YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO
Nro 32/2004/3
Dnro LSY-2003-Y-96
Helsinki Annettu julkipanon jälkeen 9.7.2004
ASIA Vaasan väylän kunnossapitoruoppaus Vaasan kaupungissa ja Mus- tasaaren kunnassa sekä töiden aloittaminen ennen päätöksen lain- voimaiseksi tulemista.
HAKIJA Pohjanlahden merenkulkupiiri
HAKEMUS Pohjanlahden merenkulkupiiri on ympäristölupavirastoon 17.3.2003 toimittamassaan, sittemmin täydentämässään hakemuksessa pyytä- nyt lupaa Vaasan 9 metrin väylän kunnossapitoruoppaukseen Vaa- san kaupungissa ja Mustasaaren kunnassa, sekä lupaa töiden aloit- tamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
Väyläalueelta kuokkakauharuopataan liettymiä, joiden perusteella Pohjanlahden merenkulkupiiri on joutunut alentamaan väylän kul- kusyvyyden 9,0 metristä 8,7 metriin. Massat läjitetään ruoppauskoh- teiden läheisille vesiläjitysalueille.
SUUNNITELMA
Työt Suunnitelman mukaan kunnossapitoruoppaus sisältää väyläalueelle kertyneiden liettymien poistamisen väylän keski- ja ulko-osilta Na- gelprickin ja Norra Gloppstenin väliseltä alueelta 39 eri kohteesta.
Pääosa ruoppauskohteista sijaitsee 5,5 – 11,5 km etäisyydellä Vaa- san satamasta. Viisi erillistä kohdetta sijoittuu ulommalle merialueel- le. Ruopattavia kohteita on 25 km pituisella väyläosuudella.
Ruopattavien alueiden yhteispinta-ala on noin 13,5 ha ja massojen yhteismäärä 0,35 metrin ruoppaussyvyyden mukaan laskien noin 47 000 m3 ktr. Työ on tarkoitus tehdä avovesikausina 2003 ja 2004 kuokkakauharuoppauksena.
Ruoppausalueiden pinta-alat ja massamäärät ovat seuraavat:
Urakka-alue pinta-ala m2 massat m3 ktr
1 273 95
2 1 237 433
3 339 119
4 695 243
5 2 566 898
6 359 126
7 551 193
8 1 236 432
9 592 207
10 10 413 3 645 11 899 315
12 381 133
13 512 179
14 247 86
15 21 649 7 577 16 9 830 3 441 17 893 313
18 1 725 604
19 579 203
20 1 640 574
21 658 230
22 1 305 457
23 527 185
24 3 652 1 278 25 2 281 798
26 2 335 817
27 9 948 3 482 28 1 474 516
29 5 016 1 756 30 1 685 590
31 2 559 895
32 1 281 448
33 301 105
34 5 124 1 793 35 14 027 4 909 36 6 567 2 298 37 805 282
38 15 215 5 325
39 3 689 1 291
Ruoppausmassat kuljetetaan proomuilla ja läjitetään väylän ulko- osalla Gåsgrundetista noin neljä kilometriä luoteeseen yleisellä vesi- alueella 894:2:0 sijaitsevalle meriläjitysalueelle (Lä 1) ja väylän kes- kivaiheilla Israelsgrundin länsipuolella sijaitsevalle meriläjitysalueelle (Lä 2) Yttersundomin ja Översundomin kylien yhteiselle vesialueelle 905-876-001-0000. Läjitysalueiden pohjan syvyys on merikortin mu- kaan Lä 2:lla noin 13 metriä ja Lä 1:llä noin 14-16 metriä. Sundom Fiskargille r.f. on esittänyt hakijalle suunniteltujen läjitysalueiden siir- tämistä matalammille vesialueille.
Merialue Ruopattava väylä alkaa noin 5 km:n etäisyydellä satamasta ja jatkuu edelleen avomerelle läpi Torgrundin saariston, joka on osaksi Natura 2000 -aluetta (FI0800130).
Vaasan edustan merialuetta kuormittavat kaupungin, kuntien ja teol- lisuuden jätevedet sekä jokien mukanaan tuoma hajakuormitus. Jä- tevesien vaikutukset näkyvät rannikon tuntumassa. Vaasan edustal-
la merivesi on lähellä rannikkoa lievästi rehevää ja ulompana merellä karua.
Jätevesien vaikutusalueella sisäsaaristossa sedimentin orgaanisen aineen pitoisuudet sekä ravinne- ja metallipitoisuudet ovat osittain kohonneet. Ulkosaaristossa Yttre Torngrundin ja Storfjärdenin alueil- la pitoisuudet ovat pienimmät.
Vaasan edustan kalalajisto on runsas. Raippaluodon eteläpuolella yleisimmät saalislajit ovat siika, ahven ja hauki. Sundomin kylän ve- sialueella tärkein laji on silakka. Poikasnuottausten mukaan silakan tärkeimmät kutualueet sijaitsevat Nagelprickin etelä- ja pohjoispuo- lella. Kokonaissaalis alueella on noin 2 milj. kg vuodessa. Silakan saalisosuus vaihtelee ja on ollut vuosittain 64-95 %. Siian osuus on 5-6%.
Vaasan edustan merialueella on yli 60 ammattikalastajaa. Ammatti- kalastajat käyttävät lähinnä verkkoja. Lisäksi käytössä on runsaasti siikapesiä ja silakkarysiä. Sundomin alueella kalastetaan eniten si- lakkaa (95 %) ja Raippaluodon alueella eniten siikaa, ahventa ja haukea. Taloudellisesti tärkein laji alueella on siika.
Kotitarve- ja virkistyskalastajia on useita satoja. Myös heillä tärkein kalastusmuoto on verkkopyynti siikapesien, katiskojen ja vapojen li- säksi.
Töiden vaikutukset Töiden aikana veden kiintoainemäärä lisääntyy ja aiheuttaa samen- tumista ja veden värin muutoksia. Myös veden ravinnepitoisuudet ja orgaanisen aineen määrä saattaa lisääntyä. Vaasan edustalla ruop- paustyö ei aiheuta suuria muutoksia veden happipitoisuuteen, sillä ruoppausalueen sedimentit ovat pääosin hiekkaa, hiesua ja hietaa.
