella tielaitosta var- ten suoritettava luonnossa maatilamanttaaleilta 5,573,510 m a r k k a a .

K e s k i m a a r i n manttaalia k o h t i oli k y s y m y k s e s s a oleva rasi- tus maaseudulla 289 m a r k k a a j a eri laaneissa:

U u d e n m a a n laanissa 2 4 4 m a r k k a a

T u r u n j a P o r i n » 155 » ' — H a m e e n » 163 » •

V i i p u r i n » 354 » M i k k e l i n » 293 » K u o p i o n » 285 » V a a s a n » 511 » • O u l u n » 258 »

K u n ottaa huomioon maatilamanttaalien erilaisuuden, on selvaa, etteivat esitetyt k e s k i m a a r a t ole k o v i n valaisevia. ;

M u i h i n tarkoituksiin suoritettiin maatilamanttaaleilta luon- nossa ainoastaan h i u k a n toistasataatuhatta m a r k k a a . .

H e n k i v e r o j e n m e r k i t y s maaseudulla ei ole a i v a n pieni.

V u o n n a 1904 oli n i i t a rahassa yhteensa suoritettava 1,358,870 m a r k k a a , j o s t a verrattomasti suurin osa eli 1,204,176 m a r k k a a k o y h a i n h o i t o a . v a r t e n . A s u k a s t a k o h t i oli maaseudulla k e s k i - m a a r i n m a k s e t t a v a h e n k i v e r o j a 56 pennia.

E r i laaneissa oli puheena olevia veroja suoritettava asu- k a s t a kohti: • _

U u d e n m a a n laanissa 75 pennia • "

T u r u n j a P o r i n » 52 » ' H a m e e n » - 85

V i i p u r i n . » 4 9 »

1.36 Oskari Autere.

M i k k e l i n laanissa 73 pennia.

65 » K u o p i o n

V a a s a n O u l u n

»

»

»

36

»

»

•Hameen laanissa oli henkivero nain ollen yleensa rasittavin.

H e n k i v e r o n alaisia k o h t i oli luonnollisesti k e s k i m a a r i n mak-

lasketut k e s k i m a a r a t osoittavat, silla k a i k k i i k a l u o k a t h a n eivat Ota osaa henkiverojen suorittamiseen.'

H e n k i v e r o t oli muuten jarjestetty h y v i n eri t a v a l l a eri k u n - nissa. N i i n p a muutamissa k u n n i s s a miehet j a naiset m a k s o i v a t y h t a paljon, toisissa naiset taasen j o n k u n v e r r a n v a h e m m a n , usein puolet miesten maksuista. M u u t a m i s s a k u n n i s s a vaadittiin henkiveroa ainoastaan niilta, j o t k a eivat suorittaneet tuloveroa, toisissa v a i n palkoUisilta j . n . e. H a r v a s s a k u n n a s s a nousi henki- vero 3 m a r k k a a suureramaksi henkea kohti.

R a s t e j a j a i suoritettavista henkiveroista 146,680 m a r k k a a eli 10,8 Vq, k u n taasen edellisten vuosien rasteja saatiin 17,413 m a r k k a a . Y h t e e n s a kannettiin n i i n ollen 1,229,603 m a r k k a a .

Muut rahassa suoritetut verot maaseudulla ovat a i v a n v a h a - patoisia.

- . Perintoveroa kannettiin maaseudulla yhteensa 58,275 m a r k k a a .

K o i r a v e r o a oli yhteensa m a k s e t t a v a 79,912 m a r k k a a . M u i t a pienia veroja, j o i t a esim, talonsavun m u k a a n suori- tetaan, oh m a k s e t t a v a yhteensa 60,193 m a r k k a a .

K u n otetaan huomioon rastit, k a y selville, etta naita pienia veroja j a k o i r a v e r o a y h t e e n s a ' k a n n e t t i i n 136,996 m a r k k a a .

L u o n n o s s a taasen suoritettiin, paitsi tulo- j a manttaaliveroja, y h t e e n s a 196,370 m a r k k a a , j o h o n s i s a l t y y henkiveroja, talon- s a v u n perusteella suoritettuja veroja y . m .

S( d s t a - e n e m m a n k u i n edella esitetytr-asukasta-kohti-

Viime Kriisi Ja rahaolot Avierikan Yhdysvalloissa. 137

V a l t i o v a r a i n t o i m i t u s k u n n a n toimittaman tutkimuksen paa- tulokset on taten esitetty.

