edusta-jan sijaa, uudeksi aaniryhmaksi niin suuri osa, kuin riittaa tuot-tajnaan yUmmalle niista sen ehdokkaista, jotka eivat ole jo edusta-jiksi tulleet, uuden ryhman ensimaisena ehdokkaana edustajansijan tahi hanen entista lukuaan suuremman vertausluvun liitossaan.
Naiden ryhmain kaikille ehdokkaille annetaan uudet luvut.»
Viimeisen kohdan selittamiseksi tuotakoon esiin seuraava laskuesimerkki. . . •
A 24 A '1 8 ' D 16 F 28 G 28 B 12 D 9
C 8 E 6 : •
Toinen ryhma jaetaan kahdeksi siteii, etta A:lle tulee luku 5 j a D:lle 13; E:lle jaa lukunsa 6. Senjalkeen A saa luvun 24-f-5 = 29 j a D 13 + 1 6 = 2 9 . A j a D voittavat siten. kilpaili-jansa F:n j a G:n.
Suomalainen.
Kirjallisutitia. 297
J ^ I R J A L L I S U U T T A ,
Dethlef Jiirgensen, Smorinduslrien i Danmark, Kjeben-havn 1 9 1 0 . '
Vakirehutukkukauppias ja pankkiiri Dethlef Jurgensen'in viime kevaana ilmestynyt, Tanskan voiteollisuutta kSsitteleva kiija on herat-tanyt enemman huomiota, kuin useimmat samanlaatuiset julka'sut. Syyna tahan ei suinkaam ole ainoastaan tekijan agressiivinen esiintymistapa, vaan etupaassa paitsi aineen tarkeys — ne epailematta huomiota ansaitsevat nakokohdat, jotka Mrjassa esiintuodaan.
Tanskassa' vallitseva rahanniukkuus ja korkea diskontto eivat voi johtua ainoastaan siita etta rahoja on sidottu uusiin rakennuksiin, rautateihin, osakeyhtioiden perustamiseen ja laajentamiseen, tai kay-tetty ylellisyyskulutukseen, silla niiden lahes 200 miljoonan kruunun, jotka jokainen lapsikin tietaa Tanskan »tienaavan» viemalla voita Eng-tantiin, pitaisi saada aikaan tasapainon, varsinkin kun valtio ja kunnat ovat ottaneet suuria ulkomaalaisia lainoja. Se seikka, etta nain ei ole asian laita, on aiheuttanut tekijan tutkimaan Tanskan meijeriliikkeen .kannattavaisuutta. Tata tarkoitusta varten on han seka suullisesti etta
kirjallisesti kaantynyt lukuisain'maanviljelijain puoleen-pyytaen heilta tarkkoja tietoja heidan meijeritaloudestaan. Useilta han tietysti ei ole voinut 'saada tasmallisia vastauksia: kirjanpito ei ole ollut kyllin tarkka.
On kylla voitu sanoa paljonko ostetuita vakirehuja lehmaa kohti on kaytetty, mutta kirjanpidossa ei ole tehty perinpohjaista eroa varsinai-sen maan-viljelykvarsinai-sen ja meijeritalouden valilla. Kuitenkin on myos maanviljelijoita, joiden kirjanpito on hyvinkin tarkka. Siihen nojautuen on tekia laskenut, etta lypsylehma Tanskassa kesHmaarin tuottaa 75 kruunun vuotuisen tappion. Tasta on kuitenkin vahennettava 30 kruu-nua lehmaa kohti saadusta lannasta, joten meijeritalouden tuottama tappio "—• koska Tanskassa tata nykya on noin 1200000 lypsavaa lehmaa — on 54 miljoonaa kruunua vuodessa.
Liian suurta huomiota tietysti ei ole kiinnitettava itse summan suuruuteen, eika tekijakaan sita tee. Han arvelee sen olevan liian pienen. Mutta jos se olisikin tuntuvasti liian suuri, niin nayttaa sen-taan selvalta, etta Tanskan niin kehuttu voiteollisuus tuottaa tappiota.
