• Ei tuloksia

Ha- kemus on tullut vireille Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 30.6.2003

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Ha- kemus on tullut vireille Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 30.6.2003"

Copied!
18
0
0

Kokoteksti

(1)

YMPÄRISTÖKESKUS

YMPÄRISTÖNSUOJELU Luparyhmä

Tätä päätösversiota on muokattu huo mioiden henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityi- syyden suojasta.

1 ASIA

Jätevedenpuhdistamon ympäristölupa 2 LUVAN HAKIJA

Kaavin kunta PL 13

73601 KAAVI

Yhteyshenkilö: Veli Sallinen, Rakennuspäällikkö, puh. (017) 664 1601 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA

Kaavin kunta on tehnyt Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain voimaanpanolain 6 §:ssä tarkoitetun ilmoituksen Somparannan jätevedenpuhdistamon toiminnasta. Ympäristökeskus on ilmoituksesta 1.4.2003 antamassaan päätöksessä ympäristönsuojelulain voimaanpanolain 7 §:n perusteella määrännyt Kaavin kunnan hakemaan puhdistamon toimintaa varten ympäristöluvan.

Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen asukasvastineluvul- taan vähintään 100 asukkaan jätevesien käsittelemiseen tarkoitetun jätevedenpuhdis- tamon ympäristölupa-asiassa ympäristösuojelulain 31 § 2 momentin ja ympäristösuo- jeluasetuksen 6 § 1 momentin kohdan 12 e mukaan.

4 ASIAN VIREILLETULO

Kaavin kunta hakee lupaa jatkaa Somparannan jätevedenpuhdistamon toimintaa. Ha- kemus on tullut vireille Pohjois-Savon ympäristökeskukseen 30.6.2003.

5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE

Kaavin kunnan ympäristösuojelulautakunta on 22.10.1987 myöntänyt luvan jätevesien ojaan laskemiseksi Maarianvaaran hiihtokeskuksella.

Puhdistamon ympäristöalueella on voimassa Maarianvaaran hiihtokeskuksen osayleis- kaava, joka on hyväksytty Kaavin kunnanvaltuustossa 31.8.1989. Puhdistamo sijaitsee kaavassa RM-2-alueella (matkailupalvelualue, asuntovaunualue). Jätevesien purkupai- kan alapuolisen vesistön, Rauvanlammen ranta-alueita on merkitty yleiskaavassa mat- kailupalvelu- ja loma-asuntoalueiksi. Alueen maankäyttöön ei ole suunnitteilla muu- toksia.

6 LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ

Somparannan jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kaavin kunnan Maarianvaaran kylässä Somparinne nimisellä tilalla (kiinteistörekisteritunnus 204-409-71-0). Puhdistamo on

Dnro PSA-2003-Y-148-121

Annettu julkipanon jälkeen 10.1.2005

(2)

Maarianvaaran hiihtokeskuksen laskettelurinteiden ala-aseman välittömässä läheisyy- dessä. Puhdistamoalueen sijaintikiinteistön omistaa Kaavin kunta. Pysyvää asutusta ei ole aivan laitoksen välittömässä läheisyydessä. Lähin ympärivuotisesti asuttu kiinteis- tö on noin 250 metrin ja lähin loma-asunto noin 300 metrin päässä puhdistamosta.

Jätevesien alapuolinen vesistö kuuluu Maarianvaaran osakaskunnan vesialueeseen.

Alapuolisessa vesistössä harrastetaan kotitarvekalastusta sekä pienveneilyä. Uittoa ve- sistössä ei harjoiteta eikä myöskään kaupallista vesiliikennettä. Yleisiä kulk uväyliä ei alapuolisessa vesistössä ole.

7 PUHDISTAMON TOIMINTA 7.1 Jätevesien käsittely

Biosuodatintyyppisessä puhdistamossa käsitellään Maarianvaaran hiihtokeskuksen ja läheisen Rauvanlammen ja Syrjäjärven kannaksella olevan Somparannan alueen asu- majätevedet. Hiihtokeskuksen ja Somparannan loma-asuntoalueen jätevedet pumpa- taan paineviemärin kautta jätevedenpuhdistamolle. Viemäriverkosto on kokonaan muoviviemäriä. Verkostossa on kaksi pumppaamoa, joissa häiriöhälytykset tapahtuvat hälytysvaloilla. Pumppaamoiden mahdollinen ylivuoto johdetaan maastoon.

Puhdistettu jätevesi johdetaan no in 100 metriä pitkässä purkuviemärissä avo-ojan kautta Uuronpuroon ja edelleen Rauvanlampeen, joka laskee Keskilammen kautta Rauva njärveen.

Viemäröidylle alueelle puhdas vesi johdetaan jätevedenpuhdistamosta noin 600 metrin päässä olevasta pohjavedenottamosta (kuilukaivo).

Puhdistamo on maahan rakennettu yksilinjainen biokemiallinen biosuodinpuhdistamo tuotenimeltään BIOGLERE VM 100. Puhdistamo koostuu mekaanisesta saostusva i- heesta, biologisesta vaiheesta ja jälkiselkeytyksestä. Puhdistamon mitoitusarvot ovat:

- asukasvastineluku (AVL) 100, - maksimivirtaama 7 m3/h

- keskimääräinen virtaama 25 m3/vrk

- biologinen, happea kuluttava kuormitus (BOD7) 6 kg/vrk.

Jätevedestä fosfori saostetaan syöttämällä puhdistamolla jäteveteen ferrikloridia (kauppanimi Finnferri). Kemikaalin kulutus on noin 300 g/m3 jätevettä. Vuodessa sa- ostuskemikaalia käytetään 100 – 200 litraa. Jälkiselkeytyksestä puhdistettu jätevesi johdetaan avo-ojaan.

7.2 Jäteveden määrä ja laatu

Hiihtokeskuksessa on 100 asiakaspaikkaa käsittävä ravintola, huoltorakennus ja 103 matkailuvaunupaikkaa. Huoltorakennuksessa on kemiallisten käymälöiden tyhjennys- paikka ja kuusi wc:tä. Laskettelusesongin aikana joulu-huhtikuussa vilkkaimpina vii- konvaihteina rinteissä on asiakkaita noin 200 henkeä päivässä ja yhteensä noin 500 asiakasta koko viikonvaihteen aikana. Arkisin on hiljaista sesonkiaikanakin hiihtolo- maviikkoja lukuun ottamatta. Touko- marraskuussa laskettelukeskuksessa ei ole toi- mintaa.

(3)

Somparannan alueella viemäriin on liitetty on 6 paritaloa, joissa on yhteensä noin 70 vuodepaikkaa. Loma-asuntojen käyttöaste on noin 50 %.

