ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 13.3.2009









YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS

Nro 87 YLO

Dnro LOS-2009-Y-331-111

Annettu julkipanon jälkeen 27.11.2009

ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 §:n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka kos- kee Taivassalon kuntaan sijoitettavan biokaasua valmistavan Rantelli Oy:n toimintaa.

LUVAN HAKIJA

Rantelli Oy

Yhteyshenkilö: Mika Ranta

Uudenkaupungintie 731

23310 Taivassalo

LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI

Lupaa haetaan biokaasulaitokselle, jonka käsittelykapasiteetti on 16 000 t/a. Syötteinä ovat sian lietelanta ja vihermassa. Myöhemmin laitoksella voidaan käsitellä myös teolli- suuden biohajoavia sivutuotteita enintään 25 % laitoksen kapasiteetista.

Laitos sijoitetaan Taivassalon kunnan Järvenperän kylään kiinteistölle Alakylä RN:o 4:9 (kiinteistötunnus 833-416-4-9) käyntiosoitteeseen Uudenkaupungintie 731, 23310 Tai- vassalo.

Laitosalue on yhdistetty aikaisemmasta Kyrön kylän kiinteistöstä Kyrö RN:o 1:7 erote- tusta määräalasta (kiinteistötunnus 833-427-1-7-M601) ja osasta Järvenperän kylän la- kanneesta kiinteistöstä Alakylä RN:o 4:8 (aikaisempi kiinteistötunnus 833-416-4-8).

Toimialatunnus: 90002 Y-tunnus: 2024398-2 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE

Jätteen laitos- tai ammattimainen hyödyntämis- tai käsittelytoiminta on ympäristöluvan- varaista ympäristönsuojelulain 28 §:n 2 momentin kohdan 4 ja ympäristönsuojeluasetuk- sen 1 §:n 3 momentin perusteella.

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Ympäristönsuojeluasetuksen 6 §:n kohdan 12 d) perusteella alueellinen ympäristökeskus ratkaisee jätteiden käsittelylaitoksen tai -paikan ympäristöluvan, jos jätettä hyödynne- tään tai käsitellään vähintään 5 000 tonnia vuodessa.

ASIAN VIREILLETULO

Lupahakemus on tullut vireille Lounais-Suomen ympäristökeskuksessa 13.3.2009.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELYN TARVE

Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun valtioneuvoston asetuksen

(713/2006) 6 §:n 11 b kohdan mukaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelle- taan, jos muiden kuin ongelmajätteiden biologinen käsittelylaitos on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Rantelli Oy:n biokaasulaitoksessa käsitellään lie- telantaa, vihermassaa ja teollisuuden biohajoavia sivutuotteita yhteensä enintään 16 000 tonnia vuodessa, joten arviointimenettelyä ei sovelleta.

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE

Toiminnalla ei ole aikaisempia lupia. Kiinteistöllä 833-416-4-9 sijaitsee Rantelli Oy:n 2112 lihasian sikala, jolla on Lounais-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäris- tölupa (LOS-2005-Y-1234-131).

Laitosalueen omistaa Mika Ranta. Rantelli Oy on vuokrannut laitosalueen Mika Rannal- ta.

Biokaasulaitoksen suunniteltu sijoituspaikka on alueella, missä ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Alueella on vireillä Varsinais-Suomen maakuntakaavan laatiminen.

LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Suunniteltu sijoituspaikka on kalliopoh- jaista metsää. Biokaasulaitos sijoittuu lihasikalan viereiselle tontille.

Lähin asuinrakennus sijaitsee määräalan länsipuolella noin 150 metrin päässä. Noin 200- 500 metrin säteellä biokaasulaitoksesta sijaitsee 8 asuinrakennusta, joista 6 on vakituises- sa käytössä ja 2 on vapaa-ajanasuntoja.

Laitoksen suunnitellun sijoituspaikan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse häiriintyviä luontokohteita, luonnonsuojelualueita eikä erityisiä asumiseen ja elinkeinoihin liittyviä mahdollisesti häiriintyviä kohteita.

Laitosalue ei sijaitse tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesi- alueella.

Biokaasulaitoksen suunniteltu sijaintipaikka on Ruonanjoen vesistöalueella (82.062) ja siitä on matkaa Kolkanaukkoon laskevaan Ruonanojaan noin 250 metriä.

LAITOKSEN TOIMINTA

Yleiskuvaus toiminnasta

Biokaasulaitoksessa tuotetaan lannasta, kasveista ja teollisuuden biohajoavista sivutuot- teista biokaasua ja orgaanisia lannoitteita ja maanparannusaineita. Biokaasua syntyy, kun orgaaninen aines hajoaa biologisesti hapettomissa olosuhteissa.

Biokaasulaitoksen käsittelykapasiteetti on 16 000 t/a, joka alkuvaiheessa koostuu lähei- sillä tiloilla muodostuvasta sian lietelannasta sekä vihermassasta, kuten peltokasveista.

Laitoksessa mädätys toteutetaan hallitusti suljetussa kaasutiiviissä reaktorissa. Prosessin tuotteina muodostuu biokaasua ja käsiteltyä lietettä, joka käytetään lannoitteena ja maan- parannusaineena pelloilla maataloustukiehtojen mukaisesti. Tuotetun biokaasun metaani hyödynnetään läheisen sikalan sähkön- ja lämmöntuotannossa ja ylijäämä sähköstä joh- detaan yleiseen verkkoon. Vaihtoehtoisesti biokaasu voidaan johtaa putkea pitkin lähei- sille maatiloille ja yrityksille, jotka hyödyntävät sen omassa energiantuotannossaan.

Laitos toimii jatkuvatoimisesti läpi vuoden.

Laitteistot ja rakenteet

Biokaasulaitoksen keskeiset rakenteet ovat lannan vastaanottosäiliö, vihermassan säily- tysaumat, sekoitussäiliö, bioreaktori, käsitellyn lietteen välivarasto ja biokaasun varas- tosäiliö, käsitellyn lietteen vedenerotusyksikkö, kiintoainejakeen ja nestejakeen eli rejek- tiveden varastot sekä sähkön- ja lämmöntuotantoyksikkö (CHP). Säiliöiden koot ja lopul- linen prosessiratkaisu riippuvat valitusta laitostoimittajasta. Laitoksessa käytetään sellai- sia rakennusmateriaaleja, joiden tiedetään soveltuvan ko. laitoksiin.

Syötteet ja niiden vastaanotto, varastointi ja esikäsittely

Alkuvaiheessa käsitellään sianlantaa noin 12000 t/a ja vihermassaa noin 4000 t/a. Raaka- aineiden suhde voi muuttua toiminnan aikana. Vihermassaan sijaan voidaan käyttää teol- lisuuden biohajoavia sivutuotteita noin 4000 t/a.

Lietelanta muodostuu lähiseudun tiloilla. Lietelanta toimitetaan laitokselle joko pump- paamalla putkea pitkin tai lietevaunuilla. Vastaanotettavan lietteen kuiva-ainepitoisuus (TS) on 3-7 %. Lannan vastaanottosäiliö on katettu ja varastointisäiliön tilavuus on 200- 300 m³.

Vihermassa viljellään tai kerätään lähiseudulta esimerkiksi viljellyiltä tai kesantopelloilta tai vesistöjen kunnostuksen yhteydessä. Vihermassa varastoidaan säilörehun tapaan au- moissa laitoksen tontilla. Kasvimassa silputaan aumaamisen yhteydessä ja siihen lisätään säilöntäaine, joka estää kasvien pilaantumisen ja parantaa metaanintuottoa. Varastona on tasaisella alustalla oleva aumasiilo varustettuna nesteen keräilyjärjestelmällä. Laitosalu- eelle rakennetaan neljä 1800 m³:n aumasiiloa. Aumat peitetään katepeitteellä. Soluneste aumoista kerätään keräilyputkiston kautta kaivoon ja hyödynnetään biokaasulaitoksen raaka-aineena.

Muu laitoksella käsiteltävä materiaali kuin lanta tai vihermassa voi olla teollisuuden bio- hajoavia sivutuotteita, kuten esimerkiksi kalan perkausjätettä tai kuorimojätteitä. Niiden käsittelymäärä on enintään n. 25 % laitoksen kokonaiskapasiteetista eli enintään 4000 t/a.

Materiaalit vastaanotetaan suoraan sekoitussäiliöön. Tila rakennetaan siten, että se voi- daan alipaineistaa.

Sekoitussäiliö on katettu ja se sijoittuu laitoksen sisätiloihin. Sekoitussäiliön tilavuus on 150-300 m³. Lanta ja vihermassa sekoitetaan sekoitussäiliössä ja muodostuva liete pum- pataan reaktoriin lämmönvaihtimen kautta, jossa liete esilämmitetään. Vaihtoehtoisesti vihermassa voidaan syöttää suoraan reaktoriin esim. ruuvikuljettimella. Raaka-aineiden sekoituksen jälkeen lietteen kuiva-ainepitoisuus (TS) on 15 %.

Mikäli laitos vastaanottaa teollisuuden jakeita, ne hygienisoidaan ennen reaktoriin syöt- töä erillisessä yksikössä 70°C:ssa tunnin ajan tai muulla hyväksytyllä tavalla.

Hygienisointiyksikön automatiikalla varmistetaan, että vaadittu lämpötila ja aika saavute- taan ennen massan syöttöä reaktoriin.

Anaerobinen käsittely

Bioreaktori on täyssekoitteinen, kaasutiivis säiliö, joka sisältää lämmitysjärjestelmän.

