YHTEISKUNTA- TALOUPELLINEN AIKAKAUSKIRJA
J . H . V E N N O L A J . F O R S M A N
T O I M I T U S :
OSK. G R O U N D S T R O E M M A R T T I K O V E R O
S i s a l l y s : K u i n k a l a a j a l l e t u H s i t y o v a e n t y t t k y v y t t o m y y s - j a
v a n h t i u s v a k t i t t t n s m e i i l a u l o t t t t m a a n ? kirj. A u g . H j e 11. M a a n o m i s t a k s e n •^•^
j a o s i t u k s e n v a i k n t n s m a a t a l o n t e e n V e n a j a i i a , kirj. F , L . M a h l b e r g . P a n k k i t i l a s t o j a p a n k k i e n v a l t i o t a r k a s t u s , kirj. O t t o S t e n r o t h . L a p i n - m a a n t a l o a d e l l i s e n t i l a n p a r a n t a m i s e s t a , kirj. H . P a a v i l a i n e n . K i r j a l - l i s n n t t a : y, A. Heikil ^osialisrai, mita se o n , mita se tahdo ja mita se ei voi, arv. O. G.Edvard Gylling: Maanviljelystyovaen taloudellisista oloista Ikaalisten pitajassa v. 1 9 0 2 arv. V. J . ; T i e t o j a e r i a l o i l t a : T i l a s t o a juutalaisista. Jaappa- njn tehdastyovaki; Pohjois-Araerikan yhdysvaltain teollisuus; Vaenvahentymisen p e l k o ; T e h d a s - j a kotiteoUisuuden keskenaisesta kilpailusta.
N:o 3 1907
yhteisku H tataloupellinen
A I K A K A U S K I R J A ^i^isDi^isDi^isDi^^so i l m e s t y y noin k o i m e n p a i n o a r k i n suuruisena j o k a toinen k u u k a u s i
eli kuusi k e r t a a vuodessa.
A i k a k a u s k i r j a kasittelee yleistajuisessa muodossa yhteis- kunnallisia j a taloudellisia k y s y m y k s i a j a seuraa niiden k e h i t y s t a j a k e h i t y k s e n tuloksia koti- j a ulkomailla. S e sisaltaa s e k a alku- peraisia k i r j o t u k s i a ctta selontekoja yhteiskuntataloudellisten k y - s y m y s t e n k a s i t t e l y s t a koti- j a ulkomaisessa kirjallisuudessa s e k a arvosteluja huomattavammasta yhteiskuntataloudellisesta k i r j a l l i - suudesta,
T i l a u s h i n t a o n asiamiehilta, postikonttooreissa t a i toimituk- selta suoraan tilattaessa 5 m a r k k a a vuosikerralta, postimaksut j a lahetyskustannukset siihen luettuina. A s i a m i e h i l l e , j o i t a toivo- t a a n saatavan y m p a r i m a a t a j a k a i k i s t a k a n s a n kerroksista, a n - netaan j o k a kuudes vuosikerta i l m a i s e k s i .
J . H . Vennola, Osk. Groundstroem,
Paatoimittaja. Toimitussihteeri.
J . Forsman, Martti Kovero.
Y b t e i s k u o t a t a l o a d e l l i s e o a i k a k a a s k i r j a o : P a a t o i m i t t a j a : J . H . V e n n o l a , H u v i l a k a t u 2. T e l . 3 6 8 2 . T o i m i t u s s i h t e e r i : O s k . Groundstroem, L u o t s i n k . 4 . T e l . 53 3 3 . T o i m i t u k s e n osote: H e l s i n k i .
Ikateeminen klrjakauppa
H e l s i n g i s s a . ^ 3
Omistaa runsaan varastou aeka kotimatsta etta ulkomaalaista kir- jaUieuutta.
Toimittaa nopeasti kirjallisuutta, jota ei lOydy yarastossa.
Sulkeutuu yleisSn suosiolliseea huomioon esiintyvaasa kirjallisuua- tarpeessa.
ilHjlierg &L6pposen RakennustoiiDisto
• | O m i s t a j a J E d v . Ldppdnen.
aS Viadimirinkatu 3 3 . P u h . 4 5 9 4 . T a v a t a a n 5 — 8 .
T e k e e piirastuksia s e k a ottaa tehdakseen j a valvoakseen k a i k k i a r a k e n -
a
* nusalaan kuuluvia tBitS, urakalla sekji laskunn. M y y halvimmalia s e k S edolli- siUa ehdoilla, hyvia (prima) rakennusaineita, k a i k k i a lajeja. T o i m i t t a a etcTisi 3 tyonjohtajia sekS tyontekijoita e r i rakennusaloilla.^ T y S t t a a t a a n . H t n n a t h a l v i m m a t .
KUINKA LAAJALLE T U L I S I T Y O V A E N T Y O - KYVYTTOMYYS- JA V A N H U U S V A K U U T U S
M E I L L A U L O T T U n A A M ?
Kirjottannt
Aug. Hjelt.
A i v a n etualalla sosiaalipoliittisten k y s y m y s t e n j o u k o s s a o n n y k y a a n m e i i l a t y o v a e n j a sen asemassa olevien henkiloiden vakuutus t y o k y v y t t o m y y d e n j a vanhuuden varalta. T a t a laaja- kantoista k y s y m y s t a on v a r s i n k i n paattyneissa valtiopaivavaaleissa a h k e r a a n pohdittu j a suunnitteluja sen . jarjestamiseksi esitetty m o n e n suuntaisia, mahdollisia j o p a mahdottomiakin.
E i ole sen v u o k s i mielenkiintoa v a i l l a y r i t t a a edes j o n k u n verran, j o s k i n enimmakseen v a i n arviolaskujen pohjalla, y r i t t a a v a l a i s t a k y s y m y s t a , k u i n k a suuren osan k a n s a a m m e t a m a v a k u u - tus, j o s se todella otetaan kaytantoon, tulisi kasittamaan. S e u - r a a v a s s a esitetaan m u u t a m i a lisia t a m a n asian s e l v i t t e l y y n . M a i - n i t t a v a on k u i t e n k i n s i t a ennen, etta tassa edellytetaan k y s y - m y k s e n alaisen vakuutuksen tulevan rakennettavaksi vakuutus- p a k o n periaatteelle j a etta se saannonmukaisesti kasittaa k a i k k i
1 5 vuotta tayttaneet henkilot, j o t k a p a l k k a a vastaan ovat toisen tyossa. M u u t a m a t h e n k i l o r y h m a t , j o i h i n nahden t a m a vakuutus j o k o ei n a y t a olevan tarpeen v a a t i m a n a t a h i j o i t a ei sopivasti voitane asettaa v a k u u t u s p a k o n ' a l a i s i k s i s e n k a a n v u o k s i , etta niiden vakuutusmaksujen suorittamista k a v i s i y l e n v a i k e a k s i v a l v o a , tulisi k u i t e n k i n j a t t a a pakollisen v a k u u t u k s e n ulkopuolelle j o k o aina t a h i v a i n asianomaisten erityisesta anoniiiksesta. E d e l l i s e e n r y h m a a n tulisivat k u u l u m a a n sellaiset valtion, k u n n a n , yleisten laitosten
124 Aiig. Hjelt.
tahi y k s i t y i s t e n palveluksessa olevat v i r k a - j a toimimiehet, j o i d e n vuotuiset palkkatulot nousevat y l i 2,500 m a r k a n . J a l k i m a i s t e n joukosta ovat erityisesti m a i n i t t a v a t : ne, j o t k a ainoastaan tila- paisesti (s. o. enintain 6 0 p a i v a a vuodessa) k a y v a t toisen tyossa, s e k a sellaiset perheen jasenet, j o t k a kotoisesta t y d s t a a n saavat v a p a a n y l l a p i d o n ohessa ainoastaan vahaista muuta h y v i t y s t a rahassa t a i luonnossa.
H y v i n valitettava m a a m m e virallisen tilaston puute on, etta se ei sisalla m i t a a n todellista, n y k y a j a n v a a t i m u k s i a edes lahennellen t y y d y t t a v a a selvitysta m a a m m e vaeston r y h m i t y k s e s t a elinkeinoihin j a a m m a t t e i h i n nahden. N e ' tiedot, j o t k a talta alalta l o y t y v a t , ovat lahtosin papiston j o k a i o : s vuosi laatimista vaestotauluista, joissa tiedot annetaan v a l m i i s s a s u m m a l u v u i s s a saadetyn kangistuneen k a a v a n m u k a a n . Onnettomuudeksi tuli t a m a k a u a n noudatettu k a a v a v u o n n a 1899 muutetuksi siten, etta vaesto oli r y h m i t e t t a v a elinkeinojen m u k a a n v a i n suuriin yleisiin r y h m i i n e i k a enaan, k u t e n s i t a ennen, m y o s a l a r y h m i i n . H u o m i o o n ottamatta on siten k o k o n a a n j a t e t t y ne yhteiskunnalli- sessa j a taloudellisessa suhteessa tarkeat eroavaisuudet, j o t k a ammattiasemaan nahden . ovat oleraassa s a m a n elinkeinon alalia toimivien henkiloiden valilla. N i i n p a on ollut y h d e s s a kokonais- s u m m a s s a ilmotettava k a i k k i e n niiden henkiloiden luku, j o t k a s a a v a t elatuksensa m a a n v i l j e l y k s e s t a j a sen sivuelinkeinoista, e i k a anneta mitaan tietoja siita, k u i n k a suuri on m a a n v u o k r a a j i e n l u k u , k u i n k a suuri s y y t i n k i l a i s t e n , torpparien, renkien, paiva- tyolaisten j . n. e. '
V i i m e k s i eli v. 1900 toimitettu n . s. yleinen vaenlasku n a i n olleh . e i tarjoo vaeston a m m a t t i r y h m i t y k s e s t a m i t a a n taydellisia tietoja, j o i d e n pohjalla voitaisiin v a r m u u d e l l a l a s k e a , k u i n k a suuri osa vaestosta kuuluu t y o v a e n l u o k k a a n t a h i taloudellisessa suh- t e e s s a ' on sen asemassa. T a t a v a e n l a s k u a h a i t t a a sen ohessa toinen vajavaisuus, j o k a v a i k u t t a a j o n k u n v e r t a n hairitsevasti
Tyovaen tyokyvyttomyys- ja vanhuusvakmitus. 125;
sen esittamiin lukuihin. O n naet ilmeista, etta melkoinen m a a r a henkiloita, j o t k a v a h e m m a n v a k i n a i s e l l a tyoUa, m u t t a kuitenkin:
varsinaisesti eli etusijassa saapi elatuksensa m a a n v i l j e l y k s e n j a sen sivuelinkeinojen alalia, on erikoisentamatta luettu siihen y l e i - seen ammattiluokkaan, j o n k a n i m i t y k s e n a o n : »henkiloita, j o t k a eivat elata itseaan vissilla elinkeinolla, s e k a henkiloita, j o i l l a ei ole v a k i n a i s t a tahi m a a r a t t y a tointa, satunnaisia paivaty6laisia», T a h a n l u o k k a a n on naet luettu kokonaista 163,497 »paahenkil6a»- j a k o k o se henkilokunta (vaimot j a lapset m u k a a n luettuina),.
j o k a siihen kuului, nousi y l i neljan satatuhannen eH 429,68o:een.
