o
O ft
ft
^ CD
«• S
• s i 15
I
to H
? s «
§ S
> >: c
« E o bS rt
s - I
> .2 « § 0 9
C O
<u
V
& 3
M
G O
C O
cs e
:rt :rt j : Si
=rt
5 g i2
rt
rt
.52 3
Y H T E I S K U N T A T A L O U P E L L I N E N
A I K ; A I ^ A U S K ; I R J A
^^is^isdi^^^i^^sdw i l m e s t y y noin kolmen painoarkin suuruisena j o k a toinen k u u k a u s ieli k u u s i kertaa vuodessa.
A i k a k a u s k i r j a kasittelee yieistajuisessa muodossa yhteis- kunnallisia j a taloudellisia k y s y m y k s i a j a seuraa niiden k e h i t y s t a j a k e h i t y k s e n tuloksia k o t i - j a ulkomailla. S e sisaltaa s e k a a l k u - peraisia kirjotuksia etta selontekoja yhteiskuntataloudellisten k y - s y m y s t e n kasittelysta koti- j a ulkomaisessa kirjallisuudessa s e k a arvosteluja huomattavammasta yhteiskuntataloudellisesta k i r j a i l i - suudesta.
T i l a u s h i n t a on asiamiehilta, postikonttooreissa tai toimituk- selta suoraan tilattaessa 5 m a r k k a a vuosikerralta, postimaksut j a lahetyskustannukset siihen luettuina. A s i a m i e h i l l e , j o i t a t o i v o taan saatavan y m p a r i m a a t a j a k a i k i s t a k a n s a n kerroksista, a n - netaan j o k a kuudes vuosikerta ilmaiseksi.
J . H . V e n n o l a ,
Paiitoimittaja.
J . F o r s m a n .
O s k . Groundstroem,
Toimitussihteeri.
Martti K o v e r o . Y b t e i s k a o t a t a l o a b e l l i s e p a i k a k a u s k i p j a o : P^atoimittaja: J . H . V e n n o l a , H u v i l a k a t u 2 . T e l . 3 6 8 2 . T o i m i t u s s i h t e e r i : O s k . Groundstroem, L u o t s i k . 4 . T e l . 5 3 3 3 . T o i m i t u k s e n osote: H e l s i n k i .
Akateeminen kirjakanppa
H e t s i n g i s s a .
Omistaa runsaan varaston' seka kotimaista etl& ulkomaalaista kir Jallisuutta.
Toimittaa nopeasti kirjallisuutta, jota eiJOydy varaatossa.
Sulkeutuu yleiaOn suoaiolliseen huomioon esiintyvassa kirjallisuus- tarpeessa.
E. J . AIKALA
(ent. B E R L I N )
Helsinki, Mikonk. 8. Sivuliike K o t k a s s a .
Tasku-, seina- ja heratyskelloja, maailman parhaimmista tehtaista, kihla- ja muistosormuksia, kellonperia, kulta-, hopea-, nusihopea- j a nikkeli-esh neita, kiikaria, silmJilaseja y. m. paljottain j a vahittain.
Hinnat ehdottomasti halvimmat!
., Huom.l Hintaluetteioja kellosepiiie pyydettaessa.
SISAISEN K O L O N I S A T S I O O n i n K A S I T T E E S T A .
Kirjoittanut
•' Yrjo Jahnsson.
N i i n paljon k u i n n y k y a a n sisaisesta kolonisatsioonista eri raais'sa o n k i n kirjoitettu, on taman kasitteen maarittelylle kuitenkin omistettu verrattain v a h a n huomiota. S i t e n ei voidakaan sanoa, etta n y k y a j a n tieteella olisi esitettavana valmis maarittely, j o k a t a y s i n selvittaisi sisaisen kolonisatsioonin kasitteen.
E r a i t a puheena olevaa k y s y m y s t a koskevia, enemman t a i v a h e m m a n ' tyhjentavia maarittelyja voimme kuitenkin esittaa.
N i i n p a m a a n v i l j e l y k s e n kansantalouden alalia tunnettu t u t k i j a Adolf Buchenberger kutsuu ensim'aisessa osassa laajaa teostaan Agrarwesen und Agrarpolitik ^) sisaiseksi kolonisatsiooniksi niita toimenpiteita, j o t k a »tahtovat tehda maan h a n k k i m i s e n mahdol- . liseksi vahavaraisille (kleine L e u t e ) j a sen k a u t t a p y r k i v a t luo- m a a n itsenaisia p i k k u - j a keskisuuria tiloja suur-omistuksen r i n - nalle» T o i s e s s a paikassa ^) sanoo s a m a kirjoittaja v a h a n l y h e m -
•min sisaiseksi kolonisatsiooniksi n i i t a »valtion toimenpiteita, joi- den tarkoituksena on saada a i k a a n edullisempi omaisuuden j a k o luomalla uusia maanviljelystaloudellisia o m i s t u s y k s i k k o j a * . N a m a molemmat maarittelyt y h d i s t a a y h d e k s i eras nuorempi t u t k i j a Arved von Kaull. E s i t y k s e s s a a n Die preussische ' Rentenguts- geseizgebung und das Heimstattenrecht ^) sanoo h a n tarkoittavansa
1) Painettu L e i p z i g i s s a 1892. K t s . siv. 397.-
^) K t s . BiicKenberger, m . t. s i v . ' 5 2 6 .
^) Painettu Heidelbergissa 1895. K t s . siv. 6. »
102 Yrjij Jahnsson.
sisaisella kolonisatsioonilla n i i t a »vaItion toimenpiteita, j o i l l a on tarkoituksena saada a i k a a n edullisempi maataloudellinen omistus, j o k o muodostamalla uusia maanviljelyksellisia o m i s t u s y k s i k k o j a tai erityisesti perustamalla talonpoikaistiloja». »Sisainen koioni- satsiooni*, j a t k a a mainittu kirjoittaja, »tapahtuu vanhalla kult- tuuripohjalla j a l i i t t y y j o voimassa oleviin olosuhteisiin, j o t k a ovat hairiytyneet valtiollisten j a yhteiskunnallisten, mutta. paa- asiallisesti k u i t e n k i n taloudellisten mullistusten kautta. Se t a r - koittaa siis taloudellisten olojen korjaamista, maataloudellisten olosuhteiden parantamista*.
N a i s s a molemmissa maarittelyissa pannaan paapaino maan- omistussuhteiden muuttamiselle: p i k k u - j a keskikokoi.sten tilojen yleisemmiksi tekemiselle suurtilojen kustannuksella. E r i t y i s e s t i huomautetaan, etta tahdotaan y l l a p i t a a talonpoikaissaatya. T a s s a m e r k i t y k s e s s a n a y t t a a k i n sanaa »koionisatsiooni* tieteessa v a r s i n
•yleisesti kaytettavan. N i i n p a asettuu talle kannalie Karl Hiero- nymi esipuheessaan, j o n k a han on kirjoittanut Friedrich Fell- nerin tutkimukseen Das System der Rentengilter und seine Anwen- dung in Ungarn V- S a m a ajatus k a y i l m i niistakin alkusa- noista, j o i l l a Max Sering alottaa esityksensa Die innere Kolo- nisation im dstlichen Deutschland 2).
Meidankin k a s i t y k s e m m e on, etta yllaolevalla j o on sanottu sisaisen kolonisatsioonin oleellisin tunnusmerkki. I t s e kasite, sikali k u i n se edella esttetyissa maarittelyissa ilmenee, k a i p a a kuitenkin viela eraita rajoituksia j a t a y d e n n y k s i a , j o p a pienia oikaisujakin.
S e k a Buchenbergerin etta v. K a u l l i n maarittelyissa sanotaan sisaisen kolonisatsioonin tarkoituksena olevan uusien omistus- y k s i k k o j e n a i k a a n saaminen, joten koionisatsiooni siis kohdistuisi
^) Painettu Berlinissa 1905. K t s . siv. V—V I .
^) Painettu L e i p z i g i s s a 1893. K u u l u u sarjaan Schriften des Vereins fiir Socialpolitik. Nidos L V I . T a s s a kohden kts. erityisesti siv. I .
•Sisaisen kolonisatsioonin kdsitteesia. 103
y k s i n o m a a n sellaisiin henkiloihin, joilla ei viela ollenkaan ole maata.
K a i k i s s a . edella mainituissa maarittelyissa puhutaan n i i n i k a a n siita, k u i n k a kolonisatsioonilla tahdotaan lisata talonpoikaisv'Aestb'i., j a asetetaan siis kolonisatsioonin tarkoitukseksi erityisen maan- viljelijasaadyn muodostaminen.
N a i s s a k o h d i n esittaa S e r i n g j o s s a k i n m a a r i n e r i a v a n
=kannan artikkelissaan Innere Kolonisation, j o k a kirjoitus sisaltyy y. . Conradin y . m. toimittamaan kokoelmaan Handwdr- terbuch der Staatswissenschaften S e r i n g huomauttaa s i i r a , k u i n k a kaikissa maissa, joissa suur-omistus on kehitt;^/yt laajaksi, esiintyy n y k y a a n , seurauksena elinkeinollisella alalia tapahtuneesta kumouksesta, maanviljelijain muuttamisesta teol- lisuuspiireihin, maataloustuotteiden hinnan alenemisesta s e k a v e l - kakriisista, »voimakas liike, j o k a tahtoo jarjestelmallisesti perusta-
• malla j a laajentanialla liika pienia talonpoikaistiloja lisata maa- laiskeskisddtyd ja tehda maalaistydmiehet paikallaan pysyvdi- siksi antamalla niille maatai> ^).
S e r i n g huomauttaa siis, etta kolonisatsioonin ei j o k a tapauk- sessa tarvitse luoda uusia tiloja. S e n tarkoitukseksi voidaan eraissa olosuhteissa katsoa itsekannattamattomien tilojen laajen- taminenkin. L o p p u t a r k o i t u k s e n a ei m y o s k a a n ajatella y k s i n o m a a n varsinaisen talonpoikaisvaeston luomista, v a a n pidetaan sisaisena kolonisatsioonina m y o s k i n sellaista toimintaa, m i n k a tarkoituk- sena ei ole j o n k u n vaestoryhman yhteiskunnallisen aseman muut- tarainen, v a a n taman vaestoryhman tilan parantaminen heidan entisessa asemassaan.
