PÄÄTÖS
Nro 129/04/2 Dnro ISY-2003-Y-245 Annettu julkipanon jälkeen
8.12.2004
LUVAN HAKIJA
Vapo Oy
PL 22
40101 JYVÄSKYLÄ
ASIA Isonevan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Suonenjoki ja Karttula.
TOIMINTA
Hakemus koskee Isonevan (121 ha) tuotannossa olevan turvetuotantoalueen ympäristö- lupaa.
ASIAN VIREILLETULO
Vapo Oy:n hakemus on saapunut ympäristölupavirastoon 22.12.2003.
LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN
Hakemus käsitellään ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisena ympäristölupahakemuk- sena. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristö- lupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 1 momentin 5 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa.
AIKAISEMMAT PÄÄTÖKSET JA MÄÄRÄYKSET
Vapo Oy on 24.11.1995 hakenut Itä-Suomen vesioikeudelta lupaa Isonevan turvetuotanto- alueen vesien alapuoliseen vesistöön johtamiselle. Itä-Suomen vesioikeus myönsi 30.6.1995 antamallaan päätöksellä nro 34/95/3 pyydetyn luvan toistaiseksi voimassa olevana niin, että luvan ehtojen tarkistushakemus on jätettävä vuoden 2003 loppuun mennessä, mikäli turvetuotantoa aiotaan jatkaa vuoden 2004 jälkeen. Itä-Suomen vesioikeuden päätöksestä valitettiin Vesiylioikeudelle, joka ei muuttanut Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen lopputulosta.
SELOSTUS HAKEMUSSUUNNITELMASTA
Tuotantoalueiden sijainti ja ympäristö
Isonevan turvetuotantoalue sijaitsee Suonenjoen kaupungin keskustasta noin 12 km koilliseen Kärkkäälän ja Lietteenmäen kylissä. Turvetuotantoalueen lähiympäristö on metsätalousvaltaista. Ympäristössä on jonkin verran maataloutta.
Pohjois-Savon seutukaavassa (vahvistettu 21.6.2000) Isonevan alue on varattu turvetuo- tantoa varten. Kakkisenjärvi, joka on suojeltu vanhan metsän alue, sijaitsee Isonevan koillispuolella. Isonevan eteläpuolella kulkee retkeilyreitti.
Hallussa olevat alueet
Vapo Oy:llä on hallussaan maata Isonevan alueella yhteensä 171,5 ha, josta omaa 103,62 ha ja vuokra-alueita 67,88 ha. Isonevan tuotantokelpoinen pinta-ala on 121 ha.
Hankkeen tarkoitus
Isoneva on toiminnassa oleva turvetuotantoalue, jonka kuntoonpanotyöt on aloitettu 1996.
Isoneva on ollut tuotannossa koko ajan vuodesta 1999.
Isonevalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta ja ympäristöturvetta. Jyrsinpolttoturvetta toimitetaan Kuopion Energialle ja Atrolle Suonenjoelle. Isonevalla tuotettua ympäristötur- vetta toimitetaan paikalliseen käyttöön (maatalous ja jätevedenpuhdistamo).
Isonevan turvetuotannosta ja kenttien kunnossapidosta huolehtivat urakoitsijat maatalous- traktoreillaan ja kaivukonekalustollaan. Turpeen kuormauksen ja kuljetuksen käyttäjille suorittavat urakoitsijat omalla kuormaaja- ja autokalustollaan.
Tuotannossa käytettävät menetelmät ja tuotantomäärät
Isonevalla turpeen tuotannossa käytetään mekaanista kokoojavaunua ja imuvaunua.
Imuvaunu on lisäsykloneilla varustettu vähäpäästöinen imuvaunu. Vuoden 2003 jyrsinpolttoturpeentuotanto oli 28 800 m3 ja ympäristöturpeentuotanto 14 500 m3. Tuotannon arvioidaan päättyvän vuonna 2025.
Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja vesien johtaminen
Isonevan tuotantoalue on sarkaojitettu 20 m:n ojavälein. Sarkaojissa on lietesyvennykset, joista vesi johdetaan rumpuina toimivien päisteputkien ja niihin asennettujen päisteputki- pidättimien kautta kokoojaojiin. Päisteputkipidättimillä saadaan pidennettyä veden viipymää niin, että kiintoaine ehtii laskeutua lietesyvennysten pohjalle. Lisäksi reunaojissa ja eristysojissa on tarpeellisissa kohdissa lietetaskuja.
Lohkolla 7 on tehty salaojitus vuonna 1998. Alue on sarkaojitettu 1 m:n syviin ojiin, jonka jälkeen ojan pohjalle on asennettu erilaisia salaojarakenteita. Tämän jälkeen salaoja ja sarkaoja on peitetty hakkeella ja turpeella. Salaojissa on käytetty normaalia salaojaputkea, kookoskarvapäällysteistä salaojaputkea sekä haketta.
Isonevan kuivatusvedet johdetaan kokoojaojien kautta kolmeen laskeutusaltaaseen.
Laskeutusaltaista vedet johdetaan pumppausaltaisiin (2 kpl), joista ne pumpataan kahdella erillisellä pumppaamolla jakopenkereiden väliin. Vesipinnan noustessa jakopenkereissä vesi valuu penkereeseen asennettujen putkien kautta pintavalutuskentälle. Pintavalutus- kentän läpi virrannut vesi ohjataan keräilyojien kautta Suojärveen. Pumppaamot ja pintavalutuskenttä ovat käytössä pakkasettomana (touko-lokakuu) aikana. Muina aikoina
vedet johdetaan laskeutusaltaiden, pumppaamon ja pintavalutuskentän ohittavilla ojilla Suojärveen.
Turvetuotantoalueen ulkopuoliset vedet johdetaan eristysojia pitkin Suojärveen ja Pasko- Petäiseen. Eristysojissa on lietesyvennyksiä. Lisäksi eristysojien vesi johdetaan paloaltaiden kautta, jotka toimivat samalla lietealtaina.
Pintavalutuskentän pinta-ala on 10,0 ha, joka on n. 8 % valuma-alueen pinta-alasta (127 ha). Turvetuotantoalueen lisäksi pintavalutuskentälle ohjataan myös ulkopuolisia vesiä 6 ha:n alalta. Ulkopuoliset vedet tulevat pääosin eristys- ja reunaojan väliseltä alueelta. Kentän kaltevuus on 0,3 %. Alueen turpeen keskipaksuus on 2,7 m ja pintakasvil- lisuuden muodostavat rahkasammalet ja rämevarvut.
Isonevan turvetuotantoalueen kuivatusvedet ohjataan sarkaojarakenteiden, laskeutus- ja pumppausaltaiden kautta pintavalutuskentälle. Hakijan mielestä Isonevalla käytössä olevat vesienkäsittelymenetelmät täyttävät parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen myös tulevalla lupakaudella.
Liikenne
Turve toimitetaan pääasiassa talvikuukausien (joulu-maaliskuu) välisenä aikana.
Keskimääräisen vuosituotannon turpeen toimitus Isonevalta on noin 500 rekan ajosuorite tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Isonevalta turvetta ajetaan reittiä: metsäautotie – kylätie – Salmisentie – Valtatie 9. Isonevalta Valtatie 9:lle kertyy matkaa yhteensä noin 13 km. Kylätien ja Salmisentien varrella on karttatarkastelun perusteella 7 asuinkiinteis- töä.
Tuotantotoiminnan aiheuttama työmaaliikenne keskittyy touko-elokuun väliselle ajalle.
Työmaaliikenne on pääasiassa urakoitsijoiden ja heidän työntekijöidensä henkilöautolii- kennettä. Pääosin henkilöautoliikenne kulkee Heinäselän kautta Valtatie 9:lle. Tuotanto- toiminnassa käytettävät vetokoneet (traktorit) tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden, joten niitä ei juurikaan kuljeteta lukuun ottamatta satunnaisia siirtoja. Kunnostus- ja ympäristönsuojelu-
toiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2-3 kertaa tuotantokauden aikana. Tämä liikenne kulkee samaa reittiä kuin turvetoimitukset tai henkilöautoliikenne.
Tuotantotoiminnassa käytettävät aineet
Isonevan turvetuotantoalueella käytetään tuotannossa 5 traktoria, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoöljyn kulutus nykyisillä tuotantomäärillä on tuotantokauden aikana n. 10 000 litraa. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä yhteensä n. 200 litraa sekä muita voiteluaineita yhteensä n. 15-25 kg. Turvetuotannossa käytettäviä vetokoneita varten tuotantourakoitsi- joilla on Isonevan tuotantoalueella kahdessa 4 000 litran säiliössä polttoainetta toiminnan kannalta tarkoituksenmukaisessa paikassa. Työmaalla säilytettävän polttoaineen määrä on yhteensä 8 000 litraa. Isonevalla ei säilytetä keskitetysti yli 15 m3:n määrää polttoöljyä.
Voiteluaineet säilytetään tukikohta-alueella niille varatuissa paikoissa.
Polttoainesäiliöiden sijainti on esitetty vuosittain päivitettävissä turvetyömaan turvallisuussuunnitelmassa sekä työmaan jätehuoltosuunnitelmassa. Turvetuotantoalueen turvallisuussuunnitelma toimitetaan kunnan palopäällikölle.
Tuotantotoiminnassa syntyvät jätteet
Tuotantotoiminnassa syntyy talous-, muovi- ja öljyisiä jätteitä. Jäteöljy, ongelmajätteet sekä sekajätteet kerätään keräilypisteisiin, josta ne tarpeen mukaan pakataan ja merkitään siten, että niistä ei aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Eri jäte-erille on varattu omat keräysastiat ja ne on varustettu jätetyypin (esim. sekajäte, öljyjäte jne.) nimikylteillä. Jäteöljy ja ongelmajätteet toimitetaan ensin Rastunsuon turvetuotantoalueen jätteenkeräyspisteeseen, josta jätteet toimitetaan edelleen Ekokemille.