N i i n k u i n selvasti o n k a y n y t i l m i , ei tassa ole voitu kun- nallisverotuksen kehityksesta antaa t y y d y t t a v a a k u v a a . P a a s y y n a siihen on luonnollisesti, etta k a y t e t t a v a n a oleva tilasto o h k o v i n puutteellinen. T o i v o t t a v a s t i o n k u i t e n k i n k a y n y t i l m i , etta k u n - nallisverot o v a t nopeasti kasvaneet j a etta niiden m e r k i t y s o n t u n t u v a ei ainoastaan k u n t i e n taloudessa, v a a n m y o s k i n k o k o

m a a n taloudellisessa elamassa. :

V I I M E K R I I S I J A R A H A O L O T A M E R I K A N Y H D Y S V A L L O I S S A .

Kirjoittanut L. Astrom.

I . . . ~ T a l o u d e l l i s e n elaman • aaltoliike, missa »baisse»-aaltojenvalit seuraavat vaihtelevaan korkeuteen k o h o a v i a »hausse»-aaltoja, aiheuttaa vastustamattomalla varmuudella k r i i s i n tapaisia, tasoit- t a v i a patoutumisia. O n osoittautunut t u r h a k s i toivoa niiden s y n t y m i s e n olevan valtettavissa asettamalla v i i t t o j a taloudeliiselle toiminnalle. K r i i s i e n alkulahteet ovat s i k s i etaiset j a niista joh- t a v a t suonet siina . m a a r i n haaroittuneet y h t e i s k u n n a n laajaan

elimistoon, etta niiden selville saaminen on luettava taloustieteen m o n i m u t k a i s i m p i i n tehtaviin. J o s k a a n sen johdosta oloja ei ole voitu jarjestelemisella niin pitkalle ohjata, etta k r i i s i t k o k o n a a n poistuisivat, on k u i t e n k i n konstateerattava tosiseikka, etta k r i i -

138 L . Astrom.

sien r a i k e i m m a t . ilmenemismuodot ovat lievennettavissa" olojen tarkoituksenmukaisella jarjestamisella j a tarpeellisten varakeinojen muodostamisella. S i i t a v i i m e k r i i s i n E u r o p a s s a s a a m a ' muoto tarjoo s e l v a n esimerkin.

V a l l i t s i h a n E u r o p a n m a i s s a k i n v u o n n a 1906 korkealle k o - h o a v a »hausse»-suunta, j o n k a y h t a k k i n e n tasoitus tapahtui vuo- den 1907 lopuUa. V a r s i n k i n ilmioista k a h d e l l a yleisesti huo- . m a t t a v a l l a a l a l i a v o i selvasti h a v a i t a j y r k k a i n poikkeusolojen

vallinneen: tavattomasta tuotantotarpeiden hintain kohoamisesta v u o n n a 1906 j a akillisesta laskeumisesta vuonna 1907 s e k a joh- t a v i e n p a n k k i e n tilasta j a k o r k o m a a r i s t a . K u v a a v a n a mainitta- k o o n seuraavat noteerausvaihtelut L o n t o o s s a :

V u o d e n 1906 kuluessa kohosi

r a a k a r a u d a n h i n t a 53 sh:sta 62 shillinkiin tinan » 165 .^:sta 195 ^-.Ran k u p a r i n » 8 0 .^:sta 107 ^ : a a n . 1907 vuoden lopussa noteerattiin

r a a k a r a u t a 4 9 s h . 9 d.

t i n a 119 3/4

" k u p a r i . - 6 3 £ .

T h e E c o n o m i s t ' i n yleista hintatasoa k u v a a v a t indeks- luvut antavat kokonaisen, s a m a a n ' s u u n t a a n k a y v a n k u v a n :

1905 vuoden i n d e k s l u k u 2,342 1906 » » 2,499 ' 1907 » » 2,310

K o r k e i m m i l l e e n l u k u k o h o a a 1907 vuoden toukokuussa ollen silloin 2 , 6 0 1 . L a s k e u t u m i n e n tapahtuu vuoden • loppu- puolella.