Meista nahden on S e r i n g oikeassa maaritellessaan sisaisen kolonisatsioonin niinkuin h a n v i i m e k s i mainitussa kohdassa on
tehnyt. '
^) T e o k s e n toinen painos on vuosina 1 8 9 8 — 1 9 0 1 painettu Jenassa.
T a s s a kts. V siv. 247.
-) Meidan alleviivaama.
I04 Yrjo Jahnsson,
V a r s i n yleinen n a y t t a a tieteessa olevan se k a s i t y s , etta v a l - tion asiana on silloinkin k a y d a oloja parantamaan, m i l l o i n - s a - malla paikkakunnalla on suurehko j o u k k o pikkutiloja, j o i d e n viljeleminen ei v a a d i omistajien k o k o a i k a a , mutta ei m y o s k a a n tuota omistajalle j a hanen perheelleen r i i t t a v a a elatusta. Jos nailla pikkutilallisilla ei ole p a i k k a k u n n a l l a saatavissa muuta edullista tydnansiota; joutuvat he tietysti sangen v a i k e a a n ase- maan. S e n vuoksi onkin valtio useassa maassa yleisten koloni- satsioonitoimenpiteittensa kautta k a y n y t tallaisia pikkutilallisia avustamaan. V a i k k a nailla pikkutilallisilla olisi mahdollisuus p a i k k a k u n n a l l a a i i saada p a l k k a t y o t a , • olisi sittekin v a a r i n sulkea heidat pois valtion kolonisatsioonitoimenpiteitten piirista. K u n valtio sellaisille, j o i l l a v a r h e m m i n ei mitaan maata ole ollut, saattaa h a n k k i a itsekannattaviakin maatiloja, olisi kohtuutonta kieltaa samaa etua niilta, j o t k a ovat taloudellista kuntoa todis- taneet h a n k k i m a l l a pienen, v a i k k a k i n itsenaiseeri elamiseen riitta- mattoman maapalstan.
P a l j o a suurempi erimielisyys k u i n tassa k o h d e n vallitsee k y s y m y k s e s s a , onko valtion kolonisatsioonin yhtena tarkoitus- perana pidettava asuntopalstojenkin muodostamista t y o m i e h i a v a r t e n . ' O n huomautettu, etta pienen asuntopalstan saami- nen ei viela tee tyomiesta itsenaiseksi, .vaan painvastoin sitoo h a n t a entista enemman p a i k k a k u n t a a n j a saattaa hanet helposti entista riippuvaisemmaksi suurempien maatilojen haltijoista.
J o y k s i n sen seikan, etta useassa maassa on k a y t a n - n o s s a asetuttu painvastaiselle kannalie, taytynee • estaa laati- masta sisaisen kolonisatsioonin maarittelya niin ahtaaksi, etta se kokonaan sulkisi pois puheenalaisen tarkoitusperan, asunto- palstojen hankkimisen. E r i asia on sitte, onko suotava, etta sisaisen kolonisatsioonin toimenpiteet eraissa tapauksissa ulo- tetaan t y o v a e n asuntopalstojenkin perustamiseen, v a i onko p y r i t t a v a luomaan ainoastaan itsekannattavia maanviljelystiloja
• Sisaisen kolonisatsii onin kdsiiieestd. • . 105
T a h a n laajaperaiseen k y s y m y k s e e n ^ ) . emme kuitenkaan tassa yhteydessa v o i r y h t y a .
E d e l l i s e n lisaksi on viela huomautettava, etta emme katso nain ennakolta voivamme asettaa sisaisen kolonisatsioonin ulko- puolelle sellaisiakaan tapauksia, milloin esim. p i k k u t i l a n h a l t i j a s i i r t y y muuanne j a toinen henkilo sitte valtion avustavan t o i m i n - nan k a u t t a paasee- t a m a n tilan haltijaksi ilman, etta tilaa jae- taan. T a l l a k a a n emme ole sanoneet, etta tamantapainen koio- nisatsiooni olisi yleensa suotava, s a a t i k k a sitte etta sita yleisemmin olisi ruvettava harjoittamaan. O l e m m e ainoastaan vaatineet, etta mainituntapaisetkin toimenpiteet ovat oikeutettuja tulemaan t a r k e m m a n arvostelun alaisiksi sisaisen kolonisatsioonikysymyksen yhteydessa. •
P a i t s i edella mainittujen tiederhiesten ajatuksia sisaisesta kolonisatsioonista, on meidan viela m a i n i t t a v a se k a s i t y s , j o n k a
Gustav Schnwller esittaa ensimaisessa osassa teostaan Grundriss der Allgemeinen Volkswirtschaftslehre ^). H a n lahtee siita vaes- tomuuttelusta, j o k a n y k y a a n on E u r o o p a s s a tavattavissa. H a n huomauttaa, k u i n k a se paaasiallisesti on suuntautunut k a u p u n - keihin, teollisuuden k e s k u s p a i k k o i h i n t a i ulkomaille, mutta lisaa, etta t a m a liikehtiminen m y o s osittain tapahtuu sisamaan v a h e m - m a n v i l j e l t y i h i n alueisiin. »Silloin puhutaan», sanoo SchmoUer, •
»sisaisesta kolonisatsioonista, milloin viela on tilaa • uudisviljelyk- sille (Neuanlagen) j a pienempien tilojen muo?|||tumiselle, tahan asti taloudeUisesti arvottomalla, n y t parannetulla maalla».
Schmoller tuo siis esiin k o k o n a a n uuden nakokohdan, j o t a .ei a i n a k a a n selvasti ^) v a r h e m m i n ' e s i t e t y i s s a maarittelyissa oltu
' ) K t s . tassa k o h d e n laajemmin tekijan esitysta teoksessa »Tilattoman •
•vaeston lainarahasto ja sen pet-iaatteet. Asuttisfoliitiinen ttdkimus Helsingissa 1907;
siv. 65 j a seur.
Painettu L e i p z i g i s s a 1 9 0 1 . K t s . tarkemmin 4 — 6 painos s i v . 179.
^) V r t . k u i t e n k i n tassa suhteessa v, K a u l l i n aiatuksia.
i o 6 Yrjo jfahnsson.
lausuttu. H a n panee sisaisessa kolonisatsioonissa aivan erityisen painon uudisviljelykselle j a maanviljelyksen parantamiselle S i i n a kasityksessa, etta uudisasutus on oleellinen tunnusmerkki kolonisatsioonille, t a y t y y k i n m y o n t a a olevan paljon oikeutettua.
T a r k e a n osan kolonisatsioonissa on todella muodastanut uudisasu-
• tus, s. o. asutuksen levittaminen ennen raivaamattomille aloille j a siella uusien omistus- j a v i l j e l y s y k s i k k o j e n a i k a a n saaminen.
O n ollut aikoja, jolloin sisainen koionisatsiooni ei ole tarkoitta- nutkaan muuta k u i n ennen viljelemattoman m a a n kansoittamista.
Sellaista on v i e l a k i n paaasiallisesti esim. se koionisatsiooni, j o k a n y k y a a n tapahtuu kruununmetsissa.
T a s s a ei kuitenkaan ole kolonisatsioonin koko sisallys.
Sellaisilla seuduin, joissa viljelys on pitemmalle k e h i t t y n y t , saat-
S a m a a n suuntaan kay se suomenkielisessa kirjallisuudessa tavattava j a siis nimenomaan meidan oloihimme kohdistuva maarittely, jonka tapaamme Jonas Castrenin esityksessa Tilattoman maalaisvdestdn ja pieniviljelijdin aseman kojjaamisesta. Painettu H e l s i n g i s s a 1906; kts. siv. 9 j a 10. Castren sanoo:
»Kolonisatsioonin eli uudisasutuksen tarkoituksena on ollut oman maan rajojen sisalla siirtaa irtonaiseen vaestoon kuuluvia kansalaisryhmia sellaisilta paikoilta, joissa maanlaatu on huonoa, maan saanti vaikeata j a jossa sen tyovoimaa ei kysyta, toisiin p a i k k o i h i n , joissa maan laatu on parempaa, maan saanti helpompi j a halvempi». T o i s e s s a paikassa taas sama kirjoittaja rinnastaa ne tilattoman vaeston olojen parantamista tarkoittavat toimenpiteet, joiden tarkoituksena on ua) omien kotien h a n k k i m i n e n asuntopalstoineen, b) pienien viljelystilojen aikaansaa- minen seka c) kolonisatsioonin eli uudisasutusten toimeenpaneminen*.
K u t e n huomaamme, on Castrenin maarittely samansuuntainen k u i n . SchmoUerin, j o s k i n . k u i t e n k i n tarkeita eroavaisuuksiakin loytyy, N i i n p a nayttaa Castrenin esittamassa maarittelyssa erityisesti paniavan painoa siihen, etta puheena olevan valtion toiminnan tulee kohdistua j i r t a i m e e n vaestoons. Toimenpiteet, j o t k a tarkoittavat asuntopalstojen seka pienien viljelysten h a n k k i m i s t a tehdaan rinnakkaiskasitteiksi skolonisatsiooniUej j a katsotaan siis olevan sen ulkopuolella.
SchmoUerin maarittelyssa taas ei sanota, mihin kansanluokkaan sisaisen kolonisat- sioonin erityisesti tulisi kohdistua; samalla se on laajempi (mutta epamaarai- sempikin) kolonisatsioonin tehtaviin nahden.
Sisaisen kolonisatsioonin kdsitteestd. 107
taa omistussuhteissa historiallisen k e h i t y k s e n kautta olIa*synty- n y t suuria epakohtia; m a a on esim, kokoontunut harvojen kasiin.
Silloin on sisaisen kolonisatsioonin r y h d y t t a v a epakohtia paran- tamaan toimimalla siten, etta y k s i i n kasiin joutunut m a a taas tulee jaetuksi useammille. Sellainen ei luonnollisesti enaa ole mitaan
»uudisasutusta». T o s i n on taman tapaisesta kolonisatsioonista k y i l a usein — ei a i n a — seurauksena v i l j e l y k s e n edistyrainen, mutta se ei ole m i k a a n ratkaiseva nakokohta. P a a n a k o k o h t a n a on Buchenbergerin y . m. m u k a a n pidettava p y r k i m y s t a muuttaa epaedullisia omistussuhteita p i k k u v i l j e l y k s e n j a -omistuksen eduksi.