T a m a l u k u on 158 promille k o k o vaestosta, k u n v a s t a a v a suhde- l u k u vuoden 1890 vaenlaskussa oli v a i n 4 1 .
T a s t a johtuu suureksi osaksi se v a r s i n huomattava seikka,, etta se osa kansaamme, j o k a saapi toimeentulonsa m a a n v i l j e l y k - sesta j a sen sivuelinkeinoista, 1900 vuoden vaenlaskun' tulosten m u k a a n olisi v a h e n t y n y t vuosina 1 8 9 1 — 1 9 0 0 75.0 7o:sta a i n a 57.8 °/o:iiii asti.
T a s s a esitettyjen s y i d e n t a k i a ei v o i d a esilla olevaa t u t k i - musta varten sinansa k a y t t a a 1900 vuoden v a e n l a s k u n a m m a t t i - tilastollisia tietoja, v a a n on y r i t e t t a v a -toista tieta h a n k k i a j o t a - k i n selvitysta k y s y m y k s e e n , k u i n k a suureksi perustettavaksi eh- dotetun Y l e i s e n Vakuutuslaitoksen vakuutettujen p i i r i tulisi muo- dostumaan. . . -
L a h i n n a tarjoutuvat tassa edellisen eli vuoden 1890 yleisen vaenlaskun tulokset, j o t k a useissa kohden ovat melkoista s e i k k a - peraisempia j a siis kayttokelpoisempia k u i n 1 9 0 0 vuoden. N i i d e n rinnalla ovat aineksina kaytettavat ne vaestoa k o s k e v a t tiedot,.
j o i t a t a v a t a a n teollisuustilastossa, kunnallista verotusta esittavissa tutkimuksissaj n. s. »Tilattoman vaeston alakomitean» tilastolh- sessa tiedustelussa y . m . A i n e h i s t o n vajavaisuus tekee valtta?
mattomaksi laajalti turvautua a r v i o l a s k u i h i n e i k a niin muodoia.
salli esittaa t a y s i n v a r m o j a tuloksia.
126 Aug. Hjelt.
S e u r a a v a s s a esitetyt laskut tarkottavat vuotta 1905, v a i k k a niiden p o h j a k s i on t a y t y n y t etupaassa k a y t t a a tietoja edellisilta vuosilta.-
M a a m m e t a r k e i m m a n elinkeinon eli maanviljelyksen a l a l i a o l i v u o n n a 1890, vaestotilaston m u k a a n , miespuolisten paahenki- ioiden, s. o. itsenaisten ansaitsevaisten j a perheenelattajien l u k u ,300,394. O t t a m a l l a huomioon yleisen v a e n l i s a y k s e n , j o k a vuosi-
k y m m e n e l l a 1891 — 1 9 0 0 o h 13.97 "/o s e k a vuosina 1 9 0 1 — 1 9 0 S 6.62 7o, saadaan s a m a n h e n k i l o r y h m a n v a s t a a v a k s i l u v u k s i v u o n n a
1900 3 4 2 , 0 0 0 s e k a v u o n n a 1905 3 6 5 , 0 0 0 . N a m a luvut j a k a a n - tuivat v u o n n a 1890 s e k a (arvion m u k a a n ) vuosina 1900 j a 1905 s e u r a a v a s t i :
1890 1900 1905 T i k l l i s i a . 1 9 0 , 2 2 4 9 6 , 0 0 0 100,000 A r e n t i m i e h i a , k r a u n u n ' talonpoikia,
uutisviljelijoita . . . . . 18,3 3 8 16,000^ 16,000 Maatorppareita S 9 i 8 s i 7 0 , 0 0 0 74,ooo Syytinkilaisia 14,772^) 15,000 15,500 Itsellisia, j o t k a tekevat tyota toisen
maalla •. . . 84,915^) 108,500 1 1 9 , 8 0 0 Kalastajia y. m . 2,071^) 2 , 5 0 0 2 , 7 0 0
Y h t e e n s a 3 0 0 , 3 9 4 ' 3 4 2 , 0 0 0 3 6 5 , 0 0 0
V a e n l a s k u vuodelta 1900 osotti maanviljelyksella itsenai- sesti • toimeentulonsa s a a v i e n miehenpuolisten henkiloiden (paa- henkiioiden) l u v u n ainoastaan 3 2 i , 5 3 8 : k s i eli siis 2 0 , 4 6 2 v a h e m - m a k s i k u i n y l e m p a n a on otaksuttu. H u o m a u t e t t a v a on tassa k u i - t e n k i n k a h d e s t a seikasta. E n s i k s i k i n s y y t i n k i l a i s e t v. 1900 luettiin
^) N a i t a lukuja 'ei l o y d y v u o d e n 1890 vaestotilastossa. N i i d e n laskemista- vasta k a t s o : A u g . H j e l t : N a g r a ' statistiska b e r a k n i n g a r angaende en reform af rostratten, siv. 1$. (1899).
Tyovaen iydkyvyttdmyys- ja vanhuusvakmitus. 1 2 7
paaomista j a elakkeista elajien r y h m a a n e i v a t k a siis l a i n k a a n sisally y l l a mainittuun l u k u u n . T o i s e k s i on j u u r i tassa k o h d e n v i i t a t t a v a s i v u l l a 125 t e h t y y n yleiseen muistutukseen 1900 vuoden vaenlaskussa toimeenpantua r y h m i t t t e l y a vastaan. S i i h e n o n sita e n e m m a n s y y t a , k o s k a v . 1900 ilmeisesti on, t a u l u k a a v a s s a annettujen osviittojen m u k a a n , m a a n v i l j e l y s v a e n paahenkiioiden j o u k k o o n luettu m y o s m a a n v i l j e l y s t o i h i n osaa ottavat palvelijat,
mutta namat v u o n n a 1890 olivat sijotetut palveluskunnan eri- tyiseen sarekkeeseen e i v a t k a siis l a i n k a a n sisally 1890 y u o d e n m a a n v i l j e l y s v a e n lukuun 3 0 6 , 3 9 4 . N i i t a m a i n i t a a n ainoastaan neljan ensimaisen y l l a luetellun m a a n v i l j e l i j a l u o k a n kohdalla.-
N a i d e n miehenpuolisten palvelijain l u k u oli v u o n n a 1 8 9 a 6 7 , 4 3 8 . T a m a l u k u lienee t u s k i n seuraavina 15 • vuotena k o h o n - nut. . Henkiluetteloista k a y ,naet selvasti esiin, etta r y h m a : »henki- loita, j o t k a o v a t m u i l l a laillisessa • palveluksessa, y n n a h e i d a n v a i m o n s a j a lapsensa» on p i t e m m a n a i k a a ollut suhteellisesti vahenemassa' pain;- sen l u k u k o k o vaesto on verrattuna o l i vuo- desta 1880 vuoteen 1900 asteettain alentunut 12.3 "/oista 8.6
> : i i n . V o i n e e siis otaksua, etta maanomistajien j a v u o k r a m a a n haltijain pestattujen miehenpuolisten palvelijain l u k u v i e l a v u o n n a
1905 oH noin 6 8 , 0 0 0 .
V a i m o n p u o l i s t e n palvelijain l u k u o l i v u o n n a 1890 y l l a mai- nituissa m a a n v i l j e l i j a r y h m i s s a 76,857, j a otaksutaan a s k e n esitetyn perusteella v u o n n a 1905 oUeen 7 7 , 0 0 0 .
M i t a m a a n v i l j e l y k s e n alalia itsenaisesti t o i m i v i i n n a i s i i n tulee," n i i n oli niiden l u k u v u o n n a 1890 s a m a n vuoden v a e n l a s k u n
m u k a a n yhteensa i6,y2y, n i i s t a : " .
T i l a U i s i a 8 , 5 8 0 A r e n t i m i e h i a , kruununtalonpoikia, uutisviljelijoita . . . . 2,516
Maatorppareita 4 , 0 9 3 Muita torppareita ' . 1,538
128 Aug. Hjelt.
V u o d e n 1900 vaestotilasto taas mainitsee, etta rnaanviljelyk- sen alalia p a a h e n k i l S i n a s i l l o i n toimi 101,000 naista, j o i s t a ilmei- sesti suurin osa oli palvelusvakea. E d e l l y t e t t y n a etta t a m a l u k u
1905 lopussa oli noussut 105,000, voitaisiin e h k a olettaa, etta k y s y - m y k s e s s a oleva suuH h e n k i l o l u k u silloin j a k a a n t u i seuraavasti:
T i l a U i s i a 9 , 0 0 0 Arentimieliia, kruununtalonpoikia, uutisviljelijoita . . . . 2 , 5 0 0
Maatorppareita 4 , 5 0 0 Muita torppareita 1,800 Palvelijattaria 7 7 , 0 0 0 Paivapalkkalaisia (osa) 10,200
Teollisuuden alalta ovat tiedot osaksi melkoista v a r m e m - m a t , k u n tassa v o i turvautua teollisuustilaston tietoihin, v a i k k e i v a t h e k a a n n i i n t a y s i n t a s m a l l i s i a ole.
T a m a n tilaston m u k a a n oli v u o n n a 1900 teollisuuden palveluksessa k a i k k i a a n 106,310 henkea, j o t k a olivat tayttaneet 15 vuotta. N a i s t a o l i : - - _ -
T a s t a tyovaesta oli kaupungeissa. 56,157 j a maaseudulla
Teollisuustilasto ei k u i t e n k a a n k a s i t a kasityoammatteja, paitsi n a h k u r i l i i k k e i t a . K a s i t y o l a i s e t a p u l a i s i i l e e n ' sen johdosta eivat s i s a l l y teollisuustilaston l u k u i h i n , v a a n on niiden l u v u n selville saamiseksi nojauduttava toisiin lahteisiin.