Viime kriisi ja rahaolot Amerikan Yhdysvalloissa. ₁₃₉

• K e s k u s p a n k k i e n t i l a n j a toiminnan k u v a a m i s e k s i esitetta- k o o n seuraavat numerot. ' ) M i t a S a k s a n R e i c h s b a n k ' i i n ensiksi- k i n tulee, paisui sen v e k s e l i s a l k k u 1906 vuoden ajalla 1,227 miljoonasta 1,339 miljoonaan s e k a X907 vuoden loppuun y h a 1,494 miljoonaan. Suuresta k u l l a n tuonnista huolimatta kulta- varasto v a h e n i seuraavalla tavalla setelimaaran k a s v a e s s a :

Jouluk. 3 1 p:na 1905 oli metallivar. 804 milj. Mk., setelimaara 1,657 milj.

» 31 » 1906 J !> 6 6 5 > ' > » 1,775 >

» 3 1 » 1907 ]> » 7 0 4 » » » 1,886 »

V a s t a a v a t numerot B a n q u e de F r a n c e ' U e olivat:

Jouluk. ^{2 4} p:na ^{1 9 0 5} oli metallivarasto ^3,936 milj. fr., setelim. 4 , 1 5 1 milj.

» 2 4 » 1906 » . > 3,708 » » » • 4,689 >

» 2 4 > 1907 J » 3 ) 6 i 5 » » J 4 , 8 0 0 >

R e i c h s b a n k i n j a B a n k o f E n g l a n d ' i n diskonton vaihtelu t a h a n a i k a a n o h erittain huomiota herattava. E d e l l i n e n noteerasi

1906 vuoden alussa 6 % , l a s k i ' s e n k e v a a l l a 4 kohot- taakseen s y y s k u u l l a 5:een, l o k a k u u l l a 6:een j a joulukuulla 7:aan.

1907 vuoden alkupuolella diskonto aleni 5 ^aieen s a a k k a , mutta kohosi l o k a k u u l l a 6 V2:een j a saavutti m a r r a s k u u s s a 7 ^/2 % , m i - h i n m a a r a a n se s i t a ennen ei k e r t a a k a a n a i k a i s e m m i n ollut ko- honnut. B a n k o f E n g l a n d kohotti diskontonsa 1906 lokakuussa

5:een, sitten 6 °/o:iin, alensi sen 1907 vuoden alussa, m u t t a ko- hotti sen jalleen l o k a k u u l l a saavuttaen m a r r a s k u u n 7 p:na A m e - r i k a n vaikutuksesta 7 7oi jossa korkeudessa se ei ollut ollut j a l - keen v : n 1873. — E t t a B a n k o f E n g l a n d p y s t y i pitamaan niin- k i n k a u v a n paljon alhaisempaa k o r k o a k u i n R e i c h s b a n k , r i i p p u u epailematta siita seikasta, ettei teollisuuden k e h i t y s E n g l a n n i s s a ollut verrattavissa S a k s a s s a kuumeentapaisesti t a p a h t u v a a n kehi- t y k s e e n v a s t a a v a n a a i k a n a .

^) Tilskueren 1908, siv, 166. ' • '

140 I , . Astrom.

K e s k u s p a n k k i e n asemaan v a i k u t t i sangen tuntuvasti A m e - r i k a n noihin a i k o i h i n tavattomasti y l t y n y t kullan tuonti E u r o - pasta. H e i n a k . i p:sta 1905 huhtikuun loppuun 1907 tuotiin Y h d y s v a l t o i h i n 150 milj. dollaria k u l t a a enemman k u i n s a m a a n a i k a a n m a a s t a Vietiin. ^)

E u r o p a s s a tasoitus tapahtui i l m a n suurdramaattisia kohtauksia.

S a k s a s s a tosin j o i t a k u i t a suurehkoja l i i k k e i t a m e n i k u m o o n kuten A . C . E b e r b a c h , H a l l e r , Sohle & C:o j a A l t o n a e r W a c h s b l e i c h e . O l o j a ei k u i t e n k a a n tassa suhteessa k a y vertaaminen 1857 t a i 1873 ei edes 1 9 0 0 — 1 9 0T vuosien tapahtumiin. E n g l a n n i n kon- kurssitilasto, m e r k i l l i s t a k y l l a , osoittaa k o n k u r s s i e n m a a r a n 1907 a l h a i s i m m a k s i viiden vuoden, 1 9 0 3 — 1 9 0 7 , a i k a n a . R a n s k a s s a ei niinikaan m e r k i l l i s e m p i a s e i k k o j a talla a l a l i a ollut huomattavissa.