Sedimenttien metallispitoisuudet ovat myös niin pienet, että ne eivät vaikuta alueen veden laatuun. Ruoppauksen aiheuttamat veden vä- rimuutokset sekä kiintoaine-, sameus – ja ravinnepitoisuuden muu- tokset ovat vähäiset ja menevät ohi nopeasti. Työt eivät aiheuta laa- jalle ulottuvaa tai pitkäaikaista rehevyyden muutosta.
Kun suurin osa töistä tehdään taloudellisesti tärkeiden kalojen kutu- aikojen ulkopuolella, töistä ei aiheudu suuria vaikutuksia kalakannoil- le.
Työalueiden läheisyydessä kiinteiden pyydysten (verkko, rysät ja loukut) likaantuminen saattaa lisääntyä. Tästä aiheutuu lisätöitä pyy- dysten puhdistamisessa. Pyydysten nopeampi likaantuminen hei- kentää niiden pyyntitehoa ja kalastajat voivat joutua kokemaan niitä normaalia useammin. Pyydysten likaantuminen on kuitenkin lyhytai- kaista, koska ruoppaustyö etenee kohde kerrallaan.
Töiden kaloja karkottava vaikutus jäänee vähäiseksi, koska kalojen kannalta töiden aiheuttama ääni on samanlaista kuin muun vesilii- kenteen aiheuttama. Työt eivät todennäköisesti heikennä saaliita.
Tarkkailuohjelmat Työn aikana tehdään päivittäin käyttötarkkailua siten, että merkitään ylös mm. ruopattavien massojen määrä ja ruoppauskaluston liikkeet.
Vesinäytteitä otetaan joka toinen viikko. Lisäksi otetaan näytteet ker- ran ennen töiden aloittamista ja ainakin kerran töiden lopettamisen jälkeen yhteistarkkailun näytteenottopaikoilta M37, M18, M16 ja M12 sekä Norra Gloppstenin alueelta (ulkomeri) ja molemmilta läjitysalu- eilta.
Näytteitä otetaan pinnasta (1 m), välivedestä ja pohjalta (-1 m) viidel- tä alueelta jokaisen ruoppaus- ja läjityskohteen ympäriltä. Näytteitä otetaan kahdelta pisteeltä tuulen yläpuolelta ja kolmelta tuulen ala- puolelta. Näytteenottopaikkojen etäisyys kohteesta on –150 m, -50 m, +50 m, +150 m ja +300 m.
Jokaisella näytteenottokerralla tehdään silmämääräinen sameustar- kastelu ja mitataan näkösyvyys. Samentuneen alueen laajuus merki- tään kartalle. Vesinäytteistä mitataan lämpötila ja määritetään kiinto- aine, väri, sameus, happamuus (pH), johtokyky, kemiallinen hapen- kulutus (CODMn), kokonaisorgaaninen hiili (TOC), kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraattityppi ja a- klorofylli.
Kalataloustarkkailussa tehdään kalastustiedustelu ammatti- ja sivu- ammattikalastajille töiden valmistuttua. Tarvittaessa haastatellaan kalastajat. Saalismääriä seurataan saaliskirjanpidon avulla. Jos pyy- dykset likaantuvat, selvitetään lisätyön määrä ja mahdollinen saalis- määrän lasku. Jos kalastuspaikka joudutaan töiden takia vaihtamaan selvitetään pidentyneen kalastusmatkan aiheuttamat työ- ja polttoai- nekustannukset.
Töiden aikana tehdään havaskokeita likaantumishaittojen selvittämi- seksi läjitysalueen tuntumassa sekä yhdellä vertailualueella. Kokeet tehdään kaksi kertaa avovesikausittain. Havaksia inkuboidaan pin- nassa (1 m) ja pohjan lähellä (-1 m) viikon ajan. Havaksista määrite- tään kiintoaine, orgaaninen ja epäorgaaninen aines sekä a-klorofylli.
Vesistötarkkailun tulokset lähetetään niiden valmistuttua viimeistään kuukauden kuluessa näytteenotosta Vaasan kaupungin ympäristö- toimelle, alueen kalastuskunnille, ympäristökeskukselle ja tilaajalle.
Vesistö- ja kalataloustarkkailuista tehdään yhteenveto töiden päät- tymistä seuraavan vuoden toukokuun loppuun mennessä ja toimite- taan edellä mainittujen lisäksi alueen kuntien ympäristötoimelle ja työvoima- ja elinkeinokeskukselle.
Tarkkailuohjelmia voidaan muuttaa tarvittaessa ympäristökeskuksen, työvoima- ja elinkeinokeskuksen sekä merenkulkupiirin keskenään sopimalla tavalla.
KUULUTUS Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 §:ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa, Vaasan kau- pungissa ja Mustasaaren kunnassa varannut asianosaisille tilaisuu- den muistutusten ja vaatimusten esittämiseen hakemuksen johdosta 18.8. –17.9.2003 välisenä aikana.
MUISTUTUKSEN JA VAATIMUKSET
1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että Torgrundin saaristo on arvokkaiden luontoarvojen säilyttämiseksi valittu Natura 2000 –alueeksi. Pääosa ruopattavasta väyläosuudesta sijaitsee Na- tura-alueella ja läjitysalue 2 sen koillisella reuna-alueella. Natura- alueella tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen selvitys ar- viointitarpeesta. Työt ovat sellaisia, että niillä ei liene merkittävää haitallista vaikutusta alueen Natura-tyyppeihin ja lajeihin, joten hank- keesta ei tarvitse tehdä varsinaista Natura-arviota.
Raippaluodon eteläpuolella sijaitsee kaksi kalankasvatuslaitosta ja kalojen talvisäilytyspaikka. Lyhin etäisyys läjitysalueelta 2 ja väylä- ruoppausalueelta laitoksille on noin 3,5 km. Alueen yleisin tuulen suunta on etelä-lounas, joten laitokset sijaitsevat varsin epäedulli- sessa suunnassa ruoppaus- ja läjitystyön aiheuttaman samennuk- sen suhteen. Työalueiden ja laitosten väliin tulee lisätä seurantapis- te.
Vedenlaadun tarkkailuohjelmaa tulee täydentää siten, että havaitta- va samentumisalue tulee piirtää kartalle päivittäin. Tarvittaessa alu- een rajaus tulee selvittää ilmakuvauksella. Jos samentuminen on le- vinnyt tarkkailuohjelman uloimman pisteen ulkopuolelle, vesinäytteitä on otettava 300 metrin välein samentuneen alueen ulkorajalle saak- ka.