Työmaalle laaditusta jätehuoltosuunnitelmasta käy ilmi keräilypisteen sijainti, laatu, jätteiden poiskuljettaja yhteystietoineen sekä tyhjennysjaksot. Työ-maalla syntyneiden jätteiden määrä ja laatu kirjataan ylös. Isonevalla on voimassa oleva jätehuoltosuunnitel- ma.
Isonevalla vuosittain syntyvä jäte
JÄTELAJI MÄÄRÄ TOIMITUSPAIKKA
Jäteöljy n. 250 litraa (Rastunsuo) EKOKEM Ongelmajätteet n. 150 litraa (Rastunsuo) EKOKEM
Sekajäte (talousjäte) n. 900 litraa (Rastunsuo) JäteKukko, Kuopio Muovi n. 4 000 kg Keräys, paalaus > jatkokäyttö
Aumojen peitteenä käytettävä muovi kerätään kasoihin ja varastoidaan tuotantoalueelle.
Muovi voidaan esim. paalata ja toimittaa uusiomuovin raaka-aineeksi.
Turvekenttä sisältää jonkin verran kantoja ja muuta puuainesta, mitkä tarvittaessa erotellaan turpeesta tuotantotoiminnoissa. Kannot varastoidaan kasoihin auma-alueille ja tuotantoalueen reunoille. Isonevan turvetuotantoalueella kantoja varastoidaan vuodessa noin 500 i-m3, mikä haketetaan myöhemmin.
Tuotantoalue ja sen välitön ympäristö
Isonevan turvetuotantoalueen välittömässä läheisyydessä on pääasiassa metsätalousmaata, joka on suurimmaksi osaksi ojitettua. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä (500 m) on 2 asuinkiinteistöä. Lähimpään asuttuun tilaan on matkaa noin 380 metriä. Toiseen asuinkiinteistöön on matkaa noin 440 metriä. Tuotantoalueen ja kiinteistöjen välissä on metsäalueita. Tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä (500 m) ei ole vapaa-ajan asuntoja. Myöskään Suojärven rannoilla ei ole vapaa-ajan asuntoja.
Purkuvesistön kuvaus
Isonevan turvetuotantoalue sijaitsee Kymijoen vesistön Rautalammin reitin vesistöalueella (14.7), Virmasveden alueella (14.72) ja siinä tarkemmin rajattuna Petäjäjoen valuma- alueella (14.728). Lähin alapuolinen järvi on Suojärvi, johon vedet johdetaan pintavalu- tuskentän keräilyojaa pitkin. Suojärven valuma-alue on 4,1 km2.
Suojärvestä vedet laskevat Suojärvenpurosta Pieni-Petäjäjokeen, josta edelleen Petäjäjokeen, joka laskee Virmasveteen. Suojärveltä Virmasvedelle on vesitse noin 14 km.
Virmasveden alueen pinta-ala on 1 046,75 km2 ja järvisyys 26,4 %. Petäjäjoen valuma- alue on 126,3 km2 ja järvisyys 7,2 %.
Valuma-alueet ja niiden hydrologiset tunnusluvut
km2 L % MQ m3/s HQ1/20 m3/s
Mq l/skm-2
Hq1/20 1/skm-2 Suojärvi 4,1 6,3 0,041 0,83 10 202 Suojärvenpuro 12,4 0,12 0,12 2,93 10 251 Pieni Petäjäjoki 41,6 5,0 0,42 10,40 10 250 Petäjäjoki
(14.728)
126,3 7,2 1,26 15,40 10 122
Isonevan turvetuotantoalueen (121 ha) osuus Suojärven valuma-alueesta on 29,5 % ja Petäjäjoen valuma-alueesta 0,95 %.
Veden laatu
Suojärvi ja Suojärvenpuro
Suojärvi ja siitä lähtevä Suojärvenpuro ovat hajakuormituksen rasittamia ja vesien käyttökelpoisuus on huono. Molempien vesi on happamoitunutta ja tummaa sekä humuspitoista. Happitilanne on ollut ajoittain heikko, tosin happikatojakaan ei ole havaittu.
Vuonna 2002 Suojärven veden happitilanne oli lopputalvella hyvä. Vesi oli humuspitoista ja lievästi rehevää. Ainepitoisuudet olivat selvästi pienempiä kuin talvella 2001, mikä viittaisi siihen, että näytteeseen on joutunut avantoa tehtäessä sulamisvesiä. Loppukesällä Suojärven vesi oli voimakkaan humuspitoista ja kokonaisfosforipitoisuuden perusteella luokiteltuna erittäin rehevää. Kasviplanktonin klorofylli-a:n pitoisuus ei ollut aivan sillä tasolla kuin ravinnetaso edellyttäisi, mutta levämäärä oli kuitenkin rehevälle järvelle ominaisella tasolla. Edelliskesän havainto, jonka mukaan järveen olisi kotiutunut levälajisto, joka pystyy hyödyntämään Suojärven runsaita ravinnevaroja, näyttää pitävän paikkansa. Pääryhmänä olivat viherlevät. Levätuotantoa rajoitti mineraaliravinnesuhteen perusteella molemmat pääravinteet. Loppukesään 2001 verrattuna veden laatu oli
Suojärvessä vuonna 2002 heikompi. Humuksen, ravinteiden ja raudan pitoisuudet olivat jonkin verran korkeampia.
Vuoden 2002 tarkkailuraportin mukaan Suojärvenpurossa vesi oli voimakkaan humuspitoista ja erittäin rehevää kaikkina havaintokertoina. Erot veden laadussa olivat kuitenkin melko suuria havaintokertojen välillä. Korkeimmat humuksen, kokonaisravin- teiden ja raudan pitoisuudet mitattiin kesäkuun alussa. Veden laatu oli paras lokakuun lopussa, jolloin valuma-alueelta tuleva kuormitus oli vähentynyt aikaisen talven takia.
Ammoniumtypen pitoisuus oli korkeimmillaan vähäsateisen elokuun jälkipuoliskolla.
Aseman 2 kiintoaineen, humuksen ja kokonaistypen pitoisuudet olivat vuonna 2002 keskimäärin samaa tasoa kuin vuonna 2001, ammoniumtypen pitoisuus pienempi ja kokonaisfosforin sekä raudan pitoisuudet suurempia.
Pieni-Petäjäjoki ja Petäjäjoki
Pieni-Petäjäjoen veden laatu on ollut yläjuoksulla jokseenkin hyvä. Suojärvenpuron vesi heikentää jokiveden laatua. Etenkin puskurikyvyssä sekä humus- ja ravinnepitoisuuksissa tapahtuu muutoksia.
Vuoden 2002 tarkkailutulosten mukaan Pieni-Petäjäjoessa Suojärvenpuron yläpuolella vesi oli humusleimaista ja lievästi rehevää. Veden laadun muutokset olivat kesällä melko vähäisiä, mutta lokakuun lopulla veden laatu oli aikaisesta talven tulosta johtuen selvästi parempi kuin muina havaintokertoina. Vuoteen 2001 verrattuna veden keskimääräisessä laadussa ei ollut suuria eroja. Kiintoaineen, kokonaisfosforin ja raudan pitoisuudet olivat vuonna 2001 keskimäärin hieman suurempia, mikä johtui toukokuun näytteenoton ajoittumisesta kevätvalunnan loppuhetkiin. Vuonna 2002 näytteet otettiin kevätvalunnan jälkeen.
Pieni-Petäjäjoessa Suojärvenpuron alapuolella kiintoaineen ja kokonaisfosforin pitoisuudet olivat huomattavan korkeita kesäkuun näytteenottokerralla ja selvästi kohonneita myös elokuussa. Kesäkuussa lehmät olivat laitumella aivan vesirajassa asemien 6 ja 7 välillä, mikä aiheutti kiintoaineen liettymistä jokeen. Elokuun kohonneet pitoisuudet saattoivat johtua samasta syystä. Suojärvenpuron vaikutus Pieni-Petäjäjokeen näkyi veden laadun heikkenemisenä. Humuspitoisuus nousi keskimäärin 12 O2 mg/l,
kokonaistyppipitoisuus 200 µg/l ja rautapitoisuus 1200 µg/l. Vuonna 2001 humuspitoi- suuden muutos oli keskimäärin samaa luokkaa, mutta typen ja raudan pitoisuusmuutokset asemien 6 ja 7 välillä pienempiä kuin 2002. Lehmien laiduntaminen vesirajassa vaikeuttaa tulosten tulkintaa.
Petäjäjoen alajuoksulla jokiveden puskurikyky on heikentynyt, humusleimaisuus ajoittain voimakas ja fosforipitoisuus korkea. Pieni-Petäjäjoen melko heikkolaatuinen vesi ei juuri heikennä Petäjäjoen tilaa lisää.
Viimeisten tarkkailutulosten mukaan Petäjäjoessa veden laatu oli jonkin verran parempi kuin Pieni-Petäjäjoessa. Petäjäjoen vesi oli keskimäärin humuspitoista ja rehevää.
Kokonaistypen pitoisuus oli sekä Pieni-Petäjäjoessa että Petäjäjoessa samaa tasoa, mutta humuksen, kokonaisfosforin ja raudan pitoisuudet olivat Petäjäjoessa pienempiä. Vuoteen 2001 verrattuna Petäjäjoen vedenlaatu oli keskimäärin hyvin samanlainen vuonna 2002.
Fosforipitoisuus oli kuitenkin vuonna 2001 jonkin verran korkeampi.
Virmasvesi
Virmasveden pinta-ala on n. 62,3 km2, keskisyvyys 7,1 m ja suurin syvyys 22 m. Veden laatu täyttää käyttökelpoisuudeltaan hyvän veden vaatimukset. Syvänteissä on aiemmin ollut hapen vajausta, mutta viimeisinä tarkkailuvuosina vesi on ollut talvisinkin heikosti kerrostunutta ja happitilanne on ollut hyvä. Viimeisimpien tarkkailutulosten mukaan veden laatu on hieman heikentynyt. Talvella humusleimaisuus ja ravinnetaso ovat lisääntyneet selvästi enemmän kuin kesällä. A-klorofyllipitoisuus on pysynyt lievää rehevyyttä osoittavana.
Vuoden 2002 talvella Virmasvedessä vesi oli lievästi kerrostunut ja happitilanne oli hyvä.