T i l a n v a k a v u u t t a ei sentahden ole a i v a n v a h a k s i arvostel- t a v a . A s i a i n v e r r a t t a i n onnellinen k e h i t y s j a r a t k a i s u lienee epaile- m a t t a paaasiallisesti luettava sen s e i k a n ansioksi, etta k e s k u s p a n - k i t aikaisempain kokemusten nojalla ovat oppineet korkopolitiik- k a n s a a v u l l a ajoissa, tarpeellisen varovaisesti, m u t t a k u i t e n k i n t a r m o k k a a s t i tasoittamaan taloudellisten hurjistelujen vaikutuksia.

K r i i s i n Y h d y s v a l l o i s s a s a a m a a akuuttista, p a n i i k k i i n huippe- n e v a a muotoa kasittaakseen o n asioita arvosteltava sita taustaa vastaan, m i n k a v i i m e v u o s i k y m m e n e n taloudellisen k e h i t y k s e n suunta j a tavaton nopeus toiselta, A m e r i k a n omituiset pankkiolot toiselta puolelta muodostavat.

*

O n h a n 1907 v u o t t a edella k a y v a v u o s i k y m m e n tunnustettu olleen erittain ripean taloudellisen k e h i t y k s e n a i k a . V a r s i n k i n A m e r i k a s s a taloudellinen edistyminen on tuossa ajanjaksossa

^) Adolf Hasenkamp: Die wirtschaftliclie Kjisis des Jahres 1907 in den Vert. St. V. N. Amerika. Sivu 65.

Viime kriisi Ja rahaolot Amerikan Yhdysvalloissa. 141

e s i i n t y n y t erittain loistavana. Y h d y s v a l t a i n u l k o m a a n k a u p p a h a n oli v u o s i k y m m e n e n kuluessa kaksinkertaistunut, samoin tulot rautateista. Mineraalien h y o d y l l i s i k s i tekeminen oli k a s v a n u t kolminkertaiseksi. K a n s a l l i s p a n k k i e n sijoitukset olivat kohonneet 3,7 miljardista 8,4 miljardiin dollariin j a clearinghouse'in vaihto oli kasvanut 54 miljaardista 154" miljardiin;

J o s etsii s y y t a t a h a n A m e r i k a n erikoiseen edistymisen vilk- kauteen, lienee se, yleisesti katsoen, loydettavissa siita, etta Y h - d y s v a l t a i n ' laajan alueen sangeh inonipuoliset j a aarettoman run- saat luonnonrikkaudet -muitten taloudellisten alueiden edellytyk- siin verraten tarjosivat laajemman pohjan kehitykselle. Sitapaitsi a m e r i k k a l a i s t e n ' psykoloogiset ominaisuudet eivat heita pidattele siinakaah, missa muut kansallisuudet varovaiSesTi"^ysahtelevat.

U s e i n nakee europpalaisten kirjoittajain ihmettelevan sita help- poutta m i l l a amerikalaiset antautuvat t o i v e h i k k a a n mielialan v a l - taan. H e i d a n luonteenomainen optimisminsa o n k i n muistissa pidettava s e i k k a sikalaisia liikeolojakin kasiteltaessa,

Y h d e k s a n k y m m e n l u v u n viime puoliskolla sattuvat h y v a t sadot paastivat aluksi taloudellisen elaman selvemmille vaylille siita pyorteesta, m i h i n se olijoutunut 1893 vuoden kriisin j a l k e e n . K u n 1900 vuoden lain saatama k u l t a k a n t a astui v o i m a a n j a ulkolais- ten epaluulo rahakantaan s e n k a u t t a poistui, europpalaista rahaa a l k o i tulvata markkinoille. S a m a a n a i k a a n vallitsi seisahdus s e k a E n g l a n n i n etta S a k s a n liike-elamassa, j a Y h d y s v a l t a i n oli sita helpompi vetaa puoleensa huomattavat maarat niita paaomia, j o t k a sen k a u t t a olivat vapaat. A m e r i k a n taloudellinen elama sai siten v o i m a k a s t a viriketta, j o n k a vaikutus ilmeni kuohuvassa toi- minhassa j a suursuuritaisessa yritteliaisyydessa k a i k i l l a aloilla.

