Ylen suosittu yksittäinen näkymä

Kielemme kaytanto

Ylen suosittu yksittainen

Kolmisen vuosikymmenta sitten Matti Sadeniemi tarkasteli ajankohtaiseksi ha- vaitsemaansa kysymysta sanojen yksityi- nen ja yksittiiinen merkityksista Suomen Akatemian kielilautakuntaa varten laa- timassaan alustuksessa » Yksityinen vai yksittainen mannynsiemen?» (julkaistu Virittajassa 1955 s. 85- ). Sadeniemi kat- soi yksittiiisen aiheettomasti tunkeneen sivuun yksityistii ja lyhyesti sanoen halusi rajoittaa yksittdisen kayton vain sellaisiin tapauksiin, joissa sen yhteys kantasanaan yksittiiin 'yksi kerrallaan, yksi paikas- saan' on selva. Kielilautakunta yhtyi alus- tajan kantaan, ja senmukaisesti on Nyky- suomen sanakirjakin suhtautunut yksityi- sen ja yksittiiisen tyonjakoon, jossa kui- tenkin on osaksi paallekkaisyytta.

Kaksikymmenta vuotta myohemmin kiinnitti J ouko Vesikansa Virittajassa huomiota samaan kysymykseen ( 1975 s.

120- ). Hankaan ei halunnut hyvaksya yksittdisen voittokulkua mutta tunsi var- maan sen pysayttamisen vaikeaksi. Vesi- kansa paatti naet kirjoitelmansa sanoin:

»Ehka viela ei ole liian myohaista yrittaa palauttaa yksittiiinen oikeaan merkitys- tehtavaansa.»

Tata nykya yksittiiinen tuntuu olevan yha yleisempi. Sen suosio on kasvanut siina maarin, etta on aihetta ottaa asia taas puheeksi. Ensinna on kai kysyttava, onko lainkaan mahdollista pysyttaa va- han vanhempaa yksityistd ja nuorempaa nousukasta yksittiiistd omilla kentillaan,

512

kun alue joka tapauksessa on osaksi yh- teista. Mielestani edelleen pitaa yrittaa, el- lei mielita yleensakin kirjakielemme var- haisvaiheiden tasolle, jolla johdoksia suurpiirteisesti viljeltiin perin vaihtelevis- sa ja epamaaraisissa merkityksissa. Tuo- reimmassa kielenhuollon standarditeok- sessa Terho Itkosen Kielioppaassa on niin ikaan asetuttu yksittdisen pursuilua tor- Jumaan.

Kuinka sanoja yksityinen ja yksittiiinen sitten pitaisi kayttaa? Itkosen Kieliop- paasta saanee helpoimmin yleiskuvan.

Yksittdiselld on huolitellussa kielessa vain yksi merkitys (kuten myos Nyky- suomen sanakirjan mukaan): yksittain, yksitellen, harvakseltaan esiintyva, ha- janainen, harva, haja-: pihalla kasvaa yk- sittiiisiii koivuja; kuului yksittiiisiii lau- kauksia; ripulia on todettu vain muutama yksittdinen tapaus.

Yksityinen on paljon laajakayttoisempi.

Itkonen esittaa merkitysryhmia kolme: 1.

yleisen, julkisen t. yhteisen vastakohtana:

y. alue, tilaisuus; y. omistusoikeus; yksityi- set ja yleiset sairaalat; y. neuvonantaja. 2.

kukin, eri, erillinen: yksityisen asukkaan rahoitusosuus; yksityisiii sanoja tuskin erotti; tiil/aisesta yksityisestii esimerkistii ei voi yleistiiii. 3.

=

Itkonen on huomauttanut myos siita, etta 1. merkitys voi tapauksittain hairita sanan kayttoa toisissa merkityksissa, jol- loin on syyta valita tilalle jokin muu il- maus, esim. »yksityisten kauppojen [sel- vemmin: kunkin kaupan, eri kauppojen]

maarat»; »kun yksityiset [selvemmin: eril- liset] muistutukset eivat tehonneet - - ».

Tapauksessa »rannalla on muutamia yk- sityisia huviloita» voi yksittiiinen olla sel- keampi sana.