Reaktorin tilavuus on noin 2000 m³. Säiliössä mikrobit hajottavat hapettomissa olosuh- teissa orgaanista ainetta muodostaen samalla biokaasua, joka on metaanin (n. 60 - 70 %) ja hiilidioksidin (noin 30 - 40 %) seos. Prosessi toimii mesofiilisenä prosessina eli toimi- taan lämpötila-alueella 35 - 40°C. Lietteen viipymä prosessissa on noin 15 - 50 vuoro- kautta riippuen valittavan laitetoimittajan prosessiratkaisusta. Bioreaktorista liete johde- taan välivarastoon ja edelleen vedenerotukseen.

Reaktori rakennetaan siten, että prosessi voidaan haluttaessa muuttaa myöhemmin termo- fiiliseksi eli toimimaan noin 55°C lämpötilassa, jolloin biologinen hajoaminen nopeutuu ja laitoksen kapasiteetti kasvaa.

Käsittelyjäännöksen jatkokäsittely

Bioreaktorista liete johdetaan välivarastoon ja edelleen vedenerotukseen. Mädätteen väli- varaston tilavuus on maksimissaan 400 m³. Mädätteen kuiva-ainepitoisuus (TS) on 7,5

%.

Vedenerotuksessa liete johdetaan lingolle tai ruuvipuristimelle tai nauhasuotimelle, joka erottelee mekaanisesti lietteen kuiva-aineen ja nesteen omiksi jakeikseen. Kuiva-ainejae sisältää valtaosan raaka-aineiden fosforista ja nestejae eli rejektivesi valtaosan typestä.

Vedenerotus tapahtuu sisätiloissa. Täydellä kapasiteetilla toimittaessa (16 000 t/a) muo- dostuu kuiva-ainejaetta noin 4000 t/a ja nestejaetta noin 10 000 t/a. Kiintoaineen kuiva- ainepitoisuus TS on 30 %.

Rejektivedestä noin puolet varastoidaan laitoksella peltolevitykseen saakka ja puolet pa- lautuu joko lietevaunulla tai putkilinjalla lantaa toimittaneille tiloille raakalannasta va- pautuneisiin lietesäiliöihin. Kaikilla tiloilla on 12 kk lietetuotantoa vastaavat varastointi- tilat. Tämän lisäksi laitokseen rakennetaan kuitenkin rejektivedelle kaksi 3000 m³:n lie- tesäiliötä. Lisäksi Rantelli Oy:n viereisessä sikalassa on lisätilaa 6000 m³. Kiintoaine va- rastoidaan samanlaisissa aumasiiloissa kuin vihermassa. Sen varastotila laitoksella vastaa 12 kk tuotantoa.

Jakeet hyödynnetään peltolannoitteina maatalouden ympäristötukiehtojen mukaisesti.

Kiintoainejae voidaan myös hyödyntää raaka-aineena mullan valmistuksessa.

Biokaasun käsittely, varastointi, käyttö ja tuotanto

Bioreaktorissa muodostuva biokaasu varastoidaan joko reaktorin kaasutiiviiseen yläosaan tai erilliseen kaasuvarastoon tai vaihtoehtoisesti käsitellyn lietteen varastosäiliön kaasu- tiiviiseen yläosaan. Biokaasuvaraston tilavuus on 50-100 m³.

Biokaasu johdetaan vedenerotuksen ja rikinpoiston kautta energiantuotantoyksikköön.

Biokaasusta tuotetaan CHP -yksikössä lämpöä ja sähköä (CHP = combined heat and po- wer eli lämmön ja sähkön yhteistuotanto). CHP -yksikkö muodostuu moottorista, gene- raattorista ja lämmönvaihtimista. Sähköä ja lämpöä on tarkoitus hyödyntää läheisessä si- kalassa ja ylijäämäsähkö on tarkoitus myydä valtakunnan verkkoon. Vaihtoehtoisesti

biokaasu voidaan johtaa läheisille maatiloille ja/tai yrityksille, jotka hyödyntävät sen omassa sähkön ja lämmön tuotannossaan.

Täydellä kapasiteetilla toimittaessa laitoksessa muodostuu biokaasua noin 900 000 m³/a, josta noin 65 % eli noin 585 000 m³/a on metaanikaasua, mikä vastaa noin 5 850 MWh bioenergian tuotantokapasiteettia vuodessa. Laitoksen omaan käyttöön kuluu energiaa noin 10 % sen tuottamasta energiamäärästä.

CHP -yksikössä sähköntuotannon hyötysuhde on noin 35 % ja lämmöntuotannon hyö- tysuhde noin 50 %. Sähköä voidaan siten tuottaa täydellä kapasiteetilla toimittaessa noin 2000 MWh ja lämpöä 2 900 MWh. Sähköntuotannon laskennallinen teho on noin 230 kW ja lämmöntuotannon 330 kW.

Polttoaineet ja kemikaalit

Laitoksessa polttoaineena käytetään itse tuotettua biokaasua. Alueelle voidaan sijoittaa lisäksi noin 4000 litran öljysäiliö varavoiman tuottamista varten häiriötilanteiden varalta.

Laitoksella käytetään vähäisiä määriä pesu- ja puhdistuskemikaaleja sekä pH:n säätöke- mikaaleja, lähinnä 50 %:sta teknistä lipeää. Kemikaalien käyttömäärä on arviolta alle 500 litraa vuodessa.

Vedenhankinta ja viemäröinti

Laitoksella käytetään vettä vain prosessilaitteiden ja mahdollisesti kuljetuskaluston pe- suihin arviolta noin 0,5 m³ vuorokaudessa. Laitoksen tarvitsema käyttövesi johdetaan Rantelli Oy:n sikalan käyttövesiverkosta.

Liikenne ja liikennemäärät

Laitoksen autoliikenne muodostuu pääosin raaka-aineiden ja lopputuotteiden kuljetuksista.

Lietelanta pyritään siirtämään pääasiassa putkistoa pitkin laitokselle, vaihtoehtona on kuitenkin ajoneuvokuljetus. Täydellä kapasiteetilla toimittaessa ajoneuvokäyntejä on noin 100 vuodessa (vihermassan kuljetukset), mikäli lietelanta siirretään laitokselle putkea pitkin. Jos osa lietelannasta siirretään tiekuljetuksina, on käyntejä keskimäärin 300 vuodessa. Rejektivesi jaetaan putkistoa pitkin tai lietteen paluukuormana.

Liikenne alueella koostuu tällä hetkellä pääosin asumiseen ja maatalouteen liittyvästä liikenteestä.

Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta ja energiatehokkuus Hakemuksessa on arvioitu parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista seuraavasti:

Kotieläintalous

Lietelannan varastoista tapahtuvat kaasupäästöt ja hajuhaitta vähenevät kun raakalannan varastointi avoaltaissa vähenee.

Laitoksen suunnittelu

Laitos sijoittuu lähelle lannan ja vihermassan tuottajia, ko. tuottajat myös vastaanottavat lopputuotteet. Siten kuljetusmatkat ovat lyhyitä ja hyödynnetään paluukuljetuksia. Putki-

kuljetusten toteutuessa kuljetusten määrä vähenee merkittävästi. Prosessimenetelmäksi valitaan käytettäville raaka-aineille soveltuva menetelmä. Suunnittelussa huomioidaan rakennusmateriaalien ja laitteiden kestävyys ja käyttöikä. Laitos suunnitellaan siten, että prosessia voidaan ajaa mahdollisimman paljon keskeytymättä ja ilman ongelmia. Laitok- sen suunnittelussa ja mitoituksessa käytetään asiantuntevaa suunnittelijaa.

Syötteen ominaisuudet

Laitoksessa käsitellään vain raaka-aineita, joiden perusominaisuudet ja soveltuvuus bio- kaasuprosessiin tunnetaan. Laitoksessa ei käsitellä sellaista materiaalia, joka vaikeuttaisi lietteen peltolevitystä esim. lisäämällä raskasmetallipitoisuuksia.

Syötteiden varastointi

Lanta varastoidaan katetussa altaassa ja vain lyhyitä aikoja, mikä vähentää hajuhaittoja.

Vihermassan varastoinnista peräisin oleva soluneste kerätään talteen ja hyödynnetään lai- toksen raaka-aineena.

Esikäsittely

Raaka-aineet homogenisoidaan, mikä nopeuttaa niiden hajoamista prosessissa. Mikäli laitokseen aletaan vastaanottaa teollisuuden sivutuotejakeita, arvioidaan hajukaasujen kä- sittelymenetelmien tarve.

Prosessi

Laitokselle laaditaan käyttösuunnitelma ja seurantapäiväkirja. Laitoksen kuormitusarvot pidetään lähellä suunnitteluarvoja. Laitoksen käyttäjät koulutetaan tehtäväänsä.

Energiatehokkuus

Laitos suunnitellaan siten, että sen oma energiankäyttö on mahdollisimman pieni. Reak- torin lämmitykseen käytetään laitoksen tuottamaa energiaa.

Biokaasun käsittely, varastointi ja hyödyntäminen

Biokaasu käsitellään CHP -yksikön edellyttämällä tavalla. Laitteet säädetään biokaasun laatu huomioiden. Laitokselle tulee varajärjestelmä biokaasun polttoa varten, jos CHP- yksikköä ei voida väliaikaisesti käyttää.

Käsittelyjäännöksen jatkokäsittely loppusijoitusta varten

Lopputuote hyödynnetään täysimääräisesti peltokäytössä. Jakeiden levityksen yhteydessä kiinnitetään huomiota ammoniakkipäästöjä vähentäviin menetelmiin.

YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt maaperään, vesiin ja viemäriin

Laitokselta ei synny pois johdettavia jätevesiä. Prosessilaitteistojen ja kuljetusajoneuvo- jen pesuvedet johdetaan käsiteltäväksi biokaasuprosessissa.

Altaat ja putkistot ovat vesitiiviitä, eikä niistä aiheudu päästöjä vesistöön tai maaperään.