Mutta E u r o p a n r a h a m a r k k i n o i t a a i k a i s e m m i n painostanut buuri-sota a l k o i jalestapain n a y t t a a v a i k u t u k s i a a n A m e r i k a s - s a k i n . E u r o p p a rupesi perimaan t a k a i s i n lainattuja vardjaan. Aftie- rikkalaisen yleison k y k y j a halu uusien arvopaperien ostamiseen

142 L . Astrom. '

vaheni s a m a l l a huomattavassa maarassa, j a yrittelijain oli tur- vauduttava laajalti k a y t t a m a a n p a n k k i e n tarjoomaa luottoa.

S y y s k e s a l l a 1902 j a k e s a l l a 1903 saatiin sitten tuntea v o i m a k - k a a t takaiskut k i r i s t y n e i d e n , l u k u i s i a v a r a r i k k o j a aiheuttavain rahaolojen muodossa, j a v a i k u t u s oli y l e i n e n laimeneminen liike- e l a m a n alalia, etenkin rauta- j a p u u v i l l a m a r k k i n o i l l a . R a h o j e n talloin k a y d e s s a k a l l i i k s i teollisuusyritykset alkoivat suuressa m a a r i n ottamaan l y h y t a i k a i s i a lainoja paaomatarpeittensa t y y - d y t t a m i s e k s i toivossa saada rahoja edullisemmin laheisessa tule- vaisuudessa. T a s s a k u i t e n k i n yleensa petyttiin. Venalais-japani- lainen sota tuli v a l i i n j a asetti odottamattoman suuret vaatimukset E u r o p a n r a h a m a r k k i n o i l l e . T a m a s e i k k a v a i k u t t i sita t u n t u v a m - m i n , k o s k a R a n s k a , j o k a ennen oli r a h a n antoon v a p a i n , n y t joutui k o v i n kiinni V e n a j a n huonojen raha-asiain t a k i a . N a i n ollen nuo l y h y t a i k a i s e t lainasitoumukset j a i v a t vuosikausien rasitukseksi. '

L i i k e - e l a m a oli lamassa s u u r i m m a n osan vuotta 1904. S y y s - puoleen k u i t e n k i n a l k o i v i l k a s t u m i s e n oireita olla n a k y v i s s a . K o h o a v a l i i k e y l t y i v i e l a k a h t e n a seuraavana v u o n n a ennen kuu- lumattomassa maarassa, e i k a p a a t t y n y t ennenkuin 1907 vuoden kriisiin. U u s i a a r v o j a t u l v i m a r k k i n o i l l e j a hinnat nousemistaan nou- sivat. Spekulatsiooni paasi p a n k k i e n a v u s t a m a n a h u r j a a n vauhtiin.

O n huomattava, etta y k s i t y i s t e n keinottelut A m e r i k a s s a v a i k u t t a v a t enemman r a h a m a r k k i n a i n tilaan k u i n m u u a l l a , . s y y s t a etta siella y l e i s e m m i n k u i n m u u a l l a v o i d a a n antautua laajoihin y r i t y k s i i n a i v a n v a h i l l a t a i ei millaan omilla v a r o i l l a , H a n k i t a a n v a i n r a h a a m a a r a t t y pieni prosenttimaara arvopaperien nimellis- a r v o s t a ennenkuin lahdetaan n i i t a h i n n a n kohoamistoivossa ostamaan. L o p u t hinnasta nostetaan pankeista j a t t a m a l l a ostetut arvopaperit p a n t i k s i . K o n j u n k t u u r i e n ruvetessa laskeum^an tal- laiset spekulatsioonit »on m a r g i n s aina v a i k u t t a v a t erittain hai- ritsev.asti r a h a m a r k k i n o i h i n , N i i n oli laita 1902 j a 1903, samoin se tuli olemaan 1907.

Viime kriisi j a rahaolot Amerikan Yhdysvalloissa.

E u r o p a s s a a l k o i k i i v a s konjunktuurien k o h o a m i n e n . 1905.

E u r o p p a l a i s t a r a h a a a l k o i sentahden olla y h a v a h e m m a n ame- r i k k a l a i s t e n kaytettavissa. Y l l a m a i n i t u t l y h y t a i k a i s e t sitoumuk- set k a v i v a t y h a v a i k e a m m i k s i hoitaa. J a k a i k e n tuon ohessa keinottelut j a t k u i v a t . K e v a a l l a 1906 tapahtui S a n F r a n c i s c o n onnettomuus lisaten tilan jannitysta.- R a h a m a r k k i n a i n i l m a - puntari, ' N e w Y o r k i n clearinghouse'n p a n k k i e n vararahasto, ennusti j o huonoa saata. M a a r a oli laskenut m i n i m i n alle j o kevattalvella k e r r a n j a s y y s k u u l l a se tapahtui uudestaan.