Puhdistamolle tuleva jätevesi on tyypillistä asumajätevettä. Puhdistamolla ei ole jäte- vesimäärän mittaria. Hakijan käsityksen mukaan kulutetun veden määrä on riittävällä tarkkuudella sama kuin jätevesien määrä. Puhtaalle vedelle on määrämittaukset. Käsi- teltävän jäteveden maksimimääräksi on arvioitu on noin 20 m3 vuorokaudessa. Vä- himmillään vuorokausivirtaamat ovat alle 1 m3. Vuoto- ja kuivatusvesien määrä ovat vähäisiä. Puhdistetun jäteveden määrä on noin 500-800 m3 vuodessa.

Kerran vuodessa hiihtokeskuksen toiminta-aikana tehdyn puhdistamon kuormitustark- kailutulosten mukaan puhdistamolle tulevan jäteveden laatu ja puhdistamon kuormitus on ollut seuraava:

Vuosi

2000 2001 2002

pH 6,4 6,9 6,7

sähkönjohtavuus mS/m 25 76 110

jätevesimäärä m3/vrk 5 3 2

mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d

BOD7 ATU 80 0,40 250 0,75 680 1,7

kokonaisfosfori 2,5 0,013 11 0,03 18 0,045

d = vuorokausi

7.3 Puhdistamon kapasiteetin tehostaminen

Puhdistamon kapasiteettia on mahdollisuus lisätä rakentamalla esim. lisää biosuodinal- taita ja etuselkeytyskapasiteettia. Nykyisellään lisäkapasiteettia ei tarvita, koska ny- kyinenkin kapasiteetti on suurimman osan vuotta vajaakäytössä. Kolmen vuoden ve- denkulutus on keskimäärin 750 m3 vuodessa, jolloin keskimääräiseksi asukasvas- tineluvuksi saadaan 14. Kuormitustarkkailun tulosten mukaan maksimivirtaama on ol- lut 5,0 m3 vuorokaudessa, jolloin asukasvastineluvuksi saadaan 33.

7.4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT)

Luvan hakijan mielestä hiihtokeskuksen ja loma-asutuksen jätevesimäärien suuret vaihtelut ovat ongelma jätevedenpuhdistuksen kannalta. Kevättalvi on sesonkiaikaa ja jätevesimäärät ovat silloin korkeat, loppuvuosi on hiljaista ja vesimäärät ovat silloin hyvin pienet. Biosuodin ehtii heikon virtaaman aikana kuivua ja bakteeritoiminnan käyntiin saaminen kestää helposti viikkoja. Kun tähän ajoittuvat huippuvirtaamat, puhdistusteho heikkenee. Hakijan mukaan kuitenkin kaikki käytettävissä olevat puh- distustekniikat edellyttävät suhteelliset tasaista jätevesivirtaa toimiakseen parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä edellyttäisi pysyvän asutuksen jätevesien puhdistamista yhdessä muiden jätevesien kanssa. Tämän puhdistamon toiminta-alueella ei pysyvää asutusta ole verkostoon liitetty.

Hakija katsoo, että alueella toimiva biologis-kemiallinen jätevedenpuhdistamo edustaa nykyaikaista puhdistustekniikkaa eli on parasta käyttökelpoista tekniikkaa tähän tar- koitukseen.

(4)

8 YMPÄRISTÖKUORMITUKSEN JA –VAIKUTUKSEN RAJOITTAMINEN 8.1 Päästöt vesistöön

Puhdistamon tarkkailutulosten mukaan vesistöön johdetun jäteveden laatu ja puhdis- tamon vesistökuormitus vuosina 2000-2002 on ollut seuraava:

2000 2001 2002

mg/l kg/d mg/l kg/d mg/l kg/d

BOD7 ATU 52 0,26 35 0,11 36 0,090

CODMn 24 - 46 0,14 43 0,11

kokonaisfosfori 2,3 0,011 8,2 0,025 4,5 0,011

liukoinen fosfori 1,3 0,0065 6,9 0,021 1,9 0,0048

kokonaistyppi 19 0,095 96 0,29 80 0,20

ammoniumtyppi 15 0,075 91 0,27 75 0,19

kiintoaine 36 0,18 21 0,069 36 0,090

rauta 15 - 18 - 14 -

pH 6,9 7,7 7,6

sähkönjohtavuus mS/m 26 100 87

d = vuorokausi - = ei määritetty

Jätevedenpuhdistamon puhdistusteho on BOD7:n kohdalla 35-95 % ja kokonaisfosfo- rin 8-75 %. Vuonna 2000, jolloin puhdistusteho oli huono, puhdistamo oli välillä epäkunnossa ja näytteenoton ajankohta osui korjausten vuoksi hiljaiseen sesonkiin eli näytteet olivat laimeita.

8.2 Jätteet ja niiden käsittely

Jätevedenpuhdistusprosessissa syntyy sekalietettä, joka muodostuu mekaanisesti las- keutetusta sakokaivo- ja ylijäämälietteestä. Sekalieteen (jätelajin numero 19 08 05) ar- vioitu määrä on noin 30 m3 vuodessa. Liete kuljetetaan säiliöautolla Juankosken Apa- jalahden lietteenkäsittelyalueelle nestemäisten lietteiden käsittelyaltaisiin, josta valu- mavedet johdetaan Koillis-Savon ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamolle. Yh- dyskuntajätettä laitoksella ei synny.

8.3 Melu- ja hajupäästöt

Toiminnasta syntyvät melu- ja hajupäästöt ovat vähäisiä, koska puhdistamo on sijoitet- tu lähes kokonaan maan alle.

8.4 Päästöt maahan

Päästöjä maahan ei synny, koska puhdistamoaltaat ovat vedenpitävää betonia ja luji- temuovia.

8.5 Liikenteen päästöt

Huoltoa varten käydään puhdistamolla pakettiautolla 1-2 kertaa viikossa. Prosessista erotettu ylijäämäliete ajetaan laitokselta pois kaksi kertaa vuodessa. Puhdistamolle johtava tie jatkuu Maarianvaaran laskettelukeskukselle, jonne on talvisin vilkas liiken-

(5)

ne. Puhdistamon toiminnasta johtuva liikenne ei juurikaan lisää kokonaisliikennemää- rää.

9 VAIKUTUKSET PINTAVESIIN JA VESISTÖN VIRKISTYSKÄYTTÖÖN 9.1 Vaikutus vesistöön

Jätevesien vaikutuksia on seurattu Uuronpurosta jätevesien purkuojan ylä- ja alapuo- lelta sekä Rauvanlammen syvänteestä otetuista näytteistä.

Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistys ry:n tarkkailutulosten ja niistä laatimansa yh- teenvedon mukaan Rauvanlampeen laskevan Uuronpuron vedenlaatu on ajoittain he i- kentynyt jo ennen puhdistamon purkuvesien vaikutusta ja hygieeninen laatu sekä ra- vinnepitoisuudet ajoittain ilmentäneet hajakuormituksen vaikutusta. Pääsääntöisesti puron vesi on kuitenkin luokittunut lievästä reheväksi ja hygieeninen laatu on ollut hyvä.