T a m a v i i m e k s i mainittu paamaara, h a n k k i a vahavaraisille maata, o n k i n yhteinen molemmille kolonisatsioonimuodoille, seka v i i - meksi mainitulle s>tilusten jakamis»-toimenpiteille etta »uudisasu- tukselle».
Buchenberger y . m. ovat siten tehneet oikein asettaessaan , sen lahtokohdaksi maarittelyilleen. H e ovat Uioitelleet ainoas--
taan m i k a l i he ovat vaittaneet, etta k a i k e n kolonisatsioonin tar- koitus on lisata pienia j a keskikokoisia tiloja suur-maaomistuksen kustannuksella. V a r s i n a i s e s s a uudisviljelyksessa, jossa koionisat- siooni kohdistuu esim. valtion omistamaan, tahan s a a k k a viljele- mattomaan maahan, ei tallaista vastakkaisuutta luonnollisestikaan v o i olla olemassa samassa merkityksessa k u i n muussa kolonisat- sioonissa.
T a m a ei esta pitamasta tarkeana sita, etta erityisesti pan- naan painoa uudisviljelysmomenttiin kolonisatsioonissa. Itse kasit- teeseen ei v a a n t a m a puoli k u u l u . • S e n v o i korkeintain sanoa merkitsevan sita, m i t a ehka toivoisimme sisaisen kolonisatsioo- nin vaikuttavan, ei sita, m i t a se on.
Koionisatsiooni j a uudisasutus eivat siis n a i n ollen ole s y n o n y y m i s i a kasitteita. Suomalaisena vastineena »kolonisatsiooni- politikalle» on sen sijaan k a y t e t t a v a sanaa »asutuspolitiikka».
A i n o a s t a a n osana siita on »uudisasutus».
i o 8 Yrjo Jahnsson.
• O n k o sitte k a i k k i uudisasutus kolonisatsioonia? M i k a l i uudisasutusta ymmarretaan siten, etta se tarkoittaa uusien v i l j e - l y s - j a omistusyksikkojen perustamista — j a n i i n n y k y i s e n sanan k a y t o n m u k a a n mainittua nimitysta onkin y m m a r r e t t a v a — k u u - luu se kolonisatsiooniin, jopa s i l l o i n k i n . jos k y s y m y k s e s s a on pienemman itsekannattamattoman tilan laajentaminen uudisvil- j e l y k s e n kautta kantiattavaksi. S i t a vastoin e m m e . k a t s o enaa.
sen olevan sisaista kolonisatsioonia, milloin valtion varoilla aute- taan j o h y v i n toimeentulevaa viljelijaa uudisviljelyksella lisaa- m a a n j a laajentamaan peltojansa j a muodostumaan siten suur- viljelijakst.
• K u n meidan on tarkemmin maariteltava sisaisen • kolonisat- sioonin kasite, on viela lausuttava. muutama sana siita vaestdsta, jota koionisatsiooni tarkoittaa. U s e i n nakee mainittavan, etta sisai- sen kolonisatsioonin on kohdistuttava »irtonaiseen • vaestoon* ^).
T a l l o i n kaytetaari kuitenkin sanaa, j o k a on liian ahdas. Irtonai- seen vaestoon ei esim. v o i d a lukea torppareita e i k a niita itse- kannattamatonta maata omistavia pikkutilallisia, joitten v i e l a t a y t y y katsoa v o i v a n tulla kolonisatsioonitoimenpiteista osalli- siksi. T o s i n on meilla k y l l a vaitetty, etta torpparien pitaisikin j a a d a sisaisen kolonisatsioonin ulkopuolelle, k o s k a heidan olosuh- teensa ovat siksi h y v a t ^). T a l l a i n e n k a s i t y s ei kuitenkaan pida y h t a sen t a v a n kanssa, milla sisaista kolonisatsioonia meilla ny- k y a a n toteutetaan j a lienee tuskin muutenkaan puolustettavissa.
P a r e m p i on sittekin puhua »tilattomasta vaestdsta*, j o h o n k u u - luvat torpj?aritkin. Jos mainittua kasitetta laajemmin tulki- taan, voitanee silla y m m a r t a a pikkupalstojenkin omistajat, joita
') Sita Sanaa kayttaa esim. Castren edella esitetyssa maarittelyssaan.
^) V r t , tekijan ed. (siv. 7) main, tutkimusta (tassa siv. 57 j a seur.) seka ' saman teosta Ktwpion laanin asutuskysymys ja sen ratkaistiyriiykset yksityisoikeu-
dellisen maan asuttamisella Helsingissa 1908 siv. 1 0 4 — l O J .
Sisaisen kolonisatsioonin -kdsitteesta. 109
yleisen k i e l e n k a y t S n m u k a a n tuskin voitanee lukea tilallisten l u o k k a a n . ' '
S e n nojalla, mita edella olemme sanoneet voisimme siis l y h y e s t i sanoa, etta sisaisen. kolonisatsioonin tarkoitus on hank- k i a tilattomille maata — talloin k u i t e n k i n kasittaen sanaa t i l a - ton niin, etta siihen kuuluu m y o s pienemmat palstatilalliset.
K u i t e n k a a n emme tallakaan maarittelylla ole v i e l a k a i k k e a sanoneet. M a a n h a n k k i m i n e n ei y k s i n a a n riita. T i l a t t o n i a t eivat useinkaan voisi saamaansa maata k a y t t a a h y v a k s e e n , ellei silla m y o s l o y d y tarpeellisia a s u n t o - j a viljelysrakennuksia. S e n v u o k s i on kolonisatsioonin tehtaviin, seliaisena m i k s i se kaytannossa eri maissa on muodostunut, usein tullut k u u l u m a a n m y o s tar- peellisten rakennusten, erityisesti asuntorakennusten h a n k k i m i n e n ostetuUe maalle. U s e i n saattaa itse rakennus tulla m a k s a m a a n e n e m m a n k u i n mita maapalsta m a k s o i k a a n . A s u n n o n h a n k k i - minen muuttuu siten i k a a n k u i n paaasiaksi. Jos j o k u v a h a v a r a i - nen jo ennakolta oti h a n k k i n u t itselleen • maapalstan, niin on h y v i n lahella ' s e mahdollisuus, etta samojen laitosten avuUa, j o i t a sisaista kolonisatsioonia varten on jarjestetty, h a n k i t a a n hanelle rakennus talle maalle. N a i n v o i sisainen koionisatsiooni poikkeustapauksissa tulla tarkoittamaan y k s i n o m a a n rakennuksien- k i n h a n k k i m i s t a . Y l e e n s a v o i sanoa, etta jota pienempi se »tila»
on, j o k a sisaisen kolonisatsioonin avuUa on hankittu, (siis var- sinkin n . k . asuntopalstat, j o t k a luonnollisesti etupaassa tulevat k y s y m y k s e e n ) , sita suurempi suhteellinen merkitys tyomiehille on sille rakennettavien rakennusten hankkimisella.
M u t t a tahankaan emme viela v o i p y s a h t y a . T i l a t o n ei ole lopullisesti autettu silla, etta h a n on saanut o m a n maapals- • tan (tai tilan) j a silla olevat fakennukset haltuunsa. Hanelle saattaa olla v a i k e a kohtuullisilla hinnoilla h a n k k i a itselleen t a r - vittavat polttopuut j a karjalleen sopivaa kesalaidunta. S i l l o i n on
n o Yrjo Jahnsson.
asutuspolitiikan huolehdittava tastakin, esim. jarjestamalla laiiei- s y y t e e n sopivia k u n n a n t a i muiden omistamia yhteismaita. E d e l - leen huomataan mahdollisesti, etta maapalstan saaneiden on v a i - k e a tulla toimeen j a suorittaa sitoumuksiaan. S i l l o i n tulee sisai- sen kolonisatsioonipolitiikan tehtavaksi pitaa huolta siita, etta heidan asemansa erilaisilla toimenpiteilla tuetaan lahettamalla heille erityisia neuvojia m a a n v i l j e l y k s e n parempaa hoitamista varten, jarjestamalla yhteistoimintaa eri- aloilla j . n. e. T a t e n saattavat kolonisatsioonitoimenpiteet ulottua y h a laajemmille alueille. Missa maarin ne viela o v a t pidettavat kolonisatsiooni- toimintaan k u u l u v i n a v a i katsottavat osiksi muista, k o k o yhteis- kuntaa varten jarjestetyista lainsaadanto- t a i muista toimenpiteista, se on y k s i t y i s k o h d i s s a usein v a i k e a arvostella j a riippuu ratkaisu usein t u t k i j a n subjektiivisesta kasityksesta. T u t k i j a n on siis kohdatessaan tallaisia »sukulaispyrintdja» k u s s a k i n tapauksessa erikseen ratkaistava, katsooko h a n niiden k u u l u v a n tutkimus- alansa, j a siis m y o s esityksensa piiriin.
T a s s a yhteydessa on meilla s y y t a kosketella k y s y m y k s e e n kuuluuko esim. t o r p p a r i k y s y m y s t a k o s k e v a lainsaadanto »sisai- seen kolonisatsiooniin*? E p a i l e m a t t a se ei' k u u l u . K o l o n i s a t - sioonilla naet tarkoitetaan omistus-oikeuden siirtamista, uuden omistuksen h a n k k i m i s t a niille, j o i l l a ei v a r h e m m i n ole ollut m i t a a n t a i k k a ei ainakaan riittavasti maata viljeltavanaan.
Torpparilainsaadantoon ei suoranaisesti sisally tarkoitusta siirtaa viljelysalaa toiselta henkilolta toiselle. S i i n a tahdotaan ainoas- taan asianomaisen torpparin asemaa saada p a r e m m a k s i silla alalia, j o l l a h a n n y t on. M i k a l i torpparilaitoksen suhteen r y h - d y t a a n toimenpiteisiin, joiden tarkoituksena on uusien torppien aikaansaaminen j a siis torppariasutuksen y l e i s e m m a k s i saattaminen,
— semmoisista harrastuksista on k y l l a S u o m e s s a k i n esimerkkeja mainittavana — kuuluvat n a m a toimenpiteet sisaiseen kolonisat-
Sisaisen kolonisatsioonin kdsitteestd. I l l
siooniin, mutta niita ei silloin enaa v o i lukea varsinaisen torp- parilainsaadannon alaan.