V a l t i o r a h a s t o n a k i tarpeelliseksi siirtaa suuria r a h a m a a r i a p a n k k i e n valiaikaisesti k a y t e t t a v i k s i , silla- nimenomaisella maa- r a y k s e l l a , etta rahat olivat k a y t e t t a v a t ulkomaisen k u l l a n hank- kimiseen.

K y s y m y k s e s s a olevan v u o s i k y m m e n e n taloudellisesta ela- m a s t a puhuttaessa. ei v o i tassakaan y h t e y d e s s a j a t t a a kokonaan koskettelematta k a h t a suurta tuolle ajalle t y y p i l l i s t a taloudellisen toiminnan- alaa, j o t k a v i i m e a i k o i n a yleensa ovat olleet m i t a s u u r i m m a n huomion esineina. Suuret trustien tapaiset. yhteen- l i i t t y m a t j a suunnattomat y r i t y k s e t liikenneolojen jarjestamiseksi j a laajentamiseksi ovat muodostaneet keskustat, • joitten y m p a - rille y r i t t e l i j a i s y y s on kohdistunut.

A l k u a a n h a n trustien' tarkoitus on k a t k a i s t a k a r k i huip- puunsa kehittyneelta kilpailulta. T a m a n k a u t t a trustien pitaisi olla kriisien s y n t y m i s t a ehkaisevia j a niiden k a r j i s t y m i s t a tasoit- tavia, silla k u t a laajemmalti j o n k u n alan tuottajat ovat liitetyt y h t e e n j a asetetut s a m a n j o h d o n alle, s i t a enemman tarjoupi tietenkin m a h d o l l i s u u k s i a ' m a r k k i n a i n selville saamiseksi j a tuo- tannon p y s y t t a m i s e k s i k y s y n t a a v a s t a a v a n a , j o t e n liikatuotannon u h k a vahenee. M u t t a . trustinmuodostuksissa A m e r i k a s s a on ol- lut sangen yleisena ilmiona s e i k k a , j o k a valttamatta on tuntu- v a s s a m a a r a s s a vaikuttanut yleisen tilan karjistymiseen. S e on ollut yleinen n. s. »stock w a t e r i n g * , paaoman vedensekaistutta-

1 4 4 L . Astrom.

minen. T a m a n k a n s a n h u u m o r i n k e k s i m a n n i m i t y k s e n t a k a n a piileva tosiasia selvennee seuraavasta.

H u o m a t t u a a n trustien tarjoomat edut, amerikkalaiset, opti- m i s m i n s a j o h d a t t a m i n a , rupesivat suorastaan keinottelemaan trus- tien muodostamisella. Perustettaessa paaomat laskettiin suurem- m i k s i k u i n liikkeitten paaoma-arvo todellisuudessa oli. P a a a s i a k s i tuli y h a enemman itsenaisten liikkeitten ostaminen j a yhteenliit- taminen. jEntisille omistajille maksettiin haikailemattomasti hei- dan laitostensa m o n i n k e r t a i n e n arvo. H y v i n usein tapahtui v i e l a , etta tallaista yhteensulattamista pantiin toimeen moneen k e r t a a n , siten etta y h a suurempia y h t e e n l i i t t y m i a sulatettiin y h a suurem- m i k s i k o k o n a i s u u k s i k s i . E i h a n silloin i h m e etta liikkeeseen pantu paaoma lopulta oli suunnattomasti suurempi l i i k k e e n v a r s i n a i s t a arvoa. Y l e i s e n h i n t a i n kohoamdsen a i k a n a k a v i helposti kohot- taa hintoja k u l l a k i n eri a l a l i a s i i n a m a a r i n , etta k o k o tuolla- tavoin rauodostetulle l i i k a p a a o m a l l e k i n liikeni yoitto-osuus.

M u t t a s e l v a a on m y o s etta konjunktuurien laskeutuessa, y l e i s e n o s t o k y v y n vahetessa, hinnat v a k i s t e n k i n menivat alas j a n o i h i n liikapaaomiin perustuvain arvopaperien k u r s s i t l a s k e u s i v a t h u i m a a v a a vauhtia. K u n v i e l a l i s a k s i paaomat pantiin j o k s e e n k i n t a r k k a a n k i i n n i itse laitoksiin, k a y t t o k a p i t a a l i j a i luonnottoman suuressa m a a r a s s a luotosta r i i p p u v a k s i . K u t a k o r k e a m a l l e h i n n a t j a p a l k a t kohosivat, sita suurempia v a r o j a .raaka-aineiden ostok- siin j a l i i k k e e n harjoittarriiseen yleensa tarvittiin. S a m a l l a raha- m a r k k i n o i t a j o u d u t t i i n y h a e n e m m a n rasittamaan.

