Prosessioristi Huittisten kirkkoon sen 650-vuotisjuhlassa 16.08.1992 · DIGI

Jaakko tehtimäki

Prosessioristi

650-vuotisjuhlassa 76.08. 1992

?I

Mikä on prosessioristi?

Sana prosessio

on

latinaa ja merkitsee juhlakulkuetta.

Ja

kun

juhlakulkueen

_kärjessä kanne- taan ristiä, on kysymys prosessio-

rististä. Tällaisesta

kulkueesta käytetään

myös

nimitystä risti- saatto.

Sillä

havainnollistetaan halua seurata Jeesusta. Suurta Ris-

tiin

naulittua.

Prosessioristejä

on hyvin

eri-

muotoisia. Huittisten

^seura-

kunnan piirissä

on aina

silloin

tällöin

lausuttu toisilleen ajatus sellaisen hankkimisesta kirkkoon.

Huittisten kirkkoon sen

kunnes lähestyvät

kaksi

suurta

juhlaa,

suomenkielisen Raama-

tun

35O-wotisjuhla 2.8.1992 ja Huittisten kirkon 650-vuotisjuhla

16.8. 1992. antoivat sopivan ponti- men hankkeen suunnittelulle ja toteuttamiselle. Kun toteutukseen saatiin neljä käteväa katta, kiitos Erkki Härkälän ja Mani Vaelman, Huittisten

kirkolla on nyt

oma prosessioristinsä.

Huittisten kirkon prosessioristin sanoma Kolmilehdykät

Ristin ^ylä- ja sivuhaarat päätyvät kukin pyörökaariseen kolmilehdyk- käkuvioon. Aihe on Huittisten kir-

kon

keskiaikaisesta, nykyisin Kansallismuseossa säilytettävästä

kirjotusta

alttarireunusnauhasta.

joka lukeutuu arvokkaimpien kes-

kiajalta säilyneiden

tekstiilien joukkoon maassamme. Siinä ^py-

ha

Birgitta pitaa kädessään ko-

holla ristia. jonka

sakaroitten pääteet muodostavat kolmilehdy- kat. (Kyseisestä tekstiilistä on yksi-

Puutyö

Erkki Härkälä

Maalaus

Matti ^Vaelma Suunnittelu Jaakko

khtimäki

tyiskohtaisesti

kirjoittanut

mais-

teri Keijo

Jaakola vuoden 1980

Huittisten

Joulussa. Niinikään eräissä historiateoksissa

on

siitä aineistoa.) Sama aihe

on

nähtä- vissä suurena kolmilehdykkänä keskiaikaisen

itapaadyn

ulko- seinässä osana sen yläkolmion tii-

likoristelua. (Sekä

alttarinauha että ko. päätykoristelu kuuluivat osana kirkossa 500 v. sitten teh- tyyn suureen kunnostukseen, ku-

ten

myös

kirkon

nykyinen kru- sifiksi).

Sama aihe on edelleen 200 v. sit- ten rakennetun länsitornin ulko-

seinän

isossa ristissä,

ja

nyk.

påäalttariseinän molempien kul- mapilastereiden 100 v. sitten teh-

dyissä pienten pylvaitten

pik- kuristeissä.

Kolmilehdykän hengellinen sa-

noma viittaa Jumalan Kolmiyh- teisyyteen. Isään

ja

Poikaan ja Pyhään Henkeen.

Ristin värit

Ristin värit kattavat

kaikki

ns.

liturgiset eli

kirkkovuoden eri aikoina vaihtuvat päävärit,

joilla

kullakin on oma sanomansa:

-

Mustat pienet nelikulmat on saatu keskiaikaisesta krusifi ksista:

Sen ristissä haarojen päät ovat

nelikulmion

muotoiset. Mustat nelikulmat muistuttavat ihmisen synnistä

ja

siita johtuvasta syylli- slydestä Jeesyksen ristiinnaulitse- miseen käsistään

ja

jaloistaan.