J ouko Vesikansa arveli puheenvuoros- saan 1975 monien tottuneidenkin kirjoit- tajien ruvenneen kasittamaan, etta yksi- tyinen merkitsi vain 'privaattia' (= Itko- sen 1. merkitys) ja etta muulloin on aihet- ta korvata se yksittiiisel/ii. Tata nykya tu- lee jo vastaan sellaisia yksittiiisen esiinty- mia, joista sopii epailla muutamien pita- van yksityistii vanhentuneena 'privaatin- kin' merkityksessa. Silta nayttaa ainakin seuraavanlaisten julkisuudesta poimittu- jen esimerkkien valossa:

1. »Mika on yksittaisen kansalaisen asema byrokratian rattaissa?»

2. »Metsahallituksen paajohtajana ha- nella on laania kiertaa metsia ja yksittai- sena metsanomistajana hanella on tilai- suus hoitaa myos yksityismetsia.» Kas kun ei viimeista sanaa ole vaihdettu »yk- sittaismetsiksi» !

3. »On kuitenkin olemassa uusi polvi, joka on huolissaan yksittaisesta ihmises- ta.»

4. » Yksittainen akavalainen haluaa enenevassa maarin vaikuttaa tyohonsa ja tyoymparistoonsa. - - Tehostamalla paikallistoimintaa Akava haluaa lisata yksittaisen akavalaisen vaikuttamisen mahdollisuuksia.» Kenties kirjoittaja on katsonut akavalaisensa siina maarin val- tiokoneiston osaksi, ettei ole tohtinut hanta yksityiseksi sanoa. Moinen katso- mus tuntuu epahumaanilta.

5. » Yksittaisten ihmisten nostaminen jalustalle kansan kumarrettavaksi ja myos syljettavaksi on muotia muuten- kin.»

6. (Opiskelijan pro gradu -tutkielmas- ta:) »Tekstit antavat tietoa vain yksittais- ten ihmisten kielesta.»

Kaikissa tapauksissa yksityinen olisi kielenhuollon suositusten mukainen ja ilman muuta luontevampi vaihtoehto kuin yksittiiinen. Joskus yksittiiisen voi haitatta jattaa pois tai korvata ihan muul-

Kielemme

kaytanto

la sanalla:

7. »Helsinkilainen Annamari Sarajas - - mainitsi joukon yksittaisia kirjailijoi- ta tutkimuskohteina. » Yksittiiinen on ai- van tarpeeton.

8. »Toisaalta joku yksittainen tutkija on voinut viettaa tutkimusassistenttina 60 tutkijankuukautta.» Tastakin yksittiiinen joutaisi hyvin pois, mutta jos tahdennysta

kaivataan, niin tilalle sopisi harva.

9. »Jaljessa, havitettyja teita pitkin tu- levat suomalaiset apunaan se, minka yk- sittainen mies saattaa kuljettaa.» Sano- malehden kuvatekstia, joka riitelee kuvan kanssa. Nakyvissa on naet aikamoinen polkupyorilla varustettu sotilasjoukko. Yksittiiinen vain pohottaa ilmaisua.

10. »Kysymys on pelkistetysti siita, kuinka pitkalle presidentin nimittama yk- sittainen virkamies voi valvoa ja 'komen- taa' eduskuntaa.» Tarkoitetaan oikeus- kansleria. Ymmarrettavaa on, ettei kir- joittaja ole halunnut rakentaa yhdistel- maa »yksityinen virkamies». Ei sitakaan tosin vaaraksi tarvitsisi leimata. Nyky- suomen sanakirjassa on mm. esimerkki:

»Koko hallitusta ja etenkin eraita sen yk- sityisia jasenia arvosteltiin ankarasti»

(yksityinen II. I). Se on edelleen taysin kaypaa kielta. Tarkasteltavassa tapauk- sessa yksittiiisen saattaisi jattaa pois tai korvata sanoilla yksi ainoa, jos halutaan tahdentaa.

11. (Samasta paakirjoituksesta:) »Oi- keuskanslerin arvovallan mukaista tuskin on lahtea jahtaamaan yksittaisten kan- sanedustajien asuinolosuhteita.» Ajatuk- sen voisi ilmaista paremmin, kun vaihtaisi yksittiiisten tilalle muodon joidenkin.

12. » Yksittaisen nuoren paatyminen si- viilipalveluksen valintaan ei sekaan ole jarin suuri voitto maailmanrauhalle.» Su- juvaa suomea olisi esim.: Jonkun nuoren

Tahanastisissa esimerkeissa on ollut puhe ihmisista. Huomasimme, etta yksit- tiiinen on usein tyontanyt tieltaan yksityi- sen mutta poyhistelee monesti myos pai- kalla, johon kavisi paremmin jokin aivan muu sana tai jossa ei tarvittaisi mitaan.