Merialueelta otettuja sedimenttinäytteiden tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina. Näiden tulosten perusteella sedimentin raskasme- talli- ja ravinnepitoisuudet eivät ole niin suuria, että työlle olisi ase- tettava erityisrajoituksia. Massojen haitattomuuden varmistamiseksi tulisi kuitenkin ottaa vähintään kaksi näytettä ruopattavasta sedimen- tistä. Näytteistä tulee määrittää ainakin samojen aineiden pitoisuudet kuin jo otetuista näytteistä sekä lisäksi mineraaliöljy, tributyylitina ja lindaani. Näytteet tulee ottaa ruoppauskohteista 5 ja 15 kerroksittain sedimentistä.
Helsingin sopimus edellyttää, ettei mereen upotettavat ruoppausjät- teet sisällä merkittäviä määriä tai pitoisuuksia haitallisia aineita. Lai- vaväylillä kuljetetaan huomattavia määriä öljyä ja päästöt ovat mah- dollisia. Tributyylitinaa on alueella käytetty ja käytetään edelleen suhteellisen runsaasti. Vaasan vesialueella on sattunut isohko lin- daanipäästö 1990-luvun alkupuolella. Mikäli sedimentissä on huo- mattavia haitta-ainepitoisuuksia, tulee massojen läjittäminen arvioida uudelleen.
Hakemuksessa ei ole esitetty läjitysalueen pohjan laatutietoja. Sy- vyystietojen perusteella alueet näyttäisivät soveltuvan läjitykseen.
Sundom Fiskargille r.f. on ehdottanut matalampia läjitysalueita. Näi- den alueiden mataluus saattaisi aiheuttaa ongelmia massojen pai- kallaan pysymiselle. Läjityspaikoiksi sopivat paremmin syvänteet, joihin sedimentoituminen muutoinkin tapahtuu, ja jotka sijaitsevat yli 20 m syvyydessä.
Ympäristökeskus on pitänyt tarpeellisena väylän kulkusyvyyden pa- lauttamista 9 metriin, ja on esittänyt luvan myöntämistä. Työt tulee tehdä siten, että niiden vaikutus kalakantoihin, vesiluontoon ja saa- riston rantavyöhykkeisiin jää mahdollisimman vähäiseksi. Töiden aloittamisesta on ennakolta ilmoitettava kirjallisesti ympäristökes- kukselle ja kalankasvatuslaitoksille.
2) Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että työt heikentävät alueen kalataloutta työn aikana ja useita vuosia työn päättymisen jälkeen. Ruoppausalueen tuntumassa on useita tärkeitä siian ja silakan kalastus- ja kutupaikkoja. Silakka kutee keväällä ran- nan tuntumassa ja siirtyy kesän mittaan ulommaksi merelle syvän- teisiin. Kuoriutumisen jälkeen poikaset hakeutuvat suojaisille ranta- alueille. Vaasan tärkein poikasalue pitäisi olla Eteläinen Kaupungin- selkä, mutta koska poikaset eivät menesty sameassa ja rehevässä vedessä, suurimmat poikastiheydet esiintyvät nykyisin Vaasan saa- ristossa. Sundomin saaristo on tärkeä silakan ja siian kalastusalue.
Alueen tärkeys korostuu varsinkin kesällä, kun silakan troolikalastus on kielletty. Silakat kalastetaan valtaosin rysillä.
Vallgrundin ulkopuolella toimii neljä kalankasvatuslaitosta. Kaloja on veden samentumisen takia kuollut aikaisempien paikallisten ruoppa- usten yhteydessä.
Vaasan saaristosta on viime vuosina kehittynyt huomattavan laaja kalastusalue. Alueella kalastetaan enimmäkseen ahventa, haukea ja taimenta. Kalastus on lisääntynyt sen myötä, kun sisäsaariston ve- den laatu on parantunut. Ulkosaaristosta vaeltaa sisään isoja kaloja.
On todennäköistä, että ruoppaukset vaikuttavat haitallisesti myös tähän kalastukseen.
Työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää lupa, mutta alueella ei saa suorittaa porauksia tai räjäytyk- siä. Ruoppaustöiden aikana ja viitenä vuotena sen jälkeen on mak- settava kalatalousmaksua 5 000 euroa vuodessa.
Ruopattavien massojen ainepitoisuuksia tulee vielä selvittää; esim.
TBT on saattanut kulkeutua virtausten mukaan laajalle alueelle.
Läjityksen haittavaikutusten estämiseksi tulee selvittää ensisijaisesti mahdollisuudet läjittää massat maa-alueelle. Mikäli tämä on mahdo- tonta ja massat ovat läjityskelpoisia, läjitykset tulee tehdä heinä- syyskuussa kevätkutuisten kalojen ja karisiian kutuaikojen ulkopuo- lella. Samentuminen ei saa ulottua kalankasvatuslaitoksille tai sila-
kan kalastusalueelle. Jos samentuminen lähestyy kalankasvatuslai- toksia tai rysäkalastusaluetta, ruoppaukset on keskeytettävä.
Vaihtoehtoisia vesiläjitysalueita tulee selvittää niin, että ne eivät si- jaitse kalojen kutualueilla, poikasalueilla tai läheisillä syvillä alueilla, mihin kalat kerääntyvät ennen kutua. Varsinkin läjitysalue 2 sijaitsee kalataloudellisesti tärkeällä alueella.
Töiden kalataloudellisia vaikutuksia on tarkkailtava työvoima- ja elin- keinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Ohjelmaehdotus on toimitet- tava keskukselle kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimai- seksi tulosta. Tarkkailussa tulee selvittää työn vaikutuksia ammatti- ja virkistyskalastukseen, kalojen poikastuotantoon ja vesiviljelyyn työn aikana ja viisi vuotta töiden jälkeen.
3) Gerby Vattendelägarlag r.f. on hyväksynyt hakijan esittämät läji- tysalueet, mutta ei alueita, joita Sundom Fiskargille r.f. on esittänyt.
4) Korsnäs-Malax fiskeområde on katsonut, että läjitysalueet sijait- sevat hyvillä ammattikalastusalueilla. Ne on siirrettävä kivisille alueil- le, joissa kalastus on vaikeaa. Ruoppausalueet tulisi valita osakas- kuntien esitysten mukaisesti.
5) Sundom samfällighet ja Sundom vattendelägarlag ovat katso- neet, että läjitysalue 1 sijaitsee paljon käytetyllä siiankalastusalueel- la. Tästä syystä läjitysalue tulisi siirtää esim. Enstenin pohjoispuolel- le. Mahdollisimman hyvän läjitysalueen löytämiseksi paikan valinta tulisi tehdä yhteistyössä muistuttajien kanssa.
