Mietteitä Huittisten Musiikkiopiston taipaleelta
opiskelijat voisivat asua opiskelu-
ajan
kotonaan,eika
ainakaan opiskelupaikkaolisi
vaikeutta- massa opiskelumahdollisuuksia.Musiikkiopisto toimi
aluksiKannatusyhdistyksen
alaisuu-dessa' jonka
puheenjohtajanatoimi rehtori
Raimo Alppiranta.Opisto oli
nimensä mukaisestialueellinen kasittaen
oppilaita Huittisten lisäksi Keikyästä, Vam- pulasta' Punkalaitumelta., Saky-lasta
ja
Köyliöstä. Nkuvuosinamusiikkiopisto oli
todellinen pianotalo; 106:sta oppilaasta 93soitti
pianoaja
13 opiskeli yk- sinlaulua.Aluksi taloudellinen tilanne oli vaikea ja. toisinaan
jouduttiin
toi- mimaan jopa vekseleiden varassa,eikä aina pysfytty
maksamaan edes palkkaa opettajille.Huittisten musiikkiopisto kun-
nallistettiin
1.08. 1974.
Valtuustosuhtautui
myötämielisesti opis- toonja otti
opiston kehittämisen omaksi asiakseen; hankittiin omia soittimia ja oppiaineita oli jo kym- menen. Musiikkiopistossa oli pää-toiminen johtaja ja l5
runti- opettajaa.Rehtori Riitta Riikkilä.
Musiikilla on
merkittävä osaihmisen elämässä. Erityisesti näin joulun aikaan mieli herkisryy jou-
lulauluja
kuunnellessa. Opiston toimintakauden aikana joululau- lut kaikuivat ensimmäisen kerran 29.11.1970.Huittisten
Seudun Musiikkiopiston alkaj aisjuh I assa'joka pidettiin Lauttakylän Yhteis- koulun juhlasalissa.
Director cantus
Eeli
Paavolan( 16.09. 1909- 10.01.19) suuri toive
oli
toteutunut. Perustava kokous pidettiin I 5.09. 1970 Osuuspankil- la.Eeli Paavola oivalsi, että paik-
kakunrialla
sijaitseva musiikki-opisto
rikastuttaisi alueen mu- siikkielämää.Nuoret
musiikin-Etelä-Satakunnan Alueorkesteri, kapellimestari Istvan Vilagi.
34
Matti Murto oli
ensimmäinen vakituinen rehtori vuosinal9l5-
79. Innostavan ja pätevän rehtorin
voi m akkaita kehittami spyrki myk- sia
jarrutti vain kireä
taloudel-linen tilanne. Vuonna
1979opistossa
ei ollut viela
yhtaan vakinaista opettajan virkaa.Musiikkiopisto
rikastutti
kau- punginja koko
alueen musiik- kielämää.l.0l .1979 Kokemäki
tuli
mu-kaan
yhteistyökumppaniksi jaHarjavalta
l. 10.1980. Samana wonna musiikkiopisto sai viulun' pianon sekä yhdistetyn teorian ja säveltapailun opettajien vakinai- set viratja
rehtoriksi allekirjoit- taneen. Vuonna 1982 muutettiin omiin toimitiloihin vanhaan kau- pungintaloon.,jolloin
työviihty- Etelä-Satakunnan Alueorkesterin jousistoa.vyys, tiedonkulku
ja
oppilaiden motivaatio paranivat.Vuonna 1988 opisto sai tunnus- tusta myös valtiovallan taholta,
jolloin
päästiin lakisääteisen val-tionosuuden piiriin.
Musiikki- opistoon perustettiin kahdeksan (8) uutta virkaaja näin
opiston kehittamistyölleoli luotu
puit-teet.
Tä11ä hetkellä
on
kaikenkaik- kiaanyli
kolmesataa (300) oppi- lasta,,joista
valtaosa opiskeleemusiikkikouluosastolla. Noin nel- jakymmentä
(40) oppilasta
on musiikkiopisto-osastolla. Lisäksiovat
aikuisosasto, soitinvalmen-nus- sekä
musiikkileikkikoulu- osastot.Tänä syksynä Säkylään perus-
tettiin
opetuspistenoin
neljälle- kymmenelle (40) oppilaalle. Lu- kuisien konserttien lisäksi oppi- laitamme esiinfyy monissa juhla- tilaisuuksissa alueellamme.Etelä-Satakunnan Alueorkes- E,telä-satakunnan Alueorkesterin lyömäsoitinryhmä.
teri
kapellimestarinaan Istvan Vilagi on tehnyt opistoamme tun- netuksijo [Jnkaria ja
Saksaa myöten.Opistossa
toimii
lisäksi Puhal- linorkesteri,, Juniorijouset viulun-soiton lehtori Andres
Laaninjohdolla
sekä pienempiä yhtye- kokoonpanoja.Useat kymmenet oppilaamme
ovat
antautuneetmusiikin
am-mattilaisiksi ja
tunnetuimPia heistä suurelle yleisölle lienevätJukka Perko, Ilpo
Murtojärvi, Tapio Liinoja, Jukka Ruusumaa jatämän vuoden
tangokuningatar Saija Varjus.Opetus tapahtuu pätevien oPet- tajien johdolla ja on tavoitteellista tutkintoineen
ja
todistuksineen.Musiikkiopinnot on aloitettava
varhain' mikali aikoo
antautuamusiikin
ammattilaiseksi. Mu- siikkiopisto-os aston suo ritettu aanoppilas yleensä
pyrkii
ammatti-opintoihin joko
Sibelius-Akate- miaan tai konservatorioon.Huittisten musiikkiopiston puo- lesta toivotan
kaikille
lukijoille Jouluiloaja
-rauhaa!Riitta Riikkilä