Puhdistamolta tulevien jätevesien vaikutuksesta alapuolisella puroasemalla on ollut havaittavissa kokonaisfosforin ja ammoniumtypen sekä lievemmin sähkönjohtavuuden kasvua. Hygieeninen laatu purossa on usein heikentynyt ja fekaaleita koleja on tavattu ajoittain runsaasti. Happamuudeltaan vesi on ollut yläpuolisen aseman tavoin yleensä lievästi hapanta.

Rauvanlammessa varsinaiset jätevesien vaikutukset ovat olleet vähäisempiä mutta ajoittain alusveden fosfori- ja ammoniumtyppipitoisuudet ovat olleet koholla. Mahdol- lisesti ajoittainen ravinnepitoisuuksien kohoaminen alusvedessä on voinut johtua myös happitilanteen heikentymisestä pohjan lähellä. Päällysveden kokonaisfosforip i- toisuuden mukaan lampi luokittuu lievästi reheväksi. Hygieeninen laatu päällysvedes- sä on ollut hyvä eikä fekaaleja koleja ole juuri havaittu.

9.2 Vaikutus vesistön virkistyskäyttöön

Hakijan käsityksen mukaan toiminnan vaikutus alapuolisen vesistön kalastukseen ja muuhun virkistyskäyttöön on vähäinen. Talvisin vesimäärät ovat hetkellisesti suuria ja tällöin ravinnekuormitus kohoaa jonkin verran puhdistustehon laskiessa. Kesäisin kuormitus on melko vähäistä ja puhdistamon kapasiteetti on vain osittain käytössä.

Tällöin vesistön itsepuhdistuskyky on myös suurimmillaan parantaen talven aikana heikentynyttä tilannetta. Näin vesistön tila korjaantuu syksyyn mennessä enna lleen.

Hakijan mukaan laitoksen toiminta ei aiheuttane pysyvää ja pitkäaikaista vaikutusta purkualueelle eikä purkuvesistön tilan olennaista heikkenemistä.

10 PUHDISTAMON TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUKSEN TARKKAILU 10.1 Käyttötarkkailu

Käyttötarkkailulla tarkoitetaan puhdistamonhoitajan paikalla tekemiä mittauksia, lait- teiden tarkistuksia ja tulosten sekä puhdistamo n toimintaan oleellisesti vaikuttaneiden tapahtumien kirjaamista käyttöpäiväkirjaan. Puhdistamolle tehdään hoitokäynti yksi - kaksi kertaa viikossa.

Viikoittain arvioidaan virtaama vedenkulutuksen perusteella, tarkistetaan biosuotimen kierrätyspumpun ja suodattimen vedenjakosuuttimien toiminta sekä kemikaalin anno s-

(6)

telulaitteen toiminta, tarkastellaan aistinvaraisesti tulevan ja biosuotimesta lähtevän jä- teveden olemusta sekä mitataan sesonkiaikana (muutoin kahdesti kuussa) liuenneen fosfaattifosforin pitoisuus biosuotimesta lähtevästä vedestä.

Kuukausittain selvitetään sakokaivoihin kertyneen lietteen määrät ja tilataan tarvitta- essa tyhjennykset. Sakokaivot tyhjennetään vähintään neljä kertaa vuodessa.

Kolmen ja kuuden kuukauden huollot tehdään puhdistamon toimittajan OY EKO- FINN Ab:n toimittaman Bioclere-tuotteiden käyttö- ja hoito-ohjeen mukaan.

10.2 Kuormitustarkkailu

Vuodessa tehdään yksi laaja ja yksi suppea tutkimus. Laajassa tutkimuksessa tulevasta ja lähtevästä jätevedestä otetaan kuuden tunnin virtaamapainotteiset kokoomanäytteet manuaalisesti maaliskuun toisella täydellä viikolla. Suppeassa tutkimuksessa lähtevä s- tä vedestä otetaan kertanäyte heinä-elokuussa.

Näytteistä tehdään seuraavat määritykset:

Tuleva vesi laaja

Lähtevä vesi laaja

Lähtevä vesi suppea

BOD7 ATU x x x

pH x x x

kokonaisfosfori x x x

kokonaistyppi x x

ammoniumtyppi x

kiintoaine x x

rauta x x

Määrityksissä käytetään akkreditoituja määritysmenetelmiä. Määritystulosten ja vir- taamatietojen perusteella lasketaan kuormitukset ja puhdistustehot.

10.3 Vesistötarkkailu

Vesistötarkkailu tehdään Rauvanlampeen laskevasta Uuronpurosta kahdella eri ha- vaintopaikalla, puhdistamon ylä- sekä alapuolisella asemalla. Rauvanlammen syvän- teestä vedenlaatua seurataan päällysvedestä ja pohjan läheisestä vesikerroksesta. Näyt- teet eri havaintopaikoilla otetaan kaksi kertaa vuoden aikana: maalis-huhtikuussa ja heinä-elokuussa. Näytteenottosyvyys on 0,1 metriä Uuronpuron havaintopaikoilla.

Rauvanlammen havaintopaikalla näytteet otetaan metri veden pinnan alapuolelta sekä pohjan läheltä, pohjasta metri ylöspäin. Näytteenoton yhteydessä mitataan veden lä m- pötila sekä arvioidaan puron virtaama.

Kaikista vesinäytteistä määritetään pH, sähkönjohtavuus, kokonaisfosfori, kokonais- typpi, ammoniumtyppi. Fekaalit kolimuotoiset bakteerit määritetään puroasemilta ja Rauvanlammen pintavedestä metrin syvyydestä. Lisäksi määritetään happi Rauvan- lammen näytteistä.

10.4 Raportointi

Hakemuksessa esitetään, ettei vuosiraportteja pienpuhdistamossa tehdä. Kunkin kuormitustarkkailukerran tulokset varustetaan lyhyellä kommentilla tilanteesta ja toi-

(7)

mitetaan Kaavin kunnan tekniselle virastolle ja Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.

Mikäli tuloksissa on jotain yllättävää tai laitos toimii heikosti, laboratorio ottaa heti yhteyttä hoitohenkilökuntaan asian selvittämiseksi.

Kommentoidut vesistötarkkailutulokset toimitetaan välittömästi niiden valmistuttua Kaavin kuntaan, Kaavin kunnan ympäristösuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Savon ympäristökeskukselle.

11 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 11.1 Riskinarviointi

Toimintaan liittyvät riskit ovat pienet. Suurin riski on puhdistamon kapasiteetin ylitys, jonka seurauksena puhdistusteho heikkenee. Sama seuraus on kemikaalin annostuksen häiriöllä, joita voivat olla kemikaalin loppuminen tai kemikaalipumpun pysähtyminen.

11.2 Toimet onnettomuuksien estämiseksi

Biologisen pienpuhdistamon toiminnassa onnettomuuden mahdollisuus on hyvin pie- ni. Sen vuoksi erityisiä suunnitelmia onnettomuuden ennalta ehkäisemiseksi ei ole laadittu.