Papiston vaestotaulujen m u k a a n oli v u o n n a 1890 kasityo- laisten k o k o l u k u 3 8 , 6 8 8 . N i i s t a o l i :
1 5 — 1 8 vuotiaita . ' . Y l i 18 vuoden ikaisia
M i e h i a . N a i s i a . 5 , 6 6 0 . 3,077 74,669 2 2 , 9 0 4 Y h t e e n s a 8 0 , 3 2 9 2 5 , 9 8 1
50,153-
Tyovaen tyokyvyttomyys- ja vanhtmsvaktiutus. 129
M i e h i a . N a i s i a . . K a u p u n g e i s s a . . . . . . . . . . . . 17,230 3,124
Maaseudulla 18,721 6 1 3
•• - Y h t e e n s a - 3 5 , 9 5 1 3,737
M u t t a naiden kasityolaisten apulaisten luvusta vaestotilasto ei sisalla m i t a a n tietoa. H e i d a n palvelijansa ilmoitetaan olleen l u v u l t a a n k a i k k i a a n 5,609.
J o s n y t otaksutaan, etta kasityolaisten l u k u on ajanjaksolla 1 8 9 1 — 1 9 0 5 l i s a a n t y n y t 10 "/o j a etta heidan 15 vuotta taytta- neiden apulaistensa l u k u on k e s k i m a a r i n puolet - liikkeenharjotta- j i e n luvusta, olisivat puheenalaisten a m m a t t i r y h m i e n henkiloluvut
1905 vuoden lopussa olleet: tyonantajien 4 3 , 6 5 6 j a apulaisten 21,828. E d e l l i s e t olisivat r y h m i t t y n e e t s e u r a a v a s t i :
M i e h i a . N a i s i a . K a u p u n g e i s s a 18,953 3 , 4 3 6 Maaseudulla . . . 2 0 , 5 9 3 6 7 4
Y h t e e n s a 3 9 , 5 4 6 4,110
K a s i t y o a m m a t e i s s a olisi siis 1905 vuoden lopussa ollut toimessa yhteensa 6 5 , 4 8 4 henkea.
K a i k k i a a n olisi tassa esitettyjen l u k u j e n m u k a a n 1905 vuo-
*
den l o p u s s a ' o l l u t teollisen toiminnan palveluksessa 1 7 1 , 7 9 4 ' h e n - k e a , j o t k a olivat tayttaneet 15 vuotta.
Kauppaliikkeen a l a l i a t o i m i v i k s i ilmotettiin 1890 vuoden vaenlaskussa: paahenkiloita 5,441" j a apulaisia 4,394. N a m a r y h m i t t y i v a t s e u r a a v a s t i :
• • • Paahenkiloita:
M i e h i a , N a i s i a . K a u p u n g e i s s a 2 , 2 9 2 9 9 3 Maaseudulla 2 , 0 0 4 152
Y h t e e n s a 4 , 2 9 6 I,-145 Apulaisia;
• . . Miehia.". N a i s i a . K a u p u n g e i s s a 2,905 7 6 4 Maaseudulla . . . . . . . . . . . . . 6 3 3 9 2
Y h t e e n s a 3 , 5 3 8 8 5 6 . ; -
1 3 0 H/'li.
Puheenalaisella toimialalla o n h e n k i l o k u n t a k u i t e n k i n suu- resti l i s a a n t y n y t v u o s i n a 1 8 9 1 — 1 9 0 5 . V a e n l a s k u j e n m u k a a n oli se • osa kansasta, j o k a s a i elatuksensa k a u p a n alalia, v . 1890 10,756, mutta V. 1900 kokonaista 51,104. M a a k a u p p i a i t t e n l u k u nousi samaan a i k a a n . laaninhallitusten tiedonantojen m u k a a n 3 , i 7 0 : s t a 4,835:een. V u o d e n 1900 vaenlasku.ssa merkittiin kauppa- alalla, siihen luettuina m y o s p a n k i t j a vakuutuslaitokset, paa- h e n k i l o i k s i : .
M i e h i a . N a i s i a . . . . . 7,288 4,768 . . . . 4,220 6 8 1
Y h t e e n s a 11,508 • 5,449
J o s otaksutaan naiden lukujen nousseen vuosina 1 9 0 1 — 1905 10 prosentilla kaupungeissa j a 5 prosentilla maalla, olisi siis 1905 vuoden lopulla k a u p a n a l a l i a t o i m i v i e n paahenkiioiden l u k u ollut 12,448 miesta j a 5,960 naista. N a i s t a paahenkiloista oli apulaisia kaupungeissa a i n a k i n k a k s i k o l m a t t a osaa ^) eli 8 , 0 0 0 , e h k a 6 , 0 0 0 miesta j a 2 , 0 0 0 naista, m u t t a maaseudulla t u s k i n enempaa k u i n e h k a 1,000 miesta j a 2 0 0 naista. N a y t t a a naet luultavalta, etta maakauppiasten puotipalvelijat on luettu heidan henkilolliseen palvelusvakeensa, j o n a vuoden 1900 tilastossa esiin- t y i 4 4 3 miesta j a 935 n a i s t a . .
Kulkuneuvojen alalia on l a h i n n a m e r k i t t a v a rautateiden pal- veluskunta. V a l t i o n rautateilla taraa oli rautatietilaston m u k a a n v u o n n a 1905 k a i k k i a a n 6,250 seka y k s i t y i s i l l a radoilla s a m a n a vuonna n o i n 6 0 0 . ( V u o d e n 1900 v a e n l a s k u n l u k u , 5,127 paa- henkiloa, n i i h i n luettuina m y o s rautateiden tyomiehet, menee j o t e n k i n . lahelta y h t e e n rautatietilaston tietojen kanssa, 5,550 henkea). Muiden maa-kulkuneuvojen a l a l i a toimi 1900 vuoden
K a u p u n g e i s s a Maaseudulla .
^) Mainitsemista ansaitsee, etta kunnallisessa taksotuksessa vetotettiin v.
1900 kaupungeissa ainoastaan 3 , 5 2 6 kauppiasta j a maaseudulla 3,828.
Tyovaen iydkyvyttdmyys- ja vanhuusvakuutus. 131
vaestotilaston m u k a a n 2,993 henkea seka merella, sisavesilla j a k a n a v o i l l a 16,951 henkea.
J o s otaksutaan, etta v i i m e k s i mainitut luvut vuosina 1901 — 1905 ovat kohonneet 6 prosentilla, olisi siis niiden s u m m a vuo- den 1905 lopulla ollut 2 1 , 1 4 1 . N a i s t a oli otaksuttavasti viides osa tyonantajia.' Posti- j a telefonilaitoksen palveluksessa oli vuo- den 1900 v a e n l a s k u n m u k a a n 1,610 henkea, j o i d e n l u k u , 10 prosentin l i s a y k s e l l a laskettuna, vuoden 1905 lopussa o h 1,771.
N a i s t a voitanee laskea n o i n 1,500 palvelijain l u o k k a a n k u u l u v i k s i . K u l k u n e u v o j e n alalia nousi siis 1905 vuoden lopussa tyomiesten j a palveluskuntaan k u u l u v i e n h e n k i l 6 i d e n | l u k u k a i k k i a a n 2 5 , 2 6 3 : e e n , j o i s t a n a i s i a n o i n l,ooo:n v a i h e i l l a .
Henkildkohtaisten palvelijain l u k u oli 1900 vuoden v a e n - l a s k u n m u k a a n 35,827, niista m i e h i a 7,466 j a naisia 2 8 , 3 6 1 . N i i d e n l u k u oletetaan tassa olleen 1905 vuoden lopulla 3 7 , 0 0 0 , joista miehia 8,000 j a n a i s i a 29,000.
Valtion, -kunnan ja kirkon palveluksessa olevien alempien v i r k a i l i j a i n luvusta ei ole v a r m o j a tietoja, n i i t a k u n vaestotilas- tossa ei ole erotettu virkamiesten luokasta. J o t a k i n johtoa antaa k u i t e n k i n se s e i k k a , etta kunnallisissa taksotusluetteloissa vuodelta
1900 mainittiin kaupungeissa 3,631 j a maaseudulla 3,500 tak- sotettua j u l k i s e s s a toimessa palvelevaa henkiloa. V a s t a a v a l u k u oli vuoden 1905 l o p u s s a . e h k a n o i n 8,000. — V i r k a m i e s l u o k k a a n k u u l u i v u o n n a 1900 kunnallisen taksotuksen alaisista henkiloista
10,402. N a i s t a oli 6,620 taksotettu v a h e m m a s t a k u i n 2,500 m a r k a n tulosta.. T a s s a oletetaan, etta v a s t a a v a h e n k i l o l u k u oli
1905 vuoden loppuun noussut 7,ooo:een.
J a l e l l a on v i e l a se suuri t y o l a i s l u o k k a , j o n k a jasenet eivat kuulu m i h i n k a a n v i s s i i n a m m a t t i i n e i v a t k a ole vakinaisesti sidot- tuja m a a r a t t y y n t y o p a i k k a a n . V u o d e n 1900 vaenlaskussa luet- tiin tahan suureen k a n s a n l u o k k a a n p a a h e n k i l o i n a :
132 Aug. Hjelt.
• • • Miehia. N a i s i a . K a u p u n g e i s s a 17,588 6,157 Maaseudulla 9 3 , 3 9 2 4 6 , 3 6 0
Y h t e e n s a 1 1 0 , 9 8 0 52,517
K u n ottaa huomioon, etta t a m a n . s. irtaimeen vaestoon liuuluva k a n s a n l u o k k a on ripeasti k a s v a m a s s a , lienee s y y l a olet- t a a sen lisaantyneen nopea'mmin k u i n vaesto yleensa^ j a laske- t a a n sen v u o k s i 1905 vuoden lopussa siihen kuuluneen itsenai- naisesti ansaitsevaisia:
M i e h i a . ' N a i s i a .