Töiden aiheuttamien vaikutusten selvittämiseksi tulisi tehdä tieteelli- siä selvityksiä seitsemän vuotta töiden aloittamisesta lähtien. Töitä saadaan tehdä 17.7. – 31.9. välisenä aikana.
Kalataloustarkkailua tulee tehdä viisi vuotta ruoppauksen aloittami- sesta lähtien. Korshamnin alueella silakkakalakannat romahtivat Vasklotin ruoppausten aikana 1970-luvulla. Korshamnsfjärdenin pohjaeläimistö tuhoutui täysin. Ruoppaukset tulevat vaikuttamaan myös Korshamnsfjärdenille. Hankkeen ympäristövaikutukset tulee selvittää ennen töiden alkua.
6) Ammattikalastajat AA ja BB ovat toivoneet, että työt aloitetaan aikaisintaan heinäkuussa 2004 ja ne tulisi aloittaa Norra Glopps- tenistä tai mahdollisimman etäällä silakan rysäkalastusalueista.
7) Sundom Fiskargille r.f. on katsonut, että massat tulisi läjittää mahdollisimman lähelle ruoppausalueita ja alueille, jotka ovat kivisiä ja, joilla kalastus muutoinkin on vaikeaa. Tasapohjaisille alueille, jot- ka ovat hyviä kalastusalueita, massoja ei tulisi sijoittaa. Kalastusseu- ran esitys on toimitettu merenkulkupiirille 27.4.2003.
Ruoppausten vaikutuksia tulee seurata muutama vuosi yhteistyössä alueen kalatalouselinkeinon ja tutkijoiden kanssa. Myös sekä lyhyt- että pitkäaikaiset kalatalousvaikutukset tulee selvittää.
8) Ammattikalastaja CC kalastaa väylän molemmin puolin siikape- sillä ja verkoilla vuodenajasta riippuen. Ruoppaus aiheuttaa pyydys- ten likaantumista, lisää puhdistustyötä, karkottaa kaloja ja heikentää saaliita. Merenkulkupiirin on korvattava mahdolliset vahingot.
Hakijan selitys Vaihtoehtoisten läjityspaikkojen osalta hakija on katsonut, että suun- nitelman mukaiset läjitysalueet ovat läjitykseen sopivia, teknis- taloudellisesti järkeviä eivätkä aiheuta enempää haittoja vesiluonnol- le kuin läjitys johonkin toiselle vesiläjitysalueelle. Läjitysalueita ei tule siirtää muualle. Läjitysalueiden pohjat ovat tasaisia eivätkä ne vai- keuta kalastusta, koska läjitysalueiden ympärillä on neliökilometreit- täin laajoja ja hyvin kalastukseen sopivia kalastusalueita.
Torgrundin saaristo on valittu Natura 2000 –kohteeksi, koska se on edustava osa Merenkurkun saaristoluontoa. Tähän peruslähtökoh- taan väylän ruoppaus ei vaikuta lainkaan. Ruoppauksen kaikki toi- minnot tapahtuvat vedenpinnan alla. Saariston vesimaisemaan ei synny ruoppauksen takia näkyviä tai pysyviä muutoksia. Työt eivät muuta karujen ranta-alueiden luonnetta, koska massoista vapautuu vain hyvin vähän liukoisia ravinteita. Linnustoon ruoppaustöillä on varsin vähän merkitystä. Ruoppaajien äänet eivät häiritse pesiviä tai alueella levähtäviä lintuja, koska työt tehdään väyläalueen läheisyy- dessä. Veden tilapäinen samentuminen ei mataloita ranta-alueita eikä siitä ole oleellista haittaa Natura 2000 –alueen rantavesille.
Laajat ja pitkäkestoiset tieteelliset selvitykset tai ympäristövaikutus- ten arvioinnit ovat perusteettomia ruoppauksen pienuuteen ja mah- dollisiin haittoihin nähden. Tarkkailun jatkaminen useita vuosia töi- den valmistumisen jälkeen on perusteetonta. Vesistö- ja kalatalous- tarkkailu toteutetaan viranomaisten hyväksymällä tavalla.
Työt pyritään tekemään mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa, jotta vaikutukset jäisivät vähäisiksi. Ruoppausajankohta pyritään sijoitta- maan siten, että vaikutukset esim. silakan ja siian kalastukseen jää- vät mahdollisimman vähäisiksi. Ruoppausaika heinäkuun puolivälis- tä syyskuun loppuun on liian lyhyt. Käytännössä ruoppaus kestää viisi kuukautta. Ruoppaus tulisi voida aloittaa kesäkuun alussa ja sitä tulisi voida jatkaa koko avovesikauden.
Ruoppausmassat ovat karkeaa hiekkaa, soraa ja moreenia, joten työn aiheuttama samentuminen on vähäistä ja lyhytaikaista. Mas- soissa on vähän ravinteita, orgaanisia happea kuluttavia aineita ja metalleja, joten niiden vaikutukset ovat pieniä. Sameuden ei ole to- dettu karkottavan kaloja aiemmissa ruoppauksissa. Koekalastuksis- sa parhaat siikasaaliit on saatu läheltä ruoppaajia. Myös poraus- ja räjäytystöiden vaikutukset on todettu vähäisiksi. Silakan kutualueille ruoppauksesta ei aiheudu merkittävää haittaa. Kalankasvatuslaitok- sia lähimpänä olevat ruoppauskohteet ovat vähäisiä ja läjitysalueelle
2 läjitettävien massojen määrä suhteellisen pieni, joten ne eivät vai- kuta kalankasvatuslaitosten toimintaan.
Kiinteitä rysäpaikkoja on aivan ruopattavien väyläkohteiden tuntu- massa, kalastukselle saattaa aiheutua haittaa ruoppauksista. Mah- dolliset haitat ja korvaukset selvitetään vesistö- ja kalataloustarkkai- lujen perusteella.
Kalatalousmaksuvaatimus on hylättävä aiheettomana, koska kyse on pienestä kunnostusruoppauksesta.
Lisäselvitys Pohjanlahden merenkulkupiiri on toimittanut ympäristölupavirastoon 3.2.2004 sedimenttien tutkimustuloksia. Ruoppauskohteista 5 ja 15 otetuista näytteistä on tutkittu tavanomaisten analyysien lisäksi myös kokonaishiili, lindaani ja tributyylitina. Näytteissä ei ollut hiilivetyjä ei- kä lindaania. TBT-pitoisuudet kohteen 15 näytteissä olivat korkeita.