513

Kielemme kaytanto

Seuraavaksi esittelen tapauksia, joissa yk­

sittiiinen maarittaa muita kuin ihmista tarkoittavia ilmauksia.

Omien suomen kielen opiskelijoideni kirjoitelmista oleo monesti pannut mer­

kille, etta puhutaan esim. »yksittaisista sanoista», vaikka tarkoitetaan tekstissa toisiin nivoutuvia sanoja, jommoisia sa­

nat yleensa ovat. Tasmallisempaa olisi tarkoittaa yksittaisella sanalla vain yksit­

tain esiintyvaa, esim. foneettista tutki­

musta varten erillisena aannettya sanaa.

Julkisesta kielenkaytbsta tekemani poiminnot lienevat jonkin verran yksi­

puolisia, kun ne nayttavat olevan enim­

makseen sellaisia, joissa

on silkkaa pullistelua ja olisi parhaiten kor­

jattavissa poistolla:

13. »Tana vuonna yksittaisia paukku­

pommeja on myyty jo 30 miljoonaa. 80 paukun sarja maksaa kolme markkaa.

Esimerkki osoittaa harvinaisen selvasti, miten

yhteys kantasanaansa voi katketa: kymmenien sarjoina myyta­

via pikkuesineita sanotaan yksittaisiksi.

Yksittain myynti ei taitaisi sentaan kan­

nattaa 3,75 pennin kappalehinnalla.

14. »Samantien [!] Matkailuliitosta tuli suurin yksittainen osakkeenomistaja Rantaloma-yhtioon.

15.

Merkittavin yksittainen tulevai­

suuden ymparistoa vaurioittava muutos on trooppisten sademetsien alan jyrkka vaheneminen.

16.

Suomalaiset esiintyivat yhteensa Egyptin-matkallaan yli 156 000 hengen yleisolle. Suurin yksittainen yleisomaara, noin 60 000 henkea, oli Ismailian festi­

vaalin paattajaisissa, jotka pidettiin kau­

pungin stadionilla.» Tasta niin kuin kah­

desta edellisestakin esimerkista

nen

joutaisi muitta mutkitta pois.

Kohennettavaa on seuraavissakin virk­

keissa, joissa yksittiiinen on yhdyssanan osana:

17.

Jokaisessa yksittaistapauksessa on kysyttava mika on syy ja mika seuraus.»

Hyvin patisi sanoa esim.: Kussakin ta­

pauksessa - - . Yleensa »yksittaistapaus­

ta

sopivampi on

(vain ta- 514

ma seka

Nykysuomen sa­

nakirjassa). Itkosen Kielioppaassa on myos esimerkki

yksittaistapauksissa [par.

hinta on kohonnut kolminkertaiseksi».

18. » Yksittaispaatbkset ratkaistaan ja valmistellaan paaosin johtokunnan jase­

nista kootuissa suppeammissa tyoryhmis­

sa ja toimikunnissa seka merkittavassa maarin myos yksittaisen toimintojohtajan poydan aarella.

Tarkeilevat »yksittais­

paatokset

olisivat supistettavissa

toksiksi;

saman tien voisi toimintojohta­

jan maaritteen vaihtaa joku-pronominik­

si. (Virkkeen lopun saattaisi kylla tasmen­

taakin, ja »toimintojohtajan» onnistunei­

suutta sietaa epailla.)

Enaa ei ale siis kyse pelkastaan siita, etta

on vallannut alaa

seltii. Yksittiiisestii

on lisaksi tullut sellai­

nen muotisana, jolla luullaan voitavan ylevoittaa ilmaisua siellakin, missa mi­

taan sanaa ei tarvita. Ilmauksen liiallises­

ta suosiosta kielivat myos seuraavat esi­

merkkini, joihin taman varoitussaarnan lopetan.

19. (Pesapallojoukkueen johtajan pu­

heenvuorosta:) »Pidin eilen jokaiselle pe­

laajalle yksittaisen palaverin ja nyt naytti silta etta pelimme alkaa aueta.» Mahtai­

siko olla liian vanhanaikaista sanoa: Pi­

din eilen jokaiselle pelaajalle yksityisen t.

kahdenkeskisen puhuttelun.

20.

Aulis Raitala savelsi elamansa ai­

kana noin 20 mieskuorolaulua, 15 nais­

kuorolaulua ja kymmenen yksittaista lau­

lua.

Nayttaa ilmeiselta, etta saveltajan tuotantoon kuuluu kymmenen

lua!

PAAVO PULKKINEN