• K a u p u n g e i s s a ' 2 0 , 0 0 0 7,000 Maaseudulla 1 0 2 , 0 0 0 50,000
• ' Y h t e e n s a 1 2 2 , 0 0 0 57,ooo
J o s n y t k a y t t a m a l l a n i i t a l u k u j a , j o t k a y l l a esitetyt l a s k u t osottavat, k a y d a a n k a t s o m a a n k u i n k a suurilukuiset ensinnakiri ne ammattiluokat ovat, j o i d e n jasenet Invaliditeettivakuutuskomi- tean l a a t i m a n l a k i e h d o t u k s e n m u k a a n tulisivat pakollisesti vakuu- tettaviksi t y o k y v y t t o m y y d e n j a vanhuuden v a r a l t a , n i i n on tulos, erikseen m i e h i i n j a n a i s i i n nahden, seuraa v a :
/. Teollisuus:
M i e h i a . N a i s i a . Y h t e e n s a . 8 0 , 3 0 0 2 6 , 0 0 0 106,300 12,000 9 , 8 0 0 2 t , 8 o o I I . Maanviljelys ;
Itsellisia, j o t k a tekevat tyota toisen
1 1 9 , 8 0 0 10,200 1 3 0 , 0 0 0 Palkollisia 6 8 , 0 0 0 7 7 , 0 0 0 145,000 V a p a i t a tyolaisia sekatyossa . . . 1 2 2 , 0 0 0 5 7 , 0 0 0 179,000 7,000 2,200 9 , 2 0 0 IV. Kulkuneuvojen alalia palvelevia 2 4 , 3 0 0 1,000 2 5 , 3 0 0 V. Julkisissa toimissa olevia . . ', 11,000 4 , 0 0 0 • 15,000 VI. Henkildllisi'd palvelijoita . . . 8 , 0 0 0 2 9 , 0 0 0 3 7 , 0 0 0 Y h t e e n s a 4 5 2 , 4 0 0 2 1 6 , 2 0 0 6 6 8 , 6 0 0
Tyovaen tydkyvyttdmyys- ja vanhuusvaktmttis. 133
T a s s a l u e t e l t u i h i n ' h e n k i l o r y h m i i n k u u l u v a t henkilot ovat itsenaisesti ansaitsevaisia. M u t t a paitsi n a i t a joutuvat t y o k y v y t t o - m y y s - j a v a n h u u s v a k u t u u s p a k o n a l a i s i k s i m y o s ne 15 vuotta tayttaneet perheenjasenet, j o t k a p a l k k a a v a s t a a n ottavat osaa kotoisiin toihin. Y I e i s i m m i n j a a n e v a t maanviljelijain t y o k y k y i s e e n i k a a n tulleet lapset v a n h e m p i e n s a kotiin. N i i d e n l u v u s t a m a a m m e virallinen tilasto ei k u i t e n k a a n sisalla m i t a a n selvitysta. K a y - tettakoon tassa sen sijaan ne r u o k a k u n t i e n l u k u a k o s k e v a t tiedot, j o t k a t a v a t a a n »Tilattoman vaeston alakomitean* h a n k k i m a s t a tilas-
tosta. J o s voitaisiin edellyttaa, etta l o maanomistajien (94,434), kruununtilanhaltijain (8,715) s e k a m a a n v u o k r a a j i e n (48,943) j a sen m a a n v i l j e l y s v a e n ruokakuntaan, j o l l a oli m a a n v i l j e l y s t a omalla
"maalla, (2,559) k u u l u i k e s k i m a a r i n 15 t y o k y k y L s l a ^ l a s t a t a i m u u t a perheen jasenta, j o t k a ottivat osaa talon toihin sellaisilla ehdoilla, etta n i i t a v o i t i i n k a t s o a nauttivan h y v i t y s t a tyostaan, m u t t a etta muissa 136,348 maanviljelysyaestoon k u u l u v i s s a ruoka- kunnissa sellaisia perheenjasenia ei- ollut l a i n k a a n , n i i n olisi siis mainitunlaisia v a k u u t u s p a k o n alaisia, e n i m m a l t a -osaltaan nuoria perheenjasenia v. 1901 ollut k a i k k i a a n 2 3 1 , 9 7 6 j a vuoden 1905 lopussa p y o r e a s s a luvussa noin 2 4 0 , 0 0 0 , j o s t a e h k a 140,000 miehenpuohsta j a 1 0 0 , 0 0 0 vaimonpuolista. J o s v i e l a n a m a tosin v a r s i n e p a v a r m a t l u v u t lisataan ennen esitettyihin, tulisi siis niiden 15 vuotta tayttaneiden henkiloiden l u k u , j o i h i n vakuutus- p a k k o ulottuisi, olgmaari 9 0 8 , 6 0 0 , j o s t a miehenpuolisia 5 9 2 , 4 0 0
j a v a i m o n p u o l i s i a 316,200. ...
N a i s t a luvuista o v a t k u i t e n k i n erinaiset. poistot tehtavat sen johdosta, etta v a k u u t u s p a k k o ei ulotu henkiloihin, j o t k a - v a s t a 5 5 vuotta t a y t e t t y a a n joutuvat v a k u u t u s p a k k o a aiheuttavaan tyo- hon. V u o d e n 1900 lopussa oli t a m a n i k a r a j a n saavuttaneita m i e h i a 148,872 j a naisia" 179,244 eli, lausuttuna prosenteissa k o k o 15 vuotta tayttaneen vaeston luvusta, 17.1' »/o j a 19.8 »/„.
M u t t a k o s k a riuoremmat t y o k y k y i s i m m a t i k a l u o k a t tiettavasti
134 • Ateg. Hjelt.
ovat puheenalaisissa amma'tti- j a h e n k i l o r y h m i s s a melkoista v a h - v e m m i n edustetut ' k u i n vaestossa yleensa, lienee oikein esilla olevassa a r v i o l a s k u s s a asettaa mainitut prosenttiluvut tuntuvasti a l e m m i k s i eli noin 8 prosentiksi, j o l l a suhdeluvulla y l l a mainitut bruttoluvut siis v i e l a o v a t vahennettavat. 'Vakuutuspakon' alai- s i k s i joutuvien henkiloiden todelliset nettoluvut olisivat siis, 1905 vuoden v a k i l u v u n pohjalla laskettuina, olleet: miesten 54.5,000 ]z.
naisten 291,000 eli yhteensa 836,000.
'Vuoden 1900 lopussa j a k a a n t u i S u o m e n vaesto i a n m u k a a n s e u r a a v a s t i :
TIR- "I — -KT • • • Molemmat M i e h i a . N a i s i a . : , , ^ sukupuclet.
alle 15 vuoden ikaisia . . . . 35.11 % 33.92 "la 34.54 % 1 5 — 5 5 » 53.74 1 53.01 > 53.30 » yli 55 » » . . . . 11.09 » 13.07 » 12.1G »
S o v e l l u t t a m a l l a s a m a a suhteellista i k a r y h m i t y s t a 1905 vuo- den v a k i l u k u u n , j o k a oh 2,892,088 henkea,' n i i s t a 1,435,073 miesta j a 1,457,015 naista, olisi siis 1905 vuoden lopussa ollut;
\.— -M- • • Molemmat Mienia. JNaisia. , , . snkupuolet.
1 5 — 5 5 vuoden iassa 771,208 772,3 6 4 1,543,572
T y o k y v y t t o m y y s - j a v a n h u u s v a k u u t u s p a k o n alaiset olisi siis prosenteissa niiden i k a l u o k k i e n k o k o henkiloluvusta, j o i h i n he kuuluivat, o l l u t : m i e h i a 70.7 "/o j a naisia 37.7 »/o eli k e s k i m a a r i n 54-2 %• • ' :
K o k o vaestoon verrattuina olivat v a k u u t u s p a k o n alaisten l u v u t : miesten 38.0 '"/o, naisten 20.0 % s e k a molempien s u k u - puolten k e s k i m a a r i n 28.9 "/o.
Y l l a olevat luvut tarkottavat, k u t e n j o o n h'uomautettu, niita henkiloita, j o i d e n v u o n n a 1906 olisi p i t a n y t l i i t t y a tyo- k y v y t t o m y y s - j a vanhuusvakuutukseen, jos se silloin olisi alkanut toimintansa. I l m e i s t a on, 'etta n a m a l u v u t olisivat, katsomatta
Tyovaen tydkyvyttdmyys- ja vanhtiiisvakuutus.
k o k o n a a n vaenlisaykseen, k y m m e n e n vuoden a i k a n a asteettaisin kohonneet sita m y o t e h , k u i n y l i m m i s s a ikaluokissa olevat v a k u u - tetut olisivat saavuttaneet 55 vuoden i a n , mutta y h a p y s y e n v a k u u t u k s e s s a jatkaneet v a k u u t u s m a k s u j e n suorittamista 65:een ikavuoteensa asti.
T i e t y s t i vaeston y l e i n e n l i s a a n t y m i n e n j a l a h i n n a varsin- k i i n tehdastyovaen ripea k a s v u tulevat vuodesta vuoteen kohotta- m a a n niiden kansalaisten l u k u a , j o t k a t y o n s a perusteella pakolli- sesti tulevat l i i t t y m a a n t y o k y v y t t o m y y s - j a vanhuusvakuutukseen.
M A A N O M I S T U K S E N J A O S I T U K S E H V A I K U T U S M A A T A L O U T E E N V E N A J A L L A .
K i r j .
F. L . Mahlberg.
S a n a l l a 'Mir tarkotetaan aluekuntaa, j o t a henkilokohtai- sesti edustaa y h d y s k u n n a n kokous, m u t t a j o s s a kayttooikeus m a a h a n , s. t. s. sen ajoittainen j a k a m i n e n k u n n a n jasenten va- lilla, o n jarjestelman tarkein,! v a a n ei ainoa puoli yhteiskunnalli- sessa suhteessa.
T a m a aika-ajoittainen y h d y s k u n n a n k o k o alueella t a h i osalla siita toimitettava j a k o v o i tosin tapahtua monella eri t a v a l l a , mutta periaatteena siina on noudatettava, etta j o k a i n e n osakas saa n i i n h y v i n y h t a suuren k u i n m y o s y h t a l a i s e n osan k a i k e n l a i - sissa tiluksissa. M a a n uudesta j a k a m i s e s t a paattaa kuntakokous, j o s s a t a m a n asian puolesta v a a d i t a a n perheen paamiesten (Domo-hosiaistwo) aanimaarista.
T o i s e t tutkijat, k u t e n esim. M a u e r j a T s c h i t s c h e r , arvelevat t a m a n saaneen a l k u n s a v a s t a sen j a l k e e n k u i n alkuperainen maavero 1720 j a 1722 muutettiin h e n k i r a h a k s i j a talonpoika tilanomistajan omaisuudeksi. T o i s e t . taas (Keusler) vaittavat V e n a j a n y h d y s k u n t a - s y s t e e m i n kehittyneen j o paljoa a i k a i s e m m i n .