11.3 Toimet onnettomuus - ja häiriötilanteiden aikana

Erillistä suunnitelmaa toimista poikkeus- ja häiriötilanteissa ei ole laadittu. Suurin häiriötilanteen aiheuttaja on pitkäaikainen sähkön syötön katkeaminen, jolloin veden kierrätys sekä saostuskemikaalin syöttö katkeavat. Tällöin puhdistamon puhdistusteho laskee ja ravinteita pääsee enemmän purkuvesistöön. Pitkäaikaisen sähkökatkon aik a- na jätevedet voidaan ajaa puhdistamattomina Juankosken Apajalahden jätevesipump- paamolle, josta ne voidaan pumpata viemärissä Koillis-Savon ympäristöhuolto Oy:n jätevedenpuhdistamoon puhdistettavaksi.

12 TOIMENPIDE- JA KORVAUSESITYS

Hakijan mielestä toiminnan aiheuttamat haitat ja vahingot kiinteistöjen omistajille ja muille haitankärsijöille eivät ole vähäistä huomattavampia. Haittojen ollessa vähäiset hakija ei katso haittojen ja vahinkojen korvaamista tarpeelliseksi.

13 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 13.1 Lupahakemuksen täydennykset

Lupahakemusta on täydennetty täydennyspyynnön perusteella 16.11.2003 ja 20.11.2003.

13.2 Lupahakemuksesta tiedottaminen

Pohjois-Savon ympäristökeskus on tiedottanut asian vireille tulosta kuuluttamalla lu- pahakemuksesta ilmoitustaulullaan ja Kaavin kunnanviraston ilmoitustaululla 1.12.2003-2.1.2004. Lisäksi ilmoitus on julkaistu Koillis-Savo nimisessä sanomaleh-

(8)

dessä 1.12.2003. Hakemuksesta on 25.11.2004 annettu erikseen tieto tiedossa oleville asia nosaisille.

13.3 Lausunnot

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Itä-Suomen lääninhallitukselta, Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymältä ja Kaavin kunnan valvontalautakunnalta.

Itä-Suomen lääninhallitus 16.12.2003

Jätevedenpuhdistamon ei ole todettu aiheuttavan terveyshaittaa, joten lääninhallituk- sella ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Kunnan tulisi tunnistaa jäteveden- puhdistamon uhkaavat erityistilanteet ja varautua niihin ennakolta laatimalla vesihuo l- lon valmiussuunnitelma.

Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus 2.1.2004

Somparannan jätevedenpuhdistamon ympäristölupahakemuksessa ei ole esitetty tieto- ja purkuvesistöjen Rauvanlammen ja Keskilammen kalastuksesta, kalakannoista eikä kalavedenhoidosta.

Tähän mennessä tehdyn vesistötarkkailun tulosten perusteella ei puhdistettujen jäteve- sien kuormituksen voida arvioida aiheuttavan haittaa mainittujen vesistöjen kalakan- noille tai kalastukselle. Pohjois-Savon TE-keskuksen kalatalousyksikön mielestä Somparannan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan myöntämiseen ei ole estettä. Jä- tevesien vaikutuksen tarkkailua edellä mainittujen vesistöjen tilaan on edelleen jatket- tava.

Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä 17.12.2003

Terveysvalvonnan johtaja ja terveystarkastaja ovat tarkastaneet Kaavin kunnan Som- parannan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan hakemusasiakirjat, eikä hakemuksen suhteen ole huomautettavaa.

Kaavin kunnan valvontalautakunta 5.1.2004

Kaavin valvontalautakunnalla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

13.4 Muistutukset

Hakemuksesta on jätetty kaksi muistutusta.

Maarianvaaran osakaskunta 22.12.2003

Puhdistamon toiminta on ollut epäsäännöllistä, joten päästöjä on tullut alapuolen ve- sistöihin. Vaatimuksina esitetään:

− rakennettavaksi jätevesille imeytyskenttä, jos puhdistamo ei toimi asiallisesti

− yrittäjän tai kunnan velvoittaminen puhdistamon säännölliseen tarkkailuun

− vesinäytteiden oton jatkamista vähintään kaksi kertaa vuodessa myös Sompa- rinteeltä laskevasta purosta Savo-Karjalan vesiensuojeluyhdistyksen toimesta

(9)

− näytteiden tulosten lähettämistä myös Maarianvaaran osakaskunnalle Henkilöt A.A. ja B.B. 23.12.2003

Muistuttajat vastustavat jätevesien laskemista Rauvanlampeen ja edelleen Keskilam- peen, koska jätevesien laskemisesta seuraa kesämökkitonttien arvon menetys ja uima- veden pilaantuminen.

13.5 Hakijan vastine

Kaavin kunnanhallitus 2.2.2004/31 §

Hakija on lausuntoja ja muistutuksia koskevaan vastineeseensa liittänyt puhdistamon ja vesistön tarkkailua suorittavan konsultin, Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy:n laatiman lausunnon (vastine).

Maarianvaaran osakaskunnan vaatimuksen tarkkailutulosten toimittamisesta osa- kaskunnalle hakija hyväksyy. Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy lausunnossaan to- teaa, että puhdistamon toimintaa on tarkkailtu kuormitus- ja käyttötarkkailuin vuodes- ta 1991 lähtien. Jätevesien tulo puhdistamolle on hyvin epäsäännöllistä, mikä aiheut- taa ongelmia jokaiselle puhdistamolle puhdistamotyypistä riippumatta. Ympärivuoti- sen asutuksen lisääntyminen puhdistamon vaikutuspiirissä on siten hyvä, puhdistustu- losta parantava asia.

Henkilöiden A.A. ja B.B. muistutuksen hakija toteaa aiheettomaksi, koska Rauvan- lammen hygieeninen tila on lähes erinomainen. Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy lausunnossaan esittää, että vesistötarkkailun mukaan ojaveden tulokset osoittavat jäte- vesien purkupaikan alapuolella esiintyvän kesällä satunnaisesti runsaastikin suolisto- peräisiä kolibakteereja, mutta enimmäkseen vesi on ollut hyväksyttävää uimavettä.

Kun ojan virtaama on enimmillään 20 l/s, hygieeninen haitta ei ulotu lammen puolelle juuri laskualuetta kauemmaksi. Rauvanlampi on fosforiarvojen perusteella päällysve- den osalta lievästi rehevä, lammen hygieeninen tila on lähes erinomainen.

14 VIRANOMAISEN RATKAISU 14.1 Ratkaisu

Pohjois-Savon ympäristökeskus myöntää ympäristösuojelulain 28 §:n mukaisen ympä- ristöluvan Kaavin kunnan Somparannan jätevedenpuhdistamon toiminnalle. Hake- muksessa esitetyn lisäksi toiminnassa on noudatettava jäljempänä tässä päätöksessä olevia lupamääräyksiä. Samalla kumotaan Kaavin kunnan ympäristösuojelulaitakun- nan on 22.10.1987 myöntämä lupapäätös jätevesien ojaan laskemiseksi Maarianvaaran hiihtokeskuksella.

