T y ö l ä i s n a i n e n 11
niaam atfa kokouksia. M uutam ien tovereiden kanssa pää
tettiin taaskin koettaa h u o m e n n a aam upäivällä. Sam a vai
keus luonnollisesti kuin edellisessäkin paikassa. M uutam ia kymmeniä sentään tuli. H yvä niinkin. V oinhan edes jä r
jestää asiam iehet.
Inkeroisissa oli sentään toista. O li h o m m a ttu kokous ja m uutenkin järjestetty asiat. T overeita kokoontuikin täysi huone. Juttelin heille parisen tuntia. T oim inta tu n tu u ole
van hyvin järjestettyä, vaikka pitkällinen lakko oli hiukan lam auttanut toim intaa. N aiset lupasivat p an n a iltam an le h den hyväksi.
Kouvolassa sanoivat ilm oittaneensa kokouksesta. Pari k olm e henkeä tuli, joten kokouksesta ei tullut m itään. Se k u u lu u m u u te n täällä olevan tavallista, että p u h u ja t saavat m en n ä n iin e hyvineen takasin. Sain kuitenkin asiam iehen.
Kuusassa ja Kymissä p u h u in iltamissa. Täällä oli jo ennestään tehty työtä lehtem m e hyväksi. Lietsoin sentään lisää innostusta.
Voikassa ei oltu p u u h attu kokousta.
P yhässä M ikkelissä innostuivat naiset asiaan. Valittiin yksi pääasiam ies ja viisi »lentävää», jotka pitävät h uolen lehden levittäm isestä.
Suonenjoki on su u ren p u o le in e n kylä, m utta »T yöläis
naiselle» ei siellä ollut tilaa riittänyt. Koetin ravistella nai
sia, sekä hom m asin asiam iehet.
Kuopio m in u t m elkein häm m ästytti. N aisia su u ri sali täy n n ä ja m iehiä lienee ollut p o rstu a puolillaan. Innostusta todisti se, kun sain heti toistakym m entä tilaajaa lehdelle, h uolim atta loppuvuodesta. Ensi vuodeksi o n m inulla täältä hyviä toiveita.
Lapinlahden naiset koettavat värjötellä kirkon turvissa ja siksi eivät uskalla tehdä m u u ta asian eteen kuin parjata ja m ustata aatettam m e. Jokunen tie d o n h alu in en joukossa löytyi sentään. A siam iehen kyllä sain, m utta saas nähdä saako hän raivattua tietä lehdellem m e.
Iisalmessa oli asiam iehet ennestään, m utta hyvin lai
m eilta naiset näyttivät.
Kajaanin pienessä kaupungissa näytti to im in ta eloisalta.
M utta kyllä sopisi enem pi kiinnittää h u o m io ta om aan leh- teenne. Täältä h uippasin
H am inaan. T äällä kunnostivat n u o ret m iehet itseään tilaam alla lehteä, kai hentuilleen. Seurattava esim erkki. K o
vin v anhoillinen kaupunki m uuten.
Lappeenrannan naiset eivät olleet katsoneet tarpeelli
seksi h o m m ata kokousta. Kävellessäni kaup u n g issa tein kuitenkin havainnoita, jotka eivät olleet kovinkaan ila h d u t
tavia. M uunm uassa erään rakennuksen edustalla seisoo pitkä rivi ihm isiä. M enen lähem m äs ja tarkastan mikä paikka se on, jota ihm iset niin uskollisesti vartioivat. O ven
päällä seisoi su u rin kirjaim in Viinakauppa.
Siis m yrkkylähteet ovat n au tin n o n välineitä täälläkin.
M ikä nosti surkuttelun korkeim m illeen, oli se, että nuoria naisia seisoi häpeämättä nassakka kädessä tuossa inhoitta- vassa joukossa. E iköhän teilläkin L. rannan naiset olisi syytä heittää p o is pikkum äisuus ja itsekkäisyys sekä käydä tosityöhön valon levittämiseksi.
Lauritsalan toverit halusivat sanan rieskaa ja siksi o li
vat hom m anneet kokouksen sam ana päivänä kuin Kaukaalle, kuitenkin päivällä, että ehdin Kaukaalle illaksi. Näillä m o lemmilla tehtailla oli innostunutta väkeä. P u h u in vielä m yöhemmin Lrrannan iltamassa.
Hovinmaalla oli asiaan in n o stu n u tta yleisöä. K ok o u k sessa oli runsaasti väkeä, jotka ostivat kirjallisuutta.