Vihermassa varastoidaan aumasiiloissa, joissa erottuva soluneste kerätään talteen keräi- lyputkiston avulla ja hyödynnetään laitoksen raaka-aineena.

Laitos ei aiheuta päästöjä maaperään tai vesistöihin. Käsitellyssä lietteessä ravinteet ovat paremmin kasvien käytettävissä, mikä voi vähentää ravinnehuuhtoumia pelloilta.

Päästöt ilmaan ja päästöjen vähentäminen

Biokaasuvarasto on kaasutiivis säiliö, josta ei pääse metaania ilmaan. Jos biokaasua ei voida väliaikaisesti hyödyntää energiantuotannossa, se poltetaan muulla tavalla.

Biokaasun metaanista tuotetaan sähköä ja lämpöä CHP -yksikössä. Metaanin palaessa täydellisesti muodostuu pääasiassa vettä ja hiilidioksidia. Biokaasun poltossa voi lisäksi muodostua mm. typenoksideja (NOx), rikkidioksidia (SO2), hiilimonoksidia (CO) ja hii- livetyjä (HC), samoin kuin muita orgaanisia hiiliyhdisteitä poltettaessa. Biokaasun polton päästöjen on todettu olevan yleisesti pienempiä kuin fossiilisten ja muiden biopolttoai- neiden päästöt johtuen polttoaineen puhtaudesta. Biokaasun polton katsotaan olevan hii- lidioksidineutraalia, koska raaka-aineet ovat alun perin kasveista lähtöisin ja ne sitovat poltossa vapautuvaa hiiltä vastaavan määrän hiiltä kasvaessaan.

Laitoksen liikenteestä aiheutuu vähäinen määrä pakokaasupäästöjä mm. typen oksideja (NO_x), rikkidioksidia (SO₂), hiilimonoksidia (CO), hiilivetyjä (HC), metaania (CH₄), typpioksiduulia (N2O) sekä hiukkaspäästöjä.

Laitos vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kahdella tavalla. Lannan varastoinnin aikaiset kaasupäästöt vähenevät, kun se käsitellään tuoreeltaan biokaasulaitoksessa. Kasvihuone- kaasupäästöt vähenevät myös, kun fossiilisia polttoaineita korvataan biokaasulla, joka on uusiutuva energiamuoto.

Jos laitos vastaanottaa hajua aiheuttavia teollisuuden jakeita, imetään vastaanottotilan il- ma käsiteltäväksi biosuotimessa. Lantaa ja vihermassaa käsiteltäessä hajujen käsittelyyn ei ole tarvetta. Lannan vastaanottosäiliö ja sekoitussäiliö ovat katettuja, millä pidetään hajuhaitat mahdollisimman pieninä. Biokaasulle tehdään rikinpoisto, jolloin rikkipäästöt minimoituvat.

Laitokselle lantaa toimittavien maatilojen lannanlevityksestä aiheutuva haju vähenee.

Raakalietteen siirto laitokseen pyritään lähialueella järjestämään suljetusti putkistoa pit- kin, jolloin raakalietettä ei varastoida tiloilla lainkaan. Lannanlevityksen aiheuttamat ha- jut vähenevät raakalietteen varastoinnin vähenemisen ja biokaasutusprosessin ansiosta.

Melu ja tärinä

Hakijan arvion mukaan laitos ei aiheuta häiritsevää melua ympäristöön.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

Käsitelty lanta ja muu materiaali hyödynnetään pelloilla lannoitus- ja maanparannuskäy- tössä.

Toiminnassa syntyy jonkin verran tavanomaisia jätteitä. Ne toimitetaan käsittelyyn pai- kallisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Muodostuvat pienet määrät ongelmajätteitä, kuten loisteputket ja jäteöljy toimitetaan ongelmajätteiden keräyspisteeseen.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN

Vaikutukset yleiseen viihtyisyyteen ja ihmisten terveyteen

Anaerobikäsittely vähentää lietteen hajua, mikä vähentää lietteen varastoinnin ja peltole- vityksen aikaisia hajuhaittoja. Raakalietteen siirto laitokseen pyritään järjestämään sulje- tusti putkistoa pitkin jolloin raakalietettä ei varastoida tiloilla lainkaan. Hajujen vähenty- misellä arvioidaan olevan merkittävä vaikutus alueen asumisviihtyvyyteen.

Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin

Laitoksen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luonnonsuojelullisesti arvokkaita kohtei- ta. Laitos sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle ja laitoksen rakenteet muistuttavat ulko- näöltään maatalouden rakennuksia.

Vaikutus pintavesiin sekä maaperään ja pohjaveteen

Laitos ei aiheuta vaikutuksia maaperään tai vesistöihin. Laitos ei sijoitu luokitellulle poh- javesialueelle, eikä laitokselta johdeta vesiä vesistöön.

Lietteen ominaisuudet muuttuvat anaerobisessa käsittelyssä siten, että kuiva-aineen ja or- gaanisen aineen määrä vähenee arviolta 25-40 %, orgaaninen typpi liukoistuu osittain, jolloin ammoniumtypen määrä voi hieman kasvaa ja muiden ravinteiden määrä pysyy suunnilleen samana. Typen liukoistumisen takia se on helpommin kasvien käytettävissä ja ravinnehuuhtoumat pelloilta voivat siten vähentyä.

Muut ympäristövaikutukset

Hakija on arvioinut, että toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ilmaan eikä toi- minnasta aiheudu merkittävää melua eikä tärinää.

LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailu

Biokaasun tuotantoprosessin valvonta automatisoidaan. Mitattavia parametreja ovat ai- nakin lämpötila, pH, kaasumäärä ja metaanipitoisuus, joita tarkkaillaan jatkuvatoimisesti.

Parametreille määritellään sallitut rajat ja rajanylityksistä lähtee hälytys laitoksen valvo- jalle. Lisäksi mitataan laitoksella käsiteltävien raaka-aineiden määrää ja tarvittaessa nii- den ominaisuuksia kuten kuiva-ainepitoisuutta ja orgaanisen aineen pitoisuutta.

Laitokselle laaditaan käyttösuunnitelma. Prosessin käyttötarkkailuohjelma laaditaan yh- dessä laitostoimittajan kanssa. Käytettävät mittarit kalibroidaan ohjeiden mukaisesti.

Laitokselle laaditaan seurantapäiväkirja. Laitos tulee noudattamaan viranomaismääräys- ten mukaista omavalvontasuunnitelmaa.

Hajua tarkkaillaan päivittäin aistinvaraisesti. Jos poikkeuksellista hajua havaitaan, sen syy selvitetään välittömästi ja asia korjataan.

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimet onnettomuuksien ja häiriötilanteiden estämiseksi

Biokaasua ei johdeta käsittelemättömänä ilmaan, koska metaani on voimakas kasvihuo- nekaasu. Jos metaania ei voida väliaikaisesti hyödyntää, se poltetaan muulla tavoin, esim.

varmatoimisessa kattilassa.

Laitos toteutetaan pelastusviranomaisten ohjeet ja määräykset huomioiden.

Prosessimenetelmäksi valitaan käytettäville raaka-aineille soveltuva menetelmä. Suunnit- telussa huomioidaan rakennusmateriaalien ja laitteiden kestävyys ja käyttöikä. Laitos suunnitellaan siten, että prosessia voidaan ajaa mahdollisimman paljon keskeytymättä ja ilman ongelmia. Laitoksen suunnittelussa ja mitoituksessa käytetään asiantuntevaa suun- nittelijaa.

Laitoksessa käsitellään vain raaka-aineita, joiden perusominaisuudet ja soveltuvuus bio- kaasuprosessiin tunnetaan. Laitoksessa ei käsitellä sellaista materiaalia, joka vaikeuttaisi lietteen peltolevitystä esim. lisäämällä raskasmetallipitoisuuksia.

Laitokselle laaditaan käyttösuunnitelma ja seurantapäiväkirja. Laitoksen kuormitusarvot pidetään lähellä suunnitteluarvoja. Laitoksen käyttäjät koulutetaan tehtäväänsä.

Biokaasu käsitellään CHP -yksikön edellyttämällä tavalla. Laitteet säädetään biokaasun laatu huomioiden. Laitokselle tulee varajärjestelmä biokaasun polttoa varten, jos CHP - yksikköä ei voida väliaikaisesti käyttää.

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY

Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemusta on täydennetty 23.7.2009, 24.7.2009, 29.7.2009 ja 24.11.2009.

Lupahakemuksesta tiedottaminen

Lupahakemuksesta on kuulutettu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla 2.6.-2.7.2009 ja Taivassalon kunnan ilmoitustaululla 5.6.-7.7.2009. Kuulutuksesta on il- moitettu Vakka-Seudun Sanomissa 11.6.2009. Hakemuksesta on annettu 2.6.2009 erik- seen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille.

Hakemus asetettiin uudelleen nähtäväksi, koska kuulutuksesta ja hakemuslomakkeesta puuttui tieto laitoksen varsinaisesta sijaintikiinteistöstä eikä kaikkia naapurikiinteistöjä oltu kuultu. Lupahakemusta täydennettiin kiinteistötiedolla ja puuttuvilla naapuritiedoilla ja hakemuksesta kuulutettiin uudelleen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen ilmoitus- taululla 4.8.-3.9.2009 ja Taivassalon kunnan ilmoitustaululla 31.7.-31.8.2009. Hake- muksesta annettiin 31.7.2009 erikseen kirjallinen tieto tiedossa oleville asianosaisille.

Neuvottelut ja tarkastukset

Lupahakemuksesta on neuvoteltu ja sijoituspaikalle on tehty tarkastuskäynti 23.7.2009.

Tarkastusmuistio on liitetty asiakirjoihin.

Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Taivassalon kunnanhallitukselta, Vehmassalon kuntayhtymän hallitukselta, Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon lautakunnalta, Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta sekä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviralta.