136 L . Maklierg:
S i m k h o w i t s c h arvelee, etta V e n a j a n a l k u p e r a i s i n aluekuntajarjes- t y s on ollut k o m m u n i n e n . P u h t a i m m a s s a muodossaan o n sen huomattu esiintyneen pohjois-Venajalla, paaasiallisesti A r k a n g e l i n j a Olonetsin kuvernementeissa. T a r k e m m a t tiedot tasta on an- tanut eras R o u v a A l e x a n d r a J e f i m e n k a , j o k a m a a n p a k o l a i s e n a A r k a n g e l i n kuvernementissa ollessaan oli tilaisuudessa naita oloja t a r k e m m i n t u t k i m a a n . E d e l l a m a i n i t u t seudut olivat a l k u j a a n N o v g o r o d i n v a p a a n t a s a v a l l a n uudisasutuksia, m u t t a muuttuivat y h d e s s a N o v g o r o d i n k a n s s a v u o n n a 1478 M o s k o v a n suuriruh- tinaan a l u s m a i k s i . N a m a m a a t oli viimemainittu. suuriruhtinas itselleen julistanut sanamuodolla »Suuriruhtinaan j a m i n u n i s a n i j a m i n u n itseni ty6aloja». T a s t a julistuksesta huolimatta saivat a s u k k a a t t a a l l a pohjan perukoilla olla j o t e n k i n rauhassa. T a n n e ei ulottunut maa-orjuus e i k a Mongolilaisten ijes. A s u k k a a t asui- v a t k y l a k u n n i s s a , muodostaen i t s e k u k i n erityisen taloudellisen y h d y s k u n n a n . T a m m o i s e s t a aluekunnasta on sittemmin j o k o m y y m a l l a , perinnon k a u t t a t a i muulla tavalla luovutettu eri tilus- palstoja t a h i aatteellisia osia, esim. V2, '/s, j . n. e. A l u e - k u n n a n paatalosta muodostui siten sivutaloja, j o t k a aikojen k u - luessa ottivat y m p a r i s t o n tilukset haltuunsa j a viljelivat n i i t a v a n h a n nautinnon perusteella, s. t. s. »mihin k i r v e s , v i i k a t e t a h i k u o k k a on sattunut».
T a m a k o m m u n i n e n alkuperainen omistusoikeusmuoto tavat- tiin v i i m e vuosisadan k e s k i v a i h e i l l a v i e l a etela-slaavien keskuu- dessa n i m e l l a »zadruga». N y k y i n e n »mir»-jarjestelman, vuodelta
1 8 6 1 , m u k a i n e n maaomaisuus »nadelji» on, kuten sanottu, k a i k - k i e n siihen k u u l u v i e n perheiden yhteinen. J o k a i n e n perhe s a a siita k a y t e t t a v a k s e e n erityisen osan siksi, kunnes k u n n a n enem- misto paattaa toimittaa uuden j a o n . ItsekuUekin perheelle k u u - l u v a m a a on k a i k k i e n perheen jasenten y h t e i n e n j a t a t a yhteis- k u n t a a t a a s edustaa perheen v a n h i n mies. S a m o i n k u i n m a a pidetaan tavallisesti k a i k k i m u u k i n omaisuus perheissa yhteisena
Maanomisiuksen Ja osiijikse?i vaikutus maaialouleen Venajalla. 137
v i e l a n y t k i n . N i i n m u o d o i n v o i m m e sanoa, etta a l k u j a a n tilatonta vaestoa V e n a j a l l a ei ole ollenkaan l o y t y n y t , j o k a o n k i n p a a - periaate V e n a j a n t a l o n p o i k a i s k a n s a n maanomistusoikeudessa.
V a i k k a a l u e k u n n a l l a lain m u k a a n on oikeus j a k a a maat p y s y v a i s e s t i k i n , e i s e m m o i s i a V e n a j a l l a ole toimitettu, silla t a h a n h a r v o i n o s a k k a a t niin lukuisasti y h t y v a t , etta s y n t y i s i tarpeen v a a t i m a enemmisto.
T a h a n erimielisyyteen on monenlaiset syyff, j a niiden j o u - k o s s a etupaassa epaselvat tiedot jakoperusteista. N i i n p a esim.
T s c h u d o w a n k y l a s s a N o w g o r o d i n kuverneoienttia kerrottiin, etta talonpojat ovat 6 vuotta koettaneet paasta y k s i m i e l i s y y t e e n jakoperusteista, j o t t a maat saataisiin p a r e m m i n ositetuiksi, mutta tata y k s i m i e l i s y y t t a ei ole voitu saavuttaa. R i i t a k o s k e e sita,.
j a e t a a n k o m a a t i ) . t a s a n perheiden k e s k e n niin,- etta j o k a i n e n perhe saisi y h t a suuren osan, 2) mieshenkiloiden l u k u m a a r a n perusteellako v a i k o 3) t y o k y k y i s t e n mieshenkiloiden (16—So- vuoden ikaisia) l u v u n m u k a a n .
T e k n i l l i s e n avustuksen puutteessa j a k a v a t talonpojat itse m a a u s a . H u o m i o o n otettava on tassa, etta metsa- j a l a i d u n m a a t aina pidetaan yhteisina. Pellot j a n i i t y t jaetaan ensin m a a n l a a - tuun nahden e r i t y i s i i n lohkoihin, ' j a t a m a n j a l k e e n s a a ' i t s e k u k i a osakas jokaisessa alueessa osansa j o k o y h t e e n eli u s e a m p a a n palstaan. T a l l a t a v o i n v o i j o k a i n e n osakas saada m a a t a m o n e s s a k y m m e n e s s a e r i paikassa. T s c h u d o w o s s a sanottiin eri m a a k a p p a - • leiden l u k u m a a r a n nousevan n o i n 4 0 . " I t s e k u k i n naista' maa- kappaleista taas v o i olla e h k a 5 t a i 10 • m e t r i a levea j a ^/s, k i l o m e t r i a t a i e n e m m a n k i n p i t k a . T a l o t ovat a i n a k a i k k i t y y n i rakennetut yhteiselle tonttimaalle vieretysten riviin., k a h d e n puolen k y l a n tieta. . Maapalstoista v o i v a t n i i n muodoin toiset o l l a h y v i n - k i n k a u k a n a talon p a i k a l t a .
T a s t a k a i k e s t a seuraa, etta m a i t a ei v o i d a viljella .voima- peraisesti. E s i m e r k k i n a naista' epakohdista mainittakoon, etta
138 F. L . Mahlberg.
V e n a j a l l a usein kuulee m a a l l a puhuttavan semmoisista riidoista k u i n esim. se, etta j o l t a k i n on v i e t y m a a j a etta tata asiaa on h y v i n v a i k e a a saada oikeuden kautta korjatuksi. , A s i a n l a i t a on silloin se, etta j o k u osakas ei ole k e r i n n y t s a m a a n a i k a a n toisten k a n s s a k y n t a m a a n hanelle k u u l u v a a palstaa, j a silloin ovat toiset k y n t a n e e t v a k o n s a niin epasuoraan, etta tuon poissaolevan osa o n havinnut olemattomiin. T a s s a on n i m i t t a i n h u o m a t t a v a sekin, etta pelloissa ei ole aitoja e i k a ojia j u u r i ollenkaan, j a etta naista siis kyntomiehella ei ole j o h t o a lahtiessaan tuota usearaman s a - d a n m e t r i n pituista j a m u u t a m a n m e t r i n l e v y i s t a taipaletta k u l - k e m a a n .
V a i k k a siis itsekuUakin o s a k k a a l l a on o m a nautintonsa, ei h a n sita k u i t e n k a a n v o i mielensa m u k a a n viljella, v a a n t a y t y y itsekussakin p a i k a s s a j o k a i s e n o s a k k a a n seurata a i v a n s a m a a jarjestelmaa k u i n toistenkin. H a n e n t a y t y y y h t a i k a a toisten k a n s s a a j a a lanta pellolle, k y n t a a , k y l v a a j a l e i k a t a ; s a m a l l a h a a v a a muiden k a n s s a pitaa pellot kesantona t a h i samanlaisessa v i l j a n k a s v u s s a . K a i k k i taraa y h d i s t e t t y n a epavarmasti maari- t e l l y n omistusoikeuden k a n s s a tekee v o i m a p e r a i s e m m a n maa- .talouden k e r r a s s a a n mahdottomaksi. V a i k k a venalainen talon- p o i k a saisi k u i n k a paljon maata, tulee h a n tammoisten maan- omistus- j a ositusolojen vallitessa a i n a p y s y m a a n puutteenalai- sessa asemassa.
T a h a n tulee sitte v i e l a lisaksi m o n t a m u u t a epakohtaa, n i i n k u i n esim. se, ettei h a n v o i m y y d a rnaataan kenellekaan, hanella ei ole m i n k a a n l a i s t a halua sen parantamiseen m u u t a k u i n siihen m i k a k e r r a k s e e n o n ' valttamatonta. S e m m o i s t a m a a t a , j o k a v a a t u e r i t y i s t a maan-parannusta j a t y o t a , ei V e n a j a l l a pideta v i l j e l y k s e e n k e l p a a v a n a ollenkaan. N i i n p a a i n a k u u l l a a n puhut- t a v a n viljelykseen kelpaamattomista metsaseuduista, suomaista j . n ; e. ,
T a m a mielestani suurin epakohta V e n a j a n agraarioloissa ei
Maanomisiuksen ja osituksen vaikutus maaialouteen Venajalla.. 139
ole kansalle j a etenkin sen johtomiehille tuntematon, mutta v a n h a n a , esiisilta p e r i t t y n a tapana s i t a ei voida poistaa muutoin k u i n erityisen lainsaadannon a v u l l a ;
P i i r i p a a l l i k k o K . S c h l i p p e sanoo kertomuksessaan M o s k o v a n k u v e r n e m e n t i h agraarikomitealle, j o k a maatalouden parantamis- k y s y m y k s e s s a v u o s i n a 1 9 0 2 — 1 9 0 3 p i t i k o k o u k s i a kuvernementin k a i k i s s a p i i r e i s s a : »venalaisen m a a n v i l j e l i j a n suurin hankaluus maataloudessaan on k u n t i e n yhteinen maanomistus, sen v u o k s i :
1:0) etta, k u n maat j a e t a a n aika-ajoittain uudestaan, ei tila- painen omistaja, v a i k k a o l i s i k i n t a r m o k a s maanviljelija, m a a n s a parantamiseen v o i u h r a t a tyota, silla uudessa j a o s s a se v o i j o u - tua toiselle;
2:0) etta m a a tassa jaossa tulee viljelykselle sopimatto- maUa t a v a l l a ositetuksi s i i n a suhteessa, etta palstoja on l i i k a m o n t a j a n i i s t a useakin monen v i r s t a n v a U m a t k a n paassa toinen toisistaan;
3:0) etta yhteisella omistusoikeudella r n y o s k i n on siveelli- sesti huonontava vaikutus k a n s a a n , silla sen k a u t t a k e h i t t y y ei ainoastaan kuntalaisten v a a n m y o s k i n perhepn keskuudessa ali- tuisia riitoja j a epasopua.