Musta ilmentää siten synnin- ja kuolinsurua.

4

-

PUNAINEN on prosessioris-

tin

hallitsevin

väri;

reunassa ja syrjässä kulkien se kehystää nau- hana koko ristin. Se ilmentää Jee- suksen veren anteeksiantavaa suo- jaa.

ja

sen antamaa voimaa tun- nustautua hänen seurajaakseen.

Ristin keskellä oleva proltloitu pikkuristi ilmentää Jeesuksen or- jantappuraista pilkkakruunua ja hänen purppuraista vaippaansa.

-

^{Ristissä on l2} ympyräistä ren- gasta, joista puolet violetinvärisiä ja toiset puolet vihreitä. 12

on

tuttu luku Raamatusta; yhtä monta oli Israelin heimoja Vanhassa ^testa- mentissa

ja

Jeesuksen apostoleja Uudessa.

He

edustavat Jumalan

pyhiä kaikkina

aikoina, Hänen

omiaan. Kristukseen

uskovaa seurakuntaa.

Ympyrän kehä

on

vanha aihe kristillisen taiteen rengasristissä

tai vihkimäristissä, joista jälkim- mäinen esiintyy runsaana Huittis-

tenkin kirkon

keskikaikaisisissa osissa. Se

on

sormuksen tavoin päättymättömän Jumalan solmi- man

liiton ja

siten iankaikkisen elämän vertauskuva.

- ^VIOLETTI väri

^merkitsee

katumusta.

Puhutaan

_ryövärin armosta; nöyrtyessään katumuk-

sessa suremaan syntejään

ja

tun- nustamaan

ne tulee

myös Va- pahtajan uhrikuolema

ja

taivas- toivo hänelle omakohtaiseksi.

-VIHREÄ

^{on kasvun}

ja

toivon väri; Jeesuksen kuolema uskossa vastaanotettuna synnyttää uuden, hengellisen elämän. Sita tulee hoi- taa armonvälineillä. että se ^kas-

vaisi

ja

tuottaisi hedelmää. Sa-

malla se viestittää: Toivottomuu- den synkeyteenkin ulottuu uuden alkamisen armo.

-

^VALKOINEN

^on

^maalattu

pohjaväriksi ristin haarojen kol- milehdyköihin. Osaan

ristiä

on

jatetty

alkuperäinen

puu

sellai- senaan näkyviin, mutta sekin on väriltään lähinnä valkoista. Se on puhtauden, ilon

ja

kiitoksen väri.

Raamattu puhuu Kristuksen lah- javanhurskauden puhtaasta pu- vusta,

jonka

syntinen saa ^pukea tahraamansa puvun peitoksi. Sil- loin pulppuaa sydämestä ilo ja kii- tos Jumalalle. Puhtauden

ja

ilon aihepiiriin kuuluu niinikaan val- koisen varin liittyminen kasteen ja ylösnousemuksen yhteyteen.

SAAKOON TÄMÄ

^PROSES-

SIORISTI

KIRKASTAA HUIT-

TISTEN

KIRKOSSA SUURTA RISTINKANTAJAA

JA

YLöS- NOUSSUTTA VOITTAJAA, JO-

HON VIITTAAMAAN SE

ON TARKOITETTU!

"Mutta ^{pois se minusta, että minä}

muusta kerskaisin kuin meidä Her- ramme Jeesuksen Kristuksen

ris-

t i s t

ä,

^jonka kautta maailma on

ristiinnaulittu minulle ja

minä maailmalle."

Apostoli Paavalin kirje Galatalai- sille. 6:14.

Huittisten seurakunnan nuoriso- työn järjestämillä I 0-synttärei llä syyskuussa

oli

kirkon vanhassa osassa "Meidän messu" ja _mes- sun jälkeen siirryttiin kirkosta seurakuntakeskukseen ristikul- kueena.