T a m a ei esta sita, etta torpparilainsaadannon saavutuksilla on m e r k i t y s t a varsinaiselle. sisaiselle kolonisatsioonillekin. J o s lainsaadannon kautta onnistutaan saamaan n y k y i s t e n torpparien asema paremmaksi, silloin on lahestytty, v a i k k a toista tieta, saiiiaa paamaaraa, j o h o n sisainen kolonisatsioonikin p y r k i i . S i - saisen kolonisatsioonin v a l t t a m a t t o m y y s j a k i i r e e l l i s y y s on s i l - loin v a h e n t y n y t . Torpparilainsaadanto tulee viela kolonisatsiooni- teoriiaa koskemaan silla t a v a l l a , etta arvosteltaessa, onko m y o s - k i n vuokraoikeuden h a n k k i m i n e n h y v a k s y t t a v a y h d e k s i kolonisat- sioonin lopputulokseksi,. on tutkittava, missa m a a r i n n y k y i n e n vuokralainsaadanto tekee mahdolliseksi jarjestaa sellaista vuokra- oikeutta, j o k a sen hallitsijalle t a k a a johonkin m a a r i n samat edut k u i n omistusoikeus, j a jos lainsaadannossa tassa kohden on puutteellisuuksia, missa maarin ne ovat mahdoUiset koirjata. J o s sitte kolonisatsioonin paamaaraksi m y o s k i n h y v a k s y t a a n vuokra- o i k e u d e l l a . hallittavien tilojen a i k a a n saaminen, tullaan v i e l a . lisaksi »torpparikysymykseen» koskemaan, k u n on maarattava, minkalaisen t a m a n vuokraoikeuden tulee olla juuri niilla tiloilla, j o t k a valtion sisaisen kolonisatsioonin toimesta s y n t y v a t .
K u n varhemmin olemme maaritellee^kolonisatsioonin tar- k o i t t a v a n »maan hankkimista» tilattomille, niin on meidan lisat- tava, etta talla emme suinkaan ole tahtoneet vaittaa, etta tallaisen m a a n h a n k k i m i s e n valttamattomasti pitaisi tarkoit- taa tdyden omistusoikeuden h a n k k i m i s t a . K y s y m y s , onko kolo- nisatsioonin tarkoituksena oleva antaa m a a t a tilattomille omistus- oikeudella v a i turvatulla hallinto-(vuokra)-oikeudella, onkin y k s i n y k y a j a n asutuspolitiikan t a r k e i m p i a kiistakohtia, joten maaritte- l y n tassa suhteessa on oltava neutraalinen.
V i e l a on meidan m y o s esitettava erittain tarkea, v a i k k a tosin luonnollinen r a j o i t u s : kolonisatsioonipolitiikka tarkoittaa
112 Yrjo Jahnsson.
seliaisena kuin sita yleensa kasitetaan, ainoastaan maaseudulla, ei kaupunkien piirjssa tapahtuvaa toimintaa. T o s i n eroitus maaseudun j a kaupungin valilla ei laheskaan a i n a ole selva.
Maaseudulla tapahtuva toiminta v o i sita paitsi v a i k u t t a a k a u - punkilaisoloihinkin. Suurissa piirteissa lienee t a m a rajoitus k u i - tenkin sattuva. N i i n p a emme sisaisen kolonisatsioonin piiriin lue k u u l u v a n sellaisia toimenpiteita k u i n uusien omistus- (tai hallinto-) y k s i k k o j e n a i k a a n saamista kaupungeissa (kaupunkien tonttipolitiikkaa), asuinrakennusten a i k a a n saamista kaupunkien v a - havaraiselle vaestolle j . n. e. S i t a vastoin emme katso periaatteel- lisesti v o i v a m m e eroittaa kaupunkilaistyomiehia kaikesta osalli*
suudesta sisaisen kolonisatsioonin tuottamiin suoranaisiin etuiiiin.
N i i n p a emme saa antaa sisaisesta kolonisatsioonista m a a r i t t e l y a , j o k a estaisi kaupunkilaistyomiesta valtion . jarjestamien asutus-
poliittisten tojmenpiteiden avuUa j o s t a k i n maaseudulta h a n k k i - masta itselleen tilaa t a i asuntopalstaa. T o i n e n k y s y m y s on sitte, onko kaytannossa suotava^ etta asutustoiminta nain kohdis- tuu m y o s kaupunkilaisvaestoon. S i i h e n k y s y m y k s e e n on asutus- teoriian annettava t a r k e m p i vastaus.
Meidan on n a i n ollen lopullisesti maariteltava, etta sisaisen kolonisatsioonin tarkoituksena on (kotimaassa) hankkia tilattomille maaseudulla maata seka muita maanomistuksen tai- hallinnon yhteydessa olevia etuja, kuten asuin- ja talousrakennuksia y.
m. Edelleen kuuluvat sisaiseen kolonisatsiooniin ne lahimmdt toimenpiteet, joilla tahdotaan suoranaisesti valmistaa alaa edella mainitulle toiminnalle tai antaa varmuutta siita, etta varsinaisella asutuksella saavutettu tulos jdd pysyvaiseksi.
S A K S A N SOSIALIDEMOKRATIAN S U H D E . M A A T A L O U S K Y S Y M Y K S E E N .
Kirjoittanut
K. J . Laine.
I .
»Sosialidemokratia tulee a i n a olemaan s y d a m e l t a a n p r o l e t a - rinen kaupunkilaispuolue», sanoo K a r l K a y t s k y kirjassaan »Sosiali- demokratia j a maatalouskysymys». S y n t y n e e n a j a suureksi v a r t - tuneena teoUisuuskeskuksissa on sen onnistunut itseensa liittaa kaupunkilaistyovaesto, — j a onhan se luonnollistakin, silla teolli- suusproletariatin taloudelliset j a inhimilliset elinehdothan ovat sen tieteellisten j a kaytannollisten ponnistuksien esineina. Sosialide- m o k r a t i a on teollisuuskehityksen lapsi — j a siksi se tahtoo olla j a sen t a y t y y olla teollisuustyovaen puolue. — E t u p a a s s a t a m a n koyhaliston kautta, taloudellisen k e h i t y k s e n rientaessa tahtoo sosialidemokratia panna taytantoon lopuUiset tarkoitusperansa, kapitalistisen yhteiskuntajarjestelman kumoamisen j a uuden sosia- Ustisen yhteiskunnan luomisen.
V a i k k a sosialidemokratia nain onkin luonteeltaan teollisuus- tyovaen puolue, ei se kuitenkaan saata olla kiinnittamatta huo- miotaan maanviljelykseen. Y k s i n k e r t a i s e s t i jo siita s y y s t a , etta
»maa-emo j o k a tapauksessa j a a k a i k e n inhimiUisen olemassaolon perustaksi» j a etta »sen tuotantovoima tulee a i n a olemaan rat- k a i s e v a n a tekijana maarattaessa' tyonpaljoutta, j o k a tarvitaan y h - teiskunnan p y s t y s s a pysymiseen» j a etta »sen arvo tulee a i n a
114 K. J . Laine.
olemaan m a a r a a v a n a tekijana sen asujanten ruumiillista j a hen- kista arvoa maarattaessa*, k u t e n K a r l K a u t s k y ennen mainitussa kirjassaan lausuu. E d e l l e e n ei sosialidemokratia voi u m m i s t a a silmiaan siita tosiseikalta, etta sangen suuri osa ihmisia tyosken- telee maanviljelyksessa, j o i t a i l m a n uuden y h t e i s k u n n a n a i k a a n - saaminen t u s k i n on ajateltavissa.
T o s i n taloudellinen k e h i t y s m a a n v i l j e l y k s e s s a — kuten marxilainen koulu v a i t t a a — kulkee samaan suuntaan k u i n teoUi- suudessakin j a niin ollen m a a t a l o u s k y s y m y s on sille k o k o n a a n teoretisesti ratkaistu, mutta kuitenkaan ei a j a n p i t k a a n ole sosiali- demokratialle yhdentekeva, onko maalaisvaeston mieliala sille suopea v a i ei j a onko se voitettavissa sosialidemokratian • asialle.
Periaatteelliset mietiskelemiset eivat siis lahinna ole aiheuttaneet sosialidemokratiaa maalaisvaestoa lahenemaan, ei m y o s k a a n sen alkuperainen luonne, vaan kaytanndlliset toimenpiteet sosialistisen liikkeen tunnetuksi tekemiseksi, j a toimenpiteet vaaliagitationia varten.
E n n e n k u i n r y h d y m m e lahemmin koskettelemaan' S a k s a n sosialidemokratian suhdetta m a a t a l o u s k y s y m y k s e e n , teemme l y - hyesti selkoa K a r l M a r x i n ' opeista, k o s k a p a ne ovat erittainkin S a k s a n sosialismin varsinaisena perusteenp j a ohjeena.
I I .