Onko siis tasta teollisuudesta — tekijan mielesta suuret maarat maa-han tuotuja vakirehuja (=raaka-aineet) muuttavat voinvalmistamisen varsinaiseksi teollisuudeksi — tehtava loppu? E i . Tekija suosittelee vahemman radikaalista laaketta.
298 Kirjallisunita.
KirjaUistaUta. 299
Otto L o h n e r , Bauarbeiterschutz und Baupolizei An Bayern. Stutt-gart und Berlin 1907, sivnja 140. - . ,
Kirja kasittelee nykyaan niin polttavaksi luUutta. rakennustyovaen suojeluskysymysta. Viime vuosikymmenien kuluessa muuttuivat •'olot rakennustyoalalla Baijerissa samoin kuin muuUakin hyvin huomattavassa maarassa. Kaupunkien vakiluvun voimakkaasti kasvaessa syntyi raken-nusalalla huija keinottelu. Se kaytti hyvakseen halpapalkkaista kulku-tyovakea, vahemman kestavia rakennusaineksia, tyota kiirehdettiin liiaksi, telineitten ja suojuksien teko jatettiin useinkin urakalla joillekin tyolais-ryhmille. Seurauksena kaikesta tasta oli, etta tapaturmat suunnatto-masti kasvoivat. Niinpa esim. Miin9henissa sortui v. 1895 tammi-kuusta marraskuuhun osia kymmenessa uutisrakennuksessa ja parina seuraavana vuonna menetti henkensa • samassa kaupungissa rakennus-onnettomuuksien takia 11 tyomiesta ja 53 enemman tai vahemman vaarallisesti haavottui. Tama heratti jo yleista huomiota.
Toiselta puolen tyovaki toimi vilkkaasti asiansa hyvaksi. Se pitt vastalausekokouksia, koetti kerata tarkkaa tilastoa onnettomuuksista, heiatti valikysymyksen edustajakamarissa, antoi esityksia toivomistaan parannuksista hallitukselle j . n. e. Vihdoin tarttuikin hallitus asiaan ja julkaisi 21 p. maalisk. v. 1900 kuninkaallisen asetuksen. Se sisalsi
yleisia saannoksia rakennustyovaen siiojelemiseksi koko Baijerissa. San-gen tarkeaa oli, etta edesvastuu rakennettaessa joutui maaratyille hen-kilolle. Heidan oU siihen kirjallisesti sitouduttava. Sita paitsi piti tek-nillisesti kouluutetuille rakennusvirastojen toimimiehille ottaa tyovaen luokasta apulaisia. Naiden tehtavana oli valvoa, etta lelineet ja suo-jukset ovat lujia ja tarkoituksenmukaisia ja etta yleensa tyovaen; hy-vaksi annettuja saannoksia noudatetaan. 4 vuoden perasta taydennet-tiin naita yleisia saannoksia ja annettaydennet-tiin uusia, jotka pyrkivat suojele-maan tyovakea hyvinkin yksityiskohtaisesti." Niinpa on maarayksia, etta tyomaalla. tulee olla puusillalla vamstettuja, lampunia ja tarpeeksi va-loisia majoja valiaikoina_ oleskelemista varten, ruoan lammityspaikkoja, raitista vetta saatavissa.' 'Tyovakea on varjeltava, mikali mahdollista, ilmavedolta, savulta j . n. e. ' •
Naiden maaraysten hyodysta lausuu kirjan tekija: »Me voimme todeta, .etta onnettomuustapausten luku on hyvin. huomattavasti yahen-tynyt; silla huolimatta siita etta rakennustyovaein luku on vuodesta 1902 lakkaamatta kohonnut, niin on kuitenkin loukkautuneiden koko-naismaara seka absoluuttisesti etta suhteellisesti nopeasti laskeutunut.»
E. H.
300 Tietoja e7-i aloilta.
- ^ ^ ^ H T E I S K U N N A L L I S T A L A I N S A A D A N T O A .