Päällysveden laatu oli selvästi heikompi kuin talvella 2001, mikä johtui kevätvalunnan aikaisemmasta alkamisesta talvella 2002. Päällysvesi oli humuspitoista ja rehevää. Kesällä eri syvyyksissä vesi oli lähes tasalämpöinen ja veden laadun erot pieniä. Vähäsateisesta loppukesästä johtuen päällysveden laatu oli erinomainen, vesi oli luokiteltavissa lievästi humusleimaiseksi ja karuksi. Kasviplanktonin levälajisto oli monipuolinen, mutta mikään ryhmä ei ollut kovin runsas. Levätuotanto oli mineraaliravinnesuhteen perusteella
fosforirajoitteinen. Veden laatu oli elokuussa 2002 hyvin samanlainen kuin elokuussa 2001.
Kalasto ja kalastus
Isonevan turvetuotantoalue sijaitsee Niiniveden kalastusalueella, mutta alapuolinen vesistö kuuluu suurimmaksi osaksi Rasvanki-Virmasveden kalastusalueeseen. Kalastusalueiden raja kulkee Suojärven puroa ja Suojärveä pitkin.
Isonevan alapuolisessa vesistössä ei ole ollut varsinaista kalataloudellista tarkkailua.
Hakijalla ei ole myöskään ollut saatavilla uutta tietoa alueen kalastosta ja kalastuksesta.
Tiedot perustuvatkin aiemmassa hakemuksessa esitettyihin.
Vuonna 1987 tehdyn Rasvanki-Virmasveden kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Rasvanki-Virmasveden alueella tavataan seuraavat kalalajit: nahkiainen, ankerias, muikku, siika (plankton-, peled-, vaellus- ja järvisiika), järvitaimen, merilohi, kirjolohi, kuore, sulkava, lahna, salakka, pasuri, ruutana, säyne, mutu, särki, sorva, kivennuoliainen, made, kymmenpiikki, kivisimppu, kirjoeväsimppu, härkäsimppu, kiiski, ahven ja kuha.
Lajeista ovat istutuksista peräisin ankerias, osa siikamuodoista ja kirjolohi. Myös järvitaimenet ovat pääosin peräisin istutuksista. Merilohet ovat päässeet karkuun kalanviljelylaitoksilta. Turvetuotantoalueen vaikutuspiirin vesissä ei käyttö- ja hoitosuun- nitelman tietojen perusteella esiinny rapuja.
Käyttö- ja hoitosuunnitelman mukaan Virmasvedessä on arvioitu olevan runsaasti särkeä ja madetta, kohtalaisesti tai runsaasti haukea ja ahventa, kohtalaisesti siikaa sekä heikosti muikkua, taimenta, kuhaa, lahnaa ja säynettä. Lahnakannat ovat olleet elpymässä.
Kalastus tapahtui pääasiassa verkoilla ja katiskoilla. Pääosan saaliista ovat muodostaneet hauki, ahven, särki ja made. Seuraavaksi tärkeimmät lajit ovat olleet muikku, siika ja lahna.
Suojärven, Suojärvenpuron, Pieni-Petäjäjoen ja Petäjäjoen kalastuksesta ja kalastosta ei ole mainintoja käyttö- ja hoitosuunnitelmissa. Ko. alueiden kalastus on kuitenkin Kolehmalan kalastuskunnan esimiehen mukaan vähäistä. Käytännössä vain Suojärvessä
kalastetaan vähäisessä määrin ongella ahvenia. Suojärvessä, Suojärvenpurossa, Pieni- Petäjäjoessa ja Petäjäjoessa ei Kolehmalan kalastuskunnan esimiehen mukaan esiinny myöskään rapua.
Isonevan turvetuotannon vaikutukset keskittyvät lähinnä Suojärveen ja Suojärvenpuroon, joilla ei ole suurta kalataloudellista merkitystä.
Rantakiinteistöt
Isonevan alapuolisen vesistön lähin rantakiinteistö sijaitse lähellä Virmasvettä, noin 13 km päässä tuotantoalueesta.
Vesiensuojelurakenteiden toiminta ja lähtevän veden laatu ja määrä
Isonevan pintavalutuskenttä on toiminut vuosina 1996-2003 muutamia häiriötilanteita lukuun ottamatta hyvin kiintoaineen poistossa: reduktio %:n keskiarvo 58 ja mediaani 67.
Ravinteita pintavalutuskenttä on poistanut huonommin; kokonaisfosforin osalta keskiarvo on 5 % mediaani 6 %, typellä keskiarvo 17 % ja mediaani 21 %.
Viimeisin vuosiyhteenveto pintavalutuskentän toiminnasta on vuodelta 2002, jolloin virtaamamittauksen epäonnistumisen takia luotettavaa arviota Isonevan kuormituksesta ei voitu kuitenkaan tehdä. Isonevan pintavalutuskentän alapäässä olevalla mittapadolla veden virtausta häiritsi alapuolella asusteleva majava. Virtaama oli normaali vasta elokuun loppupuolella, minkä takia virtaama-arviota ei saatu tehtyä koko tuotantokaudelle 2002.
Kuormitusta voidaan kuitenkin arvioida, mikäli Isonevan keskivirtaamaksi oletetaan sama, mikä on Pielavedellä sijaitsevalla Kuivastensuolla, jolla on Isonevan tavoin pintavalutus- kenttä.
Isonevan ominaiskuormitus vuonna 2002 (g/ha**vrk). Keskivaluntana on käytetty Kuivastensuon keskivaluntaa (9,8 l/s*km2).
Valunta l/s*km2
Kiintoai- ne
CODM n
Kok.N NO23- N
NH4- N
Kok.P PO4-P Fe touko-
lokakuu
brutto 9,8 98 659 19 0,46 5,6 1,2 0,32 63
tausta 9,8 17 4,2 0,17
netto 81 15 1,1
Kiintoainepitoisuuden reduktio oli pintavalutuskentällä keskimäärin kohtalainen.
Kokonaisravinteiden pitoisuusreduktio oli vuonna 2002 enimmäkseen melko huono.
Kiintoaineen ja kokonaisravinteiden pitoisuusreduktio (%) Isonevan pintavalutuskentällä vuoden 2002 havaintokerroilla (n = 6).
Minimi Maksimi Keskiarvo
Kiintoaine -50 74 49
Kok.N -35 36 6
Kok.P -44 43 -2
Vaikutukset veden laatuun ja käyttökelpoisuuteen talousvedeksi
Alapuolisen vesistön vettä ei hakijan tiedon mukaan käytetä talousvetenä, joten Isonevan turvetuotannolla ei ole vaikutusta kiinteistöjen talousvesien käyttökelpoisuuteen. Toiminta ei siis aiheuta korvattavaa talousvesihaittaa.
Vaikutukset rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön
Tarkkailutulosten perusteella Isonevan turvetuotannolla ei ole ollut sanottavaa vaikutusta rantakiinteistöjen vesistösidonnaiseen käyttöön, joten korvausvelvollisuuden perustavia vaikutuksia ei ole aiheutunut tai aiheudu.
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen
Koska kuivatusvedet puhdistetaan voimassa olevassa luvassa määrätyllä tavalla ja koska siinä ei ole todettu aiheutuvan hyvitettäviä edunmenetyksiä, ei myöskään samalla tavalla
tapahtuvasta vesien johtamisesta voi jatkossakaan aiheutua korvattavaa vahinkoa tai haittaa kalataloudelle.
Pohjavesialueet, lähistön kaivot ja pienvedet
Isonevan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita, kaivoja eikä karttatarkastelun perusteella pienvesiä, joihin turvetuotantotoiminta voisi vaikuttaa.
Pöly
Pölyhaitat Isonevalla
Isonevan turvetuotantoalueella ei ole tehty pölytarkkailua. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia pölyhaitoista.
Oikeilla menetelmillä ja työtavoilla voidaan pölyhaitat minimoida tai kokonaan estää.
Urakoitsijat ottavat tuulen suunnan tarkasti huomioon pölyävimpien työvaiheiden aikana niin, ettei mahdollisia pölyhaittoja synny. Toimintaa myös rajoitetaan paloviranomaisten antamien määräysten nojalla, mikä tarkoittaa sitä, että tuotanto keskeytetään tuulen nopeuden noustessa ajoittainkin yli 10m/s.
Lähinnä Isonevaa sijaitseva säähavaintoasema, jolla mitataan tuulia sijaitsee Kuopion lentoasemalla Rissalassa. 30-vuotisen havaintojakson (1971-2000) perusteella havainto- asemalla ei ole hallitsevia tuulensuuntia, vaan ne ovat jakautuneet melko tasaisesti.
Pohjois- ja koillistuulet ovat vähäisempiä kuin muut tuulet. Tuulten keskinopeus on kaikista ilmansuunnista ollut 3,2–3,7 m/s.
Melu
Turvetuotannon aiheuttama melu on peräisin työkoneista ja raskaiden kuljetusajoneuvojen liikkumisesta. Tuotannosta aiheutuva melu ei ole jatkuvaa, sillä tuotantopäiviä on vuodessa noin 40. Tuotantopäivinä turvekoneiden aiheuttamaa melua voi syntyä ympäri vuorokauden työvaiheista, tuotantotilanteesta ja säästä riippuen. Melun voimakkuuteen tai haittaan voidaan vaikuttaa mm. menetelmien valinnalla.
Etäisyys tuotantokentän reunasta lähimpään asuttuun tilaan on noin 380 metriä ja välissä on metsäalueita. Isonevan turvetuotanto ei aiheuta meluhaittoja. Hakijan tietoon ei ole tullut valituksia Isonevan turvetuotantotoiminnan melusta.
Isonevan turvekuljetuksista voi aiheutua ajoittain lisääntynyttä liikennemelua aivan kylätien ja Salmisentien varressa sijaitsevissa kiinteistöissä turpeen toimitusten aikana joulu-maaliskuulla. Toisaalta turvetta ajetaan enimmäkseen talviaikaan, jolloin luminen tie ja lumikinokset vaimentavat rekan aiheuttamaa melua oleellisesti.