14.2 Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin

Maarianvaaran osakaskunnan muistutuksessa esitettyä Somparinteeltä laskevan ojan tarkkailuvelvoitetta ei voida asettaa nyt käsiteltävänä olevassa ympäristöluvassa.

Somparannan jätevedenpuhdistamon viemäriverkoston vesiä ei johdeta Somparinteeltä laskevaan puroon. Hiihtokeskuksen pysäköintialueen kautta laskeva Uuronpuron ve- den laatu määrätään tarkkailtavaksi.

(10)

Henkilöiden A.A. ja B.B. muistutuksessa esittämään väittämään jätevesien aiheutta- maan uimaveden pilaantumiseen ja kesämökkitonttien arvon menetykseen ei ole pe- rusteita. Rauvanlammen vesi sopii hyvin uimiseen. Jätevesien johtamisesta ei voida arvioida aiheutuvan haittaa vesistön käytölle. Korvaukset on käsitelt y kohdassa 14.4.

Muutoin muistutuksissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksissä il- menevällä tavalla.

14.3 Lupamääräykset 14.3.1 Jätevesien johtaminen

1. Puhdistamolta jätevedet johdetaan purkuputkea pitkin avo-ojaan ja edelleen Uuron- purossa Rauvanlampeen. Purkuoja Uuronpuroon saakka määrätään viemäriksi. Luvan saaja on velvollinen pitämään oja kunnossa. (YSL 48 §, VL 10 luku 2 ja 6 §)

Perustelu: Jätevesien määrä ojassa on merkittävä. Vesilain mukaan ojaa, jossa on olennaisessa määrin kulkee jäteve ttä on pidettävä viemärinä. Oja on Tervalahti RN:o 5:50 kiinteistön rajalla. Jätevettä johtava on velvollinen suorittamaan jäteveden johta- misesta aiheutuneet ojan suurentamis- ja kunnossapitokustannukset.

14.3.2 Puhdistamon toiminta

2. Jätevedet on käsiteltävä ennen vesistöön johtamista hakemuksen mukaisessa biolo- gis-kemiallisessa puhdistamossa. Vesistöön johdettavan jäteveden biologisen hapen- kulutuksen BOD7-ATU -arvo saa olla enintään 35 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 3 mg/l.

Puhdistamon toimintaa on tehostettava niin, että 1.1.2007 alkaen vesistöön johdetta- van jäteveden biologisen hapenkulutuksen BOD7-ATU –arvo saa olla enintään 25 mg/l ja kokonaisfosforipitoisuus enintään 1,5 mg/l. Puhdistusteho on BOD7-ATU- arvon ja fosforin osalta oltava vähintään 90 %. Lisäksi puhdistamolla on pyrittävä mahdollisimman hyvään ammoniumtypen hapettamiseen. Kaikki puhdistustulokset lasketaan vuosikeskiarvona. Puhdistustulosten laskennassa otetaan huomioon kaikki puhdistustulokseen vaikuttavat häiriötilanteet, ylivuodot ja ohitukset.

Puhdistamon toiminnan tehostamista koskevat suunnitelmat on toimitettava ympäris- tökeskukselle hyväksyttäväksi ja tiedoksi Kaavin ympäristönsuojeluviranomaiselle viimeistään 30.6.2005 mennessä. Tarvittavat laitoksen saneeraamista, prosessin paran- tamista ja mahdollisia muita tehostamistoimenpiteitä koskevat työt on oltava va lmiina 31.8.2006 mennessä.

Puhdistamoa ja koko viemäriverkostoa on käytettävä ja hoidettava siten, että saavut e- taan mahdollisimman hyvä puhdistustulos ja että jätevesistä aiheutuvat haitat saadaan rajoitetuksi mahdollisimman vähäisiksi.

(43 § 1 mom. 1 kohta ja 50 §,)

Perustelu: Määräys on annettu vesistön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Vesiensuoje- lun tavoitteista vuoteen 2005 annetun valtione uvoston periaatepäätöksen mukaan jäte- vesihaittojen vähentämisessä kiinnitetään erityisesti huomiota mm. tehokkaaseen ra-

(11)

vinteiden poistoon biologisessa puhdistuksessa. Tehokas fosforinpoisto jätevesistä pienentää vesistön rehevöitymisriskiä. Puhdistamon hyvä ammoniumtypen hapetus yhdessä hyvän BOD:n poistotuloksen kanssa edistää purkupaikan happitilanteen säi- lymistä hyvänä. Asianmukaisesti hoidettuna ja puhdistamoa saneeraamalla voidaan lupamääräyksessä asetetut käsittelyvaatimukset hyvin saavuttaa.

3. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet samoin kuin mahdolliset ylivuoto- ja ohijuoksu-

tusvedet on tarvittaessa tehtävä terveydelle haitattomiksi. (YSL 42 § 1 mom. 1 kohta, 43 § 1 mom. 5 kohta)

Perustelu: Jätevesistä ei saa aiheutua terveysha ittaa. Luvan saajan on varauduttava tarvittaessa estämään taudinaiheuttajien leviäminen jätevesissä.

4. Viemäriverkkoon joutuvien vuoto- ja hulevesien määrä on rajoitettava mahdolli-

simman vähäiseksi. Puhdistamoon liitettyä viemäriverkkoa uusittaessa ja uutta viemä- riä rakennettaessa viemäröinti tulee toteuttaa pääasiassa erillisviemäröintinä. (43 § 1 mom. 5 kohta)

Perustelu: Huonokuntoisissa viemäriverkoissa vuoto- ja hulevedet sekä rakennusten perustusten puhtaat kuivatusvedet lisäävät puhdistamolle johdettavan jäteveden mä ä- rää merkittävästi. Lisäksi kylmät hule- ja vuotovedet laskevat jäteveden lämpötilaa oleellisesti. Puhdistamon toimintaedellytykset heikentyvät, koska jätevesimäärän kas- vun takia puhdistamon hydraulinen kapasiteetti saattaa ylittyä ja laimeat, kylmät jäte- vedet vaikeuttavat puhdistamon biologista toimintaa. Vesiensuojelun tavoitteista vuo- teen 2005 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan jätevesihaittojen vähen- tämisessä kiinnitetään erityisesti huomiota myös viemäriverkostojen parantamiseen.

5. Luvan saaja tulee huolehtia siitä, että puhdistamoon liitettyyn viemäriverkkoon johdettavat yhdyskuntajätevesistä poikkeavat jätevedet esikäsitellään tarvittaessa asianmukaisesti. (YSL 43 § 1 mom. 1 ja 5 kohdat)

Perustelu: Esikäsittely on tarpeen silloin, kun viemäriin liittyneen kiinteistön jäteve- sissä on puhdistamon toimintaa häiritseviä aineita, joita esikäsittelyllä voidaan vähen- tää. Yhdyskuntajätevesistä poikkeavat aineet voivat sisältää myös lietteen hyötykäyt- töä estäviä tai hankaloittavia aineita. Pohjois-Savon vuoteen 2005 ulottuvassa alueelli- sessa jätesuunnitelmassa yhtenä tavoitteena on, että puhdistamolietteiden laatu mah- dollistaa niiden hyötykäytön. Vesihuoltolain 21 §:ssä tarkoitetussa liittymissopimuk- sessa on otettava huomioon ympäristönsuojeluasetuksen 3 §:ssä tarkoitettujen aine i- den päästäminen viemäriin.