K i t t i l a n k r u u n u n m a a t . Aseluskokoelmassa on julaistu Arm. Asetus kaikkien Kittilan pitajassa viela mittamatta olevien kruu-nunmaitten mittaamisesta ja kartoitlamisesta. Mitattava alue" on noin 570,000 ha.
S a y h t e e n k y l a n siirto. Asetuskokoelmassa on julaistu Keis. Senaatin paatos litin pitajan Sayhteen kylan siirtamisesta Jaalan ja pohjoisen litin kruununnimismiespiirista litin etelaiseen
kruunun-nimismiespiiriin.
S i i k a j o e n u i t t o k a n a v a . Asetuskokoelmassa on julaistu Keis. Senaatin paatos . jarjestyssaannon vahvistamisesta Oulunjarvesta Neittavanjokeen johtavan n. k. Siikajoen uittokanavan kayttamista varten.
^ J ^ I E T O J A
E R I . A L O I L T A .T i l a s t o a a m m a t t i y h d y s k u n n a l l i s e s t a t a p a t u r m a -v a k u u t u k s e s t a S a k s a s s a . Saksan -virallisen tilaston mukaan kasittivat Saksan 66 ammattiyhdyskuntaa v:na 1908 696824 liiketta, joiden vakuutettu henkilomaara nousi 8917772. Tosiasiallisesti ansaitut
palkat ja vakuutuksen perustana olevat summittaismaarat nousivat 8,5 miljaardiin Saksan markkaan. Yhdyskuntain johtokuntain jasenten luku nousi 789, osastojohtokuntain jasenten luku 1993, luottamus-miesten luku 8460. "teknillisten tarkastusluottamus-miesten 315, ja varsinaisten virkalijain 3074. Korvauksina maksettiin loukkautuneille ja jalken-jaaneille 112 miljoonaa Saksan markkaa. . Kaikkien ammattiyhdyskun-tien koko olemassaolon aikana maksettujen korvausten maara nousi
1250 miljonaan Saksan markkaan.
Kaikkien loukkautuneitten luku, joille 1908 oli annettu tapatur-matodistus, nousi 464090; loukkautuneitten luku, joille 1908 ensikerran maksettiin korvausta, nousi 75830, kuolettavasti loukkautuneitten luku.
joiden jalkeenjaaneille ensikerran maksettiin korvausta, 13790. Kun edellisilta vuosilta oli jalella 459007 loukkautunuita, jotka viela saivat
Tietoja eri aloilta.
301k o r v a u s t a , n i i n n o u s i 301k a i 301k 301k i e n lou301k301kautuneitten l u 301k u , j o i l l e 1908 m a 301k -settiin k o r v a u s t a 534837.
Y h d y s k u n t a i n m e n o t (maksetut k o r v a u k s e t , t a p a t u r m a t u t k i m u k s e n k u s t a n n u k s e t , oikeuskulut, t a p a t u r m i e n ehkaisemista tarkoittavan t o i m i n -n a -n k u l u t , hoitokusta-n-nukset, j . -n . e.) -nousivat j o -n k u -n v e r r a -n y l i 150 m i l j o o n a n S a k s a n m a r k a n . • ' . . - .