Taivassalon kunnanhallituksen 17.6.2009 saapuneessa kirjeessä todetaan, että Taivassa- lon kunnanhallitus on 15.6.2009 pitämässään kokouksessaan päättänyt, että Taivassalon kunnalla ei ole huomauttamista Rantelli Oy:n ympäristölupahakemuksesta ja että se puol- taa sen hyväksymistä.

Vehmassalon kuntayhtymän hallituksen 30.9.2009 saapuneessa lausunnossa (3.9.2009 § 38) todetaan seuraavaa:

Ympäristölupahakemuksen käsittelyssä tulee ottaa huomioon ainakin:

- Laitoksella saa käsitellä vain sellaisia raaka-aineita, joista ei aiheudu haittaa mädätys- prosessin toimivuudelle.

- Laitos tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että hajunpoistolaitteisto on mahdollista asen- taa jälkeenpäin.

- Käsitellylle lannalle tulee varata riittävät varastointitilat.

- Laitoksen toiminta sekä raaka-aineiden ja tuotteiden käsittely, varastointi ja kuljetus tu- lee järjestää siten, ettei ympäristölle aiheudu kohtuuttomia haju- tai muita haittoja.

- Biokaasulaitoksen hoidosta, käytöstä ja tarkkailusta vastaavan henkilön yhteystiedot tu- lee ilmoittaa Taivassalon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle, kun laitos on otettu käyttöön.

- Häiriötilanteissa syy tulee selvittää ja korjata mahdollisimman pian.

- Häiriötilanteista, joista voi aiheutua merkittävää haittaa ympäristölle, tulee välittömästi ilmoittaa Taivassalon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Varsinais-Suomen Pelastuslaitos toteaa 31.8.2009 antamassa lausunnossaan mm. seuraa- vaa:

Täydellä kapasiteetilla toimiessaan laitos tuottaa biokaasua vuodessa noin 900 000 m³. Tuotettavasta biokaasusta noin 65 % eli noin 585 000 m³ on metaanikaasua. Tämä vastaa noin 421200 kg metaania (metaanin tiheys on noin 0,72 kg/m³).

Asetuksen vaarallisten kemikaalien teollisesta käytöstä ja varastoinnista 1999/59 perus- teella on ko. toiminnasta tehtävä ilmoitus pelastusviranomaiselle, jos varastoitavan kaa- sun määrä on yli 0,2 tonnia, ja haettava lupaa turvatekniikan keskukselta, jos määrä on yli 5 tonnia. Tässä tapauksessa biokaasuun sovelletaan samoja ilmoitus- ja luparajoja kuin nestekaasulla ja maakaasulla. Hakemuksessa ei ole mainittuna, mikä on suurin ker- ralla varastoitavan kaasun määrä, mutta sen liitteessä 27.3 olevassa kaaviossa on näytetty kaasuvarasto, jonka suuruus on 50-100 m³. Tämän perusteella olisi suurin varastoitava kaasumäärä noin 47 kg.

Pelastusviranomainen toteaa pyydettynä lausuntonaan Rantelli Oy:n biokaasun valmis- tusta koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavaa:

Varsinaiseen ympäristölupaan pelastusviranomaisella ei ole huomautettavaa, mutta toi- minnanharjoittajan on selvitettävä suurin varastoitava kaasun määrä. Mikäli ilmoitusraja ylittyy, on toiminnasta tehtävä asetuksen 1999/59 mukainen ilmoitus liitteineen pelastus- viranomaiselle. Vaikka toiminta ei edellyttäisikään ns. kemikaali-ilmoitusta, on toimin- nasta laadittava pelastussuunnitelma, jossa huomioidaan ja varaudutaan mahdollisiin on- nettomuus-, vaara- ja häiriötilanteisiin.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on todennut 5.10.2009 antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa:

Kyseessä oleva laitos olisi yhtiömuodoltaan osakeyhtiö. Yhtiön omistusta ei esitetä asia- kirjoissa.

Eviran lannoitevalmistevalvonnan tehtävänä on valvoa lannoitevalmisteiden ja soveltuvin osin niiden raaka-aineiden valmistusta, markkinointia, maahantuontia ja maastavientiä lannoitevalmistelain (539/2006) ja sen perusteella annettujen MMM:n asetusten mukai- sesti. Lisäksi Eviran lannoitevalmistevalvonta valvoo eläimistä saatavien sivutuotteiden käsittelystä annetun asetuksen (EY) n:o 1774/2002 täytäntöönpanoa ja noudattamista sil- tä osin kuin se koskee lannoitevalmisteita.

Sivutuoteasetuksen (EY) 1774/2002 15 artiklan mukaan biokaasulaitoksella on oltava toimivaltaisen viranomaisen hyväksyntä. Hyväksynnän saadakseen laitoksen on oltava toimivaltaisen viranomaisen tarkastama. Laitoksen on laadittava ja toteutettava kriittisten valvontapisteiden seuranta- ja tarkastusmenetelmiä sekä järjestettävä toiminta asetuksen liitteen VI 2. luvun vaatimusten mukaan. Sivutuoteasetuksen liitteen VI 2. luvun 14 koh- dan mukaan kansallinen viranomainen voi kuitenkin hyväksyä muiden kuin asetuksen tässä luvussa esitettyjen vaatimusten soveltamisen. Tämä edellyttää, että lanta on ainoa eläinperäinen käsiteltävä aines biokaasulaitoksessa ja että lanta ei sisällä minkään vaka- van tartuntataudin riskiä.

Lannoitevalmistelakia sovelletaan lain 2 §:n mukaisesti mm. lannoitevalmisteen valmis- tukseen markkinoille saattamista varten sekä soveltuvin osin myös lannoitevalmisteiden valmistukseen omaan käyttöön. Lannoitevalmistelain 6 ja 8 §:t edellyttävät, että markki- noille saatettavien lannoitevalmisteiden tulee olla lannoitevalmisteiden tyyppinimiluette- lossa ja niiden tulee täyttää tyyppinimikohtaisesti asetetut vaatimukset. Markkinoille saattamisella lannoitevalmistelaissa tarkoitetaan lannoitevalmisteen hallussa pitämistä myyntiä varten tai muuta kolmansille osapuolille korvausta vastaan tai ilmaiseksi tapah- tuvaa luovuttamista.

MMM:n asetuksen 20/09 5 §:n mukaan laitoshyväksyntää edellytetään, kun valmistetaan asetuksessa mainittuja orgaanisia lannoitevalmisteita markkinoille saatettaviksi sekä kun käsitellään maatilan tai maatilojen omaan käyttöön ainesta, johon liittyy lannoitevalmis- telain 11 § ja MMMa 20/09 2 § mukainen ilmoitusvelvollisuus Eviralle.

MMM:n asetuksen 20/09 2 § mukaan ilmoitusvelvollisuus Eviralle ei koske toiminnan- harjoittajaa, joka käsittelee maatilalla tai yhteislantalassa omaan käyttöön maatilalla tai yhteislantalan maatiloilla muodostunutta lantaa ja kasviperäistä jätettä tai muita asetuk- sen ko. kohdassa mainittuja jätteitä. Biokaasulaitoksessa tapahtuva lannan käsittely on

verrattavissa edellä mainittuun yhteislantalakäsittelyyn silloin kun lannan ja kasvijätteen vastaanotto tapahtuu pitkäaikaisin sopimuksin rajatulta määrältä tiloja ja käsitelty aines palautetaan samoille tiloille. Lisäksi on mahdollista, että joukkoon voi kuulua joko tiloja, jotka ainoastaan toimittavat käsiteltävää ainesta tai tiloja, jotka ainoastaan vastaanottavat käsiteltyä ainesta, ei kuitenkaan kumpiakin.

Kun biokaasulaitoksessa tapahtuva tuotanto on omaan käyttöön valmistamista, toimintaa ei koske tyyppinimikohtaiset tuotevaatimukset. Maatilayrittäjien yhteisessä omaan käyt- töön tapahtuvassa lannan ja vihermassan käsittelyssä biokaasulaitoksessa tulee kuitenkin noudattaa lannoitevalmistelain 539/2006 5 §:ssä säädettyjä yleisiä vaatimuksia tuotteen turvallisuudesta, käyttötarkoitukseen sopivuudesta sekä toiminnan järjestämisestä. Lain 5

§:n mukaisesti käsitellyn tiloille palautettavan aineksen on oltava tasalaatuista, turvallista ja käyttötarkoitukseensa sopivaa. Lannoitevalmiste ei saa sisältää haitallisia aineita, tuot- teita tai eliöitä, eikä sen käytöstä saa aiheutua vaaraa ihmisten tai eläinten terveydelle tai turvallisuudelle, kasvien terveydelle tai ympäristölle.

Käsiteltäväksi ei saa toimittaa lantaa, jonka tiedetään sisältävän taudinaiheuttajia, joita käsittelyprosessi ei kykene hävittämään. Mädätysjäännöksessä ei saa esiintyä salmonellaa ja salmonellan esiintymistä on seurattava säännöllisesti. Käsittelyrinkiin kuuluvien on keskinäisin sopimuksin sovittava tautitilanteisiin liittyvästä toiminnasta ja vastuista ja heille on tiedotettava, että mesofiilinen mädätys ei takaa käsitellyn aineksen hygieenistä puhtautta. Biokaasulaitoksen toiminnasta vastaavan tulee huolehtia, että mädätysjäännök- sen vastaanottajat ovat tietoisia siitä, että käsittelyä ei ole hyväksytty lannoitevalmistelain mukaisesti eikä tuotteisiin sovelleta lain vaatimuksia. Vastaanottajille on tiedotettava myös siitä, että käsiteltyä ainesta ei ole hygienisoitu ja että se voi sisältää raaka-aineiden mukana prosessiin tulleita taudinaiheuttajia.