Viipurissa ei oltu ilm oitettu kokousta. Lehden asia
m iehiä oli jo ennen valittu, sekä keskusteltu yleisissä k o kouksissa.
Talikkalaisten toim intaa kehuttiin vilkkaaksi.
Enson toverit ovat toim in n an väkeä. Satuin sinne juhlapäivänä. Meitä oli siellä kolm e pappia, jotka vuoron
perään paukuttelim m e aam usta iltaan. Yleisö ei ollut vie
läkään väsynyt. U n o h tu m a tto m a n m uiston jätti se innostus ja toverillisuus, joka täällä vallitsi.
Enson naistoverien to im inta kelpaa toisille esim erkiksi.
»Työläisnaista» leviää yli 50. N aisosasto m yöskin v oim a
kas. Jäseniä kertoivat haalivansa personallisella agitatsionilla, kulkien torpasta torppaan. Innokas kylvö kantaa aina h e delm iä. Sam anlaista jatkoa toverit!
H . R.
Matkan varrelta.
H elsingistä O u lu u n on pitkä m atka ja rautatienhallitus ei ole kuitenkaan n äh n y t hyväksi antaa kolm annen luokan m atkustajille tilaisuutta edes kovalla vuoteella lepääm ään, sillä ainoastaan toisen luokan m akuuvaunuja seuraa junaa.
K un m atkustaja tulva on tavallisesti hyvin suuri O u lu n ra
dalla, tu n tu u m atka hyvin rasittavalta. Lähdin H elsingistä jouluk. 14 p. ja S einäjoella olin 15 p. su n n u n ta in a jossa pidettiin naisten kokous iltapäivällä ja yhdistyksellä oli iltam a jossa p u h u in . S euraavana päivänä jatkui m atka O u lu u n . Siellä tapasin m uutam ia S uom ettarelaisia edustajia jotka ker
toilivat akitatsioni retkistään tapaam illeen tuttaville ja suun- nittelivat uusia hyökkäyksiä tehtäväksi.
O u lu ssa oli 16 p. yleinen naisten kokous jossa p u h u in naisten asem asta siveellisyyskysym ykseen. P u h een jälkeen keskusteltiin ja päätettiin ryhtyä naisten palkkojen korotus- kysym ystä ajam aan, valittiin seitsenhenkinen kom itea jon k a huoleksi jäi pitää asiaa vireillä. O ulussa o n satam atöissä naisilla sam a palkka kuin m iehillä, jota vastoin kaikissa m uissa am m ateissa on naisten palkka noin puoli ja vieläpä alle siitä kuten esim erkiksi palkollisam m atissa. Palvelijat toim ii sam assa osastossa sekä m ies että nais palvelijat ja on heidän osastonsa toim inutkin koko hyvin, m utta olisi k u m m inkin edullisem paa että toim inta innoissa ei mentäisi lii- jan usein tansseja toim eenpanem aan, sillä jäsenillä olisi va
listuksen tarvis su u rem p i kuin tanssi tilaisuudet. O ulusta tullessa poikkesin Lapualle jossa yhdistyksellä oli kokous jossa p u h u in . Täällä oli naiset hyvin innokkaassa toim essa ja n u orisoliitto joka oli vastaperustettu kuului m yöskin ole
van hyvin elinvoipainen. Lapualla kertoivat naiset erään tapauksen joka on hyvin kuvaava suom ettarlaiselle naistoi- m innalle. Eräs puotilainen yritti raiskata erään tytön josta tyttö vaati poikaa edesvastuuseen, ja siitäkös oli suom etar- laiset rouvat kovin paheksuneet, että nainen kehtaakin p u hua täm m öistä julkisuudessa ja vielä m ennä käräjiin, ja että tyttö joka itse kuului sosialidem okratiseen puolueesseen, haastaa m uka pojan vaan siksi, että poika on suom ettare- lainen. Siinä se on suom ettarelaisten siveysoppi. Työläis- luokan nainen ei heidän m ielestään saa p u olustaa siveyt
tään jos sortaja k u uluu heihin, ja että naisen pitäisi hävetä eikä vetää sellaisia rum ia asioita päivän valoon. Kuväavata on m yöskin nim ism iehen menettely. Kun tyttö antoi n i
m ism iehen toim eksi haastaa poika oikeuteen »raiskausyri»
tyksestä» niin nim ism ies antoi haasteen »kunnianloukkauk
sesta». M atkalla Vaasaan jo u d u in v aunuun jossa oli suuri jo ukko am erikasta palaavia siirtolaisia. Iloisella m ielellä oli po jat ja v iinapullosta sitä iloa lisättiin tavan takaa. P u h e ja käytös oli sam aan tapaan. Teki surullisen vaikutuksen kun katseli »m iten viina viisaan villitsee, järjen tyhm ältä pois ottaa.»