N a y t t e l y - a r k i s t o j e n k a y t a n t o o n o t t a m i n e n . S a m a s s a m a a r a s s a k u i n n S y t t e l y t o i m i o h j a u t u u v a k i i n t u n e i s i i n u o m i i n j a e d i s t y y j a r -jestelmallisesti k e h i t e t t y n a , i l m a a n t u u m y o s k i n t a r v e k o o t a yleisesti
k a y t e t t a v a k s i k a i k k i s e o p e t t a v a ainehisto, j o k a o n saatavista k u n k i n y k s i t y i s e n n S y t t e l y n jarjestelysta, . suorituksista j a tuloksista. S a k s a s s a t o i m i v a »Saksan t e o l l i s u u d e n p y s y v a nayttelykommissioni» o n k i n a s k e t t a i n p a a t t a n y t l a a j e n t a a tassa suhteessa j o keraamansa k o k o e l m a t erityiseksi k a n s a i n v a l i s e k s i n a y t t e l y - a r k i s t o k s i . S e tulee k a s i t t a m a a n n a y t t e l y - a r k k i t e h t u u r i n , - k i r j a l l i s u u d e n , - p r o p a g a n d a n , j . n . e., s a n a l l a s a n o e n k a i k k i n a y t t e l y t e k n i l l i s e t seikat, j a erittainkin n a y t t e l y r e k l a a m i n t a r k e a n a l a n (plakaatit, sulkemismerkit, j a m u u t grafilliset j u l k a i s u t n a y t -telysta). » P y s y v a n a y t t e l y k o m m i s s i o n i * " p y y t a a s e n v u o k s i k a i k k i a n a y i t e l y j a l a h e t t a m a S n sille y k s i t y i s k o h t a i s e n ainehiston n a y t t e l y t o i m i n -n a s t a a -n , j a t a r j o a a a r k i s t o a a -n k a i k k i e -n a s i a -n h a r r a s t a j a i -n k a y t e t t a v a k s i . T a l l a i n e n nayttelyarkisto e i tule o l e m a a n mikaan kuriositeetti, y h t a v a h a n k u i n m i k a a n h i s t o r i a l l i n e n k a a n m u s e o , v a a n painvastoin y h a t i u u s i u -t u v a l a h d e -tie-tojen a m m e n -t a m i s e k s i p a i v a n • k a y -t a n n o l l i s i i n -tarpeisiin.
S a k s a n p u u v i l l a k e h r a a m o t . V i i m e i s i m m a n virallisen tilas-t o n m u k a i n o l i S a k s a s s a v : n a 1907
p u u v i l l a k e h r a a m o j e n l u k u . . 4 0 1
k e h r i e n l u k u 9522659 k e h r a t y n p u u v i l l a n m a a r a .407459081 k g '
josta a m e r i k k a l a i s t a 261489061 » ita-intialaista 69745112 » egyptilaista . . . 33551573 » S a k s a n siirtomaista o l e v a a . . . . 135579 * v u o d e n lankatuotanto 358935030 » j o s t a o m a a n l a s k u u n k e h r a t t y a - . . . . 357775475 » •
— m u i d e n l i i k k e i d e n l a s k u u n k e h r a t t y a ^ 1^59555 » _ o m a a n l a s k u u n k e h r a t y n t u o t a n n o n k o k o n a i s a r v o . 644464404 R m k o m a a n l a s k u u n t a p a h t u n u t m e n e k k i kiloissa . . 358726349 k g
» » » » . m a r k o i s s a . 647753902 R m k
SuurteoUisuuden paikalliset siirtymiset Y h d y s v a l -loissa j a S a k s a s s a . S c h m o l l e r i n »Jahrbuchereissa» k u v a i l e e p r o
-302 Tietoja eri aloilta.