Tällä perusteella on lisänäytteitä otettu 13 ruoppauskohteesta ja li- säksi ruoppauskohteesta 15 neljästä eri paikasta.
Pisteissä 10, 15a ja 15c TBT-pitoisuus pintasedimentissä (1-10 cm) oli yli 500 µg/kg. Pisteessä 15c pitoisuus oli 3 000 µg/kg. Pisteiden 6a, 8 ja 15a pitoisuus ylitti 200 µg/kg ja pisteiden 5a ja 9 pitoisuus ylitti tason 100 µg/kg.
Tutkimusten perusteella korkeat TBT-pitoisuudet olivat sedimentin pintakerroksessa ja ruoppauskohteen 15 pitoisuudet olivat niin kor- keat, että ne on läjitettävä maihin. Merenkulkupiiri on tehnyt Vaasan Sataman kanssa 30.1.2004 sopimuksen, jonka mukaan TBT-pitoiset massat voidaan läjittää Vihersaaren vanhalle läjitysalueelle. Saari on aikaisempien kunnostusruoppausten yhteydessä rakennettu erillinen pengerretty läjitysalue. Penger on rakennettu louheesta, ja penke- reessä on suodatinkangas, joten hienoaines ei mene penkereen läpi.
Hakemuksen täydennys
Länsi-Suomen ympäristölupavirasto pyysi 29.4.2004 täydentämään hakemusta TBT-selvitysten osalta.
Pohjanlahden merenkulkupiiri on toimittanut ympäristölupavirastoon 17.5.2004 pyydetyt selvitykset ja tarkentanut samalla hakemustaan.
Tarkistusmittaukset ja haraukset ovat muuttaneet ruopattavien alu- eiden pinta-aloja ja massamääriä. Tarkennetut tiedot ovat seuraavat:
Ruoppausalue pinta-ala m2 massat m3 ktr
6 2 176 312
8 627 93
9 118 20
10 7 533 1 195
11 311 48
15 14 198 1 975
16 696 49
18 477 50
23 1 391 103
24 2 728 189
25 232 32
26 3 273 238
28 392 51
29 314 38
30 760 53
31 456 36
32 953 141
34 1 820 213
35 3 894 523
36 4 133 377
37 2 190 146
46 772 97
Yhteensä 49 443 5 980
Ruoppausalueiden kokonaispinta-ala on pienentynyt alkuperäisestä noin 135 000 m2:stä noin 50 000 m2:iin ja massamäärät vastaavasti noin 47 000 m3 ktr:stä noin 6 000 m3 ktr:iin.
Alueilla 5, 7, 13, 14 ja 17 ei ruopata sedimenttiä, vaan niiltä poiste- taan kivet sukellustyönä.
Tributyylitinapitoisuudet ja –määrät ruoppausalueittain ovat seuraa- vat:
Ruoppausalue TBT µg/kg TBT µg/kg TBT g
0-10 cm 10-30 cm
6 230 6 38
8 300 50 19
9 180 16 2
10 720 76 521
11 48 9 2
15 1 050 5 1 046
16 7 2 0
18 42 16 2
23 20 5 2
24 20 5 3
25 20 5 1
26 20 5 4
28 20 5 1
29 20 5 1
30 20 5 1
31 20 5 1
32 20 5 2
34 20 5 3
35 20 5 8
36 20 5 6
37 20 5 2
46 20 5 2
yhteensä 1 663
Ruoppausalueella 15 TBT-pitoisuudet vaihtelivat huomattavasti. Nel- jän pintasedimenttinäytteen (1 – 10 cm) tulokset olivat seuraavat: al- le 2 µg/kg, 210 µg/kg, 970 µg/kg ja 3 000 µg/kg. TBT:n määritysraja on 2 µg/kg. Tulos osoittaa, että TBT on jakaantunut sedimenttiin hy- vin epätasaisesti.
TBT:n kokonaismääriä laskettaessa pintasedimentin (1-10 cm) pitoi- suutta on käytetty 1/3-osalle massamäärästä ja syvemmän sedimen- tin (yli 10 cm) pitoisuutta lopulle massamäärästä. Ulkomerialueiden osalta pitoisuuksina on käytetty pinnassa 20 µg/kg ja syvemmällä 5 µg/kg, jotka vastaavat rannikkoalueen lievästi muuttunutta tilannetta.
Ruoppausalueiden TBT:n kokonaismäärä on noin 1,7 kg. Tästä määrästä alueella 15 on noin 63 %, alueella 10 31% ja muilla alueilla yhteensä 6 %.
Väylältä poistettavan sedimentin orgaanisen aineen pitoisuus on 0,2 – 0,8 % lukuun ottamatta kolmea aluetta, jossa se on 1,2 – 2,1 %.
Suurin osa massoista on hiekkaa ja soraa.
Hallinnollisessa ohjeluonnoksessa (SYKE 29.6.2001, 28.2.2003) on esitetty laskukaava TBT-pitoisuuden muuttamiseksi standardipitoi- suudeksi. Laskentamenettely on suunniteltu pehmeille ja paljon or- gaanista ainesta sisältäville sedimenteille. Laskelma vakioi orgaani- sen aineksen merkitystä ja helpottaa eri määriä orgaanista ainesta sisältävien pohjien tulosten keskinäistä vertailua. Laskentakaava on suunniteltu siten, että orgaanisen aineksen osuudet voivat vaihdella välillä 2 – 30 %. Jos orgaanista ainesta on vähän, käytetään lasken- nassa kuitenkin arvoa 2 %. Tällä tavalla laskien väyläalueen TBT- pitoisuudet tulevat 5-10 kertaa suuremmiksi kuin analysoidut pitoi- suudet. Standardisedimenttimenetelmä ei sovellu hyvin vähän or- gaanista ainesta sisältävien sora-hiekkapohjien TBT-pitoisuuksien vertailuun.
Tason 2 (TBT-pitoisuus yli 200 µg/kg) ylittävät massat on suunniteltu läjitettäväksi Vihersaaren vanhalle läjitysalueelle. Näiden alueiden massa- ja TBT-määrät ovat seuraavat:
Ruoppausalue massat m3 ktr TBT g
6 312 38
8 93 19
9 20 2
10 1 195 521
11 48 2
15 1 975 1 046
18 50 2
Yhteensä 3 693 1 628
Muut massat läjitetään alkuperäisen suunnitelman mukaan meriläji- tysalueille.
