24.2.2010 Annettu julkipanon jälkeen
UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 020 636 0070
www.ely-keskus.fi/uusimaa
Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki
PL 36
00521 Helsinki Uusimaa
Asia
Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 78 §:n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta
Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite
Sakari Perttunen Jupperintie 3 02730 Espoo
Kiinteistön sijainti
Espoon kaupunki, Laaksolahti Jupperintie 3, 02730 Espoo RN:o 49-60-179-2
Kiinteistön omistajat
Meimi Perttunen ja Sakari Perttunen
Toiminnan kuvaus
Kiinteistöllä sijaitsee Jupperin kartanon kasvihuone. Alueelle tulee asuintaloja lukuun ottamatta kasvihuoneen lähiympäristöä. Kasvihuone säilyy toistaiseksi kasvihuonekäytössä.
Pilaantumisen aiheuttanut toiminta
Kiinteistön maaperä on pilaantunut todennäköisesti kasvihuoneen lyijy- pitoisten saumausmassojen rapistumisesta.
Asian vireilletulo
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta toimitettiin 11.1.2010 Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle.
Maksu
1 008 €111402/28003
Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta
Ympäristönsuojelulaki 78 § 2 ja 3 momentti
Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009) 3 §:n 1 momentin kohta 10 ja 2 momentin kohta 3
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009) 2 §:n 1 momentin kohta 3
Ympäristö, lähimmät häiriintyvät kohteet ja kaavoitustilanne
Kunnostettava alue sijaitsee Espoon Laaksolahdessa osoitteessa Jup- perintie 3 (Liite 1.). Kunnostettavan alueen läheisyydessä on asutusta.
Kunnostusalueen rajaus on esitetty liitteessä 2.
Kiinteistö on merkitty voimassa olevassa asemakaavassa koulutus- ja kokousrakennusten tontiksi (KE) sekä asuinpientalojen korttelialueeksi (AO).
Aikaisemmat lausunnot
Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto No YS 1441/18.11.2009 maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta.
Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat
Sakari Perttunen. Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Jupperin karta- non kasvihuone. Ramboll Finland Oy. 30.10.2009.
Alueen maaperä-, pinta- ja pohjavesiolosuhteet
Kiinteistön maaperän pintakerros on hiekkaista tai savista multaa. Pin- takerroksen alapuolella on savi.
Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä alueen pohjavettä käytetä talousvetenä.
Alueella ei ole pintavesistöjä.
Alueella tehdyt tutkimukset
Kiinteistöllä tehtiin maaperätutkimuksia 29.9.2009. Näytteitä otettiin la- piokaivuna noin 0 - 0,2 m syvyydeltä kokoomanäytteinä (A1 - A9). Yksi kokoomanäyte koostui 3 - 6 osanäytteestä. Lisäksi otettiin lämmitysöl- jysäiliön täyttöputken alueelta syvyydeltä 0 - 0,2 m yksi näyte (TP).
Osanäytepisteiden likimääräiset sijainnit ja kokoomanäytealueet on esi- tetty liitteissä 2A. ja 2B.
Seitsemästä kokoomanäytteestä analysoitiin laboratoriossa metallien (As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Sb, V ja Zn) ja valtioneuvoston asetuksen
214/2007 mukaisten orgaanisten torjunta-aineiden pitoisuudet. Näyt- teestä TP analysoitiin laboratoriossa öljyhiilivetyjen keskitisleiden (C10 - C21) ja raskaiden öljyjakeiden (C21 - C40) pitoisuudet.
Kokoomanäytteissä A1, A3 ja A7 todettiin valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädetyt kynnysarvot ylittävät pitoisuudet arseenia, lyijyä ja/tai sinkkiä.
Näytteessä A7 lyijypitoisuus (510 mg/kg) ylitti ylemmän ohjearvopitoi- suuden. Tämän vuoksi alueella tehtiin lisätutkimuksia 27.10.2009. Näy- tealueen A7 lyijypitoisuuksia tutkittiin 13 lapiolla kaivetusta näytteestä (A7/1 - A7/13) XRF-kenttämittarilla. Lisäksi näytteistä koottiin kokooma- näyte A7.1. Näytepisteet on esitetty liitteissä 2A ja 2B.
Pistekohtaisissa näytteissä korkein lyijypitoisuus (3 969 mg/kg) todettiin näytteessä A7/8. Välittömästi kasvihuoneen seinän ympäristössä todet- tiin kohonneita lyijypitoisuuksia, mutta noin yhden metrin etäisyydellä seinälinjasta lyijypitoisuudet alittivat kynnysarvon. Kokoomanäytteen A7.1 lyijypitoisuus oli 398 mg/kg.