Vaasassa naiset valittivat toim intansa laim eutta, ja sitä jou k k o a jo k a oli iltam a tilaisuudessa ei juuri voin u t in n o s
tuksesta kehua. N u o ria paikia ja tyttöjä jotka tulivat ja m enivät ulos ja sisään odottaen tanssin alkam ista, ain o as
12 T y ö l ä i s n a i n e n
taan vähem pi osa oli vakavam paa innostunutta. Ju o p p o u s on sekä Vaasassa että Vaasan y m päristössä vielä hyvin ylei
nen joka m yös suuressa m äärin ehkäisee työväestön järjes
täytymistä. K un vielä ottaa h u o m io o n että Vaasassa on naisten luku m onin kerroin su u rem p i kuin m iesten, sillä Vaasan suurissa kehruu että kutom otehtaissa työskentelee suunnattom at m äärät naisia ja että taas m iesten työaloja on verrattain vähän,\ voi Vaasaa sanoa »naisten kaupungiksi».
Äitien kokoukset ne k um m inkin ovat vetäneet naisia p u o leensa niitä kun on pidetty arkipäivinä iltapäivillä ja on osanotto niihin ollut erittäin runsas. P akkanen yltyi p a
hanpäiväisesti Vaasassa oloni ajalla, pyrki jo neljännelle- kym m enelle joten koko työväen talokin oli kam alan kylmä.
P uiden kalleutta valittivat kovasti ja m uuten o n V aasa niitä kalliim pia kaupunkeja, vetelee vertoja H elsingille kaikissa m uissa paitsi ei vuokrien kalleudessa.
Sippolassa pistäydyin jo u lu n tapanina, paikkakunnalla ei ole naisosastoa, m utta on naisia kum m inkin yhdistyksessä m oniaita ja toim ivat m ukana koko reippaasti. P u o lu erajat kerrottiin Sippolassa olevan hyvin selvillä koska postin kautta tulee kylään kolm e nuorsuom alaista, kolm e suom et- tarelaista ja suuri pinkka työväenlehtiä. Kym in K arhulassa oli naisilla v. k. 29 p. lip u n vihkiäiset jossa olin m ukana.
K om ea lip p u sai kaikki erittäin ju h la tuulelle ja naiset joista useam m at olivat n u o ru u d e n ijän jättäneet taaksensa ovat toim ineet hyvin tarm olla. Sanottiin K ym in osastoon viim e v u o n n a k u uluneen yli kolm e sataa jäsentä.
»Työläisnaista» lupautuivat jokapaikassa levittäm ään oi- keen p o rv o o n mitalla, että saadaan siitä kohta enin levin
nyt lehti Suom essa.
M. S.
Mitä me voim m e naisille?
asem assa ja se on se, että niin kauvan kun ei kunnallinen äänioikeus ole yleinen, niin kauvan ei m eillä ole m itään toiveita todellisesta avustuksesta kunnan puolelta ei ainakaan naisten asem aan nähden Vasta sitten kun m e saam m e va
lita v altuustoon naisia, voim m e odottaa, että siellä y m m ä r
retään »m itä tehdään naisille». Siihen m ennessä olisi k u m m inkin naisten kaikkialla H elsingin työttöm äin naisten ta
paan kokouksissaan esitettävä olosuhteisiin soveltuvia vaati
m uksiaan m uistaen: »hän oikeutta m aas’ ei saa ken itse sit ei hanki».
M iina S.
Tovereita linnaan!
O lem m e p u h u n ee t tu o n tuostakin noista puristuslailli- sen painohallituksen töistä, joiden u h reina sosialidem okrati- sia sanom alehtim iehiä linnaan ajetaan. Viimeksi koski vaino O tto Piisistä, n u o rta toveria, joka sattui olem aan Kansan T a h d o n toim itussihteeri sam aan aikaan, jolloin lehteen ilm es
tyi lyhyt kaikenlainen, joka o n tulkittu valtiolliseksi. N yt tuom ittiin tuolle uutteruudestaan tu n netulle toverille 8 k u u kautta vankeutta. T u o m io on kam ala — kysym yksessä on majesteetin loukkaus ja sellaisesta saattaa olla rangaistus kova.