Mikäli biokaasulaitoksen toiminta on sellaista, että toiminnanharjoittaja on lannoiteval- mistelain mukaan ilmoitusvelvollinen, koskee toimintaa myös vaatimus Eviran myöntä- mästä laitoshyväksynnästä. Ympäristölupahakemuksessa kuvattu toiminta, jossa hy- gienisointikäsittelyyn ohjataan ainoastaan tilojen ulkopuolinen jäte, on mahdollinen tilan- teessa, jossa käsiteltyä ainesta käytetään ainoastaan tilojen yhteiseen käyttöön. Hygieni- soivaa käsittelyä edellytetään myös, jos biokaasulaitoksessa käsitellään tilojen omasta asumisesta tai muusta toiminnasta muodostuvia sakokaivolietteitä tai vastaavia jätejakei- ta. Mikäli käsiteltyä ainesta saatetaan markkinoille muille käyttäjille tai ainesta käytetään mullan raaka-aineena, toimintaan sovelletaan lannoitevalmistelainsäädännössä esitettyjä markkinoille saattamiseen liittyviä tuotanto- ja tuotevaatimuksia. Tällöin kaikki käsitel- tävä aines tulee hygienisoida. Kasvualustan raaka-aineeksi luovutettava mädätysjäännös tulee käsitellä siten, että sen stabiilisuus vastaa maanparannuskompostilta vaadittavaa stabiilisuutta. Puhdistamo- ja sakokaivolietteitä käsittelevästä laitoksesta muodostuvasta mädätteestä erotettu rejektivesi ei täytä lannoitetyyppinimi rejektiveden raaka-

ainevaatimusta, eikä rejektivettä voida markkinoille saattaa lannoitevalmisteena.

Maanparannusaineena sellaisenaan käytettäviä puhdistamolietepohjaisia sivutuotteita maataloudessa käytettäessä tulee noudattaa valtioneuvoston päätöstä 282/1994 puhdista- molietteen käytöstä maanviljelyksessä sekä maa- ja metsätalousministeriön oppaassa

"Täydentävät ehdot/Viljelytapa- ja ympäristöehdot" annettuja käyttörajoitteita ja määrä- yksiä.

Laitoksen teknisestä toteutuksesta ja toiminnan järjestämisestä toiminnanharjoittajan tu- lee olla yhteydessä Eviran lannoitevalmistevalvontaan suunnitteluvaiheen aikana.

Ympäristöluvassa tulisi arvioida laitoksella valmistettavien lannoitevalmisteiden soveltu- vuutta lannoitevalmistekäyttöön myös ympäristönäkökohtien osalta. Lisäksi tulee huo- mioida lannoitekäyttöön soveltumattomien erien käsittely- ja loppusijoitusmahdollisuu- det.

Taivassalon kunnan terveydensuojeluviranomainen ei ole antanut lausuntoa hakemukses- ta.

Muistutukset ja mielipiteet

Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä.

Hakijan kuuleminen ja vastine

Hakijalle on varattu tilaisuus vastineen antamiseen lausunnoista. Vastinetta ei ole annet- tu, mutta Mika Ranta on ilmoittanut sähköpostitse, että vastineen antamiseen ei ole tar- vetta, koska kaikki viranomaislausunnot ja määräykset olivat odotetun laisia eivätkä anna aihetta vastineen antamiseen. Hakija on muuttanut ympäristölupahakemusta 24.7.2009 si- ten, että laitos ei tule vastaanottamaan puhdistamolietettä Eviran tulevaan ohjeistukseen perustuen.

VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu

Lounais-Suomen ympäristökeskus myöntää ympäristönsuojelulain 28 §:n mukaisen ym- päristöluvan Taivassalon kunnan Järvenperän kylään kiinteistölle Alakylä RN:o 4:9 (kiinteistötunnus 833-416-4-9) sijoitettavalle Rantelli Oy:n biokaasulaitoksen toiminnal- le. Toimintaa on harjoitettava lupahakemuksen mukaisesti ellei lupamääräyksissä muuta määrätä.

Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden peruste- luista ilmenevällä tavalla.

Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Yleinen ympäristönsuojelu

1. Laitos on rakennettava ja varustettava, sekä sitä on käytettävä ja ylläpidettä- vä niin, etteivät laitoksen toiminnasta aiheutuvat päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin, melu tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai muuta ympäristön vahingollista muut- tumista tai ympäristön roskaantumista tai yleistä viihtyisyyden vähenemistä.

Laitoksen asianmukaista hoitoa, käyttöä ja toiminnan tarkkailua varten on laitoksella oltava vastuuhenkilö, jonka nimi ja yhteystiedot on ilmoitettava ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, on muutos saa- tettava viipymättä tiedoksi valvontaviranomaisille.

2. Tarkennettu suunnitelma biokaasulaitoksesta ja sen rakenteista ja niiden yk- sityiskohtaisesta sijoittamisesta tulee toimittaa ympäristöluvan valvontavi- ranomaiselle rakennuslupahakemuksen jättämisen yhteydessä, kuitenkin viimeistään kahta kuukautta ennen laitoksen rakentamisen aloittamista.

Syötteiden vastaanotto ja esikäsittely

3. Rantelli Oy saa vastaanottaa ja käsitellä biokaasulaitoksessa lantaa (02 01 06), vihermassaa ja teollisuuden biohajoavia sivutuotteita yhteensä enintään 16 000 tonnia vuodessa. Teollisuuden biohajoavien sivutuotteiden osuus saa olla enintään 25 % laitoksen kapasiteetista.

4. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä vastaanotetun lannan, vihermassan ja teollisuuden biohajoavien sivutuotteiden laadusta ja niiden soveltuvuudes- ta prosessiin. Laitoksessa ei saa käyttää syötteitä, jotka eivät ominaisuuksil- taan sovellu laitoksen prosessiin.

Laitos ei saa ottaa vastaan sellaista lantaa, vihermassaa tai teollisuuden bio- hajoavaa sivutuotetta, jossa on mädätysprosessin toiminnalle haitallisia ai- neita niin, että prosessin toiminta vaikeutuu tai mädätteen, kuivajakeen tai rejektiveden loppukäyttö estyy.

Mikäli laitokselle tuodaan laitokselle soveltumattomia eriä, tulee vastaan- otettu raaka-aine toimittaa viipymättä hyväksyttyyn käsittelypaikkaan tai lai- tokseen ellei sitä palauteta tuottajalle.

5. Syöteseoksen tulee kuiva-ainepitoisuudeltaan soveltua laitoksen prosessiin.

Syöteseoksen kuiva-ainepitoisuus ei saa ylittää biokaasulaitoksen valmista- jan määrittelemää ylärajaa syötteen kuiva-ainepitoisuudelle (TS).

Teollisuuden biohajoavat sivutuotteet tulee esikäsitellä ja hygienisoida ennen prosessiin syöttämistä. Vihermassa tulee homogenisoida ennen prosessiin syöttämistä.

6. Käsiteltävät syötteet tulee prosessoida mahdollisimman nopeasti laitokseen saapumisen jälkeen tai ne on varastoitava asianmukaisella tavalla ennen kä- sittelyä niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä, roskaantumista, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai maaperän tai pohjaveden pi- laantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Syötteiden vastaanotto lai- toksella tulee järjestää siten, että ne voidaan ohjata välittömästi niille tarkoi- tettuihin paikkoihin.

7. Toiminnanharjoittajan on toimitettava ympäristöluvan valvontaviranomaisel- le viimeistään kuusi kuukautta ennen teollisuuden biohajoavien sivutuottei- den vastaanottamisen aloittamista tai vastaanottamiseen liittyvien rakenta- mis- tai muutostoimenpiteiden aloittamista selvitys vastaanotettavien syöt- teiden laadusta, esikäsittelystä, hygienisoinnista ja muista muutoksista, joita vastaanotto aiheuttaa laitoksen prosessiin. Selvityksen tulee sisältää tiedot uusista käyttöönotettavista laitteista, rakenteista ja prosesseista sekä hajukaa- sujen käsittelystä. Lisäksi selvitykseen tulee liittää Elintarviketurvallisuusvi- rasto Eviran edellyttämät vaatimukset vastaanotettavien syötteiden käsitte- lystä, teknisestä toteutuksesta ja toiminnan järjestämisestä.

Päästöt ilmaan

8. Laitoksen toiminta sekä raaka-aineiden ja tuotteiden käsittely, varastointi ja kuljetus tulee järjestää siten, ettei naapureille aiheudu kohtuuttomia haju- tai muita haittoja. Lietteen ajoneuvokuljetuksessa on käytettävä tiiviitä säiliöitä.

Lietelannan vastaanottosäiliön, sekoitussäiliön ja mädätteen välivarastosäili- ön tulee olla katettuja ja kaasutiiviitä. Lietelannan vastaanottosäiliön, sekoi- tussäiliön, mädätteen välivaraston sekä mädätteen mekaanisen kuivauksen ti- lojen ilmanvaihto tulee järjestää siten, että haisevia yhdisteitä sisältävä ilma saadaan kootusti käsittelyyn. Laitos tulee varustaa biosuotimella tai muulla puhdistusteholtaan vastaavalla hajukaasujen käsittelytekniikalla. Laitos tulee varustaa hakemuksen mukaisesti biokaasun rikinpoistolla. Hajukaasujen kä- sittelyssä ja hajujen poistossa tulee käyttää parasta käyttökelpoista tekniik- kaa.

Rejektiveden loppuvarasto tulee kattaa kevytkatteella.

Mikäli ennalta arvaamatonta hajuhaittaa ilmenee, hajuhaitta on arvioitava ympäristöluvan valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Arvioinnin pe- rusteella ympäristöluvan valvontaviranomainen voi antaa lisämääräyksiä ha- juista aiheutuvien haittojen poistamiseksi.