E i liene monta vuosisataa historiassa, jolloin eivat erityiset miehet tai kokonaiset r y h m a t olisi huomanneet heita y m p a r o i v a i n taloudeUisten j a yhteiskunnallisten olojen nurjuutta j a pyrkineet oikeampaan j a tarkoituksenmukaisempaan jarjestykseen. H e arvos- telivat perinnaista taloudellista j a r j e s t y s t a k y k e n e m a t t a sita selit- taa, j a h y l k a s i v a t sen muitta mutkitta huonona. Heille j a i v a t h a m a r i k s i , hunnutetuiksi ilmioiksi ne luovat, muodostavat voimat, j o t k a elaman tapausrikkaissa, moninaisissa vaiheissa toisiinsa y h t y -
Saksan sosialidemokratian suhde maatalouskysymykseen. 115
neina vaikuttavat. S e n vuoksi j a i iieidan teoriansa keskinaista y i i t e y t t a vailla oleviksi utopioiksi, j o t k a esittivat sairaaloisia vaar timuksiaan ollen vailla selvaa tietoisuutta j a olevaisten olojen t a r k k a a huomioon ottamista. — K a r l M a r x i n yleishistorialliseksi suurtyoksi tuli selvittaa elaman muodostavien elementtien m e r k i - tysta. V a r s i n h a m m a s t y t t a v a n syvallisissa tieteellisissa teoksis- saan on h a n luonut materialistisen historiankasityksen j a a n k a - rasti pitaen kiinni olevaisten olojen perustasta muodostanut tie- teellisen jarjestelmansa nojautuen historiallisten j a taloudellisten ilmioiden t a r k k a a n tutkimiseen. J a nailla edellytyksilla sosialismi ei enaa^ole yhteiskunnallisen uudistuksen y k s i t y i n e n suunnitelma entisten utopistien tapaan v a a n esiintyy se, seliaisena kuin M a r x sen esittaa, k e h i t y k s e n valttamattomana tuloksena, n y k y i s e n yhteis- k u n n a n johdonmukaisena hedelmana. M a r x i n esiintyminen mer- kitsee tyovaenliikkeessa r a t k a i s e v a a kaannekohtaa m y o s k i n liik- keen ulkoiiaisiin ilmausmuotoihin nahden. S e l a k k a s i olemasta vakivaltaisesti kumouksellinen j a sen sijaan alkoi se taivaltaa ke- h i t y k s e n , j o s k i n j y r k a s t i luokkataistelun ohjaamaa tieta. V a n h a t h a r h a k u v a t j a kumokselliset taipumukset eivat kuitenkaan v a i n y h d e l l a tempauksella haihtuneet, v a r s i n k a a n sen ajan k i i h k e a n rauhattomissa oloissa. I t s e mestaritkaan eivat voineet johdon- mukaisesti oppejaan seurata, m i t a sitten oppilaat. —
Materialistinen historiankasitys h y v a k s y y Hegelin uskon lainmukaiseen kehitykseen. Ihmisten vallassa on v a i n kiirehtia tai hidastuttaa k e h i t y k s e n k u l k u a , mutta ei mitaan muuta. K e h i - t y s t a eteenpain vievat v o i m a t muodostuvat vastakohtien taiste- luista, j a noina vastakohtina •— M a r x i n mielesta — ovat toisiaan vastaan taistelevat yhteiskuntaluokat. K a i k k i m i t a tapahtuU historiassa, perustuu taloudellisiin seikkoihin, joista t a r k e i m p i n a M a r x piti tuotantotapaa j a kulkuneuvojen kehitysastetta. —• T e o k - sessaan »Das K a p i t a l s j a j o v. 1 8 4 7 yhdessa E n g e l s ' i n k a n s s a laatimassaan »Kommunistisessa manifestissa» tekee M a r x selkoa
I i 6 K. J . Laine.
kapitaHsesta yhteiskuntajarjestelmasta. Taloudellinen kehitys k a y siihen suuntaan, etta se j o h t a a paaoman j a tuotannon muutamien harvojen kasiin. Olot k u r j i s t u v a t kurjistumistaan, k u i l u harvene- mistaan harvenevain kapitalistien j a v a l t a v a n suuren poroleta- riatin v a l i l l a k a y y h a ammottavammak'si, kunnes lopulta olojen sietamattomyydesta proletariat ottaa kasiinsa valtiollisen v a l l a n j a sen a v u l l a muuttaa tuotantovalineet yhteiskunnan omaisuudeksi.
Meidan aikanamme ovat k y p s y y t e n s a saavuttava kapitalismi j a k a s v a v a sosialismi v a l t a a v i a yhteiskunnallisia ilmipita. Mutta se teoria, etta kehitys eittamattomasti kulkisi M a r x i n mainitse- m a a n tapaan tai siihen suuntaan, k u i n E r f u r t i n ohjelma m y o h e m - m i n mainitsee, ei ole osottautunut t a y s i n oikeaksi. Mainittu oh- j e l m a , j o n k a o n laatinut K a r l K a y t s k y j a j o n k a S a k s a n sosiali- demokratinen puolue vuonna 1 8 9 1 E r f u r t i s s a h y v a k s y i ohjelmak- seen, sisaltaa m. m. s e u r a a v a a : »Porvarillisen yhteiskunnan talou- dellinen k e h i t y s tuottaa luonnon pakosta perikadon p i k k u l i i k k e e n harjoittamiselle, j o k a perustuu siihen, etta tuotantovalineet ovat tyontekijan yksityisomaisuutta. S e erottaa tyontekijan hanen tuotantovalineistaan j a muuttaa hanet omaisuudettomaksi k o y h a - listolaiseksi, proletariksi, tuotantovalineiden joutuessa verraten pienen kapitalisti- ja suurtilallisjoukon monopoliksi. S a m a l l a k u i n tuotantovalineet taten tehdaan yksityisomaisuudeksi, suunnatto- mat suurliikkeet s y r j a y t t a v a t hajaannustilaan joutuneet p i k k u l i i k - keet, tyoase k e h i t t y y koneeksi, j a ihmistyon tuottavaisuus k a s v a a
aarettdmasti. Mutta k a i k k i t a m a n muutoksen edut tekevat k a p i - talistit j a suurtilalliset yksinoikeudekseen. K o y h a l i s t o l l e j a sortu- ville keskiluokille — pikkuporvarqille j a talonpojille — merkitsee muutos heidan olemisensa epavarmuuden s e k a kurjuuden, sorron, orjuutuksen, alennuksen j a riistamisen k a s v a v a a lisaantymista.»
T a r k a s t a k a a m m e n y t l y h y e s t i , missa m a a r i n vaite paaomain j a tuotantotoiminnan alituisesta keskittymisesta on oikea.
Saksan sosialidemoh-atian suhde maatalouskysymykseen. 117
Y l e e n s a myonnetaan, etta teollisuuden paahaaroissa tapah- tuu k e s k i t t y m i s t a j a ' e t t a - s u u r l i i k k e e t p y r k i v a t havittamaan pie- nia sen kolminkertaisen e t e v a m m y y d e n avulla, j o n k a niille anta- vat tydhjako, koneiden k a y t t d j a yhteenliittyminen, joUe viimeksi- mainitulle a r v o k k a a k s i vastapainoksi on kuitenkin katsottava a m - mattiyhdistysliiketta. T a r k k o j a tilastollisia tietoja ei tosin ole useista teollisuushaaroista saatavissa, mutta niista, joiden kehitty- mista tilastollisesti on voitu seurata, k a y i l m i m a h t a v a p y r k i m y s suurtoimintaan. N i i n p a esimerkiksi S a k s a s s a v u o r i t y o s s a . v. 1 8 8 5 oli 2 , 1 0 0 malminnosto-liiketta, k u n sen sijaan v. 1 8 9 4 naita liik- keita oh v a i n 1 , 6 5 3 ; mainittuna edellisena'vuonna oH keskimaa- rainen tyovaesto 3 4 2 , 3 9 4 henkea j a nostetun m a l m i n m a a r a lahes neljas osa pienempi k u i n vuonna 1 8 9 4 , jolloin' keskimaarainen tyovaesto oli 4 2 6 , 7 8 1 . — Sulattoja oli vuonna 1 8 8 5 S a k s a s s a 2 6 6 j a vuonna 1 8 9 4 oli niita 2 4 8 ; mainitulla ajanjaksolla oli sulattojen keskimaarainen tyovaesto noussut, samaten k u i n tuo- tantokin. — Oluttehtaitten l u k u talla ajalla on alentuUut alle puo- leen entisestaan. •— S a k s a n juurikas-sokeriteollisuudessa k a y k e h i - t y s s a m a a n suuntaan j a E n g l a n n i n pumpuli-, villa- j a rautateolli- suuteen nahden on tuotantotoiminta y h a enemman k e h i t t y n y t . L i i k k e i d e n l u k u on v a h e n t y n y t , niiden tyovaeston, paaoman ' j a tuotemaaran suuresti lisaantyessa. Mainita sopii k u v a a v a n a ' esi- m e r k k i n a , etta S a k s a s s a vuonna 1 8 9 5 sellaisissa liikkeissa, joissa oli enemman k u i n 5 0 tyontekijaa, oli lahes k a k s i k e r t a a enemman tyontekijoita k u i n vuonna 1 8 8 2 ; vuonna 1 8 9 5 oli nimittain t y d n - tekijoita suunnilleen 3 , 0 5 0 , 0 0 0 k u n - s e n sijaan vuonna 1 8 8 2 niita oh ainoastaan 1 , 6 0 0 , 0 0 0 .
Teollisuuden alalia ovat siis M a r x i n vaitteet tuotantotoimin- n a n keskittymisesta saaneet runsaita todisteita. Olemme jo m a i - ninneet, m i t k a ovat t a m a n k e h i t y k s e n tarkeimmat aiheuttajat,
•nim. koneidenkaytto, tyonjako j a yhteenliittyminen. — S e , m i k a koneidenkayton tekee etenkin suurteollisuudelle niin edulliseksi.
i i 8 K J . Laine.
on helppo l i i k e v o i m a ; t a m a l i i k e v o i m a n helppous j o h t u u siita, etta tyovalineet ovat helposti k i i n t e i k s i sijoitettavissa v o i m a l a h - teen ymparille. K u t a useampia tyovalineita voidaan sijoittaa sa- m a n yoimalahteen y m p a r i l l e j a k u t a isompi voimalahde on, sita h e l p o m m a k s i tulee j o k a i n e n v o i m a y k s i k k o . R a n s k a s s a i he- v o s v o i m a m a k s a a tunnilta 4 0 p., k u n sen s y n n y t t a v a h o y r y k o n e on 5-hevosvoimainen, j a ainoastaan 5 p. k u n sen s y n n y t t a j a n a ovat k a i k i s t a v o i m a k k a i m m a t hoyrykoneet. Suurteollisuus konei- den . k a y t t o o n nahden on siis eittamatta pikkuteollisuutta edulli- semmassa asemassa. — S e l v a a on m y o s , etta t y o j a k o erittainkin silloin, k u n t y o n teknillinen eristeleminen tekee koneen v a l i i n - tulon mahdolliseksi, saattaa yksilolliset tuottajat auttamattomasti alemmuuteen. E d e l l e e n suurliikkeiden r e n k a i s i i n j a trusteihin liit- t y m i n e n on omiansa v a h v i s t a m a a n M a r x i n vaitteita.