Orgaanisten torjunta-aineiden ja öljyhiilivetyjen pitoisuudet alittivat kai- kissa tutkituissa näytteissä kynnysarvot.
Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi
Maaperän pilaantuneisuuden aiheuttamaa riskiä arvioitiin pääosin ver- taamalla todettuja metallipitoisuuksia valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyihin ohjearvoihin sekä muihin kirjallisuuden viitearvoi- hin.
Arseenipitoisuuksien lieviä kynnysarvon ylityksiä pidettiin savessa luon- taisesti esiintyvinä pitoisuuksina.
Sinkki- ja lyijypitoisuuksien osalta todetaan, että kynnysarvon ja alem- man ohjearvon välissä olevista pitoisuuksista ei aiheudu alueen olosuh- teet ja käyttö huomioiden terveysriskiä.
Esitetty kunnostussuunnitelma
Kunnostus tehdään massanvaihdolla. Lyijypitoiset maa-ainekset esite- tään poistettaviksi valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyyn alempaan ohjearvotasoon (200 mg/kg) asti.
Pilaantuneet maat kuljetetaan luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan. Pi- laantuneiden maiden kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi maa-aines- ten leviämisen estämiseksi. Kuormista laaditaan siirtoasiakirjat.
Kaivettavan pilaantuneen alueen rajaus leveys- ja syvyyssuunnassa tehdään työn aikana suoraan kaivutasoista XRF-kenttämittauksilla. Kai- vannon pohjan puhtaus varmennetaan jäännöspitoisuusnäytteillä (2 kpl). Näytteistä analysoidaan laboratoriossa lyijypitoisuudet.
Kunnostuksen toteutuksesta laaditaan loppuraportti.
Pilaantuneen maan määrä
Kiinteistöllä arvioidaan olevan 20 m2:n alueella 3 - 5 m3:ä pilaantuneita maa-aineksia.
Viranomaisen ratkaisu
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Sa- kari Perttusen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan poistoa Es- poossa osoitteessa Jupperintie 3 (RN:o 49-60-179-2), ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin:
Kunnostustavoitteet
1.1. Kiinteistöltä on poistettava maa-aines, jonka lyijypitoisuus ylittää 200 mg/kg.
1.2. Jos maaperässä todetaan arseenia tai sinkkiä merkittävästi korke- ampina pitoisuuksina kuin aikaisemmissa tutkimuksissa tai muita kuin määräyksessä 1.1. esitettyjä haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukai- sesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä.
Arviointi on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.
1.3. Jos kaivun aikana todetaan, että pilaantuneisuus jatkuu naapuri- kiinteistön puolelle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen kiinteistön maan- omistajalle.
Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset
2. Kaivutyön aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alu- een laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta- ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Jos tutkimuksissa käytetään tarkoitukseen soveltuvaa kenttämittausmenetelmää, on kenttämit- taustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkas- tettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoi-
tava vähintään lyijypitoisuudet sekä kaivutyön aikana mahdollises- ti esiin tulevien muiden haitta-aineiden pitoisuudet.
Näytteet on otettava siten, että eriasteisesti pilaantuneet maa-alu- eet tulevat luotettavasti selvitetyiksi ja että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesjätteiden haitta-ainepitoisuudet on edus- tavasti selvitetty.
Alueen yleinen hoito ja järjestys
3.1. Kaivualueet on erotettava muista alueista kohteen mukaisesti ai- dalla, puomeilla tai lippusiimalla. Kaivannot on lisäksi varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein.
Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pi- laantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella oleskeleville eikä muuta terveys- tai ym- päristöriskiä. Pilaantunutta maata kaivettaessa ja käsiteltäessä on noudatettava työsuojelusta annettuja säännöksiä.
3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on pidettävä eril- lään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.
Kaivualueiden jäännöspitoisuudet
4. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenot- totiheys on valittava siten, että jokaisen kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luo- tettavasti selvitetyiksi. Jokaisesta kaivannosta on otettava kuiten- kin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa kyseisellä kaivualueella aiemmin tehdyissä tutki- muksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
Pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuljettaminen
5. Poistettavat pilaantuneet maat on peitettävä kuljetuksen ajaksi.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavan pilaantuneen maa- ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä kuormakirjat, joista ilmene- vät maa-aineserien toimittaja yhteystietoineen, haitta- ainepitoisuudet, alkuperä osoitetietoineen, käsittelypaikka ja mää- rä (t).