T a m a t y y t y m a t t o m y y s j o h t u u etupaassa siita, etta maan- omistaja ei v o i omintakeisesti hoitaa omaisuuttaan j a tiluksiaan, v a a n o n r i i p p u v a toisista kuntalaisista. P a i k k a p a i k o i n p e l k a a v a t a s u k k a a t toinen toisiaan niin, etta- talonpoika, j o k a on lunastanut t a h i ostanut m a a t a t a y d e l l a omistusoikeudella {johon hanella k y l l a l a i n m u k a a n on lupa) murhapolttoa t a i m u u t a ilkivaltaisuutta pelaten useasti ei ole uskaltanut asettua siihen asumaan. M o n a s t i ovat n a m a ajoittaiset j a o t aikaansaattaneet senkin, etta talonpoika o n useasti j a t t a n y t m a a n s a viljelematta j a muuttanut j o k o k a u - p u n k e i h i n t a i k k a muuanne ansiotoihin. N i i n p a esim. suuri o s a m e i i l a n a h t a v i s t a k u l k u k a u p p i a i s t a j a P i e t a r i n j a M o s k o v a n k a u - p u n g i n ajureista ovat j u u r i t a m m o i s i a maiden omistajia. M a a n -
140 F. L . Mahlberg.
omistus ei niinmuodoin venalaiselle talonpojalle useastikaan n y - k y i s e s s a muodossaan ole niuu k u i n valttamaton t a a k k a , j o t a han koettaa keventaa t a l l a t a v a l l a ; silla verot maasta hanen k a i k i s s a tapauksissa t a y t y y m a k s a a , viljelipa sita t a h i ei.
N a i d e n epakohtain poistamiseksi j a useasti sattuvain suu- rien tulipalojen valttamiseksi seka siveellisen k a n n a n kohotta- mispksi yleensa. ehdottaa S c h l i p p e - - '
a) etta yhteisen kunnallisen maanomistusoikeuden sijaan astuisi taydellinen henkilokohtainen omistusoikeus m a a h a n j a etta n y k y i s e n ryhmaasutuksen asemesta j o k a i n e n .maanomistaja asettuisi- asumaan omalle maapalstalleen;
b) etta' k y l a k u n n a n m a a n uudesta j a k a m i n e n kiellettaisiin j a j o k a i n e n talonpoika saisi n y k y j a a n viljelemaansa maahan t a y d e n omistusoikeuden. E r i palstat pitaisi vaihtojen k a u t t a jarjestaa yhteen. S e k a °
c) etta tata j a r j e s t e l y a v a l t i o n tulisi avustaa maamittarien kautta.
S i t a paitsi puuttuu "talonpojilta m a a n v i l j e l y k s e n paranta- m i s t a v a r t e n tarpeellisia varoja. A i n o a s t a a n aateli on tilaisuu- dessa m a a n panttia v a s t a a n saamaan lainoja. . 4 0 vuotta taka- perin t e k i m a a n v i l j e l y s l a i n a i n yhteenlaskettu m a a r a noin 2 0 0 m i l j . ruplaa, v a a n i p:na heinak. 1898 "nousi t a m a s u m m a 1200 m i l j . ruplaan. T a m a suuri, paaasiallisesti aatehstiloille m y o n n e t t y lainaus ei -kuitenkaan ole voinut pelastaa naita tiloja joutumasta aatelin hallusta pois. 1 8 7 7 — 1 8 8 7 vuosien ajalla aatelin m a a on v a h e n t y n y t 10 "/odla. M o s k o v a n kuvernementissa y k s i t t a i n vuosien 1 8 6 5 — 9 6 valilla m e l k e i n puolella, s. t. s. 4 9 "/o siita alasta m i k a silla 1865 oli, nimittain 9 2 "/o. T a m a k a i k k i on seuraus siita, etta maaorjuuden vapauttamisen j a l k e e n heidan maataloutensa perustuu paaasiallisesti r a h a l l a p a l k a t t a v a a n tyo- v o i m a a n .
Maaatalouden yleiseen taantumiseen sanotaan sita paitsi
Maanomisiuksen ja osituksen vaikutus maaialouteen Venajalla. 141
v a i k u t t a v a n v a l t i o n r a h a l l i s t e n menojen sotavakea, laivastoa y . m . v a r t e n . - N e ovat v u o s i vuodelta kasvaneet, j a m a a n v i l j e l i j a i n on ne maksettava, mutta maatalous on p y s y n y t entiseliaan. V u o n n a 1867 oli asukasluku 80 m i l j . j a v a l t i o n menot 6 0 0 milj., siis 7 r u p l . 6 0 k o p . h e n k e a k o h t a a n , j a i p:na t a m m i k . 1902 nousi v a k i l u k u 130 m i l j . j a menot 2 0 0 0 m i l j . , s. t. s. lakes 15 r u p l a a n . M o s k o v a n kuvernementissa esim. nousevat v a l t i o n verot 8 0 ruplaan taloa k o h t i . - . -
T y o v a e n olot ovat m y o s k i n suureksi o s a k s i s y y n a m a a - talouden' rappiotilaan. S i l l a t y o v a k i tyoskentelee s u u r e m m a n osan vuotta teollisuustyossa j a k i i r e i m p i n a t y o a i k o i n a . ei ole t a r - peeksi t y o v a k e a . T a m a n puutteen v u o k s i ei m o n i k a a n m a a n - viljelija u s k a l l a laajentaa maanviljelystaan. P a i k k a p a i k o i n o n ' nostettu k y s y m y s sotavaen k a y t t a m i s e s t a m a a n v i l j e l y s t y o h o n j a siita etta parannettuja l a k e j a t y o v a e n pestauksen j a p a l k k a a - misen suhteen olisi saadettava.
N a i s s a seikoissa on mielestani paaasiallisesti haettava s y y , venalaisen talonpoikaisvaeston taloudelliseen rappiotilaan.
Maanomistus j a ositusolot ovat semmoisella k a n n a l l a , etta ne estavat maatalouden k e h i t y s t a voimaperaiseksi samassa suh- teessa k u i n vaesto j a yhteiskunnallinen maksuvelvollisuus l i - s a a n t y y ^).
^) K i r j a s s a : > A r p a p H H S B o n p o c t . HesaHie SKypnaaa »atH8BB h c o - nianaBMrb.J 0. HeTepdypri 1906 r. annetaan setiraavat tiedot Euroopan puo- leisen Venajan maanomistusoloista:
Miljoonaa desjat. ^ Aatelilla on maata omassa viljelyksessa . . . . 4 2
- » > vuokralle annettua 4 0 8 2
Talonpojilla viljeltya >nadjelj maata I t o . :
> metsamaata- 10 120 ^ •
Pankkitilasto ja pankkien valtiotarkastus.
PAriKKITILASTO J A PATiKKIEri VALTIO- T A R K A S T U S ,
. K u t e n tunettu on m a a m m e pankkitilasto v i e l a perin alku- peraisella k a n n a l l a . L o y t y y tosin j o u k k o ensitietoja, v a i k k a nama- k i n osittain sangen summittaisia, mutta tilaston k a y t t e l y a t u s k i n m u u t a k u i n nimeksi. M i t a a n eri sarjaa ei talla tarkealla tilaston h a a r a l l a ole virallisessa tilastossa j a lukuunottamatta V a l t i o v a r a i n - toimituskunnan kuukausittain viralHsissa lehdissa j u l k a i s e m i a tie- t o j a y k s i t y i s p a n k e i s t a j a S u o m e n F a n k i n asemastaan puolikuukau- sittain antamia tietoja, e i l o y d y tilastoa pankeista k o o t t u n a m u u a l l a k u i n T i l a s t o l l i s e n toimiston vuosikirjassa j a m a a n talou- dellista tilaa k o s k e v i s s a viisivuotiskertomuksissa. • N a m a k i n tiedot
Yksitjasomistus-oikeudella viljeltya 15
metsam. 5 2 0
P a n k k i e n ' haUussa 18 158 2 4 0
5 2 4 0 9 1 9 6 'Valtion apanasi-maita, viljeltya . ,
> » > metsamaata
"Veljelykseen kelpaamattomia tiluksia loytyy
S u m m a 3 3 6
• 8 4 K a i k k i yhteensa 4 2 0 Maataloudelliseen tuotantoon nahden:
'Venalainen l e h m a p a i n a a k e s k i m a a r i n 12 puutaa ( l puuta = 16,381 kg) S a k s a l a i n e n » » » 25 >
'Venalainen » l y p s a a 5 7, 3 y e d r o a ( l vedro = 12,299 lit.) Schweitsilainen l e h m a l y p s a a 38 j
A m e r i k a n > » 35 » Yksi desjat tuottaa:
ruista vehnad kauraa K a n a d a s s a 6 2 punt. 98 puut. 9 0 pimt.
Venajalla 3 2 > 2 8 » 39 »
L o k a k u u s s a 1906 ilmestyi 'Venajalla laki, j o k a myontaa aluekuntajarjestel- m a n persoonallisien velvoitulisien — j a marraskuussa samana v u o n n a asetus, j o k a myontaa m a a n o m a i ^ u d e n suhteen lakkauttamista.
Pankkitilasto ja pankkien valtiotarhasttis. 1 4 3
o v a f a i v a n l y h y e t , k o s k i e n paaasiallisesti v a a n p a n k k i e n a s e m a a k u n k i n vuoden lopussa. '
J o s mieli saada l a h e m p i a tietoja p a n k k i l i i k k e e s t a maassamme', on sentahden n y k y j a a n t u r v a u t u m i n e n p a n k k i e n vuosikertomuk- siin. M u t t a k o v i n e p a t y y d y t t a v i a o v a t tiedot n a i s s a k i n . P a n k - k i e n vuosikertomuksista on m a a r a t t y ainoastaan, etta n i i d e n tulee sisaltaa voitto- j a tappiotili s e k a bilanssi, m u t t a muiden tietojen antaminen r i i p p u u k o k o n a a n asianom. johtokuntien h a r k i n n a s t a . T a s t a johtuu, etta muutamat p a n k e i s t a antavat tosin sangen selvan- j a seikkaperaisen t i l a s t o n - l i i k k e e s t a n s a , toiset ainoastaan v a i l l i - naisen, j o t k u t l o p u k s i ei mitaan. T a m a tekee luonnollisesti m a h - dottomaksi k a i k e n erikoiskohtaisen tilaston laatimisen edes pank- k i e n vuosikertomusten nojalla.