Isonevalle ei ole tehty varsinaisia melun leviämismallilaskelmia ja Isonevan turvetuotannon aiheuttaman melun leviämistarkastelu onkin tehty Kärkölän Järvelänsuolle tehdyn melun leviämismallilaskelman perusteella. Melulaskelmissa maasto on oletettu avoimeksi ja maanpinta kovaksi, joten este- tai kasvillisuusvaimenemista ja maanpinnan vaikutusta ei tarkastelussa ole huomioitu.
Isonevan turvetuotantoalueen 45 dB:n meluvyöhyke ulottuu noin 140 metrin päähän tuotantoalueen reunasta päivällä ja noin 100 metrin päähän yöllä. Pahimmassa toimintati- lanteessa yöllä 45 dB:n meluvyöhyke ulottuu 200 metrin päähän tuotantoalueesta.
Karttatarkastelun perusteella laskennallinen keskimääräinen melutaso ei missään tilanteessa nouse ohjearvoja suuremmaksi (45 dB).
Muut ympäristövaikutukset
Isonevan turvetuotantoalue on jo toiminnassa oleva tuotantoalue, joten sen turvetuotanto ei aiheuta muutoksia maisemaan. Tuotantoalueen läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualu- eita, ulkoilu- tai virkistysalueita. Isonevan turvetuotantoalueella ei ole vaikutusta Kakkisenjärven vanhojen metsien suojelualueeseen eikä suon eteläpuolitse kulkevaan retkeilyreittiin.
Tuotannon alkaessa Isonevalla rakennettiin Suojärven rantaan kalasääsken pesä, jossa pesinnät ovat onnistuneet hyvin vuosina 1996-2003. Alueen kalasääskikanta on lisääntynyt onnistuneiden pesintöjen seurauksena, ja lähistöllä on jo useita pesiviä kalasääskipariskuntia. Vanhassa pesässä pesintämenestys oli erittäin huono. Myös vanha
pesä on kuitenkin säilytetty ja kunnostettu, mutta sitä ei ole kuitenkaan havaintojen mukaan käytetty pesintään.
Tarkkailut ja valvonta
Isonevan kuormitusta ja vesistövaikutuksia on tutkittu velvoitetarkkailuna vuodesta 1996.
Tarkkailu toteutetaan tällä hetkellä Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti. Isonevan kuormitus- ja vaikutustarkkailua alapuolisessa vesistössä tehdään jatkossa ko. yhteistarkkailuohjelman mukaisena. Isonevan kuormitus- ja vesistötarkkailun tuloksia esitetään ja arvioidaan vuosittain tehtävässä vuosiraportissa. Tarkkailuohjelman sisältö käydään läpi vuosittain toiminnanharjoittajien, tarkkailua suorittavan konsultin ja Pohjois-Savon ympäristökeskuksen välisessä neuvottelussa ja tarkkailuohjelmaa voidaan päivittää ja tarkistaa Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.
Erillistä kalataloudellista tarkkailua ei Isonevan alapuolisessa vesistössä ole tehty.
Kuopion maaseutuelinkeinopiiri (nykyään Pohjois-Savon TE-keskus) on päätöksessään 4660/871/95, annettu 7.12.1995, todennut, että Isonevalla ei ole tarpeen suorittaa erillistä kalataloudellista tarkkailua ja että kalataloudellisen tarkkailun tarpeet arvioidaan myöhemmin uudelleen käyttö-, hoito-, kuormitus- ja vesistötarkkailutulosten perusteella.
Koska tähänastisessa tarkkailussa ei ole tullut esiin mitään oleellista, hakija esittää, että nykyinen tarkkailukäytäntö jatkuu edelleen.
Isonevan turvetuotantoalueella pidetään käyttö- ja hoitopäiväkirjaa. Käyttö- ja hoitotarkkailua varten on painettu oma vihko sekä lomakkeet. Käyttö- ja hoitotarkkailu- vihkoon kirjataan säätiedot, ojien ja vesiensuojelurakenteiden rakentamis-, kunnossapito- ja puhdistusajankohdat, näytteenottoajankohdat, viranomaisten tai muiden ympäristöasioi- hin vaikuttavien tahojen tarkastukset ja kaikki sellaiset tapahtumat, joilla voi olla vaikutusta työmaalta lähtevään kuormitukseen. Tietoja hyödynnetään viranomaisten kanssa tapahtuvassa asioiden hoidossa. Tiedot toimitetaan vuosittain myös kuormitus- ja vesistötarkkailua hoitavalle konsultille vuosiyhteenvetoa varten. Muistiinpanot säilytetään työmaalla ja ne esitetään ympäristökeskuksen tai kunnan viranomaisille pyydettäessä.
Vapo Oy Energialla on sertifioitu (Det Norske Veritas) ISO 14001 standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (sertifikaatti nro 98-HEL-AE-057) sekä ISO 9002 standardin mukainen laatujärjestelmä (sertifikaatti nro 97-HEL-AQ-484).
Riskit ja toimenpiteet niiden varalta
Turvetuotantotyön ajankohta, kuiva kesäkausi ja työn luonne aiheuttavat ympäristölle paloturvallisuusriskin. Sen minimoimiseksi ja perustietojen jakamiseksi sidosryhmille laaditaan työmaille vuosittain paloturvallisuussuunnitelma. Suunnitelmista ja ohjeista on annettu koulutusta ja ne on jaettu työmaalla toimivalle henkilöstölle ja yrittäjille.
Muita hätätilanteita voi syntyä merkittävien patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien, kemikaalien sekä polttoaineen toimitusten tai varastoinnin yms.
yhteydessä.
Työmaille on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Työmaiden henkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään jatkuvasti paloturvallisuus- ja ensiapukoulu- tusten sekä toimintaharjoitusten avulla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle.
Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita.
Paloviranomaisille toimitetaan vuosittain päivitetyt paloturvallisuussuunnitelmat. He tekevät ennen tuotantokauden alkua arviointi- ja tutustumiskäyntejä työmailla ja hyväksyvät työmaan palosuojeluvalmiuden. Viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoitusten pitämiseen.
Tuotantoalueen jälkikäyttö ja –hoito
Hakija toimittaa hyvissä ajoin ennen turvetuotannon suolla loppumista alueen kuivatusvesiä koskevan jälkihoitosuunnitelman Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tässä vaiheessa suunnitelman esittäminen ei ole ajankohtaista.
Suo palautetaan maanomistajalle vuokrasopimuksen mukaan kuivatukseltaan metsätalouskäyttöön soveltuvassa kunnossa. Tuotannon päätyttyä kuivatusojia voidaan joutua syventämään ainakin osalla aluetta.
Turvetuotantoalueen jälkikäytöstä päättävät lopulta maa-alueiden omistajat. Jälkikäyt- tömuoto tulee olemaan näillä näkymin joko metsätalous tai maatalous. Jälkikäyttömuodon valintaan vaikuttaa tuotannon lopettamisen aikainen maankäytön tarve. Jälkikäyttövaihe koetaan turvetuotantosuon elinkaaren myönteisenä vaiheena, koska tuotannollisen toiminnan haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät tai loppuvat kokonaan. Jälkikäyttö- vaiheessa alueen virkistyskäyttömahdollisuudet paranevat ja sen niveltyminen ympäröi- vään maisemaan alkaa.
Ympäristövaikutusten arviointi ja selvilläolovelvollisuus hankkeen ympäristövaikutuksista
1.9.1994 voimaan tulleita YVA-lakia (10.6.1994/468) ja -asetusta (25.8.1994/792) ja myöhempiä muutoksia ei sovelleta jo luvan saaneisiin hankkeisiin.
Hakija edellä olevissa jaksoissa lausumaansa viitaten katsoo olevansa selvillä hankkeiden ympäristövaikutuksista YVA-lain 25 §:n edellyttämällä tavalla.
HAKEMUKSEN KÄSITTELY
Hakemuksesta tiedottaminen
Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pohjois-Savon ympäristökeskukselta, Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksiköltä, Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomai- selta, Karttulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta, Suonenjoen kaupunginhallituk- selta ja Karttulan kunnanhallitukselta. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa, Suonenjoen kaupungissa ja Karttulan kunnassa sekä erityistie- doksiantona asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupaviras- toon viimeistään 23.4.2004. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Sisä-Savon sanomat –nimisessä lehdessä 23.3.2004.
Lausunnot
1. Pohjois-Savon ympäristökeskus on esittänyt lausunnossaan:
"ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA MAANKÄYTTÖ
Sisä-Savon seutukaavassa Isoneva on merkitty turvetuotantoalueeksi seuraavasti: E01 31.702 Isoneva.
Tuotantoalueesta koilliseen n. 1,3 km:n päässä Karttulan kunnan puolella sijaitsee Kakkaisenjärven Natura-alue (FI0600081). Turvetuotannolla ei ole merkittävää vaikutusta Natura-alueeseen.
ALUEEN YMPÄRISÖN TILA JA TOIMINNAN VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN
Pohjavesi Tuotantoalueesta n. 1,2 km koilliseen sijaitsee luokkaan III (muu pohjavesialue) kuuluva pohjavesialue 0822708 Kalakukkokangas. Ympäristökeskuksen käsityksen mukaan pohjavesialueet sijaitsevat niin kaukana turvetuotantoalueesta, ettei siitä aiheudu riskiä pohjavesialueiden vedenlaadulle.
Hakijan mukaan tuotantoalueen läheisyydessä ei ole kaivoja.
Kasvillisuus, eläimistö ja maisema
Kyseessä on toiminnassa oleva turvetuotantoalue ja sen toiminnan jatkaminen. Tuotannon jatkamisesta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen, eläimistöön tai maisemaan.
Alapuolinen vesistö
Isoneva sijaitsee Petäjäjoen vesistöalueella 14.728, joka on osa Rautalammin reittiä.