Ajatelkaas m iten kaukana on silloin katsantokanta s o sialidem okratian katsantokannasta, kun voidaan tuolla tavoin tuom iota säätää — syvä ju o p a on hallitsevain ja hallittujen välillä — o rju u d e n ovat aikoja näm ä.
M utta m e vainottujen aateveikkojen kanssa sam oin ajat- televat sanom m e: P ää pystyyn sittenkin. Ei valitusta! Ei p eräytym ystä! Se on m iehen työtä nousta ja vaaroissakin Hehuttaa korkealle aatteen lippua.
K unnia u rh oollisuudelle!
Kun H elsingin työttöm äin naisten kokouksessa valittu kom itea kävi kaupungin valtuusm iesten p u h een jo h tajan luo n a jättäm ässä kirjelm ää valtuustolle, niin huu d ah ti puheen jo h taja:
»H erra jum ala m itä m e v oim m e naisille»
Eikö täm ä vastaus ollu t hyvin kuvaava siitä k atsanto
kannasta m illä naisia yleensä kohdellaan, heille ei riitä avus
tusta sillä se vähä m itä työväestölle rip p en ee herrain p ö y dältä täytyy antaa m iehille. N aisilta kyllä vaaditaan että he viettävät siveellistä eläm ää, suorittavat veronsa, ja täyttävät yhteiskunnalliset velvollisuutensa. M utta kun ei ole työtä ja koska työajaltakin m aksettu palkka on pieni, että jo sil
loinkin saa puolittain puutetta kärsiä, niin m itä tekee sitten kun työtä ei ole ollenkaan saatavana. K un joukko jonka ainoa elättäjä on työtön nainen, vaatii leipää ja läm m intä, ja jo s näm ä naiset tahtovat kerrankin käydä sam oja luval
lisia teitä kun työttöm ät m iehet ovat jo kauvan sitten käy
neet, niin sitä häm m ästyksellä ihm etellään, että nyt jo nai
setkin — vaatim aan rupeavat.
V altuuston p u heenjohtaja oli kum m inkin lu v an n u t esit
tää asian v a ltu u s to s s a /jo s ta asia lähetettiin rahatoim ikam a
riin, m itä siellä on vastattu em m e vielä ole kuulleet, vaan hyvin luultavaa on, että sielläkin h errat laskevat kätensä sy- däm m elleen ja sanovat: »herra jum ala m itä m e voim m e naisille» ja jättävät asian siihen, sillä m uuta em m e sieltä osaa odottaakaan.
Mistä kylläiset herrat nälkäisien naisten hädän y m m ä r
tävät. Jos olisim m e kym m enen v uotta sitten alkaneet esit
tää vaatim uksia, niin ehkä olisivat oppineet ym m ärtäm ään
»mitä he voivat naisille»
T äm ä vastaus näytti m yöskin y hden kohdan m eidän
Riitasoinnuissa.
K un M ikko oli n äh n y t A inon m ustat silm ät ja som an kävelyn, oli hänellä siitä pitäen kuvastellut m ielessä tuon tu m m an tytön kuva.
H e m enivät sitten kihloihin. M ikko kuvitteli aina aam uin ja illoin som aa lem m ittyään, kuinka onnellista m ah- taisikaan olla se vastaisuus, jolloin hän aina ja lo p p u m a tta saa A inonsa om istaa. V arm aan he kauneim m illa sanoilla toisiaan p u h uttelevat — varm aan A ino h än e n sylissään is
tuu ja h en n o t kädet kaulaan kiertää.
H e m enivät naim isiin.
M utta m ikä pettym ys! R iitasointujen kiusallinen pär- ryytys, toinen toisensa sielun jokapäiväinen raatelu olikin h eidän yhteiseläm änsä.
A ino oli sairaloisen oikukas, niin ainakin M ikko päätti.
H änellä oli päähänpistoja. M illoin hän tahtoi uusia p u kuja, m illoin koru-esineitä kotiin. M utta jos M ikko jotain sattui ostam aan yhteistä kotia varten, hän torui ja oli nyr- peä. K un M ikko esitti teatteriin m enoa, ei se A inolle s o pinut. H e olivat erim ieltä useim m assa asiassa. P o litiik as
sakin tuli kinaa, vaikka m olem m at olivat sosialisteja.
Sielut eivät sointuneet. Eivät ym m ärtän eet toisiaan.
A inon m ielestä näytti M ikko rum alta ja köm pelöltä. Mikko katseli, kuinka A ino laihtui ja suun sekä silm äin ym pärille tuli h erm o stu n u t ilme.
T oisiinsa he olivat tyytym ättöm ät. Ikävystyivät elä-