Vihersaaren pengerrettyä vanhaa läjitysaluetta on käytetty läjitysal- taana Vaasan väylän aiempien ruoppausten yhteydessä. Massat siirretään proomuilla läjitysalueen välittömään läheisyyteen, josta massat nostetaan kaivinkoneella läjitysalueelle ja levitetään. TBT on kemiallisesti ja biologisesti hajoava yhdiste ja sen hajoamisnopeus on suurempi hapellisissa kuin hapettomissa olosuhteissa. Altaaseen siirretyille massoille ei tehdä muuta kuin levitys ja annetaan mikrobi- toiminnan hajottaa tributyylitina haitattomiksi yhdisteiksi.
TBT-pitoisuudet ovat yleensä suurimmat satamien läheisillä matalilla ja runsaasti orgaanista ainesta sisältävillä pohjilla. Näille alueille on usein tyypillistä, että rahtialukset tulevat satamaan niin suurilla aluk- silla kuin väyläsyvyydet antavat mahdollisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että suurten rahtialusten potkurivirrat pöllyttävät jatku- vasti satama-alueiden pehmeitä ja runsaasti orgaanista ainesta ja TBT:tä sisältäviä pohjia. Tämä ilmiö on jatkunut satamissa jo vuosi- kymmeniä ja TBT:n kulkeutumisedellytykset ovat olleet suotuisat.
Vaasan väylän noin 6 000 m3:n ruoppaus- ja läjitysmassojen sisäl- tämän TBT:n aiheuttama riski on lähinnä teoreettinen. Koska TBT liukenee huonosti veteen, massojen määrät ovat pieniä ja niiden hienojakoisen maa-aineksen osuus on erittäin vähäinen, työstä ei aiheudu merkittäviä haittoja ympäristölle.
YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU
LUPARATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Pohjanlahden merenkulkupiirille lu- van Vaasan 9 metrin väylän Nagelprickin ja Norra Gloppstenin väli- sen alueen kunnossapitoruoppaukseen ja massojen läjitykseen ha- kemussuunnitelman mukaisille meriläjitysalueille Vaasan kaupungis- sa ja Mustasaaren kunnassa, sekä massojen varastointiin täyden- nyssuunnitelman mukaiselle Vihersaaren läjitysalueelle Vaasan kaupungissa lupamääräyksissä sanotulla tavalla.
Ruoppauksista ja läjityksistä kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvi- en haittojen vähentämiseksi määrätään kalatalousmaksu ja määrä- tään hankkeesta mahdollisesti aiheutuvien vesilain mukaan korvat- tavien vahinkojen, haittojen tai muiden edunmenetysten korvaami- sesta.
Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ruoppauksista ja läjityksistä ei aiheudu ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tar- koitettua ympäristön pilaantumista.
Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja tässä päätök- sessä annettuja määräyksiä.
LUPAMÄÄRÄYKSET
Työt 1) Täydennyssuunnitelman mukaisilta ruoppausalueilta (13.5. ja 14.5.2004 päivätyt sijaintikartat 1:1000) 6, 8, 9, 11, 16, 18, 23, 24, 25, 26, 28, 29, 30, 31, 32, 34, 35, 36, 37 ja 46 massat saadaan ruo- pata kuokkakauharuoppauksena ja alueilta 5, 7, 13, 14 ja 17 poistaa kivet sukellustyönä sekä läjittää massat ja kivet meriläjitysalueille 1 ja 2.
Läjitykseen saadaan kerrallaan käyttää vain toista aluetta. Läjitys on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja sellaisessa järjestykses- sä, että siitä aiheutuu merialueelle ja sen käytölle mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä.
2) Täydennyssuunnitelman mukaisilta ruoppausalueilta (14.5.2004 päivätyt sijaintikartat 1:1000) 10 ja 15 pilaantuneet massat on ruo- pattava suljettavalla kahmarikauhalla tai vastaavan tasoisella teknii- kalla siten, että pintasedimentin orgaaniset tinayhdisteet saadaan mahdollisimman hyvin talteen ja että sameneminen on mahdollisim- man vähäistä.
Pilaantuneet massat on siirrettävä hakemuksen mukaisesti Viher- saareen suojapenkerein merestä erotetulle alueelle (4.3.2004 päivät- ty läjitysallaskuva 1:5000) varastoon. Massoja siirrettäessä on käy- tettävä tekniikkaa, joka estää massojen pääsyn mereen.
Ennen massojen siirtämistä Vihersaareen sen reunapenkereitä on tarvittaessa korotettava ja selvitettävä penkereen rakenne ja tiiviys sekä tarvittaessa kunnostettava pengertä Vaasan Sataman hyväk- symällä tavalla siten, että sameutunut vesi tai varastoitu sedimentti ei pääse mereen. Selvitys on toimitettava hyvissä ajoin ennen siir- tämisen aloittamista Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Vaasan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarvittaessa massojen jatkokäsittelyyn on haettava erikseen lupaa.
3) Kohteittain ruoppaukset ja läjittäminen merialueelle on tehtävä yhtäjaksoisesti ja ruopattava ne sellaisessa järjestyksessä ja siten, että niistä aiheutuu merialueelle ja sen käytölle mahdollisimman vä- hän haittaa ja häiriötä.
Ruoppauskohteet on merkittävä asianmukaisesti ja työ on tehtävä siten, ettei siitä aiheudu haittaa tai vaaraa vesiliikenteelle.
Ruoppaus- ja läjitysajankohdat on ilmoitettava paikkakunnalla ilmes- tyvässä sanomalehdessä ja tarvittaessa myös muussa laajalevikki- sessä tiedotusvälineessä.
Tarkkailut 4) Ruoppauksista ja läjityksistä on pidettävä päivittäin kirjaa. Työpäi- väkirjaan on merkittävä sääolosuhteet, ruoppauskalustot, ruop- pausmenetelmät, ruopattujen ja läjitettävien massojen laatu ja mää-
rä, merkittävä karttapohjalle samentumisalueet ja muut havainnot, joilla voi olla merkitystä töiden vaikutusten arvioinnissa.
5) Luvan saajan on tehtävä vesistö- ja kalataloustarkkailut suunni- telmassa esitetyllä tavalla siten lisättynä kuin ympäristökeskus lau- sunnossaan on esittänyt. Vastaavalla tavalla tarkkailut on laajennet- tava koskemaan Vihersaaren ympäristöä.