9. Metaani tulee hyödyntää hakemuksen mukaisesti energiana. Poikkeus- tai häiriötilanteissa metaani tulee polttaa joko soihtupoltossa tai muulla varajär- jestelmällä kuten erillisessä lämpökattilassa.

Päästöt vesiin ja maaperään

10. Syötteiden ja lopputuotteiden kuljetuksessa käytettyjen ajoneuvojen ja kulje- tusastioiden ja -säiliöiden puhdistukselle tulee olla erikseen osoitettu tiivis- pohjainen alue, jolta pesuvedet johdetaan käsiteltäväksi biokaasuprosessiin.

Syötteiden, käsittelyjäännöksen ja lannoitejakeiden kuormaus- ja purkualu- eiden tulee olla tiiviitä ja alueiden valumavedet on johdettava niin, että vuo- toaineet saadaan kerättyä helposti talteen ja johdettua käsiteltäväksi biokaa- suprosessiin ja ettei alueelta pääse valumia maaperään eikä vesiin.

11. Laitoksen viemäröinti ja laitoksen yhteyteen rakennettava lietteen keräilyyn tarkoitettu putkisto ja lietteen varastointiin liittyvät rakenteet on suunnitelta- va, sijoitettava, rakennettava ja kunnossapidettävä siten, ettei niistä aiheudu pinta- eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle.

Varastoitavat syötteet, mädäte, kuivajae (humuslannoite) ja rejektivesi on va- rastoitava vesitiiviissä varastoissa.

Vihermassan varastona olevat aumasiilot tulee varustaa hakemuksen mukai- sesti nesteen keräilyjärjestelmällä ja soluneste aumoista tulee kerätä keräily- putkiston kautta talteen ja hyödyntää laitoksen raaka-aineena.

12. Laitosalueen hulevedet on kerättävä hallitusti ja johdettava niin, että niistä ei aiheudu pinta- tai pohjavesien pilaantumisvaaraa ja että laitosalueelta ojaan

johdettavia valumavesiä voidaan tarvittaessa tarkkailla. Päällystettyjen ja viemäröityjen piha-alueiden hulevesiviemärit on varustettava sulkumeka- nismein ja viemärit on suljettava onnettomuustapauksissa.

13. Laitosalueella käytettävät kemikaalit on varastoitava niiden varastointiin so- veltuvissa astioissa tiivispohjaisessa, reunuksella ja kynnyksellä varustetussa katetussa tilassa. Varastotilan lattian tulee kestää kyseisiä kemikaaleja. Vaih- toehtoisesti kemikaaliastiat voidaan sijoittaa kemikaaleja kestävään suoja- altaaseen. Keskenään vaarallisesti reagoivat kemikaalit eivät vuototilanteessa saa joutua kosketuksiin toistensa kanssa. Kemikaalien varastoinnoissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuustiedotteissa annettuja ohjeita.

14. Laitoksella varastoitava polttoneste on säilytettävä kaksoisvaipallisessa säili- össä tai varustettava suoja-altaalla, jonka suuruus on 110 % säiliön tilavuu- desta. Säiliö on varustettava lapon ja ylitäytön estimellä. Alueen päällystä- minen säiliön läheisyydessä tulee järjestää siten, että vahinkotilanteessa öl- jyiset vuotovedet saadaan kerätyksi helposti talteen ja ettei öljyisiä vuotove- siä voi päästä maaperään tai vesiin.

Käsittelyjäännöksen varastointi ja hyödyntäminen

15. Laitoksella tulee olla vähintään 6000 m³ omaa varastointitilavuutta nesteja- keelle ja vähintään 12 kuukauden vuosituotantoa vastaava oma varastointitila kiintoaineelle.

Biokaasulaitoksessa käsitellystä mädätteestä tehdyt lannoitejakeet tulee ha- kemuksen mukaisesti ensisijaisesti hyödyntää peltolannoitteena ja maanpa- rannusaineena. Lannasta ja vihermassasta syntyvä mädäte voidaan levittää pellolle sellaisenaan maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä noudattaen.

Tiloille lannoitejakeita saa luovuttaa ainoastaan joko suoraan peltoon levitet- täväksi tai asianmukaisissa vesitiiviissä lantavarastoissa varastoitavaksi maa- taloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Jos lannoitejakeita ei saa- da toimitettua hyötykäyttöön, tulee ne toimittaa laitokseen, jolla on lupa vas- taanottaa niitä.

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen

16. Toiminnassa on huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vä- hän. Kaikki toiminnassa syntyvät teknisesti ja taloudellisesti hyödynnettävis- sä olevat jätteet on lajiteltava ja toimitettava hyötykäyttöön. Jätteet tulee toimittaa säännöllisin väliajoin käsiteltäviksi laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ko. jätteen vastaanottamiseen ja käsittelyyn.

Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn hyödynnettäviksi. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet voidaan toi- mittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia

aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajät- teiksi.

17. Ongelmajätteet on säilytettävä niiden laatua ja vaarallisuutta osoittavilla merkinnöillä varustetuissa tiivisti suljetuissa astioissa tai säiliöissä, katetussa ja lukitussa tilassa, tiiviillä reunakorokkein varustetulla alustalla tai varoal- tain varustetuissa astioissa siten, että vuototapauksissa ongelmajätteet saa- daan kerättyä talteen. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin.

Ongelmajätteet tulee toimittaa vähintään kerran vuodessa hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen ongelmajät- teen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteiden siirtoa varten on laadittava siirtoasiakirja, joka annetaan jätteen kuljettajalle luovutetta- vaksi edelleen ongelmajätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljen- nös on säilytettävä kolmen (3) vuoden ajan.

Melu ja meluntorjunta

18. Laitoksen toiminnan aiheuttama melutaso lähimmissä häiriintyvissä kohteis- sa asuntojen piha-alueella ei saa ylittää melun A-painotettua ekvivalenttita- soa 55 dB päivällä kello 07-22 välisenä aikana eikä 50 dB yöllä kello 22-07 välisenä aikana. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mit- taus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista sallittuun me- lutasoon. Toiminnanharjoittajan on tarvittaessa teetettävä selvitys ekviva- lenttimelutasoista ympäristöluvan valvontaviranomaisen hyväksymällä taval- la. Mikäli melutaso ylittyy, tulee toiminnanharjoittajan ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin meluhaitan vähentämiseksi.

Paras käyttökelpoinen tekniikka

19. Toiminnanharjoittajan on seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan ke- hittymistä. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on hyödynnettävä syötteen esikäsittelyssä, prosessinhallinnassa, huollossa, biokaasun käsittelyssä ja va- rastoinnissa sekä käsittelyjäännöksen jatkokäsittelyssä ja varastoinnissa sekä päästöjen ehkäisemisessä ja puhdistamisessa niin, että päästöt ja laitoksen ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet

20. Mikäli laitteistoihin tulee häiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai haital- lisuutta, laitteet on saatettava toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Päästöjä, melua tai muuta ympäristöhaittaa lisäävistä häiriöistä tai onnettomuuksista, joissa esimerkiksi aineita pääsee maaperään, pinta- ja pohjavesiin tai ilmaan, tulee ilmoittaa välittömästi ympäristöluvan valvonta- viranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanhar- joittajan tulee laatia ja ylläpitää käyttöhenkilökunnalle ohjeisto ilmoitusme- nettelystä. Päästöjä lisäävistä häiriötilanteista tulee laatia poikkeamaraportit, joista ilmenevät ainakin häiriön kesto, suoritetut toimenpiteet ja aiheutunut päästö.

Laitoksella tulee olla ja laitoksen tulee pitää ajan tasalla erilaisia vaara- ja poikkeustilanteita varten ympäristövahinkojen torjuntasuunnitelma, josta il- menee ohjeet vahinkojen ja seurausten rajoittamiseksi. Suunnitelma tulee toimittaa tiedoksi ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ja kunnan ympä- ristöviranomaiselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua toiminnan aloit- tamisesta.

Laitoksella on oltava riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja - tarvikkeita saatavilla. Toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan, että laitoksella on torjuntalaitteiden ja -tarvikkeiden käyttöön perehtynyttä henki- löstöä.

Toiminnan muuttaminen tai lopettaminen

21. Toiminnanharjoittajan on viipymättä kirjallisesti ilmoitettava ympäristöluvan valvontaviranomaiselle toiminnan merkittävistä muutoksista tai toiminnan keskeyttämisestä. Luvanhaltijan vaihtuessa uuden haltijan on kirjallisesti il- moitettava vaihtumisesta ympäristöluvan valvontaviranomaiselle.

Toiminnanharjoittajan tulee hyvissä ajoin, viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan lopettamista, esittää yksityiskohtainen suunnitelma ympä- ristölupaviranomaisen hyväksyttäväksi ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista ja lopet- tamisen jälkeisestä ympäristön tilan tarkkailusta.

Tarkkailu

22. Toiminnan mahdollisia vesistövaikutuksia on tarkkailtava. Ennen toiminnan aloittamista avo-ojan, jonne laitosalueen sade- ja sulamisvedet johdetaan, vedenlaatu on analysoitava. Toiminnan aikaista tarkkailua on toistaiseksi suoritettava kerran vuodessa keväällä ennen huhtikuuta. Vesinäytteestä tulee analysoida ainakin ulkonäkö, pH, happi, sähkönjohtavuus, kemiallinen ha- penkulutus, nitraatit, nitriitit, ammoniumtyppi, kokonaisfosfori, kolimuotoi- set bakteerit, E-kolibakteerit ja haju. Analyysitulokset tulee toimittaa ympä- ristöluvan valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisel- le kuukauden kuluessa analyysitulosten valmistumisesta. Tarkkailukertojen määrää voidaan tarvittaessa muuttaa hakijan esityksestä ympäristöluvan val- vontaviranomaisen hyväksymällä tavalla.