J o k a u a n sitten ovat n a m a seikat aiheuttaneet a s i a n y m m a r - t a v a i n puolelta v a a t i m u k s e n , etta pankkitilasto olisi jarjestettava k o k o n a a n uudelle kannalle, voidaksensa vastata n y k y a j a n vaati- m u k s i a , m u t t a t a h a n s a a k k a ovat olot jaaneet ennallensa. N y t o n t a m a k y s y m y s lopultakin toivottavasti astunut r a t k a i s e v a n askeleen eteenpain, sittenkun m a a m m e v i r a l l i s e n tilaston uudes- t a a n j a r j e s t a m i s t a varten asetettu k o m i t e a o n antanut mietintonsa luottolaitostilaston uusimisesta. T a m a mietinto ( T i l a s t o k o m i t e a n mietinto V ) j a k a a n t u u seuraavaan kuuteen o s a a n : p a n k k i - , h y p o - teekkilaitos-, saastopankki-, postisaastopankki-, panttilainaus- j a osuuskassatilasto. T a r k o t u k s e m m e on tassa l y h y e s t i tehda s e l k o a mietinnon ensi, p a n k k i t i l a s t o a k o s k e v a s t a , osasta.
K o m i t e a lahtee siita hupmautuksesta, etta »pankkitilaston l a h i n j a t a r k e i n tehtava on v a l a i s t a p a n k k i e n toimintaa j a m e r k i - t y s t a k a n s a n taloudessa s e k a s a m a l l a antaa a r v o k k a i t a lisia m a a n krediitti-olojen tuntemiseen.s T i l a s t o n tulee sen ohessa helpottaa yleisolle p a n k k i e n sijotusten j a sen k a u t t a p a n k k i e n v a k a v a r a i - suuden arvostelemista. N a i s t a s y i s t a on k o m i t e a a ehdotuksiaan tehdessaan johtanut se periaate, etta m a h d o l l i s i m m a n laajalle ulottuva j u l k i s u u s on s e k a pankeille etta n i i t a k a y t t a v a l l e ylei- solle eduksi, k u n sita v a s t o i n toiselta puolen seliaisten tietojen v a a t i m i n e n , j o t k a saattavat paljastaa liikesalaisuuksia, olisi o m i a a n s y n n y t t a m a a n ensitietojen antajissa tilastoa h a i t t a a v a a vastahakoisuutta.
144 Pankkiiilasto Ja pankkien valtiotarkastus.
E p a i l e m a t t a ovat n a m a komitean lausunnot patevia j a on k o m i t e a m y o s k i n ehdotuksia laatiessaan yleensa johdonmukaisesti j a onnellisesti naita periaatteitaan noudattanut. P o i k k e u k s e n a
tasta pidamme puolestamme ainoastaan k o m i t e a n ehdotusta taulu- k a a v a k k e e n N:o 13 suhteen, j o k a tarkottaa selvitysta siita, m i t e n p a n k k i e n hike j a k a a n t u u eri p a i k k a k u n t i a k o h t i . K o m i t e a e'hdot- - t a a tassa p a n k k i e n velvottamista ilmottamaan eri konttoriensa ' kokonaisliikkeen, lainan oton j a lainaii annon m a a r a n v u o d e n . -lopussa k u l l a k i n eri p a i k k a k u n n a l l a . O n k y l l a myonnettava, etta
y k s i t y i s p a n k i t katsovat naiden tietojen. j u l k a i s e m i s e n l o u k k a a v a n i i e i d a n liikesalaisuuksiaan j a sentahden eivat k e r n a a s t i n a i t a tie- toja antaisi. K o m i t e a tosin ehdottaa etta n a m a tiedot j u l k a i s - taisiin k u n k i n p a i k k a k u n n a n k a i k i s t a p a n k i n konttoreista yhtei- sesti, j a m i s s a useita konttdreita l o y t y y , t a y t y y k i n m y o n t a a , etta tuollaisen yhteisen ilmotuksen j u l k a i s e m i n e n ei v o i sanottavasti vahingoittaa asianomaisia p a n k k e j a , m u t t a on huomioon otet- t a v a , etta l o y t y y p a i k k a k u n t i a , j o i s s a on ainoastaan y k s i p a n k i n - konttori, j a naiden l i i k k e e n ilmaiseminen v o i kilpaileville pan- keille a n t a a tietoja, j o i t a asianomainen p a n k k i o n oikeutettu pita- m a a n salaisuutenaan, k o s k a se muutoin v o i tuottaa v a h i n k o a itselleen.
P a a p a i n o a o n k o m i t e a ehdotuksissaan pannut a i v a n oikein kunnollisen p a n k k e j a k a s i t t a v a n vuositilaston aikaansaamiseen.
T a t a t a r k o t t a v i a tietoja v a r t e n on k o m i t e a laatinut 14 eri taulu- kaava-ehdotusta. N a i s t a taulut i — 4 tarkottavat antaa y l e i s k u v a n
p a n k k i e n tilasta j a liikkeesta m a a r a t t y n a a i k a n a , j o t a vastoin seu- r a a v i e n tarkotus o n tehda selkoa erikoiskohtaisesti p a n k k i e n tar- k e i m m i s t a liikkeenhaaroista j a tileista.
T a u l u k a a v a N:o i esittaa S u o m e n P a n k i n j a y k s i t y i s p a n k - k i e n t i l a n vuoden v i i m e i s e n a p a i v a n a . E h d o t u s t a vastaan tassa k o h d e n tahtoisimme huomauttaa ainoastaan, etta kassasaastoon o n tarkotettu l a s k e t t a v i k s i m y o s k i n V e n a j a n j a u l k o m a a n metalli- s e k a paperiraha. T a m a ei k u i t e n k a a n ole oikein, silla k a s s a n a o n pidettava ainoastaan m a a s s a k a y p a rah a j a sen S u o m e n m a r - k o i s s a asetetut vastineet," siis S u o m e n m e t a l l i r a h a j a S u o m e n P a n k i n setelit j a pano- j a ottotililla S u o m e n P a n k i s s a olevat
•varat k u i n m y o s toisten p a n k k i e n postilahetysvekselit. V e n a j a n
Pankkitilasto ja pankkien valtiotarkastus. "145
j a u l k o m a a n r a h a seka setelit ovat sita vastoin erikseen ilmo- tettavat j a n a i h i n voidaan silloin soveliaasti laskea m y o s k i n k u - pongit u l k o m a a n rahassa, joista ei k a a v a N:o i m i t a a n ilmaise.
K o m i t e a on t a m a n ehdotuksensa laatinut y k s i t y i s p a n k k i e n Senaat tiin jatettavia kuukausi-ilmotuksia v a r t e n vahvistetun k a a v a n mu- k a a n , mutta tata on pidettava ehdottoraasti virheellisena, j o k a m y o s k i n ilmenee siita etta pankit y h t a v a h a n vuosikertomuk- sissaan k u i n sanomalalehdissa julkaisemissaan kuukausitileissaan noudattavat k a a v a a tassa kohden.
E d e l l a m a i n i t t u huomautuksemme koskee s a m a l l a taulu- k a a v a a N:o 5, j o s s a p a n k k i e n k a s s a ilmotetaan eriteltyna.
N y k y a a n k u n m e i i l a miltei y k s i n o m a a h k a y t e t a a n m a k s u n vali- -neina S u o m e n P a n k i n seteleita, on muutoin tallaisella kassa- saaston erittelylla h y v i n vahainen m e r k i t y s , mutta, jos kulta- r a h a tulisi suuremmassa m a a r a s s a meiila kaytantoon, muuttuisi suhde, j o s t a * s y y s t a v o i puolustaa n y t kyseessa olevien tietojen antamista.
T a u l u k a a v a N:o 2 esittaa p a n k k i e n voitto- j a tappiotilia.
K o m i t e a n ehdotukset tassa tarkottavat y h d e l t a puolen y h d e n - mukaisuuden aikaansaamista p a n k k i e n antamien tietojen suhteen, toiselta puolen tietojen taydellisempaa erittelemista. N a i s t a s y i s t a ehdotetaan, etta voitto- j a tappiotilissa olisi ilmotettava ei ainoas- taan, kuten yleensa n y k y j a a n , k o r k o t i l i n saldo, v a a n debet-korot j a kredit-korot erikseen s e k a sen l i s a k s i korot r y h m i t e t t y i n a sen m u k a a n , j o s ne on saadut kotimaisesta lainanannosta, ulkomai- sesta lainauksesta tahi obligatsioneista. A g i o t i l i l l e tulisi siten otettavaksi ainostaan kurssi-voitot j a tappiot obligatsionien j a -ulkomaisen r a h a n m y y n n i s t a s e k a ulkomaisista konttokuranteista.
E t t a n a m a k o m i t e a n ehdotukset ovat tilaston k a n n a l t a erittain tarkeat j a oikeutetut, ei liene kiellettavissa, j a sentahden sopii toivoa, ettei niiden toteuttaminen ole k o h t a a v a v a i k e u k s i a p a n k k i e n puolelta, j o s k o h t a .siten t a v a l l a a n p a n k k i e n vapaus j a r j e s t a a kirjanpitonsa o m a n h a r k i n t a n s a m u k a a n tulee rajote- tuksi. H u o m a t t a v a on n i m . , etta tata n y k y a korko- j a agiotilien kirjanpito epailematta o n eri p a n k e i s s a suuresti eriava. M i l l o i n viedaan esim. korot ulkomaisista konttokuranteista agiotilille, milloin korkotilille t a i k k a p a j a e t a a n se naiden tilien k e s k e n .