6) Luvan saajan on seurattava kahden vuoden ajan kaksi kertaa vuodessa Vihersaaren edustan sedimentin ja veden TBT- pitoisuuksia ja TBT:n hajoamisyhdisteiden pitoisuuksia.
Kalatalousmaksu ja korvaukset
7) Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun loppuun men- nessä kalatalousmaksua 1 000 euroa Pohjanmaan työvoima- ja elin- keinokeskukselle niinä vuosina, kun töitä tehdään merialueella ja kaksi vuotta sen jälkeen. Maksu on käytettävä hankkeesta aiheutu- vien kalataloudellisen haittojen ja vahinkojen poistamiseksi ruoppa- us- ja läjitystöiden vaikutusalueella. Ensimmäinen kerran maksu on suoritettava ennen kuin työt aloitetaan.
8) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvista vahingoista, haitoista ja muista edunmenetyksistä.
Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva välitön vahinko on korvattava viivytyksettä.
Hankkeesta mahdollisesti aiheutuvat ammattikalastajavahingot on pyrittävä sopimaan. Mikäli sopimukseen ei päästä, luvan saajan on töiden päättymisestä seuraavan vuoden loppuun mennessä saatet- tava korvausasia ympäristölupaviraston ratkaistavaksi. Hakemuk- seen on liitettävä tarkkailuihin perustuva selvitys hankkeen vaikutuk- sista merialueella ja arvio aiheutuneista vahingoista, haitoista tai edunmenetyksistä ja esitys korvauksiksi ammattikalastajakohtaisesti.
Yhteyshenkilö 9) Luvan saajan on nimettävä yhteyshenkilö. Henkilön nimi ja yh- teystiedot on ilmoitettava kirjallisesti Länsi-Suomen ympäristökes- kukselle, Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle sekä Vaa- san kaupungin ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomai- sille.
Työaika 10) Työt on aloitettava kahden vuoden kuluessa ja saatettava olen- naisilta osin loppuun neljän vuoden kuluessa siitä lukien, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa.
Ilmoitukset 11) Luvan saajan on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava kirjallisesti töiden aloittamisesta Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaa- san kaupungin ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomai- sille.
12) Tämän päätöksen mukaisten töiden tultua suoritetuiksi luvan saajan on 60 päivän kuluessa ilmoitettava siitä kirjallisesti ympäristö- lupavirastolle, Länsi-Suomen ympäristökeskukselle sekä Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille.
Ilmoitukseen on liitettävä ruoppaus- ja läjitysalueiden sijainnin ja läji- tysalueiden pohjan korkeuden osoittava kartta.
Perustelut
Sovellettu lainsäädäntö
TBT-pitoisten sedimenttien ruoppaus ja läjittäminen voivat aiheuttaa ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua pi- laantumista ja sen mukaisia seurauksia. Vesilain 1 luvun 19 §:n pe- rusteella asia on käsitelty vesilain mukaisesti ottaen vesilain 2 luvun 1a §:n perusteella soveltuvin osin huomioon ympäristönsuojelulain säännökset.
Luvan myöntämisen perustelut
Vaasan väylän kulkusyvyys on aiemmin muutettu 9,0 metristä 8,7 metriin väylän mataloitumisen vuoksi. Kunnossapitoruoppaukset ja läjitys ovat tarpeen Vaasan sataman toiminnan turvaamiseksi, väy- län kulkusyvyyden palauttamiseksi ennalleen ja merenkulun turvalli- suuden parantamiseksi.
Koska väylältä ruopattavat massat sisältävät tributyylitinaa (TBT), ne eivät kaikilta osin ole meriläjityskelpoisia. Ruopattava väyläalue on yli viiden kilometrin etäisyydellä rannikosta. Alueella ei ole teollisuut- ta tai muuta vastaavaa yksittäistä päästölähdettä, josta TBT olisi pe- räisin. On ilmeistä, että sedimentissä oleva TBT on peräisin TBT- pitoisista maaleista, joita on käytetty laivojen pintamaalauksessa.
Laivojen kulkiessa jäissä niistä on irronnut maalia ja se on laskeutu- nut pohjaan.
TBT ei ole jakaantunut pintasedimenttiin tasaisesti, vaan sen pitoi- suus vaihtelee huomattavasti. Muun muassa ruoppausalueella 15 sen pitoisuus vaihteli alle analyysitarkkuudesta pitoisuuteen 3 000 µg/kg k.a. (kuiva-ainetta). Väyläalueen pohja on eroosioaluetta, jos- sa sedimentti on pääosin hiekkaa, soraa ja moreenia. TBT on sedi- mentissä yleensä kiinnittynyt voimakkaasti hienojakoiseen orgaani- seen ainekseen. Koska väyläalueen sedimentin orgaanisen ainek- sen osuus on alle 2 %, TBT-pitoisuuksien normalisointia ei ole tehty, vaan analysoituja pitoisuuksia on käytetty massojen haitallisuuden arviointiin.
Ympäristöministeriön sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen (19.5.2004) mukaan ruopattavat massat ovat meriläjityskelpoisia, jos sedimentin TBT-pitoisuus on tason 1 alapuolella (3 µg/kg k.a.) ja meriläjityskelvottomia silloin, kun pitoisuus ylittää tason 2 (200 µg/kg k.a.). Tason 2 ylittäviä pitoisuuksia todettiin ruoppausalueilla 6, 8, 9, 10 ja 15. Muualla pitoisuudet olivat tasojen 1 ja 2 välissä.
TBT:n kokonaismääräksi ruoppausalueilla on laskettu noin 1,7 kg.
Ruoppausalueilla 10 ja 15 tästä määrästä on noin 94 %. Näiden alu- eiden ruoppaus on määrätty tehtäväksi suljettavalla kahmarikauhalla ja massat siirrettäväksi merestä penkereellä erotetulle Vihersaaren läjitysalueelle varastoon. Huolellisesti ruopattuna ja siirrettynä Viher- saaren alueelle TBT ei aiheuta merialueella ympäristönsuojelulain 3
§:n mukaista pilaantumista ja sen mukaisia seurauksia.
Muiden ruoppausalueiden TBT:n kokonaismäärä on niin vähäinen, että ruoppauksesta ja meriläjityksestä ei aiheudu ympäristönsuojelu- lain 3 §:n mukaista pilaantumista ja sen mukaisia seurauksia meri- alueella.