E r i t t a i n h u o m a t t a v i a v a a t i m u k s i a rautatieyritykset k o k a tuona a i k a n a asettivat r a h a m a r k k i n o i l l e . Y h d y s v a l l o i s s a r a k e n - nettiin k y m m e n e n vuoden sisalla n. 4 1 , 0 0 0 engl. penik. u u s i a rautateita j a sen l i s a k s i 2 2 , 0 0 0 penik. osaksi erittain k a l l i s - rakenteisia ratoja kaupunkihikennetta varten. S i t a paitsi t a p a h - tui p a a o m i a k y s y v i a suursuuntaisia yhteensulattamisia j a keinot- teluja t a l l a k i n alalia.

Viime kriisi ja rahaolot Amerikan Yhdysvalloissa.

I I .

K a s i t t a a k s e e n k e s k i n a i s t a suhdetta edella' k u v a t u n taloudel- lisen k e h i t y k s e n j a r a h a m a r k k i n a i n valilla o n tarpeellista ottaa huomioon Y h d y s v a l l o i s s a v a l l i t s e v i a raha- j a pankkioloja.

Y h d y s v a l t a i n rahaolot ovat muodostuneet sangen vaihtelu- r i k k a a n k e h i t y k s e n pohjalle. T u s k i n p a m i s s a a n muualla raha- j a p a n k k i o l o t ovatkaan olleet niin koVakouraisen, kohtelun esi- neena lainsaadannon puolelta k u i n Y h d y s v a l l o i s s a . A i k a i s e m p i n a aikpina taloudellisille n a k o k o h d i l l e ' e i suotu s u u r t a k a a n v a i k u - tusta asiain jarjestamiseen. V a l t i o n tarpeet olivat l a h i n n a m a a - raamassa. L i s a k s i r a h a k y s y m y s v i e l a o n ollut pitkat ajat i n - n o k k a a n puoluepolitiikan j a l k a p a l l o n a , j o n k a m i k a puolue mil- l o i n k i n o n saanut t a r k o i t t a m a a n s a m a a l i i n potkaistuksi. K u n ottaa t a m a n k e h i t y s k u l u n huomioon, j a l i s a k s i muistaa, etta si- ten muodostuneita oloja o n v a i n p a i k k a i l t u j a laiteltu j o k u n l a i - sen y h t e n a i s y y d e n saavuttamis'eksi, o n se k i r j a v a k u v a , m i n k a Y h d y s v a l t a i n rahaolot tarjoovat, selitettavissa.

N y k y i s e l l e kannalleen rahaolot paaasiallisesti jarjestettiin m a a l i s k u u l l a 1900 j u l a i s t u l l a »Financial B i l l * e l i »Gold S t a n d a r d A k t » nimisella lailla. O l o t tulivat s i i n a paakohdissaan vahvis- t e t u i k s i ' sellaisiksi, j o i k s i ne aikojen kuluessa olivat muodostu- neet. K u l t a d o l l a r i nimitettiin m a a r a a v a k s i a r v o y k s i k o k s i , mutta s a m a l l a m y o s hopeadollari vahvistettiin edelleenkin olemaan l a i l - linen, ,taysarvoinen maksuvaline, huolimatta siita etta s e n todel- linen a r v o o n k u u t i s e n k y m m e n t a prosenttia n i m e l l i s a r v o a pienempi.

M y o s v a l t i o n p a k k o k u r s s i l l a l i i k k e e s s a olevat luottosetelit, »Uni- ted States Notes* e l i * G r e e n b a c k s * , »vihreaselkaiset», kuten niiden y l e i n e n kansanomainen n i m i t y s kuuluu, m a a r a t t i i n s a i l y t e t t a v i k s i laillisena r a h a n a (lawful money). N i i t a o n liik- keessa -pysyvainen, v : n a 1878 vahvistettu m a a r a , 346,68 miljoo- naa dollaria. V a l t i o r a h a s t o n sihteeri o n velvollinen lunastamaan