14.3.3 Lietteiden käsittely ja kuljetus

6. Puhdistamoalueella ei saa varastoida lietettä tai lieteseoksia. Puhdistamon liete on käsiteltävä ennen kuljettamista ja kuljetuksen aikana niin, ettei siitä aiheudu ympäris- tön pilaantumisen vaaraa tai haittaa terveydelle. Lietettä ei saa kuljetuksen aikana päästä ympäristöön. Liete saadaan luovuttaa jatkokäsittelyä varten vain sellaiselle toi- minnanharjoittajalle, jolla on tarvittava ympäristölupa jätteen laitos- tai ammattimai- seen hyödyntämiseen tai käsittelyyn tai muu vastaava hyväksyntä. (YSL 7 §, 8 §, , 43 § 1 mom. 1 ja 2 kohta ja 45 §, JäteL 4 §, 6 § kohdat 1 – 6 , 9 § ja 15§ ja JäteA 7 §)

Perustelu: Jätteet kuten liete on kiinteistöllä käsiteltävä niin, ettei jätteistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle ja ympäristölle. Määräys on annettu lietteiden asianmu-

(12)

kaisen käsittelyn ja kuljetuksen varmistamiseksi, koska puhdistamolla ei ole lietteiden käsittelylaitteita eikä aluetta, jolla lietettä voitaisiin asianmukaisesti varastoida tai jat- kokäsitellä. Ympäristön likaantuminen estetään asianmukaisella lietteen kuljetuksella.

14.3.4 Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet

7. Luvan saajalla tulee olla ajantasainen suunnitelma, joka sisältää toimintaohjeet puhdistamolla ja viemäriverkossa esiintyvien häiriö-, poikkeus- ja erityistilanteiden aikana. Valmiutta toimia erityistilanteissa on pidettävä jatkuvasti yllä. Suunnitelma on laadittava 31.3.2006 mennessä ja toimitettava Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja tiedoksi Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Suunnitelmassa on otettava huomioon saneerattavan puhdistamon käyttö.

Jos puhdistamolla tai viemäriverkossa tapahtuu oleellinen toimintahäiriö tai poikkeuk- sellinen tilanne tai laadultaan tai määrältään poikkeuksellinen jätevesipäästö, luvan saajan on ryhdyttävä välittömästi tehokkaisiin toimenpiteisiin toiminnan saattamiseksi ennalleen sekä vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Tällai- sista tapahtumista on ilmoitettava välittömästi Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranoma iselle.

(YSL 5 § ja 43 § 1 mom. 3 kohta)

Perustelu: Luvansaaja on velvollinen ilmoittamaan poikkeuksellisista tilanteista va l- vontaviranomaiselle, joka voi antaa asiantuntija-apua poikkeustilanteen korjaamiseksi sekä poikkeustilanteesta johtuvien haitallisten ympäristövaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi sekä tapahtuneesta tiedottamiseksi. Suunnitelma on tarpeen, koska toiminnanharjoittajan on oltava selvillä toimintansa riskeistä sekä mahdollisuuksista onnettomuusriskien estämiseen ja niiden vaikutusten rajoittamiseen.

14.3.5 Toiminnan lopettaminen ja muuttaminen

8. Puhdistamon toiminnan lopettamisesta, olennaisesta supistamisesta tai muuttami- sesta on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviran- omaiselle kolme kuukautta ennen näitä muutoksia. Toiminnan lopettamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä selvitys ympäristön saattamisesta ennalleen tai maisemoin- nista ja jälkitarkkailutarpeesta. (YSL 43 1 mom. 4 kohta ja 81 § ja JäteL 19 §)

Perustelu: Määräyksessä tarkoitettu ilmoittaminen ja selvitys tarvitaan valvontaa va r- ten sen varmistamiseksi, että toiminnasta ei lopettamisen, supistamisen tai muuttami- sen jälkeenkään ole haitallisia ympäristövaikutuksia ja että toimintaa muutettaessa voidaan harkita uuden ympäristöluvan tarve.

14.3.6 Puhdistamon toiminnasta vastaava henkilö

9. Puhdistamon toiminnasta ja hoidosta vastaamaan on asetettava riittävän koulutuk- sen saanut ja ammattipätevyyden hankkinut henkilö ja hänen sijaisensa, joiden nimet ja yhteystiedot tulee ilmoittaa Pohjois-Savon ympäristökeskukselle ja Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. (YSL 43 § 1 mom. 5 kohta ja 46 § 1 mom.)

Perustelu: Puhdistamon koneistojen ja laitteiden käyttö sekä puhdistusprosessin ha l- linta edellyttävät asiantuntemusta. Asiantunteva hoitaja osaa säätää laitoksen toimi- maan mahdollisimman tehokkaasti normaali- ja poikkeustilanteissa ja hän voi toimin-

(13)

nallaan välttää häiriötilanteiden muodostumisen. Päivitetyt yhteystiedot ovat tarpeen nopean tiedonkulun varmistamiseksi puhdistamon ja valvontaviranomaisen välillä eri- tyisesti poikkeustilanteissa.

14.3.7 Tarkkailu, raportointi ja valvonta

10. Luvan saajan on tarkkailtava puhdistamon käyttöä, puhdistamolle ja vesistöön johdettavan jäteveden määrää ja laatua, käytettyjen kemikaalien määriä, puhd istuslait- teiden tehoa, puhdistamolietteiden määrää ja käyttöä, muita toiminnassa syntyviä jät- teitä ja jätehuoltoa sekä jätevesien vaikutuksia vesistössä. Tarkkailu on suoritettava hakemuksessa esitettyjen käyttö-, kuormitus- ja purkuvesistön tarkkailuohjelmien mu- kaisesti. Edellä mainittuja ohjelmia voidaan muuttaa ympäristökeskuksen hyväksy- mällä tavalla. Tarkkailuohjelmissa esitetyn lisäksi on:

§ Tutkittava pois kuljetettavan puhdistamolietteen laatu vähintään joka kolmas vuosi. Lietteestä on määritettävä ainakin pH sekä kuiva-aineen, orgaanisen ai- neen, typen, fosforin, kadmiumin, kuparin, nikkelin, lyijyn, sinkin, elohopean ja kromin pitoisuudet.

§ Pidettävä kirjaa toiminnassa syntyvien muidenkin jätteiden kuin lietteiden määristä ja toimituksista hyötykäyttökohteisiin ja jätteenkäsittelypaikkoihin.

§ Esitettävä sanallinen arvio lietteen laatua koskevista tuloksista puhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailun vuosiyhteenvedossa.