Ruoppaus ja läjitys todennäköisesti nopeuttavat TBT:n hajoamista haitattomiksi yhdisteiksi meriläjitysalueilla ja nopeuttavat niiden jää- mistä muun sedimentoituvan aineksen alle. Pilaantuneimpien sedi- menttien siirto Vihersaareen poistaa niiden ympäristövaikutukset merialueelta.
Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna ruoppaus ja läjitys ei mer- kittävästi heikennä Natura 2000 –alueen luontoarvoja.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan ruoppausalueiden kokonaispin- ta-ala oli 13,5 ha ja massojen kokonaismäärä noin 47 000 m3 ktr.
Hakemuksen täydennyksen mukaan ruoppauspinta-ala on noin 5 ha ja massojen määrä noin 6 000 m3 ktr. Koska ruopattavien alueiden pinta-alat ja massamäärät ovat pienentyneet huomattavasti ja ne koostuvat useista erillisistä alueista, ruoppaukselle ja läjitykselle ei ole tarpeen asettaa kiinteää aikarajoitusta. Työt on pyrittävä kuiten- kin tekemään ja ajoittamaan siten, että haitat ja vahingot jäävät mahdollisimman vähäisiksi.
Hankkeesta, kun töiden suorittamisen aikaa ei rajata, voi aiheutua vesilain mukaan korvattavia vahinkoja.
Ruoppauksesta ja läjityksestä aiheutuu työn aikana ja sen jälkeen veden samentumista ja kiinteiden ja liuenneiden aineiden pitoisuu- den nousua. Koska hankkeen vaikutusalue on kalataloudellisesti merkittävä, työstä aiheutuu haittaa kalakannoille ja kalastukselle.
Nämä vaikutukset ovat hyvitettävissä kalatalousmaksulla tehtävillä hoitotoimilla. Mikäli ammattikalastajille aiheutuu korvattavia vahinko- ja, niistä tulee ensisijaisesti pyrkiä sopimaan heti vahingon tapahdut- tua tai vuosittain. Hankkeen vaikutusten seuraamiseksi ja mahdollis- ten vahinkojen arvioimiseksi on luvan saaja määrätty tarkkailemaan kalataloudellisia vaikutuksia.
TBT-pitoiset massat voidaan siirtää Vihersaareen, koska Pohjanlah- den merenkulkupiiri ja Vaasan Satama ovat sopineet massojen läjit- tämisestä Vihersaareen.
Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava.
Ottaen huomioon asiassa tehdyt selvitykset ja tässä päätöksessä annetut lupamääräykset ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaiset edel- lytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Luvan mukainen toi- minta ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumis- ta tai sen varaa, erityisten luonnonolosuhteiden huononemista, ylei- seltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaa- rantumista ympäristössä eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.
Luvan myöntämisen edellytyksiä harkittaessa on otettu huomioon Helsingin sopimus (1992).
Lainkohdat Vesilain 1 luvun 19 § ja 2 luvun 1a §, 6 §:n 2 momentti, 11 §, 12 §, 22 §:n 3 momentti ja 4 luvun 6 §.
Luonnonsuojelulain 65 §.
Ympäristönsuojelulain 3 §:n 1 momentin 1) kohta, 41, 42, 43 ja 46 §.
Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista
Hakemuksen täydentämistä, Natura 2000 –aluetta ja tarkkailuja kos- kevat muistutukset on otettu huomioon lupamääräyksissä esitetyllä tavalla.
Läjitysalueita koskevat muistutukset on otettu huomioon siten, että TBT:tä eniten sisältäviä massoja ei saa läjittää merialueelle. Meriläji- tysalueita ei ole perusteltua siirtää matalammille eroosiopohjille, jois- ta ruopatut massat kulkeutuisivat sedimentaatioalueille. Hakemuk- sen mukaiset läjitysalueet ovat sedimentaatioalueita ja soveltuvat si- ten hyvin läjitykseen.
Koska ruoppaus- ja meriläjitysmassojen määrät ovat huomattavasti pienemmät kuin alkuperäisessä hakemuksessa, työn suorittamisai- kaa ei ole tarpeen rajoittaa. Kivien poistojen yhteydessä tehtävät po- raukset ja räjäytykset ovat vähäisiä, joten niitä ei ole tarpeen rajoit- taa. Työt on pyrittävä kuitenkin tekemään mahdollisimman yhtäjak- soisesti. Koska työkohteita on useita, niin työn ennakkosuunnittelulla voidaan myös vähentää niistä aiheutuvia haitallisia vaikutuksia.
Hanke voi aiheuttaa korvattavia vahinkoja ammattikalastukselle.
Massamäärien vähäisyyden takia vahingot, haitat tai muut edunme- netykset jäävät pieniksi. Samalla perusteella vaadittua kalatalous- maksua on pienennetty. Määrätty kalatalousmaksu on riittävä töistä kalakannoille ja kalastukselle aiheutuvien haittojen hyvittämiseksi.
Töidenaloittamislupa
Ympäristölupavirasto myöntää Pohjanlahden merenkulupiirille luvan töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista.
Perustelut Tämän päätöksen mukaiset toimenpiteet ovat edellytyksenä Vaasan väylän kulkusyvyyden palauttamiseksi 9,0 metriin ja Vaasan sata-
man toiminnan turvaamiseksi. Väylätyön viivästymisellä olisi huo- mattavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
Työt ja toimenpiteet ovat sellaisia, että niiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapa- uksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan.
Lainkohta Vesilain 2 luvun 26 §:n 1 momentin 2) kohta.
KÄSITTELYMAKSU 1 350 euroa
Maksu sisältää 35 % korotuksen tavanomaista suuremman työmää- rän vuoksi.
Lainkohta Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (19.12.2001/1416)
MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla.
Valitusaika päättyy 9.8.2004.
Valitusosoitus on liitteenä.
Birgitta Vauhkonen
Lea Siivola Hannu Kokko
Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgit- ta Vauhkonen, Lea Siivola (T) ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Hannu Kokko.
HK/mk
VALITUSOSOITUS
Valitusviranomainen Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon.
Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätök- sen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä.
Valitusoikeus Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saat- taa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristön- suojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset.
Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa kos- kevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi)
- miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan
- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla)
Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikai- semmin toimitettu viranomaiselle
- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta
- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon
Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaa- moon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskir- jelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä.
Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot
käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki
puhelin: vaihde (09) 173 461
telekopio (09) 726 0233
sähköposti kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 - 16.15
Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäynti- maksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteis- ta perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksis- ta, joissa maksua ei peritä.