fessori H e r m a n n S c h u m a c h e r niita sangen m i e h a k i i n n i t t a v i a s i i r t y m i s i a , j o i t a tuotantofaktorien, luonnon, s. o. r a a k a - a i n e i d e n j a t y o n , s e k a m e n e k k i s u h t e i t t e n v a i k u t u k s e s t a o n t a p a h t u n u t j a t a p a h t u u SuurteoUi-s u u d e n , v a r SuurteoUi-s i n k i n n . SuurteoUi-s. r a SuurteoUi-s k a a n SuurteoUiSuurteoUi-suuden p i i r i SuurteoUi-s SuurteoUi-s a S a k SuurteoUi-s a SuurteoUi-s SuurteoUi-s a j a Y h d y s v a l l o i s s a . ' E n s i k s i k i n toteaa prof. S c h u m a c h e r , etta t a l l a i n e n SuurteoUisuuden p a i k a s t a toiseen s i i r t y m i n e n , s e n m u u t t e l u vapaus, » F r e i -ztigigkeit», k u l u n e u v o t e k n i i k a n edistyksien v u o k s i o n n y k y a a n
kaytan-nollisesti m a h d o U i n e n s e k a S a k s a s s a etta Y h d y s v a l l o i s s a , edellisessa tosin p a l j o n . t a y d e l l i s e m m a s s a m a a r a s s a - k u i n sita 14 k e r t a a p i n t a - a l a l t a a n s u u r e m m a s s a , h a r v a a n asutussa j a suhteellisesti v a h e m m a ; u k u l k u t e i l l a varustetuissa Y h d y s v a l l o i s s a . T u t k i e s s a a n k y s y m y s t a , k u m p i k o tuotanto-faktori, luonto v a i k o t y o , v e t a v a t s u u r e m m a s s a m a a r i n p u o l e e n s a teol-lisuutta, tulee S c h u m a c h e r s i i h e n . tulokseen, etta S a k s a s s a v a i k u t t a a s i i r t y m i s i a e n e m m a n t y o v o i m a i n saanti, Y h d y s v a l l o i s s a taas r a a k a a i n e i t -t e n s a a n -t i . S y y n a -t a h a n i l m i o o n o n S c h u m a c h e r i n mieles-ta s e u r a a v a -t seikat. E n s i k s i k i n o v a t Y h d y s v a l l a t v e r r a t t u n a E u r o p a n v a n h o i h i n s i v i s t y s k a n s o i h i n y h a edelleenkin p u h d a s siirtolaismaa, j o l t a p u u t t u u v a k i n a i s e s t i asettunut, k o r k e a m m a n a m m a t t i o p i n saanut t y o v a e s t o ; t y o -v o i m i a t i l a a -v a t liikkeenbarjoittaja-liitot t a r p e e n i l m a a n t u e s s a s u o r a a n u l k o m a i l t a k i n . S e n lisaksi o n A m e r i k a n teollisuus s u u r i m m a l t a osaltaan a l e m p i i n l u o k k i i n k u u l u v a a , paaasiallisesti alkutuotantoa, j o s s a i h m i s e l -l i s e n t y o n sija-l-le o n v o i t u tavattomassa m a a r i n s o v i t t a a m e k a a n i s t a tyota.
S h a p a i t s i v a i k e u t t a a s u u r e s s a m a a r i n taUaisen a l e m m a n teollisuuden s i i r t y m i s t a se s e i k k a , etta r a a k a a i n e i d e n kuletus tehtaisiin tulee r a h t i -k u s t a n n u s t e n v u o -k s i suhteellisesti -k o v i n -kallii-ksi. S a -k s a n teollisuus o n sitavastoin k o r k e a m p i e n l u o k k i e n teoUisuutta, j o k a y h a edelleenkin o n suuresti i h m i s t y o n tarpeessa. V a r s i o k i n o n k o r k e a m m a n a m m a t t i o p i n saaneella t y o v S e l l a erittain s u u r i m e r k i t y s S a k s a n teollisuudelle, v a i k u t t a e n u s e i n t e h d a s p a i k a n v a l i n t a a n j a l i i k k e e n m e n e s t y m i s e e n a i v a n r a t -kaisevasti. J a .laheisessa tulevaisuudessa o n Saiisan teollisuus S c h u i n a c h e r i n m u k a a n s a a v u t t a y a v i e l a s u u r e m m a n riippumattomuuden r a a k a -aineskentista j a voimalahteista a s e m a p a i k k a n s a v a l i n n a s s a . T a s s a suhteessa ajateltakoon v a i n esim. m i t e n k i v i h i i l i e n h y y a k s i k a y t t o o n S a k s a s -s a e d i -s t y n y t p a l j o a . e n e m m a n k u i n m i -s -s a a n m u u a l l a m a a i l m a -s -s a , j a
etta tulevaisuudessa k a i k k i h u o n o m m a t , p i t e m m a l l e k u l j e t t a a k a n n a t t a -m a t t o -m a t k i v i h i i l e t -m u u t e t a a n itse .kaivospaikaUa s a h k o k s i , j o k a sitten j o h t o j a m y o t e n j a e t a a n . y l i m a a n .