Rautalammen reitti kuuluu erityissuojelua vaativiin vesistöihin (Vesistöjen erityissuojelu- työryhmän mietintö 63, 1992, Ympäristöministeriö). Vuonna 1992 julkaistussa Rauta- lammin reitin kehittämissuunnitelmassa todetaan vesiensuojelun kehittämisen ja ohjauksen osalta, että turvetuotantoa ei tule perustaa tai laajentaa Rautalammin reitillä, mikäli se vaarantaa reitin suojelua. Lisäksi todetaan, että turvetuotantoaluetta suunnitelta- essa on selvitettävä mahdollisuus tehostaa vesiensuojelua pintavalutuskentällä tai tuotantoalueen salaojituksella. Vaikka mietinnöllä ja kehittämissuunnitelmalla ei ole lainvoimaa, osoittavat ne selkeästi Rautalammin reitin erityispiirteet ja niiden suositukset tulee ympäristökeskuksen käsityksen mukaan ottaa huomioon reitille tulevien toimintojen lupakäsittelyssä.
Petäjäjoen vesistöalueella sijaitsee Isonevan lisäksi Koppelosuon tuotannosta poistunut turvetuotantoalue. Turvetuotannon osuus on 1 % valuma-alueen pinta-alasta.
Ympäristökeskukseen on tullut syksyllä 2003 valitus, jonka mukaan Isonevan turvetuotanto olisi heikentänyt Petäjäjoen laatua. Valituksen mukaan jokivesi on haissut pahalle. Myös veden värin tummumisesta ja näkösyvyyden vähenemisestä on valitettu.
Karttulan kunnan syyskuussa 2003 Petäjäjoesta ottamassa vesinäytteessä on kuitenkin
todettu mm. suolistoperäisiä kolimuotoisia bakteereja, joiden lähde on jokin muu kuin turvetuotanto.
Isonevan alapuolisen vesistön seuranta osoittaa selkeästi, että ravinnepitoisuudet ja väriarvot ovat kasvaneet Suojärvenpurossa, Pieni-Petäjäjoessa ja Petäjäjoessa vuodesta 1995 lähtien. Pitoisuuden lisäykset näyttävät tulleen nimenomaan Suojärvenpuron suunnasta, koska Pieni-Petäjäjoen tarkkailupisteessä 6, joka sijaitsee Suojärvenpuron liittymiskohdan yläpuolella, vastaavaa pitoisuuksien kasvua ei ole havaittavissa.
Virmasvedessä Petäjäjoen suulla ei ole havaittavissa pitoisuustasojen kasvua.
Vesistökuormitus ja vesiensuojelurakenteet
Ympäristöhallinnon vesistökuormitusarviojärjestelmän (VEPS) mukaan turvetuotannon osuus vesistöalueella 14.728 on kokonaisfosforikuormituksesta 2 % ja kokonaistyppi- kuormituksesta 3 %. Alueen suurimmat kuormittajat ovat arviojärjestelmän mukaan maatalous ja luonnonhuuhtouma.
Hakemuksen mukaan ulkopuolisia vesiä johdetaan myös Pasko-Petäiseen, mutta hakemukseen liitetyiltä kartoilta ei käy ilmi vesien johtamisreitti. Ympäristökeskus pyytää täydentämään hakemusta tältä osin.
Tuotantoalakartalla on merkitty väärin lohkojen 1 ja 2 itäpuolen kokoojaojan vesien johtamissuunta. Toukokuussa 2004 suoritetussa tarkastuksessa on todettu, että vedet johdetaan laskeutusaltaalle 1 pohjoiseen päin. Kartalla virtaussuunta on etelään päin.
Tarkastuksella on todettu, että pintavalutuskentän vanhoista ojista on suurin osa edelleen avoimia, mikä mahdollistaa oikovirtaukset ojien kautta. Joitakin ojia on tukittu patolevyl- lä.
Vesi jaetaan pintavalutuskentälle suojapenkereen päällä kulkevasta jako-ojasta jakoputkien avulla. Jako-ojassa veden pinnan korkeutta säädellään patorakenteilla, jotka kuitenkin vuotivat niin, ettei veden jako jakoputkiin toiminut. Suurimpaan osaan jakoputkista vesi ei kulkenut lainkaan. Virtaus kohdistui siten vain muutamaan jakoput- keen, eikä pintavalutuskentän koko pinta-ala ollut hyödynnettävissä.
Pintavalutuskentän itäisessä osassa monet jakoputket olivat poikki siten, että vesi valui heti suojapenkereen vieressä olevaan painanteeseen, joka oli muodostunut, kun maita oli otettu penkereen rakentamiseen. Painanteeseen muodostui siten oikovirtaus. Kun vesi vielä valui painanteesta vanhaan ojaan, jäi pintavalutuskentän teho vähäiseksi.
Ympäristökeskus esittää, että pintavalutuskentällä sijaitsevat vanhat ojat tulee tukkia tarkoitukseen soveltuvilla maa-aineksilla. Tukkiminen tulee suorittaa siten ja sellaisena vuodenaikana, että maastoon jää mahdollisimman vähän syviä koneen jälkiä, jotka vuorostaan voivat aiheuttaa oikovirtauksia. Veden jako kentälle tulee hoitaa tasaisesti niin, että kentän koko pinta-ala on hyötykäytössä. Oikovirtaukset on tukittava ja estettävä.
Kaiken kaikkiaan pintavalutuskentän perusteellinen kunnostus on tarpeen. Kentän toimintakuntoa ja veden jakautumista tulee jatkuvasti seurata ja suorittaa korjaukset heti tarpeen mukaan.
Tarkastuksella on todettu myös, että tuotantoalueen pohjoisosassa ei ole maaston korkeusolosuhteiden takia toimivaa talviaikaista ohijuoksutusta, vaan vedet kerääntyvät tuotantoalueelle, kun pumppaus ei ole toiminnassa. Tuotantoalakartassa lohkon 2 koilliskulmassa olevan jakokaivon kautta ei kulje tuotantoalueen vesiä.
Pölypäästöt
Isonevalla käytetään jyrsinturpeen tuotannossa imuvaunua sekä mekaanista kokoojavaunua. Imuvaunu on varustettu pölynerottimin. Isonevan turvetuotantotoiminnas- ta ei ole tullut valituksia pölystä.
Lähimpiin asuttuihin tiloihin on matkaa alle 500 metriä, joten pölyhaitta asutukselle on mahdollinen. Tuotantoa tulee rajoittaa asutusta lähimmillä tuotantolohkoilla tuulen käydessä asutukseen päin.
Tuulen nopeuden ja suunnan seurantaa varten tuotantoalueella tulee olla tuulipussi tai muu vastaava menetelmä.
Melu ja liikenne
Isonevan turvetuotantotoiminnasta ei ole tullut valituksia melusta.
Ympäristökeskus toteaa, että turvetuotantoalueen toiminnasta aiheutuva melutaso ei saa ylittää ympäröivillä asuntoalueilla ulkona klo 07 – 22 välisenä aikana A-painotettua ekvivalenttitason (LAeq) arvoa 55 dB eikä klo 22 – 07 välisenä aikana arvoa 50 dB.
Loma-asumiseen käytettävillä alueilla ulkona melutaso ei saa ylittää päivällä tasoa 45 dB ja yöllä tasoa 40 dB (Vnp melutason ohjearvoista 993/1992). Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua aiheuttavia työkoneita ja –menetelmiä.
Jätteet
Hakemuksessa mainitaan, että työmaalle laaditusta jätehuoltosuunnitelmasta käy ilmi mm.
keräilypisteen sijainti. Se ei kuitenkaan käy ilmi jätehuoltosuunnitelmasta eikä muistakaan hakemuksen kartoista. Hakemusta tulee täydentää esittämällä kartta, jossa keräilypisteen sijainti on merkitty.
Isonevan jätekatokseen kerätään myös ongelmajätteitä (jäteöljy, suodattimet). Keräys tulee olla siten järjestetty, ettei ongelmajätteitä pääse maaperään.
Hyötykäyttöön kelpaavat jätteet tulee toimittaa ensisijaisesti hyödynnettäväksi.
Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi
Hakemuksessa mainitaan, että polttoainesäiliöiden sijainti on esitetty palosuojelusuunni- telmassa sekä jätehuoltosuunnitelmassa. Se ei kuitenkaan käy ilmi kummastakaan suunnitelmasta eikä muistakaan hakemuksen kartoista. Hakemusta tulee täydentää esittämällä kartta, jossa polttoainesäiliöiden sijainti on merkitty.
Tarkastuksella on todettu, että maaperä polttoöljysäiliöiden vieressä ja alla oli öljyistä.
Öljyllä pilaantunut maa-aines tulee kerätä talteen ja toimittaa asianmukaiseen käsittelyyn.
Alueella varastoitavien polttonesteiden, ongelmajätteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja keräily on järjestettävä niin, että niiden pääsy ympäristöön estetään.
Polttonestesäiliöiden tulee olla suoja-altaallisia tai kaksivaippaisia tai muuten sellaiselle tiivispohjaiselle alustalle sijoitettuja, että vuodot maaperään estetään säiliövuodon tai tankkauksen yhteydessä. Säiliöiden purkuletkussa tulee olla ylitäytönestin.
Mahdolliset koneiden huoltopaikat on järjestettävä tiivispohjaiselle alustalle ja huollot on tehtävä niin, että vuodot maaperään estetään.
TARKKAILU- JA RAPORTOINTI
Ympäristökeskus pyytää vuosittain helmikuun loppuun mennessä toiminnasta ns.
vuosiyhteenvetotiedot, jotka ilmoitetaan sähköisesti tiedonsiirtopalvelun (TYVI) kautta.
Tarkastetut tiedot tallennetaan ympäristöhallinnon valvontatietojärjestelmään VAHTIIN.
Vesistötarkkailu tulee suorittaa hakijan esityksen mukaisesti yhteistarkkailuna Pohjois- Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti.
Ympäristökeskus esittää, että hakija suorittaa v. 2004 sedimenttitutkimuksen Petäjäjoen suun edustalla olevassa Joensuun lahdessa samoin menetelmin ja samoista pisteistä kuin v.