§ Tehostettava laitoksen käyttötarkkailua niin, että hoitokäynti tehdään vuosit- tain joka päivä 22. joulukuuta ja 10. tammikuuta sekä 15. helmikuuta ja 30.

huhtikuuta välisinä aikoina.

Tarkkailuohjelmien mukaiset tarkkailutulokset tulee säilyttää ja toimittaa Pohjois- Savon ympäristökeskukselle, Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Maarianvaaran osakaskunnalle välittömästi niiden va lmistuttua.

Jätevesiä, purkuvesistöä, lietteitä ja muuta jätehuoltoa koskevat seuranta- ja tarkkailu- tiedot sekä selvitykset poikkeuksellisista tilanteista on koottava vuosittain yhteenve- doksi, joka on toimitettava seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Pohjois- Savon ympäristökeskukselle, Kaavin kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Maarianvaaran osakaskunnalle. Yhteenvedossa on esitettävä lyhyesti myös suunnitel- lut toiminnan muutokset. (YSL 5 § ja 46 §, JäteL 51 § ja 52 §)

Perustelu: Luvan saajan on oltava selvillä toiminnastaan ja sen ympäristövaikutuksis- ta. Ympäristönsuojelulaki edellyttää tarpeellisia määräyksiä toiminnan käyttötarkkai- lusta, päästöjen, jätteiden, jätehuollon ja toiminnan vaikutusten tarkkailusta sekä va l- vontaa varten tarpeellisten tietojen antamista.

Hiihtokeskuksen vilkkaimpina toimintakausina päivittäisellä käyttötarkkailulla va r- mistetaan puhdistamon tehokas toiminta.

Ympäristökeskuksen tehtävänä on kerätä vuosittain lupavelvollisista laitoksista tietoja mm. toiminnasta, päästöistä ja jätteistä. Tiedot tallennetaan ympäristönsuojelun va l- vontajärjestelmään. Tämän päätöksen ja vuosittain valvontajärjestelmään kysyttävät tiedot täydentävät toisiaan ja niiden aikataulut on sovitettu yhteen.

(14)

14.4 Korvaukset ja velvoitteet

Tämän päätöksen mukaan toimittaessa ei jäteveden johtamisesta aiheudu vesistön pi- laantumista eikä siten tästä johtuvaa ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun la in 1 § 1 momentin kohdan 1 tarkoittamaa korvattavaa haittaa.

Korvattavasta vahingoista, joita ei nyt ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus hakea korvausta ympäristönsuojelulain 72 §:ssä säädetyssä järjestyksessä.

Puhdistamon toiminnasta ja jäteveden johtamisesta ei aiheudu kalastolle tai kalastuk- selle vesilain 2 luvun 22 §:ssä tarkoitettuja vaikutuksia, joiden perusteella olisi tarpeel- lista määrätä korvausta kalatalousvelvoitteista tai kalatalousmaksusta.

(YSL 67 § ja 72 §, vesilaki 2luku 22 §, ympäristövahinkojen korvaamisesta annettu laki 1§)

Perustelu: Myöntäessään ympäristöluvan on lupaviranomaisen samalla viran puo- lesta määrättävä toiminnasta johtuvasta vesistön pilaantumisesta aiheutuvat vahingot korvattavaksi. Ympäristölupaa käsiteltäessä voidaan käsitellä ainoastaan korvattavat vahingot, jotka aiheutuvat vesistön pilaantumisesta. Mikäli ennakoimattomia haittoja olisi aiheutunut ennen tämän lupapäätöksen antamista niistä tulisi hakea korvausta ympäristölupavirastolta. Ympäristökeskus ei ole toimivaltainen viranomainen ratkai- semaan ennen nyt annettavan ympäristölupapäätöksen antamista mahdollisesti aihe u- tuvien haittojen korvauskysymystä.

Tarkkailutulosten mukaan jätevesien johtamisesta ei vesistön käytölle ole aiheutunut haittaa. Rauvanlammen ravinnepitoisuuksissa ei ole tapahtunut sanottavaa muutosta eikä lammen rehevyys ole lisääntynyt. Lammen veden hygieeninen tila on ollut hyvä.

Lammen vesi on jätevesien johtamisaikana soveltunut hyvin uimiseen. Lupamääräyk- sessä 2 on asetettu jätevesien käsittelyvaatimus. Käsittelyvaatimus tiukkenee vuoden 2007 alusta. Tiukennetun vaatimuksen saavuttamista varten edellytetään puhdistamoa saneerattavaksi ja sen toimintaa tehostettavaksi. Jätevesien käsittelyn tehostuessa ny- kyisen toiminnan mukainen vesistöön joutuva jätevesikuorma pienenee ja vesistön pi- laantumisriski vastaavasti vähenee.

Kalatalousviranomainen, Pohjois-Savon TE-keskus on lausunnossaan todennut, ettei puhdistettujen jätevesien kuormituksen voida arvioida aiheuttavan haittaa puhdista- mon alapuolisen vesistön kalakannoille ja kalastukselle.

15 RATKAISUN PERUSTELUT 15.1 Luvan tarve

Somparannan jäteveden puhdistamon mitoitusasukasvastineluku on 100. Ympäristön- suojeluasetuksen 1 § 1 momentin 13 a kohdan mukaan ympäristölupa on oltava puh- distamolla, joka on tarkoitettu vähintään asukasvastineluvultaan sadan henkilön jäte- vesien käsittelemiseen. Pohjois-Savon ympäristökeskus on 1.4.2003 antamassaan pää- töksessä ympäristönsuojelulain voimaanpanolain 7 §:n perusteella määrännyt Kaavin kunnan hakemaan puhdistamon toimintaa varten ympäristöluvan.

(15)

15.2 Luvan myöntämisen edellytykset

Ympäristönsuojelulain 42 §:n mukaan ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumis- ta, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalu- eella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapurille tai lähistöllä asuville. Toimintaa ei saa sijoittaa ase- makaavan vastaisesti ja jätehuollossa on käytettävä parasta taloudellisesti käyttökel- poista tekniikkaa sekä mahdollisimman hyvää terveys- ja ympäristöhaitan torjuntame- netelmää. Jätteet on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista eikä aiheuta koh- tuuttomia lisäkustannuksia.

15.3 Luvan myöntämisen yleiset perustelut

Jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kaavin kunnanvaltuuston 31.8.1989 hyväksymässä Maarianvaaran hiihtokeskuksen osayleiskaavassa matkailupalvelujen alueella matkai- luvaunujen pysäköintipaikan läheisyydessä. Alueella ei ole asemakaavaa. Lähin ym- pärivuorokautisesti asuttu rakennus sijaitsee noin 250 metrin päässä puhdistamosta.

Puhdistamo ja jätevesien purkupaikka eivät sijaitse pohjavesialueella eikä niiden ym- päristössä ole suojelualueita.