M u t t a tosiseikka on kuitenkin, etta kotityontekijat j a p i k k u - yrittajat ovat y h a melkoisen lukuisia. J a ne huolelliset t u t k i m u k - set, j o t k a S a k s a n sosialipolitinen y h d i s t y s on kasityontilasta S a k - sassa j a I t a v a l l a s s a toimittanut, osoittavat, etta p i k k u l i i k k e i d e n havio useissa tarkeissa ammateissa ei ole ensinkaan v a r n i a . E n - siksikin on olemassa useita ammatteja, j o i s s a tyonlaatu tekee m a h - dottomaksi tehdasmaisen joukkotuotannon. S e m m o i s i a ovat esi- m e r k i k s i muurarin-, katonpanijan-, m a a l a r i n - , huonekalu- j a huone- verhoilijanammatti. E d e l l e e n sellaisissa ammateissa, j o i s s a on rajoitettu m e n e k k i , k o s k a niiden tuotteita on v a i k e a kulettaa t a i sailyttaa, on pikkuteollisuudella s a n a n v a l t a ; sellaisia ovat esimer- k i k s i leipurien j a teurastajain ammatit. V i e l a mainittakoon, etta sellaisissa ammateissa kuten raatalien j a suutarien, joissa tulee t y y d y t t a a y k s i l o l l i s i a tarpeita j a toivomuksia, p i k k u l i i k e on var- sin sovelias j a vihdoin korjaustyo epailematta j a a k a s i t y o n h a l - tuun. Mainituista esimerkeista voi h a v a i t a , etta p i k k u l i i k k e i d e n ehdottomasta haviamisesta teollisuudessa ei voi olla puhettakaan.
Saksan sosialidemokratian suhde, maatalouskysymykseen. 119
M i t a taasen k a u p p a a n , pankkiliikkeeseen j a kulkulaitoksiin tulee, niin on m y o n n e t t a v a naissakin suuntautuvan v o i m a k k a a n
•pyrkimyksen suurliikkeeseen. K u n kuitenkin ottaa huomioon, etta yhteisyritykset, j o i s t a vahittaisliikkeille ehdottomasti vaaralli- s i m m a t ovat osto-osuuskunnat, naissa esiintyvat edustamassa suur- liikkeita j a etta siten niiden menestyminen tulee suurten j o u k k o j e n h y v a k s i , niin t a m a k a i k k i itse - asiassa v o i todistaa sosiahstien taloudellista kehitysoppia v a s t a a n .
M a a n v i l j e l y k s e s s a vaitti M a r x kehityksen k a y v a n samaan suuntaan k u i n teollisuudessakin, n i m . pienviljelyksen havioon suur- v i l j e l y k s e n rinnalla. T a m a M a r x i n vaite on k u i t e n k i n osoittau- tunut v a a r a k s i . S i l l a teollisuuden etuisuudet: koneidenkaytto tyonjako j a yhteenliittyminen, ovat maanviljelyksessa paljoa v a - h e m m a n huomattavat. K o n e i d e n k a y t o l l a m a a n v i l j e l y k s e s s a on v a i n toisarvoinen osa, riippuen maanviljelystuotannon omasta erikoisesta luonteesta.
Maanviljelystuotantotoimi on ennen k a i k k e a organinen ilmiosarja. E l i m e l l i n e n luonto on maanviljelystuotteita valmistet- taessa t a r k e i n j a suurin tekija. E d v a r d Bernstein on sanonut:
sihminen tyokaluinensa maanviljelystuotannossa on ainoastaan valillinen tuottaja, ihminen v a i n ohjaa j a johtaa k a s v i - j a elain- m a a i l m a n elaman ilmidita».
T a s t a johtuu, etta maanviljelys on suuresti ulkonaisesta luonnosta, aika- j a paikallisuussuhteista riippuvainen. N . k . ajot- taisuus on m a a n v i l j e l y k s e s s a tarkoin huomioon otettava. E r i aikansahan on maanmuokkaamisella, touon-teolla, v i l j a n k o r j a a - misella j . n. e., j a k u t a kehittyneemmaksi m a a n v i l j e l y s tulee, sita t a r k e m m i n ovat n a m a erikoistyot m a a r a t y l l a ajallaan suoritetta- vat. T a m a maanviljelyksen ajottaisuus aiheuttaa sen, etta liike- v o i m a n tarve maataloudessa ei ole, n i i n k u i n teollisuudessa, saan- ndllisesti j o k a a i k a y h t a suuri. T o i s i n a k u u k a u s i n a maatalous vaatii liikevoimaa 5 j o p a 1 0 k e r t a a enemman, k u i n j o i n a k i n toi-
I 2 0 K. J . Laine.
sina vuoden kuukausina. ' S a k s a s s a on laskettu, etta kynto- j a puima-aikoina, jolloin liikevoiman tarve on suurin, j a j o t k a kes- tavat noin kolme kuukautta vuodesssa, maanviljelija, j o k a muina a i k o i n a tarvitsee 1 5 , 0 0 0 a 2 0 , 0 0 0 kilogrammametria, tarvitsee liikevoimaa j o k a p a i v a a kohti 1 0 0 , 0 0 0 kilogrammametria eli viisi, kuusi k e r t a a enemman k u i n tavallisesti. Jos han n y t laittaisi teh- taan, j o k a tayttaisi hanen tarpeensa naina kolmena kuukautena, niin jalella olevana y h d e k s a n kuukauden a i k a n a tarvitsisi h a n v a i n viidennen osan tehtaansa liikevoimasta. T a l l a i n e n v o i m a - k e s k u k s e n yllapito m a a n v i l j e l y k s e n ajottaisuuden tahden k a y siis tavattoman kalliiksi.
R i i p p u v a i s u u s paikkasuhteista vaikuttaa taasen sen, ettei maanviljelystdissa raaka-aineita v o i siirtaa tyovalineitten luo, vaan painvastoin. T o i s i n on teollisuudessa laita. P u u v i l l a , malrai, puu j . n. e. tuodaan merien t a k a a koneitten muodosteltavaksi. — M a a p o h j a ei s i i r r y paikasta toiseen j a m a a h a n on m a a n v i l j e l y k - sen tarkein raaka-aine. K u n n a i n ollen tyovalineita t a y t y y siir- rella paikasta toiseen, h y v i n k i n laajalla alalia, t a y t y y niiden olla liikkuvaisia j a kuUakin tyovalineella t a y t y y olla oma voiman-
antajansa, k o s k a p a yhteisen voimakeskustan k a y t e t t a v i k s i niita on mahdoton jarjestaa.
E n n e n on j o mainittu, etta k u t a isompi voimalahde on, sita h a l v e m m a k s i tulee j o k a i n e n v o i m a y k s i k k o . K u n maanvilje- lyskoneitten t a y t y y olla liikkuvaisia, t a y t y y ne m y o s k i n r a k e n - taa pieniksi j a keveiksi, jotta ne vastaisivat h y v i n tarkoitustaan.
Mutta kuten sanottu liikevoiman halpuuteen nahden on pienten tyovalineitten rakentaminen kerrassaan epatarkoituksenmukaista.
M a a n v i l j e l y k s e n a i k a - j a paikallissuhteet tekevat siis konei- denkayton verrattain suppeaksi. Mutta onpa niista, erittainkin ajottaisuudesta, viela toinenkin t a r k e a seuraus, se nimittain, etta maanviljelystydt eivat v o i erikoistua, .useimmilla maanviljelystoilla on v a i n oma, rajoitettu a i k a n s a vuodessa j a tama aiheuttaa sen,
Saksan sosialidemokratian suhde maatalouskysymykseen. 121
- e t t a maanviljelystyomies ei v o i antautua harjoittamaan mitaan eriicoista maanviljelystyonhaaraa, k o s k a han silloin saisi olla tyot- t o m a n a suurimman osan vuotta.
Maariteltaessa maanviljelystuotannon y l e i s t a luontoa, on j u u r i etupaassa huomioonottaminen n a m a k a k s i t e k i j a a : koneiden- k a y t t o j a tyonjako. K u n niilla maanviljelystyossa on v a h a i n e n m e r k i t y s , niin ei suurviljelijan voitto pienviljelijasta v o i tulla nii- den tautta k y s y m y k s e e n . Y h t e e n h i t t y m i n e n k a a n ei tuota tulok- sia, j o i t a voisi verrata suurteollisuuden tuottamiin; j a sita paitsi pienviljelijain yhteenliittyminen on viime aikoina osottautunut erinomaisen elinvoimaiseksi. E d e l l e e n on huomioonottaminen, etta maanviljelyksessa on suuri arvo huolellisesti j a tunnollisesti tehdylla tyolla, j a tahan k y k e n e e pienviljelija, j o k a on oma k a s k i - j a n s a , luonnollisesti paljoa paremmin k u i n suurviljelija, j o n k a viljelystensa laajuus tekee riippuvaiseksi palkkatyovaesta. S u u r - v i l j e l y k s e n painopiste on tavallisesti v i l j a n tuottaminen. M u t t a v i l j a n v i l j e l y k s e n alentunut kannattavaisuus on tehnyt E u r o p a n maanviljelijoille valttamattomaksi karjanhoidon, jossa k a i k k e i n v a h i m m i n koneiden k a y t o l l a tai tyonjaolla on m e r k i t y s t a , mutta sen sijaan tunnollisesti j a huolella tehdylla t y d l l a . S i i n a siis melkoinen etu pienviljelijalle.