1992. Näin saataisiin arvokasta vertailutietoa kuormituksen vaikutuksista Petäjäjoen suulla. Vastaava lupamääräys on ollut myös v. 1995 myönnetyssä vesioikeuden luvassa, mutta ympäristökeskuksen tietojen mukaan sedimenttitutkimusta ei ole suoritettu v. 1992 jälkeen.
Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Karttulan ja Suonenjoen kunnan ympäristön- suojeluviranomaisille. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Toiminnassa syntyvistä jätteistä ja ongelmajätteistä on pidettävä kirjaa jätelain 51 §:n mukaisesti.
ALUEEN JÄLKIKÄYTTÖ
Ympäristökeskus esittää, että kokonaisia tuotantolohkoja tai muutoin merkittäviä aluekokonaisuuksia tuotannosta poistettaessa tulee hyvissä ajoin, vähintään vuosi ennen tuotannon lopettamista, esittää kyseistä lohkoa tai aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Lisäksi vähintään 3 vuotta ennen tuotannon loppumista kokonaan tulee esittää hyväksyttäväksi lopullinen, koko aluetta koskeva jälkikäyttösuunnitelma.
YHTEENVETO
Ympäristökeskus toteaa, että tuotannon jatkamiselle Isonevalla ei ole estettä, kunhan pintavalutuskenttä ja veden jako kentälle kunnostetaan asianmukaiseksi."
2. Pohjois-Savon TE-keskus on lausunut, että
"Turvetuotannon kalataloudelliset vaikutukset rajoittuvat Suojärveen ja alapuoliseen Suojärvenpuroon. Hakijalle myönnetyn luvan ehtoihin sisältyy velvoite tarkkailla vesien vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Kuopion maaseutuelinkeinopiirin hyväksymällä tavalla. Kalataloustarkkailua ei ole käynnistetty, koska tarkkailun tarpeita ei ole vähäisten lähtötietojen vuoksi pystytty riittävästi arvioimaan. Lisäksi Suojärven kalataloudellinen merkitys on vähäinen.
Nyt jätetyssä ympäristölupahakemuksessa on esitetty kuormitus- ja vesistötarkkailun tuloksia vain vuodelta 2002. Nekään eivät anna virtaamamittausten epäonnistumisen takia luotettavaa tietoa Isonnevan kuormituksesta. Myös vesistötarkkailun tuloksiin liittyy virhetekijöitä. Alapuolisen Suojärven ja Suojärvenpuron kuormitus on joka tapauksessa voimakasta, vesi on loppukesällä erittäin rehevää ja humuspitoista. Suojärven ja Suojärvenpuron kalataloudellinen merkitys on kuitenkin pieni. Kalastus rajoittuu vähäiseen ahventen ongintaan. Kalataloudellinen tarkkailu ei toisi vallitsevaan tilanteeseen lisätietoa.
Vesianalyysien mukaan Virmasveden päässä on ollut korkeita ravinne- ja humuspitoi- suuksia kevättalvella 2002. Vaikutukset ovat lähinnä muita kuin turvetuotannon aiheuttamia. Kalataloudellisen tarkkailun tarve on tälläkin alueella kyseenalainen.
3. Suonenjoen kaupunginhallitus on esittänyt lausunnossaan, että
"Ennen lupa-asian ratkaisua tulee hakija velvoittaa esittämään suunnitelma turvetuotanto- alueelta tulevien jätevesien käsittelyn tehostamiseksi, joko nykyisen pintavalutuskentän toimivuuden parantaminen tai vaihtoehtoinen toimiva käsittelyjärjestelmä.
Lupahakemuksen käsittelyyn liittyen on turvetuotantoalueella tarpeen järjestää maastotar- kastus tilanteen selvittämiseksi toukokuussa 2004.
Suonenjoen kaupunki varaa edelleen mahdollisuuden tarvittaessa täydentää lausuntoaan maastotarkastuksen jälkeen."
4. Suonenjoen kaupungin ympäristötoimi on antanut samansisältöisen lausunnon kuin Suonenjoen kaupunginhallitus.
5. Karttulan kunnanhallitus on esittänyt, että Vapo Oy:lle voidaan myöntää Isonevan turvetuotantoalueelle ympäristölupa seuravilla ehdoilla:
- lupa annetaan määräaikaisena,
- vesien käsittelyssä sovelletaan BAT-tekniikkaa
- velvoitetarkkailu on säilytettävä vähintään olevan luvan tasolla,
- alueen osakaskunnille on määrättävä maksettavaksi korvaus kalataloushaitoista.
6. Karttulan kunnan ympäristölautakunta on antanut edellä kunnanhallituksen lausunnon kanssa samansisältöisen lausunnon.
Muistutukset
1. Kolehmalan osakaskunta on muistutuksessaan todennut, että Isonevan turvetuotanto- alueelta johdetut vedet tulevat kirkasvetiseen Virmasveteen, jossa ne humuspitoisuutensa takia samentavat ja huonontavat entuudestaan arvokkaan ja puhtaaksi tunnetun Virmasve- den laatua. Veden pilaantuminen vaikuttaa osakaskunnan osakkaiden kalastusharrastuksen säilymiseen ja vähentää myös ulkopuolisille myytävien kalastuslupien määrää. Kolehma- lan osakaskunnan pyyntilupatulot ovat huomattavat. Tämän johdosta osakaskunta vaatii Vapo Oy:tä korvaamaan osakaskunnalle pysyvästä haitasta 1 000 euroa vuodessa koko tulevan lupatuotannon ajalta.
2. AA tilojen Kuusela RN:o 21:57 ja Lehtosuo RN:o 29:00 omistajana on todennut kiinteistöjen sijaitsevan Suojärven ja Pieni-Petäjäjoen varrella. Jos kyseessä oleva turvetuotanto aiheuttaa haittaa tai vahinkoa tilan toimintaan ja ympäristöön, muistuttaja tulee vaatimaan korvausta mahdollisista vahingoista.
3. BB tilan Veerala RN:o 22:00 omistajana on todennut omistaneensa tilan vuodesta 1974 alkaen. Tuolloin rannassa olevaa vettä käytettiin niin saunavetenä kuin mökissä talousvetenä, jopa juomavetenäkin. 1990-luvun alkupuolella alkoi vesi ajoittain tummenemaan. Varsinkin runsaampien sateiden jälkeen niin joessa kuin järvessä näkyi runsasta veden tummumista. Esimerkiksi kun seisoi polvia myöten vedessä niin ei erottanut jalkateriään pohjasta. Vuonna 1997 kesän jälkeen tilanne paheni niin, että välillä ei voitu ottaa edes vettä saunaan, kun se tuoksui pahalta varsinkin lämmittäessä. Vuonna 1999 tilalle tehtiin porakaivo, joka muistuttajan mielestä oli turha investointi mökille, jos järven vesi olisi ollut niin kirkasta kuin se oli paikkaa ostettaessa. Vedessä oleva tumma aine, joka on todennäköisesti humusta, on lisännyt alueen rehevöitymistä. Sen vuoksi kiinteistön rantaa joudutaan niittämään pari kertaa vuodessa. Varsinkin järvikorte ja uistinvita ovat lisääntyneet viime vuosina. Vaikka tontilla onkin kaivo, niin veden huonontuminen rannassa pitemmällä ajalla alentaa kiinteistön arvoa. Mikäli lupa myönnetään, ja jos Vapon Isonevan turvetuotantoalue todetaan vesihaittojen aiheuttajaksi, ympäristölupaviraston tulisi velvoittaa Vapo Oy poistamaan kaikki Isonevan turvetuotan-
toalueen aiheuttamat vesihaitat. Mutta mikäli nämä jäävät pysyviksi, niin hakija tulee velvoittaa maksamaan kohtuullista, joko kerta- tai pysyvää korvausta Veeralan tilalle.
4. CC tilan Jokiniemi RN:o 25:00 omistajana on lausunut, että Petäjäjoen ja Virmasveden laatu on heikentynyt jo silmämääräisestikin arvioituna huomattavasti. Veden väri on tummunut ja haju tiettyinä vuodenaikoina voimakasta. Muistuttaja ei voi käyttää Petäjäjoen vettä mansikan kasteluun sadonkorjuun aikana terveyshaittojen takia.
Muistuttaja on vaatinut, että mikäli Vapo saa ympäristöluvan turpeen noston jatkamiseen, lupaehtoja tiukennetaan siten, että Petäjäjokeen ja Virmasjokeen laskeva vesi on nykyistä huomattavasti puhtaampaa ja täyttää sellaiset laatuvaatimukset, että Petäjäjoen ja Virmasveden laatu ei enää heikkene. Edelleen muistuttaja on vaatinut, että Vapo Oy maksaa korvauksia elinkeinolle (marjanviljelylle) aiheutuvasta haitasta ja vahingosta.
5. DD tilan Honkaniemi RN:o 8:48 omistajana on kertonut rakentaneensa tilalle omakotitalon vuosina 1995–1996. Puolen kilometrin päässä muistuttajan tilan uimarannas- ta sijaitsevan havaintopaikan näkösyvyys on pienentynyt neljästä metristä vuonna 2004 kahteen metriin. Järviveden käyttö saunavetenäkään ei ole ollut mahdollista kuin sellaisina hetkinä kun tuuli on kierrättänyt kirkasta pohjavettä tilan rantaan. Tilan saunoihin on rakennettu kesävesijohto porakaivosta. Virmasveden rehevöityminen on ollut selvästi havaittavissa vesikasvien nopeana lisääntymisenä. Mikäli Vapo Oy:lle myönnetään ympäristölupa turvetuotantoon Isonevalla, muistuttaja pyytää, että ympäristölupavirasto sisällyttäisi lupaehtoihin velvoitteen kohtuullisen korvauksen suorittamisesta pysyvistä haittavaikutuksista Honkaniemen tilan omistajalle. Samalla muistuttaja edellyttää, että Virmasveteen laskevan Petäjäjoen veden tarkkailua jatketaan ja pyritään löytämään keinoja päästöjen vähentämiseksi.
6. Karttulan kalastuskunta –niminen osakaskunta on esittämillään perusteilla vaatinut, että osakaskunnalle tulee maksaa vuotta kohden 300 euroa kalataloudellisen tuoton alenemi- sesta. Hakijan on vuosittain istutettava Virmasveteen rehevyyshaitan kompensoimiseksi 2 000 kappaletta kesän vanhaa vähintään 80 mm:n pituista kuhan poikasta.