Ongelmajätteeksi luokiteltavan maa-ainesjätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja siten kuin valtioneuvoston päätöksessä
659/1996 ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajät- teiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään.
Haitta-ainepitoisten maa-ainesjätteiden sijoittaminen
6. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainesjätteet on luokiteltava seu- raavasti:
- kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjät- teet
- ongelmajätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainesjätteet.
Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet sekä muut ko- honneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntä- minen tai käsittely.
Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi
7.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Val- vonnasta vastaavan henkilön nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuk- sen aloittamisajankohta on ilmoitettava naapurikiinteistöille ja kir- jallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toi- menpiteiden aloittamista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta.
7.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsit- telypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksis- ta, määristä ja sijoituskohteista.
7.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kaivutyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kaivualueista ja kai- vusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-ainesjätteistä sekä analyy- situlokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuk- sista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitet- tyinä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto ongelmajätteiden siirto- asiakirjoista ja pilaantuneiden maa-ainesjätteiden kuormakirjoista.
Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympä- ristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviran- omaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaatta- misesta.
Loppuraportista tulee lisäksi tehdä tiivistelmä julkishallinnon säh- köistä lomakepalvelua käyttäen (www.suomi.fi, Pilaantuneen maa- perän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027).
Päätöksen perustelut Käsitteet
Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa-ainek- sella tarkoitetaan maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtio- neuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman oh- jearvon välissä. Kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maa- aineksilla ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohon- neet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä.
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteel- lä tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja ongelmajäteraja-arvon välissä.
Ympäristöministeriön asetuksessa yleisimpien jätteiden sekä ongelma- jätteiden luettelosta (N:o 1129/2001) ongelmajätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa N:o 509/2005 haitta-aineet on luokiteltu vaaraa osoittavilla R-lausekkeilla. Valtioneuvoston asetuksessa jätease- tuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) on lueteltu ominaisuu- det, joiden perusteella jätteet luokitellaan ongelmajätteiksi, ja ominai- suuksien tulkinnassa sovellettavat raja-arvot.
Ongelmajätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-ainesjätteellä tarkoi- tetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät val- tioneuvoston asetuksessa jäteasetuksen liitteen 4 muuttamisesta (N:o 1128/2001) asetetut ongelmajäteraja-arvot.
Yleiset perustelut
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaan pilaantuneiden maa-ainesten kä- sittelyyn on oltava ympäristölupa. Maaperän puhdistamiseen pilaantu- neella alueella tai pilaantuneen maa-aineksen poistamiseen toimitetta- vaksi muualla käsiteltäväksi voidaan kuitenkin ryhtyä tekemällä siitä il- moitus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, jos pilaantuneen alueen laajuus ja maaperän pilaantumisen aste on riittävästi selvitetty, puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttävää puhdistusmenetelmää ja toiminnasta ei aiheudu ympäristön muuta pi- laantumista.
Ilmoituksessa tarkoitettu pilaantuneen maaperän puhdistaminen on kä- sitelty ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisena ilmoituksena, koska kun-
nostussuunnitelmassa esitetty maaperän kunnostaminen kaivamalla on vakiintunut pitkään käytössä ollut puhdistusmenetelmä eikä massan- vaihdosta aiheudu kunnostussuunnitelman mukaan ympäristön muuta pilaantumista. Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökes- kus katsoo, että pilaantuneen alueen laajuus ja pilaantumisen aste on selvitetty siten, että asia voidaan käsitellä ilmoitusmenettelyssä.
Päätöksessä annetut määräykset maaperän puhdistamisesta ovat vält- tämättömiä, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.
Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille
Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdis- tustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta- aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaan- tuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pi- laantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdas- sa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylit- tää säädetyn alemman ohjearvon.
Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty lyijyn alem- maksi ohjearvoksi 200 mg/kg.
Päätöksessä kunnostustavoitteeksi on hyväksytty ilmoitusasiakirjoissa esitetyn mukaisesti edellä mainittu lyijyn alempi ohjearvopitoisuus.
(Määräys 1.1.)
Mikäli alueella todetaan arseenia tai sinkkiä selvästi aiempaa todettua korkeampina pitoisuuksina tai kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia muita haitta-aineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mu- kaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo esim. rakentami- sen tai määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttami- sen vuoksi. (Määräys 1.2.)
Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty il- moitettavaksi välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- keskukselle, Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ky- seisen kiinteistön omistajalle, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoi- menpiteistä. (Määräys 1.3.)
Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään tarvittava kaivusy- vyys ja pilaantuneen alueen laajuus. Käsittelyyn toimitettavien maa-ai- nesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaus- tulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan ongelmajätteiksi luokitel- tavat maa-ainesjätteet, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantu- neet maa-ainesjätteet sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainesjätteet ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maa-ainesjätteet.
(Määräykset 2. ja 3.2.)
Kunnostettava alue on edellytetty erotettavaksi muista alueista kohteen mukaisesti aidalla, puomeilla tai lippusiimalla sekä merkittäväksi kylteil- lä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiat- tomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta si- sältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi, työmaalla on edellytetty noudatettavaksi työsuojelusta annettuja säännöksiä ja haitta-ainepitoi- set kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantu- mattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maa-aineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 5.)
Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haitta-ainepitoi- suudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen. Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Mää- räys 4.)
Valtioneuvoston päätöksessä (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä an- netaan määräykset jätteen tuottajan velvollisuudesta laatia siirtoasiakir- ja. Edellä mainitun päätöksen mukaan siirtoasiakirja tulee olla mukana ongelmajätteitä kuljetettaessa ja siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 5.)
Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavien pilaantuneiden maa-ainesten kuljetuksista tehtävät kuormakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 5.)
Kaivetut pilaantuneet maa-ainesjätteet toimitetaan käsiteltäväksi kaato- paikalle tai muulle laitokselle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa vastaanottaa ja loppusijoittaa kyseisiä massoja. Kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen 861/1997 ja siihen tehtyjen muutosten mukaisesti. Muut kiinteistöltä poistettavat kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytet- ty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
(Määräys 6.)
Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomais- valvonnan kannalta. (Määräys 7.1.)
Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viran- omaisvalvonnan kannalta. Sähköisen lomakepalvelun käyttö on maksu- tonta ja se helpottaa viranomaisen tiedon tallentamista. Lomake ja sen täyttöohje löytyvät Internet-osoitteesta: http://www.suomi.fi/suomifi/
suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/ym_ym027/index.html. (Määrä- ykset 7.2. ja 7.3.)
Keskeisimmät lainkohdat
Jätelain 6 §:n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätehuollossa on käytettävä pa- rasta taloudellisesti käyttökelpoista tekniikkaa sekä mahdollisimman hy- vää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntamenetelmää. Jätettä ei saa käsi- tellä hallitsemattomasti. (Määräykset 1.1., 1.2., 2. - 6.)
Ympäristönsuojelulain 7 §:n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähentymistä tai muu niihin verrattava yleisen tai yksityisen edun loukkaus (maaperän pi- laamiskielto). (Määräykset 1.1., 1.2., 2. - 4., 6.)
Valvonta- ja lupaviranomainen voi jätelain 51 §:n mukaan antaa yksit- täistapauksissa määräyksiä ja ohjeita siitä, miten selvilläolo- ja kirjanpi- tovelvollisuus on täytettävä. (Määräykset 1.1. - 2. ja 4. - 7.3.)
Sovelletut oikeusohjeet
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 53, 54, 75, 78, 96, 97 § Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 24, 25, 26, 27 § Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 51, 77 §
Jäteasetus (1390/1993) 3a, 7, 10 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustar- peen arvioinnista (214/2007)
Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajättei- den luettelosta (1129/2001)
Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (897/2009)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista (910/2009)
Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2010 (1097/2009)
Käsittelymaksun määräytyminen
Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen (1097/2009) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimis- tojen maksullisista suoritteista ja sen liitteenä olevaan maksutauluk- koon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 48 € kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 21 tuntia.
Päätöksestä tiedottaminen Päätös
Sakari Perttunen Jupperintie 3 02730 Espoo
Tiedoksi
Espoon kaupungin ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus (sähköisenä)
Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla
Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus tiedottaa tästä pää- töksestä kuuluttamalla Espoon kaupungin ilmoitustaululla ympäristön- suojelulain 54 §:n mukaisesti.
Tietojärjestelmään merkitseminen
Kiinteistö on merkitty/merkitään valtakunnalliseen Maaperän tilan tieto- järjestelmään.
Muutoksenhaku
Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto- oikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liit- teenä (Liite 3.).
Ylitarkastaja Vesa Suominen
Ylitarkastaja Hanna Valkeapää
Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti
Liite 2. Näytepisteiden sijainnit ja kunnostusalueen rajaus Liite 3. Valitusosoitus