N a i s t a j a monista muista s y i s t a osottaa m a a n v i l j e l y s p i - k e m m i n p y r k i m y s t a osittumaan k u i n k e s k i t t y m a a n . N a i n on laita a i n a k i n »useimmissa L a n s i - E u r o o p a n maissa, joissa viljan- v i l j e l y s taantuu, maito- j a lihatuotannon seka vihannes- j a teolli- suuskasvien v i l j e l y k s e n lisaantyessa» kuten E m i l e V a n d e r v e l d e avomielisesti ilmaisee. S a k s a s s a esim. tilasto osottaa, etta v a r s i - naiset talonpoikaisviljelykset voittavat a l a a . V u o d e s t a 1 8 8 2 vuoteen 1 8 9 5 lisaantyi esim. niiden viljelysten ala, j o t k a kasitti- v a t 2 — 2 0 h a , noin 6 6 0 , 0 0 0 hadla. A m e r i k a n Y h d y s v a l l o i s s a on maatalousyksikkdjen suuruus saannollisesti j o k a u a n a i k a a v a h e n t y n y t . V u o n n a 1 8 5 0 oli siella maatilain keskipinta-ala
122 K. J . Laine. \
2 0 2 , 2 acrea, mutta vuonna 1 8 8 0 oli se vain 1 3 3 , 7 acrea. —
T u n n e t t u sosialisti E d . Bernstein on tullut, verrattuaan S a k s a n , H o l l a n n i n , R a n s k a n , E n g l a n n i n . j a B e l g i a n maanviljelystilastoa, seuraavaan lopputulokseen: »Kaiken taman m u k a a n ei voi olla epailystakaan siita, etta k o k o L a n s i - E u r o p a s s a , niinkuin myos A m e r i k a l a i s e n unionin itaisissa valtioissa, pieni j a keskikokoinen vilj-elys k a i k k i a l l a k a s v a a , k u n taasen suur- tahi jattilaisviljelykset menevat taaksepain». S a m a a n tulokseen ovat tuUeet m y o s Otto H e r t z j a E d u a r d D a v i d , joista v i i m e k s i mainittu lausui M a r x i n agrariteoriasta, etta harvoin kokemus on osottanut j o n k u n opin y h t a v a a r a k s i k u i n sen.
S a k s a n Sosialidemokratian viralKnen ohjelma j a k a n t a , on kuitenkin y h a edelleen j y r k a s t i marxilainen, v a i k k a k i n puolueen keskuudessa on ilmantunut siita eriavia mielipiteita, kuten k o h t a s a a m m e huomata.
I I I .
K a r l M a r x i n teoria maanviljelyksen kehityksesta, j o n k a han sittemmin »Paaoma»-teoksessaan j o t e n k i n laajasti perusteli, sai kannatusta jo vuonna 1 8 6 4 Lontooseen perustetun »kansain-
yalisen ty6vaenyhdistyksen» kokouksissa. L a u s a n n e n k o k o u k - sessa vuonna 1 8 6 7 pohdittiin v i l k k a a s t i a g r a r i k y s y m y s t a . T a l l o i n e s i i u t y i k a k s i suuntaa, proudhonilainen j a marxilainen. P r o u d - honilaiset pitivat pienta maaomaisuutta personallisen vapauden valttamattomana ehtona, k u n taasen m a r x i l a i s e t vaativat yhteista maanomistusta, luottaen suurtuotannon etevammyyteen. B r i i s - selin kokouksessa seuraavana vuonna saivat marxilaiset ehdotto- m a n voiton. K o k o u k s e s s a h y v a k s y t t i i n lausunto, j o n k a m u k a a n t e k n i k a j a tiede ehdottomasti v a a t i v a t m a a n v i l j e l y k s e n harjoitta- mista suuressa mittakaavassa, seka vaadittiin, etta m a a oli teh- t a v a yhteisomaisuudeksi j a jatettava tuotanto-osuuskuntien viljel-
.... irtiih^ ..•.J.iriMT
Saksan sosialidemokratian suhde maataloziskysymykseen. 123
tavaksi. B a s e l i n kokouksessa vuonna 1 8 6 9 k a v i kuitenkin ilmi, etta viimeksimainittuun kohtaan nahden oli erimielisyyksia ole- massa. T o i s e t nimittain eivat h y v a k s y n e e t Briisselin kokouksen k a n t a a yhteisomaisuudeksi t e h d y n m a a n viljelystavasta, v a a n ehdottivat, etta v i l j e l y s olisi suoritettava valtion j a kuntain kautta.
A s i a s t a s e l v i y d y t t i i n kuitenkin siten, etta kokous lausui v a i n l y h y e t pontensa, etta maaomaisuus valttamattomasti J a taydella , oikeudella on otettava yhteiskunnan haltuun, — viljelystavasta
ei tehty mitaan paatoksia. — J o n k u n verran m y o h e m m i n j u l - kaisi »kansainvalisen ty6vaenyhdistyksen» Geneven osasto m a n i - festin, jossa m . ' m . k a i k k i a pienviljelijoita j a t y o l a i s i a ' k e h o i t e t - tiin mita i n n o k k a i m m i n y h t y m a a n tuotanto-osuuskunniksi m a a n - viljelysta varten.
Mutta k a i k k i n a m a paatdkset j a kehoitukset otti S a k s a n maalaisvaesto vastaan valinpitamattomana. S e n t i l a , tosin ei oUut loistava, mutta entisiin oloihin verraten oli se kuitenkin mel- koisesti p a r a n t u n u t ; j a sitapaitsi se ei ollut ollenkaan halukas luo- pumaan isilta peritysta maastaan j a luovuttamaan tyonsa hedelmat toisten h y v a k s i . N i i n i k a a n maalaistyolaisetkin osoittivat k y l m a - kiskoisuutta naille innokkaille kehoituksille. V u o n n a i 8 7 4 j u l k a i s i
W i l h e l m L i e b k n e c h t , M a r x i n uskollinen oppilas, teoksen »Maa-
* kysymyksesta», jossa h a n koetti k a r k o t t a a tuota valinpitamattd- m y y t t a j a selittaa sosialistien kantaa. - M u u n muassa lausuu h a n s i i n a : »Pienviljelyksen kuolemantuomio on julistettu j a pelasta- m i s y r i t y k s i l l a voidaan korkeintaan pidentaa tuskallista kuolin- kamppausta. T e h o k k a i t a keinoja havion estamiseksi ei ole ole- massa». A i n o a s t a a n m a a n yhteisomaisuudeksi tekeminen v o i pelastaa talonpojat. Mutta t a m a tapahtuu vahitellen j a rauhalli- sesti. V a l t i o n maatiloilla kaytetaan ensin yhteisviljelysta j a k u n talonpojat saavat nahda yhteenliittymisen h y v a t seuraukset, niin he k y l l a k i n tulevat vapaaehtoisesti luovuttamaan maansa. T a m a L i e b k n e c h t i n teos tuli yleisesti k a y t e t y k s i agitationissa m a a -
124 K. J . Laine.
seuduilla, mutta ei silla ollut menestysta. — G o t h a n kokouk- sessa vuonna 1 8 7 5 saatiin a i k a a n sovinto S a k s a n eri sosialisti- r y h m i e n k e s k e n j a samalla h y v a k s y t t i i n ohjelma, j o k a yleensa k a y M a r x i n suuntaan, mutta j o s s a k u i t e n k i n on monta L a s s a l l e n aatepiirin m u k a i s t a kaannetta.
P l a n G o t h a n k o k o u k s e n j a l k e e n alkoi S a k s a n sosialidemo- kratialle k o v a a i k a . T o u k o k u u s s a v. 1 8 7 8 tapahtui H o d e l i n onneton m u r h a y r i t y s S a k s a n k e i s a r i a v a s t a a n . T a m a H o d e l ei oikeastaan kuulunut sosialidemokrateihin, mutta k u i t e n k i n v a l t a - k u n n a n hallituksen esityksesta v a l t i o p a i v i l l e annettiin ehdotus poikkeuslaiksi sosialidemokratian vallattomuuksien ehkaisemiseksi.
T a m a lakiehdotus hylattiin silla k e r t a a ; mutta k u n p i a n sen j a l - keen eras N o b i l i n g , j o n k a ei s u i n k a a n voitu todistaa olleen teke- misissa sosialidemokratian k a n s s a , t e k i uuden m u r h a y r i t y k s e n keisaria v a s t a a n , niin s a i hallitus uusien valtiopaivien — v a n h a t olivat hajoitetut — h y v a k s y m a a n lakiehdotuksensa, j o s k i n m u u - tamilla muutoksilla. —• P o i k k e u s l a k i oli voimassa vuoteen 1 8 9 0 asti. T a l l a a i k a a olivat k a i k k i t y o v a e n oirganisationit hajoitetut, sanomalehdisto oli lakkautettu j a kokoontumisvapaus a a r i m - milleen kiristetty. S e l v a a h a n on, ettei sosialidemokratia talloin voinut pohtia m a a t a l o u s k y s y m y s t a , e i k a u h r a t a a i k a a j a v o i m i a maalaisagitationiin, silla t a y s i t y o oli pitaa t e o l l i s u u s t y o v a k e a ' sosialismille uskollisena. — M a r x i n k a s i t y s maataloudesta oli k u i t e n k i n edelleen vallitsevana sosialistien k e s k u u d e s s a ; sita to- distaa muun muassa 8 0 - l u v u l l a i l m e s t y n y t lentokirjanen »Pien- v i l j e l y k s e n • haviosta s u u r v i l j e l y k s e n kautta». S i i n a sanottiin, nojautuen 7 0 - l u v u l l a maataloudessa etupaassa merentakaisen k i l - pailun aiheuttamaan taloudeUiseen pulaan, etta niinkuin k a u p a s s a j a teollisuudessa niin m a a n v i l j e l y k s e s s a k i h k o h t a a h a t a ainoastaan pientuotantoa, k u n taasen suurtuotanto p y s y y p y s t y s s a j a l a a - jenee. P i e n v i l j e l i j a i n l u k u vahenee, j o t a vastoin suurtuotannon
Saksan sosialidemokraiian suhde maatalouskysymykseen. 125
tapaan harjoitettu m a a n v i l j e l y s voittaa alaa». Todellisuudessa asia oli kuitenkin painvastoin.
P o i k k e u s l a i n loputtua r y h t y i v a t sosialistit k a i k i n v o i m i n luomaan uutta j a r j e s t y s t a puolueelle. H a l l e s s a vuonna 1 8 9 0 laadittiin uusi organisationiasetus j a vuonna 1 8 9 1 E r f u r t i n puoluepaivilla h y v a k s y i S a k s a n sosialidemokratinen puolue uuden ohjelman, j o k a v i e l a k i n on voimassa j a j o n k a teoretinen osa tiesi puhtaan marxilaisuuden taydellista voittoa. T a m a n ohjel- m a n oli laatinut puolueen tieteellisen aanenkannattajan »Neue Zeit»in toimittaja tohtori K a r l K a y t s k y . O h j e l m a n ensimainen lause k u u l u u : »Porvarillisen yhteiskunnan taloudellinen k e h i t y s . tuottaa luonnon pakosta perikadon p i k k u l i i k k e e n harjoittamiselle, j o k a perustuu siihen, etta tuotantovalineet ovat tyontekijan y k s i - tyisomaisuutta*.