146 PankMtilasto ja pankkien valtiotarkasitis.
T i l a s t o n k a n n a l t a on tietysti yhdenmukaisuus valttamatonta j a sentahden on oikeutettua v a a t i a tata viranomaisille annettavilta tiedoilta, m u t t a t a m a tietysti ei ole esteena kuUekin pankille osakkailleen annettavissa vuosikertomuksissaan voitto- j a tappio tihnsa suhteen noudattamaan sellaista kirjanpitoa, j o n k a se par- h a a k s i nakee. — K o m i t e a on eritellessaan k y s e e s s a olevassa tau- lussa p a n k k i e n poistoja j a t t a n y t mainitsematta poistot osaketilista-, j o i i l e olisi e r i sareke taulussa varattava," k o s k a niita ei s o v i m i h i n k a a n muuhun poistojen r y h m a a n y h d i s t a a .
K o m i t e a n ehdottama t a u l u k a a v a N:o 4 tarkottaa v a l a i s t a p a n k k i e n l i i k k e e n suuruutta eri k u u k a u s i n a j a ehdottaa k o m i t e a tassa kohden, etta k o k o n a i s l i i k k e e k s i olisi luettava »paitsi kassa- liiketta ainoastaan seliaisten memoriali-erien debet- j a kredit- summat, j o t k a k u u l u v a t todelliseen liikkeeseen». T a t a k o m i t e a n ehdotusta emme v o i p i t a a onnistuneena, silla, k u t e n k o m i t e a n jasenet h r a t G . L e i n b e r g j a E . B o n s d o r f f eraassa vastalauseessa a i v a n oikein huomauttavat, on k o v i n v a i k e a t a m a n m u k a a n tar- k o i n maarata, m i k a olisi todelliseen liikkeeseen luettava, j o t e n paljon jiiisi asianomaisten tietojenantajain subjektiivisen k a s i t y k s e n v a r a a n . J a toiseksi pakotettaisiin p a n k i t t a m a n k a u t t a pita- m a a n erityista k i r j a n p i t o a y k s i s t a a n tilastotarkotuksessa. J o s siis tahdotaan kokonaisliiketta esittavia tietoja, on mielestamme a i n o a t a p a ottaa ne sellaisina, k u i n ne esiintyvat p a n k k i e n paa- kirjoissa.
M i t a t a r k e i m p i a ovat ne ehdotukset, j o t k a s i s a l t y v a t k o m i - t e a n k a a v a a n N:o 6. T a s s a ehdotetaan n i m . t a r k k o j e n erikois- tietojen antamista laina-, k a s s a k r e d i t i i v i - j a konttokuranttitileista.
N a i l l a tileilla esiintyvat krediitit ovat, k u t e n tunnettu, h y v i n eri- laatuiset; ne ovat j o k o reaaliluottoa t a h i henkiloluottoa, v a k u u k - siin nahden j o k o h y v i n helposti r a h a k s i muutettavia tahi pain- vastoin sangen t y o l a a s t i suoritettavia. E r i k o i s t i e t o j e n saanti naista tileista on siten asianom. p a n k i n v a k a v a r a i s u u d e n arvos- telemiselle erittain_ t a r k e a . J a samaten m y o s k i n tilaston k a n - nalta katsoen. M i t e n t a r k e a o n taloudellisten olojemme tutki- miselle esiinsaada tietoja siita k u i n k a paljon p a n k e i l l a on kiinni- t y k s i a kaupunkitaloihin, maatiloihin, teollisuuslaitoksiin j a k u l k u l a i - toksiin, lienee jokaiselle selvaa todistelematta j a k u i t e n k a a n ei tallai-
Pankkitilasto ja pankkien valtiotarkastus. 147
sia tietoja n y k y j a a n v i e l a ole mistaan saatavissa. K o m i t e a n ehdotukset ovat yleensa tassa suhteessa h y v i n harkittuja. P i e n e n a huomautuksena tahdomme ainoastaan m a i n i t a , etta ehdotuksista ei k a y selville, m i h i n r y h m a a n lainat talletustodistuksia v a s t a a n ovat luettavat. S o v e l i a i m m i n ovat -ne yhdistettavat lainoihin obhgatsioneja vastaan, j o l l e i niille eri sareketta tahdota v a r a t a . E m m e m y o s k a a n v o i olla y h t a mielta k o m i t e a n k a n s s a siita, etta kassakreditiivit olisivat ilmotettavat j a r y h m i t e t t a v a t niilta noste- tun e i k a m y o n n e t y n m a a r a n m u k a a n . K o k o n a a n satunnaista on n i m . k u i n k a paljon o n vuoden vaiheessa nostettu k u l t a k i n kredi- tiivilta, j o t a vastoin paaasia on tietaa, k u i n k a suurta luottoa on m y o n n e t t y k u t a k i n v a k u u s - r y h m a a v a s t a a n . J o s esim. tahtoo tutkia m i s s a m a a r i n teoUisuutemme tyoskentelee omilla v a r o i l l a , m i s s a m a a r i n lainavaroilla, ei ilmotus kreditiiveilta nostetuista maarista ilmaise mitaan, j o t a vastoin kreditiivien m y o n n e t t y m a a r a tassa suhteessa on valttamaton tuntea. J a a i v a n s a m a a on. m y o s k i n sanottava konttokuranttitileista.
O l e m m e k o m i t e a n k a n s s a y h t a m i e l t a siita, etta m a a m m e rahaolojen arvostelemiselle on tarkeata tuntea p a n k k i e n lainan- annossaan j a lainan-otossaan k a y t t a m i a k o r k o m a a r i a , j o n k a tah- den on luonnollista, etta pankkitilastoon tulee s i s a l t y a ilmotukset naista. Mutta. k u n komitea tassa kohden ( k a a v a N:o 14) lausuu, ett'ei se ole katsonut v o i v a n s a m a a r a t a vekseleista kannettavia provisioneja y h d i s t e t t a v i k s i k o r k o i h i n , k o s k a niita k a i k i s s a pankeissa ei lasketa vekseliajan pituuden m u k a a n , on se antanut s e l i t y k s e n , j o k a suuressa m a a r i n riistaa lainanotto-korkojen suhteen vaadi- tuilta tiedoilta niiden m e r k i t y k s e n . A s i a n l a i t a on n i m . sellainen etta, j o l l e i vekselidiskonttauksista j a lainoista otetuita provisioneja yhdisteta k o r k o o n , eivat tiedot tule i l m a i s e m a a n todellista korko- k a n t a a . S i l l a m i t a on' oikeastaan naissa tapauksissa laskettu p r o v i s i o n i ? E i m i t a a n m u u t a . k u i n k o r k o a . J a t a m a k o r o n kahtiajako, k o r k o o n j a provisioniin, johtuu alkujaan siita, etta k u n laid meiila a i k a i s e m m i n k i e l s i m i s s a a n tapauksessa ottamasta k o r k o a y l i 6 "/o, p a n k i t k e k s i v a t y l i t a m a n m a a r a n menevalle osalle p r o v i s i o n i n nimen. J a siita s a a k k a on v a n h i n y k s i t y i s p a n k e i s - tamme s a i l y t t a n y t t a m a n tavan vekselidiskonttauksissa j a k a a k o r k o kahteen osaan, kutsuen toista k o r o k s i , toista provisioniksi.
148 Pankkitilasto ja fankkiin valtiotarkastus.
T o i s e t p a n k i t taas laskenevat yleensa provisionia ainoastaan vekseliuudistuksissa, m u t t a talloinkin on luonnollisesti n. k . provi- sioni oikeastaan v a a n lisakorkoa. K o r k o a lainoista lasketaan eri pankeissa eri tavalla. T a v a l l i s i n t a lienee etta, j o s k o r k o a otetaan 6 "/o t a h i v a h e m m a n , t a m a lasketaan y k s i n k o r k o n a , .mutta jos k o r k o a on otettava y l i 6 "/o:in, lasketaan osa provi-
sionin muodossa. T a s t a k a i k e s t a k a y selville, etta todellisen k o r k o k a n n a n ilmaisemiseksi on valttamatonta vekselidiskonttauk- sissa j a lainoissa y h d i s t a a k o r k o j a provisioni, j o l l o i n j a l k i m a i n e n on a i n a laskettava vuodelta, j a taten saatu m a a r a ilmotettava k u l l o i n k i n k a y t e t t y n a k o r k o n a . T a l l a t a p a a menettelevat n y t j o a i n a k i n muutamat pankeista antaessaan k u u k a u s i t t a i n S e n a a t t i i n i l m o t u k s i a k o r k o m a a r i s t a n s a .
Paitse vuosittain pankeista j u l k a i s t a v i a tietoja on k o m i t e a ehdottanut etta p a n k k i e n tulisi, k u t e n n y k y a a r i k i n , a n t a a k u u - kausittain i l m o t u k s i a asemastaan. N a m a tiedot tulisivat k o m i t e a n ehdotuksen m u k a a n l a a d i t t a v i k s i paaasiallisesti s a m a l l a tapaa, k u i n tata n y k y a . M e i i l a ei ole m u u t a huomautettavaa tassa suhteessa k u i n m i t a j o y l l a esitimme kassa-saaston erittelemi- sesta. —
K o m i t e a o n l o p u k s i mietinnossaan lausunut* muutaman s a n a n pankkitilaston ensitietojen k e r a i l y s t a j a k a y t t e l y s t a . • K o m i t e a on k u i t e n k i n tassa kohden t y y t y n y t ainoastaan huomauttamaan etta, j o s pankeille tulisi asetettavaksi y h t e i n e n tarkastaja, olisi luonnollisesti talle virkamiehelle u s k o t t a v a k a i k k i p a n k k i t i l a s t o n tyo,- m u t t a muussa tapuksessa olisi V a l t i o v a r a i n t o i m i t u s k u n t a a n m a a r a t t a v a erityinen v i r k a m i e s , j o n k a huostaan t a m a tyo olisi jatettava. S u o t a v a a ' o l i s i k y l l a ollut, etta k o m i t e a tassakin koh- den olisi lausunut mielipiteensa siita, m i k a jarjestely tilaston k a n n a l t a katsoen olisi toivottavissa, m u t t a on komitea nahta- vasti katsonut t a m a n asian olevan ulkopuolella sille annettua tehtavaa.
M e i s t a n a y t t a a k u i t e n k i n a i v a n selvalta etta, j o s m i e l i saada pankkitilastosta k a i k k e a s i t a h y o t y a m a a m m e taloudellisten olo- j e n valaisemiseksi, j o k a siita h y v i n jarjestettyna on saatavissa, on v a r r a i n keino y h d i s t a a , tilaston k a y t t e l y j a p a n k k i e n valtio- tarkastus y k s i i n k a s i i n . K u i n k a toisellaiset takeet tilaston kaiken-