Puhdistamon vaikutuksia vesistöön on tarkasteltu tämän päätöksen korvauksia ja ve l- voitteita käsittelevässä kohdassa 14.4. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti puh- distamon toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaan- tumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolo- suhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyt- tömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruus- suhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, joka aiheutuisi esimerkik- si melusta, hajusta tai pölystä. Päästöjen ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi annettavat lupamääräykset perustuvat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

16 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 16.1 Luvan voimassaolo

Päätös on voimassa toistaiseksi.

16.2 Lupamääräysten tarkistaminen

Toiminnanharjoittajan tulee 31.8.2013 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Jos toiminnassa tapahtuu olennaisia muutoksia, on uusi lupahakemus laitettava vireille aiemmin. Hakemuksessa lupamääräysten tarkistamiseksi on esitettä- vä ainakin seuraavat selvitykset:

§ Yhteenveto puhdistamon toiminnasta

(16)

§ Tiedot toiminnassa tapahtuneista muutoksista tämän päätöksen antamisen jäl- keen

§ Mahdolliset jätteen synnyn ehkäisemiseksi sekä määrän ja haitallisuuden vä- hentämiseksi tehdyt toimenpiteet ja suunnitelmat

§ Puhdistamon ympäristössä tapahtuneet ja suunnitellut alueiden käyttömuutok- set

§ Selvitys toiminnan vaikutuksista naapureille ja muulle ympäristölle

§ Esitys ympäristökuormitusta ja -vaikutuksia koskevasta tarkkailuohjelmasta mukaan lukien hajupäästöjen ja niiden vaikutusten seuranta

§ Luettelo asianosaisista, joihin toiminnalla saattaa olla vaikutusta sekä heidän yhteystiedot

(YSL 55 § 2 mom)

Perustelu: Luvassa tulee määrätä, mihin mennessä hakemus lupamääräysten tarkis- tamiseksi on tehtävä ja mitkä selvitykset tuolloin on tehtävä, jollei tällaista määräystä ole pidettävä ilmeisen tarpeettomana.

Jätevesien käsittelytekniikassa tapahtuu kehitystä ja muutoksia vuosien aikana, minkä takia lupamääräysten määräajoittainen tarkistaminen on tarpeen.

16.3 Asetuksen noudattaminen

Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassa- olosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava.

17 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 7, 8, 28, 29, 31, 38, 42, 43, 45 - 48, 50, 54, 55, 67, 72 ja 81 §

Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6 ja 36 § Jätelaki (1072/1993) 6- 9, 15, 19, 51 ja 52 § Jäteasetus (1390/1993) 7 §

Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Laki ympäristövahinkojen korvaamisesta (737/1994) 1 ja 5 §

Valtioneuvoston päätös yleisistä vie märeistä ja eräiltä teollisuuden aloilta vesiin joh- dettavien jätevesien sekä teollisuudesta yleiseen viemäriin johdettavien jätevesien kä- sittelystä (VNp 365/1994)

Valtion maksuperustelaki (150/1992)

Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (YMA 1415/2001)

18 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN

Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 300 €. Maksun suuruus pe- rustuu alueellisten ympäristökeskusten maksullisista suoritteista annettuun ympäris- töministeriön päätökseen (1415/2001) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon.

(17)

19 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 19.1 Päätös

Päätös toimitetaan :

Kaavin kunta PL 13

73601 Kaavi Jäljennös päätöksestä:

Kaavin kunta, valvontalautakunta

Koillis-Savon kansanterveystyön kuntayhtymä Itä-Suomen lääninhallitus

Pohjois-Savon työvoima- ja elinkeinokeskus Suomen ympäristökeskus

19.2 Ilmoitus päätöksestä

Tieto päätöksestä (kuulutus) toimitetaan seuraaville:

Maarianvaaran osakaskunta

Muistutuksen jättäneet sekä muut asianosaiset

19.3 Ilmoittaminen ilmoitustaululla ja lehdessä

Päätös julkaistaan Kaavin kunnan ilmoitustaululla ja Pohjois-Savon ympäristökeskuk- sen ilmoitustaululla sekä Koillis-Savo –nimisessä sanomalehdessä.

20 MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Suorite- maksusta voi hakea muutosta erikseen. Valitusosoitus on liitteenä.

Lakimies Maija Toivanen

Ylitarkastaja Kauko Laukkanen

(18)

VALITUSOSOITUS

Liite Pohjois-Savon ympäristökeskuksen antamaan ympäristölupapäätökseen

Valitusviranomainen

Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen.

Valitusoikeus Valitusoikeus on:

1) sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea;

2) rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuo- jelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät;

3) toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät;

4) alueellisella ympäristökeskuksella sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristön- suojeluviranomaisella;

5) muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella.

Valitusaika

Päätös on annettu 10.1.2005. Valitus aika on 30 päivää tästä päivästä tätä päivää lukuun ottamatta.

Valitusaika päättyy 9.2.2005.

Valituksen toimittaminen

Valitus on jätettävä Pohjois -Savon ympäristökeskuksen kirjaamoon.

Käyntiosoite: Sepänkatu 2 B, 70100 Kuopio

Postiosoite: PL 1049, 70101 Kuopio

Telefax: 017 – 788 4701

Puhelin: 017 – 788 4777

Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä (au- kioloaika klo 8.00 - 16.15). Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Pos- tiin asiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille v alitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava:

valittajan nimi ja kotikunta

postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa

päätös, johon haetaan muutosta

miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

perusteet, joilla muutosta vaaditaan

Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmäs- sä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä:

päätös, johon haetaan muutosta alkuperäisenä tai jäljennöksenä

asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomai- selle.

Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valitukseen valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 80 euroa

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

ETELÄ-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy Pirkanmaan ELY-keskuksen jättämän,

Lupamääräyksissä tulee huomioida, että lannan kuormaus-, lastaus- ja kuljetustoiminta sekä lannanlevitys tulee toteuttaa siten, että naapureille aiheutuva hajuhaitta on

Laitoksen toiminnassa tapahtuvista olennaisista muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee riittävän ajoissa ennen toimenpiteisiin ryhty-

Määräyksellä varmistetaan myös se, että pilaantuneen pohjaveden kunnostamista ei aleta tehdä, ilman että siitä on tehtyä pilaantuneen pohjaveden kunnostamisilmoitus

Vahinkotilanteista kuten penkan sortumisesta ja poikkeuksellisista ympäristöpäästöistä ja niihin vaikuttavista tapahtumista on ilmoitettava viipymättä

Perustelu: Hakija on esittänyt, että luvan mukainen pilaantuneiden maa-ainesten ja jäte- materiaalien käyttö Peltomäen käytöstä poistettujen kaatopaikan täyttöalueiden

Toimittaessa hakemuksen ja tämän päätöksen mukaisesti maankaatopaikan toiminnasta ja liikenteestä ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai

Alueen täyttö on toteutettava niin, että toiminnan päätyttyä aluetta voidaan käyttää ase- makaavan mukaisesti urheilu- ja virkistysalueena.. Alueen pohjoisosan täyttäminen tulee