Hakijan selitys
Pohjois-Savon ympäristökeskus
Isonevan turvetuotanto ei ole vaikuttanut merkittävissä määrin alapuolisen vesistön veden laatuun tai tilaan. Tarkkailutulosten sekä Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy:n tekemän erillisen selvityksen mukaan Isonevan kuormitusosuus ja vaikutukset etenkin Pieni- Petäjäjoessa ja Petäjäjoessa sekä Virmasveden Joensuun lahdessa ovat pieniä verrattuna alueen muuhun kuormitukseen.
Pintavalutuskentän jakopenger ja –putkisto kunnostetaan tiivistämällä pengertä ja vaihtamalla uudet jakoputket, jotta vesi saadaan tasaisemmin jakaantumaan kentälle.
Pintavalutuskentällä oleviin metsäojiin tehdään ojakatkoksia tarvittaviin kohtiin niin, että oikovirtaukset kentällä saadaan estettyä. Ojakatkokset joudutaan tekemään koneellisesti, jolloin ojavarsien puustoa joudutaan poistamaan. Ojakatkokset pyritään tekemään siten, että aiheutetaan mahdollisimman vähän painaumia kentälle. Työ joudutaan kuitenkin todennäköisesti suorittamaan roudattomana aikana, jotta katkoksista saadaan pitävät.
Ennen laskeutusallasta 1 oleva ohijuoksutuksen jakokaivo ei ole enää käytössä.
Jakokaivon kautta ei siis johdeta vesiä Suojärveen, koska tuotantokentän kuivatustaso on jo alempana kuin Suojärven vedenpinnan taso. Tästä johtuen jatkossa joudutaan siirtymään ympärivuotiseen pumppaukseen. Pumppaamon kuivatustasoa lasketaan ja samalla myös pumppaamo tullaan lämpöeristämään, jolloin pumppausta voidaan jatkaa pitkälle syystalveen, jopa läpi talven jos tarpeellista. Talviaikana pumpattava vesi ohjataan pumppaamon purkuputken jälkeen ojaa pitkin Suojärveen, eikä pintavalutuskentälle.
Pintavalutuskenttää ei voida käyttää talvella, koska jakoputket jäätyisivät.
Laskeutusaltaiden 2 ja 3 ohijuoksutustaso riittää alueiden luontaiseen kuivatukseen vielä ainakin 5 vuotta. Myös tämän pumppaamon muutostyö ympärivuotiseksi sekä pumppaa- mon kuivatustason lasku tehdään kuitenkin jo ennakkoon samaan aikaan ja samaan tapaan kuin toisen pumppaamon muutostyöt.
Isonevan työmaalla on käsituulimittari sekä tuulipussi tuulen voimakkuuksien ja suuntien seurantaan. Hakijan käsityksen mukaan toimintarajoitteille ei ole perusteita. Muutoin hakijalla ei ole huomauttamista.
Melun ohjearvot eivät tule ylittymään, joten raja-arvojen asettaminen ei ole tarpeen tässä hankkeessa.
Öljyinen maa-aines on poistettu ja toimitettu asianmukaiseen käsittelyyn.
Petäjäjoen suun sedimenttitutkimus on tehty tammikuussa 1996 Pohjois-Savon ympäristökeskuksen 11.12.1995 hyväksymän ohjelman mukaisesti. Sen sijaan vuonna 1992 ei ole tehty sedimenttitutkimusta. Sedimenttitutkimusta ei ole vielä uusittu, koska ainakaan toistaiseksi muut tarkkailutulokset (kuormitus- ja vesistötarkkailu) eivät ole antaneet aihetta siihen. Vapo Oy:n ja ympäristökeskuksen välisissä vuosittaisissa tarkkailupalavereissa käydään läpi myös sedimenttikartoitusten ja –tutkimusten tila ja sovitaan tehtävien selvitysten aikatauluista. Kuitenkaan ainakaan toistaiseksi palavereissa ei Petäjäjoen edustan sedimenttitutkimus ole noussut tehtävien selvitysten listalle.
Mikäli ympäristökeskus nyt kuitenkin katsoo tarpeelliseksi Petäjäjoen edustan sedimenttiselvityksen tekemisen, se voidaan tehdä entisen ohjelman mukaisesti talvella 2004–2005, koska tällaisten tutkimusten teko on luotettavampaa ja helpompaa jäältä käsin.
Isonevan alue on osaksi vuokra-aluetta. Maanomistajat päättävät lopullisesti alueen jälkikäyttömuodosta, eikä jälkikäyttösuunnitelmien esittäminen näille alueille ole alueen hallintaolojen eikä tuotannon keston vuoksi mahdollista ympäristökeskuksen vaatimalla tavalla. Todennäköinen jälkikäyttö sekä hakijan omilla alueilla sekä vuokra-alueilla tulee kuitenkin olemaan metsittäminen. Osa alueesta tulee myös vesittymään pumppauksen loputtua. Myös tältä osin ovat riittävät tavanomaisesti asetetut lupaehdot.
Suonenjoen kaupunki, Suonenjoen kaupungin ympäristötoimi, Karttulan ympäristölautakunta ja Karttulan kunta
Pintavalutuskentän toiminnan tehostamistoimet, jotka tunnetaan, eivät edellytä suunnitelman laatimista ja esittämistä lupa-asiassa.
Hakijan käsityksen mukaan toistaiseksi voimassa olevan luvan myöntäminen on tarkoituksenmukaisempi ja kuivatusvesien puhdistus pintavalutuksella edellä mainitulla tavalla korjattuna täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen.
Korvauskysymykset osakaskuntiin liittyen eivät kuulu Karttulan kunnan ja sen ympäristönsuojeluviranomaisen puhevaltaan.
Kolehmalan osakaskunta
Hankkeen kalataloudelliset vaikutukset eivät Pohjois-Savon TE-keskuksen mukaan ulotu merkittäviin kalavesiin kuten Virmakseen. Tähän nähden tulevaa aikaa koskevat korvausvaatimukset on hylättävä aiheettomina.
Muistuttaja AA, tilat Kuusela RN:o 21:50 ja Lehtosuo RN:o 29:0
Isonevan turvetuotanto ei vaikuta Kangas-Petäisestä laskevaan uomaan, jonka varrella Lehtosuo –niminen tila sijaitsee. Muistuttajan vaateita on käsitelty voimassa olevan lupapäätöksen sivulla 13. Hakija pitää muistutusta ja siinä esitettyjä vaateita aiheettomina.
Ennalta arvaamattomien vahinkojen ja haittojen osalta voidaan antaa erityinen lupaehto.
Muistuttaja BB, tila Veerala RN:o 8:22, Muistuttaja CC, tila Jokiniemi RN:o 25:0 ja Muistuttaja DD, tila Honkaniemi RN:o 8:48
Muistuttajien BB:n ja CC:n sekä asiallisesti myös muistuttaja DD:n vaateita on käsitelty voimassa olevan lupapäätöksen sivulla 13 ja hakemuksen liitteenä olevassa vesiylioikeu- den päätöksessä. Hakija pitää muistutuksia ja niissä esitettyjä vaateita aiheettomina.
Ennalta arvaamattomien vahinkojen ja haittojen osalta voidaan antaa erityinen lupaehto.
Karttulan osakaskunta
Hakijan mielestä hankkeesta ei voi aiheutua korvattavaa kalataloudellista vahinkoa, mistä eräänä osoituksena on, että Pohjois-Savon TE-keskus ei ole edellyttänyt purkuvesistön kalataloutta koskevaa tarkkailua. Tämän vuoksi kompensaatiovaatimukset on hylättävä aiheettomina.
Ympäristölupaviraston katselmus
Ympäristölupavirasto on pitänyt asian käsittelemiseksi paikanpäällä katselmuksen 23.9.2004. Tilaisuudesta laadittu kertomus on liitetty asiakirjoihin.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan turvetuotantoon Suonenjoen kaupungin Kärkkäälän ja Lietemäen kylissä sijaitsevalle Isonevan, yhteensä noin 121 hehtaarin suuruiselle, jo tuotannossa olevalle, turvetuotantoalueelle.
Hankkeen vesistövaikutuksista ei ennalta arvioiden aiheudu hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa. Ennalta arvaamattomien vahinkojen ilmenemisen varalta annetaan lupamääräys.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Kuivatusvesien johtaminen
1. Isonevan kuivatusvedet johdetaan kokoojaojien kautta kolmeen laskeutusaltaaseen, joista vedet johdetaan kahteen erilliseen pumppausaltaaseen ja niistä edelleen pumpuilla jakopenkereiden väliin. Veden pinnan noustessa jakopenkereissä vesi valuu putkien tai kaivettujen syvennysten kautta pintavalutuskentälle, mistä vesi ohjataan keräilyojien kautta Suojärveen. Pumppaamot ja pintavalutuskenttä ovat käytössä pakkasettomana (touko–lokakuu) aikana. Muuna aikana vedet johdetaan laskeutusaltaiden pumppaamon ja pintavalutuskentän ohittavilla ojilla Suojärveen
2. Laskeutusaltaat sekä sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. Ojastojen ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet korjattava välittömästi. Muutkin vesistöpäästöjä vähentävät rakenteet, kuten päisteputket ja pintapuomit, on pidettävä kunnossa. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suoja- vyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin.
Luvan saajan on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle tuotantoalueen vesiensuojelusta ja vesien suojelurakenteiden kunnosta ja toimivuudesta huolehtivan henkilön nimi- ja yhteystiedot.
Vesien suojelun tehostaminen
3. Vedet tulee johtaa pintavalutuskentälle niin, että ne leviävät mahdollisimman tasaisesti kentän alueelle ja kenttä toimii mahdollisimman hyvin tarkoitetulla tavalla. Vesiensuojelu- rakenteisiin voidaan niiden toiminnan tehostamiseksi tehdä sellaisia Pohjois-Savon ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yksityiseen tai yleiseen etuun.