T o i s e s s a kappaleessa nimenomaan lausutaan, etta »talon- pojat» kuuluvat niihin k e s k i l u o k k i i n , j o t k a vahitelLerL-baviavat, vaipuen alas palkkatyolaisten asemaan. J a v a h a n etaampana m a i n i t a a n , etta »talonpojat tungetaan pois omaisuudestaan», j a etta styotatekemattomat suurtilalliset» saatetaan hanen tuotteensa omistukseen.
K u t e n edellaolevasta n a k y y , tuomittiin pienviljelys autta- mattomasti kuolemaan. Mutta k u n t a m a sosialidemokratian k a n t a ei ollenkaan saanut v a s t a k a i k u a maaseudulla, palasi maa- t a l o u s k y s y m y s y h a uudelleen j a uudelleen »paivajarjestykseen», alun pitaen tosin v a i n kaytannoUisista agitationi-syista. N i i n p a K o l n i n puoluepaivilla vuoiipa 1 8 9 3 keskusteltiin tosin a i v a n y l i malkaisesti, koskettelematta m a a t a l o u s k y s y m y k s e n periaattelllsiin puoliin, agitationista maaseuduilla. U s e a t puhujat huomauttivat, etta tassa • agitationissa on puoluelehdilla j a ilmaiseksi maalais- vaeston keskuuteen jaettavilla a g r a r i k y s y m y s t a pohtivilla lento- lehtisilla t a r k e a osansa. L i e b k n e c h t puheenvuorossaan ensin sivumennen huomautti, etta maaseutuagitationista puhuttaessa
126 K. J . Laine.
siihen sekoitetaan k a i k e n l a i s t a asiaan kuulumatonta. S a n o i k u i - tenkin m i e h h y v a k s e e n • havainneensa, etta puoluetoverit ovat huomanneet yleisen puhe-tapansa,- j o t a he ovat^ tottuneet tahan asti k a y t t a m a a n , maaseuduilla tehottomaksi. Maaseutua j a taion- p o i k i a on ensin opittava tuntemaan, silla' olot maanviljelyksessa ovat a i v a n erilaiset j a entiset k a a v a t eivat siina kelpaa. »Meidan t a y t y y » , sanoi L i e b k n e c h t , »oppia k a y t t a m a a n toista puhetapaa maalaisvaestoUe, kaupunkilaiskielta, tavallista puoluekieltamme, niin sanoakseni, eivat talonpojat ollenkaan y m m a r r a . M e i d a n t y y t y y sosialiset k y s y m y k s e t esittaa heille heidan omalla kielel- laan, selvittaa niiden suhde heidan asemaansa nahden j a sita varten on t a y t y m y s naita perin pohjin tutkia. T a l o n p o i k a on materialisti sanan teravimmassa merkityksessa — h a n tahtoo todellisuntta, Losiasioita j a viheltaa puheenparsille». K d l n i l a i n e n A d o l f Hofrichter sanoi maaseutuagitationin paaasiallisesti k u u l u - v a n maakuntajarjestdille, s e k a lausui mielipiteenaan, etta maalais- agitatorien t a y t y y olla itse maalaisia.
T a h a n suuntaan k a v i keskustelu K o l n i n puoluepaivilla.
Mitaan erikoista paatosta ei viela tehty, silla asiaa ei oltu otettu- k a a n esille itsenaisena k y s y m y k s e n a , v a a n kuitenkin tohtori B r u n o Schoenlankin ehdotuksesta paattivat puoluepaivat ottaa a g r a r i k y s y m y k s e n seuraavana vuonna F r a n k f u r t i s s a pidettavien puoluepaivien paivajarjestykseen.
(Jatk.)
Maamme tyovaesid?i ammaitikmtnallinen yhteenliittyminen, 127
M A A M M E T Y O V A E S T O N A M M A T T I K U N N A L L I - N E N Y H T E E N L I I T T Y M I N E N .
Valtiollisen sosialidemokraatisen tyovaenliikkeemme voitto- k u l u n rinnalla viime vuosina on p a l k k a t y o v a e n ammatillinen yhteenliittyminen herattanyt verrattain v a h a n huomiota. J a itse t y o v a e n piireissakin on ammattiyhdistysliike v a r s i n k i n muutamien viime vuosien kuluessa ollut laiminlyoty, eli »sivualalla», n i i n k u i n eras ,ty6vaenpuolueemrne johtomiehista sanoo. K u i t e n k i n ulottu-.
v a t tyovaen ammatillisen jarjestymisen juuret Suomessa jo ver- rattain k a u v a s taaksepain.
J o k o h t a sen j a l k e e n k u i n maahamme ensimaiset tyovaen- y h d i s t y k s e t perustettiin, sai ammatillinen jarjestayminen alkunsa ammattiosastojen muodossa. Ne kuitenkin toimivat erillisina y h d i s t y k s i n a , j o t k a eivat paljoakaan voineet vaikuttaa j a huomiota herattaa. V u o n n a 1 8 9 7 perustettiin. maahamme ensimainen ammattiliitto, nimittain k i r j a l t a j a i n ammattiliitto, j a siita vuodesta v o i m m e sanoa ammatillisen l i i k k e e n varsinaisesti alkaneen. K a k s i vuotta m y o h e m m i n perustivat m y o s k i n maalarit, metallityonteki- jat, salvumiehet, kivityontekijat, raatalit j a puusepat ammatti- liittoja. N a i h i n kuuluvat osastot eivat k u i t e n k a a n yleensa ole oUeet itsenaisia j a puolueettomia ammatillisia y h d i s t y k s i a , n i i n k u i n ammattikunnat aikaisemmin E n g l a n n i s s a , v a a n ovat ne samalla oUeet ammattiosastoja t y o v a e n y h d i s t y k s i s s a j a , sittenkuin v. 1 8 9 9 S u o m e n tyovaenpuolue, j o k a m y o h e m m i n nimeltaankin on muuttu- nut Sosialidemokraatiseksi tyovaenpuolueeksi Suomessa, perus- tettiin, t a m a n puolueen Hpun suojassa toimineet
T a r k k o j a numeroita ei ammattiosastoista ole saatavissa.
K u i t e n k i n v o i jonkinmoisen k u v a n luokkatietoisen tyovaen suh- teesta niihin saada verratessaan sosialidemokraatisten tydvaen- yhdistysten l u k u m a a r a a niiden yhteydessa toimivien ammatti- osastojen l u k u u n . Sosialidemokraatiseen puolueeseen k u u l u i :
V u o n n a 1899 1900 1901 i g o 2 1903 1904 190s 1906
T y o v a e n y M i s t y k s i a 64 69 31 4 1 66 99 177 937
Ammattiosastoja 119 143 98 150 184 222 317 457
128 Maamme tyovaeston amiiiaiiikunnalHnen yhteenliittyminen.
N i i n k u i n tasfa luettelosta k a y selville, on ammattiosastojen luku verrattuna tyovaenyhdistysten lukuun v a h e n t y n y t viime vuosina.
S y i t a vahentymiseen ei ole v a i k e a loytaa. Meikalainen tyovaenUike on saanut esikuvansa S a k s a s t a , jossa ammatilliselle liikkeelle ei anneta suurta m e r k i t y s t a sosialistijohtajain piireissa valtiollisen taistelun rinnalla. T o i s e k s e e n vaatii ammatillinen taistelu melkoista suurempaa yhteiskunnaUista k y p s y y t t a k u i n valtioUinen puolueittain tapahtuva taistelu. M i k a l i siten t y o v a e n - Uike on kehittynyt, on luonnoUista, etta ammatillinen liittoutumi- nen ei ole j a k s a n u t sen tasalla p y s y a . •
O n k u i t e n k i n selvaa, etta p e l k k a valtioUinen taistelu ei ajan p i t k a a n v o i k a y d a painsa. Valtiollisesta taistelujarjestosta tyomies IdytaS kannatusta v a i n yleisUle yhteiskunnallisille harras- tuksilleen, jotavastoin hanen yksityistaloudelliset etunsa v o i v a t tulla turvatuiksi ainoastaan ammattijarjeston kautta. J a i l m a n muuta on selvaa, etta v a r s i n k i n meilla, jossa p a l k k a t y o v a k i teolli- suuden palveluksessa on moneen muuhun maahan verrattuna vahainen ( 1 0 7 , 8 2 8 henkiloa virallisen tilaston mukaan), on valttama- tonta, j o t t a erilliset ammattiosastot y h t y v a t k o k o m a a n kasitta- v a k s i liitoksi yhteisia etuja valvomaan.
T a l l a i n e n Uitto, »SuomenAmmattijarjestd», perustettiin viime vuonna j a alotti toimintansa huhtikuun 1 7 p:na. S e on asket- tain julaissut selonteon ensimaisesta toimintakaudestaan jouluk.
3 1 p:aan 1 9 0 7 . T o s i n on liian aikaista taman selonteon perus- teella r y h t y a minkaanlaisiin ennusteluihin liiton vastaisesta toi- minnasta j a sen menestysmahdoUisuuksista. K u n k u i t e n k i n on odotettavissa, etta ammatillinen liike meilla, niinkuin moniahtaalla muuallakin on k a y n y t , v a r m a a n k i n jo a i v a n laheisessa tulevai- suudessa tulee olemaan m e r k i t t a v a n a tekijana tj^oolojen, palkkaus- suhteiden j a tyovaenaseman kehityksessa, ei liene v a i l l a mielen- kiintoa poimia niuutamia tietoja mainitusta selonteosta.
Ammattijarjestodn kuului v. 1 9 0 7 lopuUa 1 9 ammattiliittoa' j a 5 paikalhsjarjestoa. M i s s a maarin m i k i n tyolaislaji on siina
edustettuna, n a k y y seuraa vasta taulusta. S a m a l l a siita k a y sel- ville osastojen j a jasenmaarien lisays viime vuonna.