23. Syötteiden ja lopputuotteiden määrää ja laatua, prosesseja, puhdistuslaitteita, varastoja, säiliöitä, putkistoja sekä valvonta- ja hälytyslaitteita, turvajärjes- telmiä, niiden kuntoa ja toimintaa tulee tarkkailla säännöllisesti käyttötark- kailuohjelman mukaisesti. Tarvittaessa tulee viipymättä ryhtyä tarvittaviin huolto- ja korjaustoimenpiteisiin.

24. Toiminnanharjoittajan on nimettävä laitokselle ympäristönsuojeluvastaava.

Ympäristönsuojeluvastaavan on tunnettava laitoksen toiminta, laitosta kos- kevat ympäristönsuojelusäännökset ja määräykset sekä riittävästi laitoksessa käsiteltävien syötteiden ominaisuudet, laitoksen päästöt, jätteet sekä ympä- ristövahinkojen torjunta. Ympäristövastaavan nimeämisestä on ilmoitettava kirjallisesti ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristön- suojeluviranomaiselle.

25. Laitoksen kuormituksen ja vaikutusten seuraamiseksi on tarvittaessa tark- kailtava hajua ja melutasoa.

Kirjanpito

26. Laitoksella on pidettävä kirjaa seuraavista asioista:

- vastaanotettujen syötteiden alkuperä, määrä ja laatu

(EWC-tunnus, kuiva-ainepitoisuus (TS), kuljetus- ja käsittelytavat)

- mädätteen, kuivajakeen ja rejektiveden määrä, laatu ja toimituspaikka sekä varastointitilanne vuoden vaihteessa

- biokaasulaitoksen toiminta (tiedot biokaasulaitoksen käyntiajoista, kaasun määrä ja hyödyntäminen, tuotetun sähkön ja lämmön määrä sekä laitoksen

oma energiankulutus)

- hoitotoimet ja tarkkailu

- syntyneiden ongelmajätteiden määrä, laatu ja toimituspaikka

- muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden määrä, laatu ja toimituspaikka - vuoden aikana sattuneet häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet, niiden syyt ja kestoajat sekä niiden aikana syntyneet päästöt ja jätteet - vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa - toteutetut ympäristönsuojeluinvestoinnit

Seurantakirjanpidon perusteena olevat asiakirjat, kuten laitoksen käyttöä ja valvontaa koskevat tallenteet, häiriökirjanpito, huoltotodistukset, tutkimus-, mittaus- ja tarkkailutulokset, jätekirjanpito ja jätteiden siirtoasiakirjat tai nii- den jäljennökset tulee säilyttää vähintään kolmen vuoden ajan.

Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille.

Raportointi

27. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava vuosittain helmikuun loppuun mennessä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle ja kunnan ympäristönsuo- jeluviranomaiselle. Yhteenvedossa tulee olla myös tiedot sopimuksista syöt- teiden tuottajien ja lopputuotteen vastaanottajien kanssa sekä sopimusten voimassaoloajat.

Vakuus

28. Luvan saajan on asetettava jätteen hyödyntämis- ja käsittelytoimintaa varten ympäristönsuojelulain 42 §:n tarkoittama vakuus. Vakuuden suuruus on 8000 euroa.

Vakuustodistus on toimitettava tämän luvan valvonnasta vastaavalle viran- omaiselle kaksi kuukautta ennen toiminnan aloittamista. Vakuus on asetet- tava omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on tämän luvan valvonnasta vastaava viranomainen, tai pankkitalletuksena. Omavelkaisen pankkitakauksen on oltava voimassa 31.12.2020 saakka. Mikäli vakuus ase- tetaan pankkitalletuksena, siitä on toimitettava kuittaamattomuussitoumuk- sella varustettu talletustodistus tämän luvan valvonnasta vastaavalle viran- omaiselle. Ympäristölupaviranomainen voi tarvittaessa tarkistaa vakuuden määrän erillisellä päätöksellä.

RATKAISUN PERUSTELUT

Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset

Kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa ja tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminnan katsotaan täyttävän ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Tällöin laitoksen toiminnasta ei voida katsoa aiheutuvan terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonon- tumista, vedenhankinnan vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toimintaa ja toiminnan tarkkailua koskevien lupamää- räyksien avulla voidaan ehkäistä ympäristöhaittoja tai rajoittaa niiden vaikutukset mahdol- lisimman pieniksi.

Toiminta täyttää ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.

Alueella tai sen lähistöllä ei ole luonnon- tai ympäristönsuojelun kannalta merkittäviä kohteita. Alueen lähistöllä ei sijaitse Natura 2000 -verkostoon kuuluvia alueita.

Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennä- köisyys, onnettomuusriski ja alueen kaavoitus sekä toiminnan sijainti. Alueella ei ole asemakaavaa.

Jätteiden käsittely mädättämällä on jätelain 6 §:n periaatteiden mukaista jätteiden hyödyn- tämistä.

Lupamääräysten perustelut

Ympäristönsuojelulain mukaan haitalliset ympäristövaikutukset on ehkäistävä ennakolta.

Laitoksista tai niiden toiminnasta ei saa aiheutua haju- tai meluhaittaa eikä maaperän pi- laantumista, ympäristön roskaantumista tai muuta haittaa (määräys 1).

Biokaasulaitteiston käyttö sekä prosessin hallinta edellyttävät asiantuntemusta. Asiantun- teva hoitaja osaa säätää laitoksen toimimaan mahdollisimman tehokkaasti normaali- ja poikkeustilanteissa ja hän voi toiminnallaan välttää häiriötilanteiden muodostumisen (määräys 1 ja 24).

Hakemusvaiheessa laitoksen yksityiskohtainen suunnittelu oli osittain kesken. Laitoksen lopulliset suunnitelmat tulee toimittaa ympäristöluvan valvontaviranomaiselle toiminnan luvanmukaisuuden varmistamiseksi. Elintarviketurvallisuusvirasto Evira on edellyttänyt lausunnossaan, että toiminnanharjoittajan tulee olla yhteydessä Eviran lannoitevalmiste- valvontaan laitoksen teknisestä toteutuksesta ja toiminnan järjestämisestä jo koko laitok- sen suunnitteluvaiheen aikana. Eviran edellyttämät vastaanotettavia teollisuuden bioha- joavia sivutuotteita koskevat vaatimukset tulee saattaa ympäristöluvan valvontaviran- omaisen tiedoksi ennen ko. syötteiden vastaanottoa (määräys 2 ja 7).

Lupamääräys 3 perustuu ympäristönsuojelulain 45 §:ään, jonka mukaan jätteen laitos- tai ammattimaista hyödyntämistä tai käsittelyä koskeva lupa voidaan rajoittaa tietynlaisen jätteen käsittelyyn ja asettaa etusijalle tietyltä alueelta olevan jätteen käsittely. Syötteiden keskinäiset suhteet voivat vaihdella, mutta lantaa, vihermassaa ja teollisuuden biohajoavaa jätettä saa laitoksella käsitellä yhteensä enintään 16 000 tonnia vuodessa kuitenkin siten, että teollisuuden biohajoavan jätteen osuus ei ylitä 25 % laitoksen kapasiteetista (määräys 3).

Tarkkailemalla laitokseen vastaanotettavien syötteiden laatua ja sisältöä voidaan varmis- taa, että ne soveltuvat prosessiin eivätkä estä mädätteen tai lannoitejakeiden jatkokäyttöä.

Toiminnassa on otettava huomioon myös Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran asettamat vaatimukset ja edellytykset. Evira valvoo laitoksen lainmukaisuutta omalla toimialallaan.

Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan velvollinen, jos jäte-erää ei palauteta takaisin, toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelypaikkaan tai laitokseen (määräys 4).

Teollisuuden biohajoavaa jätettä vastaanotettaessa on huolehdittava, ettei syöteseoksen kuiva-ainepitoisuus ylitä märkäprosessilla toimivan laitoksen valmistajan syötteen kuiva- ainepitoisuudelle määrittelemää ylärajaa ja että teollisuuden biohajoava jäte on riittävästi esikäsitelty. Vihermassan homogenisoinnilla ja teollisuuden biohajoavan jätteen esikäsit- telyllä massa saadaan tasalaatuisemmaksi. Laitoksen toimintahäiriöt voivat johtaa haju- ja muihin ympäristöhaittoihin (määräys 5).

Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia asianmukaisesta syötteiden vastaanotosta, varas- toinnista ja esikäsittelystä siten, ettei toiminnasta aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveys- haittaa eikä maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle (määräys 6).

Lupahakemuksessa on esitetty, että biokaasulle tehdään rikinpoisto ja että laitossuunnit- telussa otetaan huomioon yksinkertaisen biosuotimen lisäys. Biokaasulaitoksella syntyvät hajut tulee hallita siten, että ne eivät aiheuta haittaa lähialueen asukkaille. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat 150 metrin päässä laitosalueesta. Biokaasun tuotannon par- haan käytettävissä olevan tekniikan BAT -selvityksen (Paras käytettävissä oleva tekniik- ka, Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimintaympäristössä: Suomen ympäristö 24/2009) mukaan vain alle 5000 t/a lietteitä ja kasvibiomassaa käsitteleviltä pieniltä laitoksilta ei yleensä edellytetä hajukaasujen käsittelyä. Hajukaasujen käsittely on tarpeen, koska sian- lanta sisältää haisevia rikkiyhdisteitä. Biosuodin tai muu vastaava menetelmä tulee ottaa käyttöön jo toimintaa aloitettaessa naapureiden läheisyyden takia ja koska ympäristölupa myönnetään koko haetulle kapasiteetille ja laitoksella tullaan käsittelemään myös teolli- suuden biohajoavia sivutuotteita. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa

(29.6.2009) annetaan ohjeeksi, että maatilan biokaasulaitoksessa kaikkien säiliöiden tulee olla katettuja ja kaasutiiviitä. Lupamääräys on annettu eräistä naapuruussuhteista annetun lain (26/1929) 17 §:n perusteella. Mikäli toiminnasta syntyy hajukaasujen puhdistami- sesta huolimatta ennalta arvaamattomia kohtuuttomia hajuhaittoja, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin haittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi (mää- räys 8 ja 23).