Päästöt ilmaan ja melu
4. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Turpeen tuotanto ja lastaus on pyrittävä ajoittamaan tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdolli- simman vähän pölyä ympäristöön. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi.
Laite- ja työmenetelmävalinnoin sekä töiden ajoituksella on huolehdittava siitä, että turvetuotannon aiheuttama melu ei lähimpien asuttujen kiinteistöjen alueella ylitä klo 7-22 A-painotettua ekvivalenttitason (Laeq) arvoa 55 dB eikä klo 22–7 arvoa 50 dB.
Polttoaineet ja öljyt
5. Toiminnassa käytettävät aineet (muun muassa polttoaineet, voiteluaineet, hydrauliikka- öljyt ja jäähdytinnesteet) on varastoitava ja käsiteltävä niin, ettei niitä pääse maahan tai ojiin ja edelleen vesistöön. Koneiden huolto- ja tankkauspaikkojen on oltava tiivispohjai- sella alustalla. Vuodot maaperään on estettävä.
Jätteet
6. Toiminnassa syntyvät jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti. Ne tulee toimittaa hyötykäyttöön tai käsiteltäväksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikoissa. Ongelmajätteet on lajiteltava erikseen ja varastoitava siten, että niistä ei aiheudu vaaraa. Jätteet on ensisijaisesti pyrittävä toimittamaan hyötykäyttöön materiaalina vastaanottajalle, jolla on lupa vastaanottaa ja hyödyntää kyseistä jätettä tai muuten riit- tävät edellytykset jätejakeen jätehuollon asianmukaiseen järjestämiseen. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän.
Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät jätteiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimitus- aika ja -paikka.
Häiriö- ja poikkeustilanteet
7. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Suonenjoen kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä.
Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriö- ja poikkeustilanteiden aikana, sekä pidettävä yllä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta.
Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito
8. Tuotannosta poistuvien alueiden vedet on johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta.
Jos lupakauden aikana tuotannosta poistuvilla alueilla tehdään tuotantosuunnitelmasta poikkeavia jälkihoitoon liittyviä vesien johtamisjärjestelyjä tai alue siirtyy jälkikäyttöön,
on sitä koskeva suunnitelma toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle hyväksyttä- väksi vähintään kuusi kuukautta ennen toimenpiteeseen ryhtymistä.
Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailu
9. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa aiheuttamasta vesistökuormituksesta ja päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön.
10. Käyttö-, hoito-, päästö- ja vesistötarkkailu on toteutettava hakemuksen liitteenä 15 olevan Pohjois-Savon turvetuotantosoiden tarkkailuohjelman mukaisesti.
Pohjois-Savon ympäristökeskus voi muuttaa tarkkailuohjelmia tarpeelliseksi katsomallaan tavalla.
Tarkkailutulosten raportointi
11. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle sekä Suonenjoen kaupungin ja Karttulan kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa.
Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.
Ennakoimattoman vahingon korvaaminen
12. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella.
RATKAISUN PERUSTELUT
Luvan myöntäminen
Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä määrätyllä tavalla, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset.
Isonevan alue on Pohjois-Savon seutukaavassa varattu turvetuotantoalueeksi.
Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai ylei- seltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalu- eella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaa- seen käyttökelpoiseen tekniikkaan ja käytäntöön turvetuotannossa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa arvioitaessa on otettu huomioon alapuolisten vesistöjen olosuhteet, tuotanto- alueen sijainti sekä tekniset mahdollisuudet tuotantopaikan olosuhteissa.
Ennalta arvioiden korvattavaa vahinkoa ei aiheudu.
Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan erillinen määräys.
Lupamääräysten perustelut
Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi edellytetään käytettäväksi Isonevan olosuhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa.
Tuotantoalueen lähiympäristössä sijaitsee vakituista asutusta, jolle turvetuotannon melusta voi aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Melupäästöjen vähentämisestä on siksi tarpeen antaa erilliset määräykset.
Jätteen haltijaa koskevat jätelain 6 §:n mukaiset yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä. Jätehuollon edistämisen ja jätteiden vähentämisen kannalta on tärkeää, että jätteen haltija on selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista.
Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävää selvitystä varten.
Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi.
Alueen jälkihoidon suunnitelmallisuus on tarpeen vesiensuojelun järjestämiseksi.
VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN
Lausunnot
Ympäristölupavirasto on ottanut Pohjois-Savon ympäristökeskuksen ja Pohjois-Savon TE-keskuksen lausunnoissaan esittämät näkökohdat huomioon lupaa myöntäessään ja myönnettävän luvan lupamääräyksissä.
Suonenjoen kaupungin hallituksen ja kaupungin ympäristötoimen saman sisältöisissä lausunnoissa esittämän vaatimuksen, että hakija tulee velvoittaa esittämään suunnitelma turvetuotantoalueelta tulevien jätevesien käsittelyn tehostamiseksi pintavalutuskentän toimivuutta parantamalla, on otettu huomioon annettavissa lupamääräyksissä. Maastotar- kastuksen pitämistä koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto on ottanut huomioon pitämällä paikanpäällä katselmuksen 23.9.2004.
Karttulan kunnanhallituksen lausunnossaan esittämän vaatimuksen luvan antamisesta määräaikaisena ympäristölupavirasto on ottanut huomioon niin, että luvansaajan on haettava lupamääräysten tarkistamista lupamääräyksessä annettavaan määräaikaan mennessä. Vaatimuksen BAT-tekniikan soveltamisesta vesien käsittelyssä ja velvoitetark-
kailun säilyttämisestä olevan luvan tasolla ympäristölupavirasto on ottanut huomioon annettavissa lupamääräyksissä.
Lausunnon antajan esittämän vaatimuksen, että osakaskunnille on määrättävä maksetta- vaksi korvausta kalataloushaitoista, ympäristölupavirasto jättää tutkimatta, koska lausunnon antajalla ei ilman valtuutusta ole oikeutta tehdä korvausvaatimusta osakaskun- nan puolesta.
Muistutukset
Kolehmalan osakaskunnan 1. muistutuksessa esittämän 1 000 euron vuotuisen korvausvaatimuksen kalataloudelle aiheutuvasta pysyvästä haitasta ympäristölupavirasto hylkää, koska annettavien lupamääräysten mukaisesti toimittaessa ei Isonevan turvetuo- tannosta aiheudu Virmasvedessä korvattavaa kalataloudellista haittaa. Tarkkailutulosten mukaan veden laatu ja käyttökelpoisuus Virmasvedessä Petäjäjoen laskukohdan edustalla on humuspitoisempaa ja ruskeampaa kuin yleisesti Virmasvedessä, mutta muutos on kuitenkin lievä ja Isonevan turvetuotannon osuus siitä niin pieni, ettei perustetta korvausten määräämiselle ole.
Muistuttaja AA:n 2. muistutuksessa esittämän vaatimuksen osalta mahdollisesti ilmenevien haittojen tai vahinkojen korvaamisesta ympäristölupavirasto viittaa ennalta arvaamattomien haittojen ja vahinkojen korvaamista koskevaan lupamääräykseen 12.
Muistuttaja BB:n 3. muistutuksessa esittämät vaatimukset Isonevan turvetuotantoalueen aiheuttamien vesihaittojen poistamisesta, tai mikäli haitat jäävät pysyviksi, korvausten maksamisesta, muistuttajan omistamalle Veeralan tilalle, ympäristölupavirasto hylkää edellä Kolehmalan osakaskunnan muistutuksen osalta lausumillaan perusteilla.
Muistuttaja CC:n 4. muistutuksessa esittämän vaatimuksen, että mikäli lupa turvetuotan- nolle myönnetään, tulee lupaehtojen olla sellaiset että Petäjäjoen ja Virmasveden laatu ei enää heikkene, ympäristölupavirasto on ottanut huomioon vesien käsittelemistä koskevissa lupamääräyksissä. Muistuttajan vaatimuksen elinkeinolle aiheutuvasta haitasta ja vahingosta maksettavaksi määrättävistä korvauksista ympäristölupavirasto hylkää aiheettomana. Ennalta arvaamattomien vahinkojen varalta on annettu lupamääräys 12.
Muistuttaja DD:n 5. muistutuksessa esittämän vaatimuksen, että pyritään löytämään keinoja turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen vähentämiseksi ja seurataan Virmasvedelle laskevien Petäjäjoen vesien laatua, ympäristölupavirasto on ottanut huomioon annettavissa lupamääräyksissä. Korvausten määräämistä pysyvistä haittavaikutuksista muistuttajan tilalle Honkaniemi koskevan vaatimuksen ympäristölupavirasto hylkää edellä Kolehmalan osakaskunnan muistutuksen osalta lausumillaan perusteilla.
Karttulan kalastuskunta –nimisen osakaskunnan 6. muistutuksessa esittämät vaatimukset 300 € suuruisen vuotuiskorvauksen maksamisesta sekä 2 000 kuhanpoikasen istuttamisesta vuosittain Virmasveteen ympäristölupavirasto hylkää edellä Kolehmalan osakaskunnan muistutuksen osalta lausumillaan perusteilla.
LUVAN VOIMASSAOLO JA TARKISTAMINEN
Tämä lupa on voimassa toistaiseksi.
Luvan saajan on, mikäli se aikoo jatkaa tässä päätöksessä tarkoitettua toimintaa vuoden 2011 jälkeen, tehtävä 31.3.2011 mennessä ympäristölupavirastolle lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus. Hakemukseen on liitettävä ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa edellytetyt tiedot ja selvitykset sekä suunnitelma alueen kunnostamisesta ja tarkkailusta turpeen noston loputtua. Mikäli turvetuotanto lopetetaan kokonaan ennen vuotta 2011, luvan saajan on ennen toiminnan lopettamista esitettävä ympäristölupaviras- tolle hakemusasiana suunnitelma alueen jälkihoidosta sekä sen vaatimista tarkkailusta ja vesiensuojelutoimista.
ASETUKSEN NOUDATTAMINEN
Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Luvan voimassaolon ja tarkistamisen osalta sovelletaan muutoin- kin ympäristönsuojelulain 9 luvun säännöksiä.