Biokaasulaitoksella tulee olla soihtu tai muu vararatkaisu sen varalta, että biokaasun hyödyntämislaitteisto rikkoontuu tai kaasua ei voida hyödyntää energiantuotannossa.

Biokaasu tulee polttaa, ettei sen sisältämä metaani pääse vapautumaan ilmakehään (mää- räys 9).

Puhdistamalla ajoneuvot tarvittaessa erikseen osoitetulla alueella ja käsittelemällä pesu- vedet biokaasuprosessissa voidaan varmistaa, etteivät pesuvedet kuormita ympäristöä ja ettei tautivaara leviä laitoksen ulkopuolelle (määräys 10).

Varastojen vesitiiveydellä ja solunesteen talteenotolla estetään vesien pilaantumista aihe- uttavien aineiden pääsy maaperään ja pohjavesiin (määräys 11).

Syötteiden, mädätteen ja lannoitejakeiden käsittelyyn liittyvät riskit edellyttävät lastaus- ja purkualueiden pinnoittamista ja piha-alueen hulevesien johtamista siten, että hulevesiä ei johdeta esimerkiksi lastaus- ja purkualueille. Ojavesistä otettavalla vesinäytteellä voi- daan havaita mahdolliset vuodot rakenteissa sekä tarvittaessa seurata niistä aiheutuvaa kuormitusta. Hulevesiviemärin sulkumahdollisuudella varmistetaan, ettei pilaantumista aiheuttavia aineita joudu viemäröinnin kautta vesistöön (määräykset 10-12).

Maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaran ehkäisemiseksi toiminnanharjoittajan tulee kemikaalien käsittelyssä sekä varastoinnissa huolehtia ympäristöriskien tunnistamisesta sekä rakenteellisista ja käyttöteknisistä suojaustoimenpiteistä (määräykset 13-14).

Kerrallaan alueella varastoitavan humuslannoitteen enimmäismäärä vastaa noin yhden vuoden tuotantoa ja rejektiveden määrä noin 7 kuukauden tuotantoa. Rejektivedestä noin puolet varastoidaan laitoksella peltolevitykseen saakka ja puolet palautuu joko lietevau- nulla tai putkilinjalla lantaa toimittaneille tiloille raakalannasta vapautuneisiin lietesäili- öihin. Kun lannasta ja vihermassasta valmistettuja lannoitejakeita ei hygienisoida tai tuotteisteta lannoitevalmistelain mukaisesti ne on rinnastettavissa raakalantaan, jonka va- rastoinnissa ja levityksessä tulee tiloilla noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraat- tien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä (määräys 15).

Laitoksen jätehuolto tulee suunnitella niin, että kaikki hyödynnettävissä olevat jätteet hyödynnetään ensisijaisesti aineena. Laitoksen ongelmajätehuolto on järjestettävä huo- lellisesti jätelain periaatteiden mukaisesti. Ongelmajätteitä ei saa sekoittaa muihin jättei- siin eikä keskenään, paitsi jos se on jätteiden käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voi- daan tehdä aiheuttamatta vaaraa tai haittaa. Haitallisia aineita sisältävät pakkaukset tulee käsitellä ja varastoida ongelmajätteenä (määräykset 16-17).

Laitoksen viihtyisyys- ja terveyshaittojen rajoittamiseksi on asetettu melulle hyväksyttä- vä melutaso. Meluraja-arvot vastaavat valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja (VNp 993/1992), Ympäristöministeriön ohje 1/1995 ympäristömelun mittaa- minen). Ennalta arvioiden toiminnasta ei aiheudu asetettujen melutasojen raja-arvot ylit- tävää melua. Mikäli laitoksesta aiheutuvan melun voidaan olettaa ylittävän asetetut melu- tasojen raja-arvot tai laitoksen melusta tulee jatkossa huomautuksia, voi viranomainen edellyttää melun tehostettua tarkkailua (määräys 18 ja 25).

Toiminnanharjoittajan selvilläolovelvollisuuteen kuuluu parhaan käyttökelpoisen teknii- kan ja parhaiden käytäntöjen seuraaminen. Ympäristönsuojelutoimien tehokkuuden var- mistamiseksi edellytetään jatkuvaa ympäristöhaittojen minimointia (määräys 19).

Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi ja valvonnan tehostamiseksi. Toiminnanharjoittajan on oltava tietoinen toimintansa ympäristöriskeistä, keinoista hallita niitä sekä toimintatavoista normaalista poikkeavan tapahtuman sattuessa (määräys 20).

Jotta toiminnassa tapahtuvia muutoksia voidaan seurata ja valvoa sekä tarvittaessa arvi- oida muutoksen merkittävyys uuden lupakäsittelyn tarpeellisuudesta, tulee toiminnassa tapahtuvista muutoksista ilmoittaa valvontaviranomaiselle hyvissä ajoin. Laitosalueen viimeistelytoimilla varmistetaan alueen sopeutuminen ympäristöön, soveltuminen tule- vaan käyttötarkoitukseen sekä pitkäaikaisten haittojen estyminen. Toiminnasta ja alueesta

luopuminen, viimeistelytyöt ja tarkkailu voidaan toteuttaa hallitusti vain erillisen suunni- telman perusteella (määräys 21).

Määräykset tarkkailusta, kirjanpidosta ja raportoinnista on annettu ympäristövaikutusten selvittämiseksi ja valvonnallisista syistä. Ympäristönsuojelun edistämiseksi ja elinympä- ristön haittojen ehkäisemiseksi ja poistamiseksi on varmistettava prosessien luotettava toiminta ja oltava selvillä toiminnan päästöistä ja ympäristövaikutuksista. Laitoksella on oltava ympäristövastaava, joka tuntee laitoksen toiminnan, laitosta koskevat ympäristö- suojelusäännökset ja -määräykset sekä riittävästi laitoksessa käsiteltävien syötteiden ominaisuudet, laitoksen päästöt, jätteet sekä ympäristövahinkojen torjunnan. Ympäris- tönsuojeluvastaavan tulee tuntea myös Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran asettamat vaatimukset ja edellytykset lannoitejakeiden valmistamiselle ja käytölle. Lisäksi lupa- määräysten noudattamisen seuranta ja toimintojen ympäristövaikutusten arvioiminen edellyttävät kirjanpitoa ja raportointia. Tilastoitavat vuositiedot tulee ensisijassa toimittaa viranomaiselle sähköisesti. Valvontaviranomainen tarvitsee vuosiraportin käyttöönsä tä- män luvan valvontaa varten (määräykset 22-27).

Jätteen käsittelyä tai hyödyntämistä harjoittavalta tulee ympäristönsuojelulain perusteella vaatia vakuus tai muu vastaava järjestely. Vakuuden tarkoitus on varmistaa välittömät sulkemistoimenpiteet ja laitosalueella mahdollisesti hygieniasyistä lannoitteeksi tai maanparannusaineeksi kelpaamattoman lannan, mädätteen tai lannoitejakeiden asianmu- kainen käsittely ja loppusijoitus myös siinä tapauksessa, että toiminnanharjoittaja jättää toimenpiteet suorittamatta (määräys 28).

Vehmassalon kuntayhtymän lausunto on otettu erityisesti huomioon lupamääräyksissä 1, 4-5, 8, 15, 20 ja 24.

Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksessä 20.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lausunto on otettu erityisesti huomioon lupamäärä- yksissä 1, 4-5, 7 ja 15. Hakija on ilmoittanut lausunnon jälkeen, että laitoksella ei tulla käsittelemään puhdistamolietteitä.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN

Päätöksen voimassaolo

Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uu- den ympäristöluvan hakemista.

Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee 31.12.2019 mennessä tehdä uusi lupahakemus lupamääräys- ten tarkistamiseksi. Ympäristölupahakemukseen on liitettävä lupamääräysten tarkistamista varten muun tarvittavan selvityksen ohella selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan to- teutumisesta laitoksen toiminnassa.

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkis- tamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin lupapäätös on lainvoimainen.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4-8, 28, 31, 34-38, 41-43, 45-47, 51-56, 62, 76, 81, 83, 90, 96-97, 108 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8-10, 16-19, 23, 30 § Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1929) 17 §

Jätelaki (1072/1993) 4, 6, 11-12, 15, 51-52 § Jäteasetus (1390/1993) 4-10, 22 §

Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992)

Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittami- sesta (931/2000)

Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001)

Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pak- kaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006)

HUOMIOIDUT OHJEET

Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje 29.06.2009: Ympäristöministeriö.

Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT), Biokaasun tuotanto suomalaisessa toimin- taympäristössä: Latvala Markus, Suomen ympäristö 24/2009.

KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 380 euroa. Maksun suuruus pe- rustuu ympäristöministeriön asetukseen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suo- ritteista ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohtaan: kompostointilaitos tai muu kuin edellä tarkoitettu jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitos, jossa hyödynnetään tai käsitel- lään jätettä vähintään 5000 tonnia vuodessa.

LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös

Rantelli Oy

Jäljennös päätöksestä

Taivassalon kunnan kunnanhallitus

Vehmassalon kuntayhtymän hallitus

Uudenkaupungin ympäristöterveydenhuollon lautakunta Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Suomen ympäristökeskus, sähköisenä asiakirjana