• Ei tuloksia

Mietteitä Huittisten musiikkiopiston taipaleelta · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Mietteitä Huittisten musiikkiopiston taipaleelta · DIGI"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

Mietteitä Huittisten Musiikkiopiston taipaleelta

opiskelijat voisivat asua opiskelu-

ajan

kotonaan,

eika

ainakaan opiskelupaikka

olisi

vaikeutta- massa opiskelumahdollisuuksia.

Musiikkiopisto toimi

aluksi

Kannatusyhdistyksen

alaisuu-

dessa' jonka

puheenjohtajana

toimi rehtori

Raimo Alppiranta.

Opisto oli

nimensä mukaisesti

alueellinen kasittaen

oppilaita Huittisten lisäksi Keikyästä, Vam- pulasta' Punkalaitumelta., Saky-

lasta

ja

Köyliöstä. Nkuvuosina

musiikkiopisto oli

todellinen pianotalo; 106:sta oppilaasta 93

soitti

pianoa

ja

13 opiskeli yk- sinlaulua.

Aluksi taloudellinen tilanne oli vaikea ja. toisinaan

jouduttiin

toi- mimaan jopa vekseleiden varassa,

eikä aina pysfytty

maksamaan edes palkkaa opettajille.

Huittisten musiikkiopisto kun-

nallistettiin

1.08. 197

4.

Valtuusto

suhtautui

myötämielisesti opis- toon

ja otti

opiston kehittämisen omaksi asiakseen; hankittiin omia soittimia ja oppiaineita oli jo kym- menen. Musiikkiopistossa oli pää-

toiminen johtaja ja l5

runti- opettajaa.

Rehtori Riitta Riikkilä.

Musiikilla on

merkittävä osa

ihmisen elämässä. Erityisesti näin joulun aikaan mieli herkisryy jou-

lulauluja

kuunnellessa. Opiston toimintakauden aikana joululau- lut kaikuivat ensimmäisen kerran 29.11.1970.

Huittisten

Seudun Musiikkiopiston alkaj aisjuh I assa'

joka pidettiin Lauttakylän Yhteis- koulun juhlasalissa.

Director cantus

Eeli

Paavolan

( 16.09. 1909- 10.01.19) suuri toive

oli

toteutunut. Perustava kokous pidettiin I 5.09. 1970 Osuuspankil- la.

Eeli Paavola oivalsi, että paik-

kakunrialla

sijaitseva musiikki-

opisto

rikastuttaisi alueen mu- siikkielämää.

Nuoret

musiikin-

Etelä-Satakunnan Alueorkesteri, kapellimestari Istvan Vilagi.

34

Matti Murto oli

ensimmäinen vakituinen rehtori vuosina

l9l5-

79. Innostavan ja pätevän rehtorin

voi m akkaita kehittami spyrki myk- sia

jarrutti vain kireä

taloudel-

linen tilanne. Vuonna

1979

opistossa

ei ollut viela

yhtaan vakinaista opettajan virkaa.

Musiikkiopisto

rikastutti

kau- pungin

ja koko

alueen musiik- kielämää.

l.0l .1979 Kokemäki

tuli

mu-

kaan

yhteistyökumppaniksi ja

Harjavalta

l. 10.1980. Samana wonna musiikkiopisto sai viulun' pianon sekä yhdistetyn teorian ja säveltapailun opettajien vakinai- set virat

ja

rehtoriksi allekirjoit- taneen. Vuonna 1982 muutettiin omiin toimitiloihin vanhaan kau- pungintaloon.,

jolloin

työviihty- Etelä-Satakunnan Alueorkesterin jousistoa.

(2)

vyys, tiedonkulku

ja

oppilaiden motivaatio paranivat.

Vuonna 1988 opisto sai tunnus- tusta myös valtiovallan taholta,

jolloin

päästiin lakisääteisen val-

tionosuuden piiriin.

Musiikki- opistoon perustettiin kahdeksan (8) uutta virkaa

ja näin

opiston kehittamistyölle

oli luotu

puit-

teet.

Tä11ä hetkellä

on

kaikenkaik- kiaan

yli

kolmesataa (300) oppi- lasta,,

joista

valtaosa opiskelee

musiikkikouluosastolla. Noin nel- jakymmentä

(40) oppilasta

on musiikkiopisto-osastolla. Lisäksi

ovat

aikuisosasto, soitinvalmen-

nus- sekä

musiikkileikkikoulu- osastot.

Tänä syksynä Säkylään perus-

tettiin

opetuspiste

noin

neljälle- kymmenelle (40) oppilaalle. Lu- kuisien konserttien lisäksi oppi- laitamme esiinfyy monissa juhla- tilaisuuksissa alueellamme.

Etelä-Satakunnan Alueorkes- E,telä-satakunnan Alueorkesterin lyömäsoitinryhmä.

teri

kapellimestarinaan Istvan Vilagi on tehnyt opistoamme tun- netuksi

jo [Jnkaria ja

Saksaa myöten.

Opistossa

toimii

lisäksi Puhal- linorkesteri,, Juniorijouset viulun-

soiton lehtori Andres

Laanin

johdolla

sekä pienempiä yhtye- kokoonpanoja.

Useat kymmenet oppilaamme

ovat

antautuneet

musiikin

am-

mattilaisiksi ja

tunnetuimPia heistä suurelle yleisölle lienevät

Jukka Perko, Ilpo

Murtojärvi, Tapio Liinoja, Jukka Ruusumaa ja

tämän vuoden

tangokuningatar Saija Varjus.

Opetus tapahtuu pätevien oPet- tajien johdolla ja on tavoitteellista tutkintoineen

ja

todistuksineen.

Musiikkiopinnot on aloitettava

varhain' mikali aikoo

antautua

musiikin

ammattilaiseksi. Mu- siikkiopisto-os aston suo ritettu aan

oppilas yleensä

pyrkii

ammatti-

opintoihin joko

Sibelius-Akate- miaan tai konservatorioon.

Huittisten musiikkiopiston puo- lesta toivotan

kaikille

lukijoille Jouluiloa

ja

-rauhaa!

Riitta Riikkilä

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Vireästi toimiva Museo- ja kotiseutuyhdistys järjesti Huittisten päivillä klimp- pisoppatarjoilun ja leikkikalunäyttelyn lisäksi kotiseutuiltaman, jossa eläke- läisten

Syksyllä 1923 johtokunta keskusteli lämmittäjän ottamisesta koululle, koska tätä asiaa oli kierto­. kirjeellä kehoitettu

Virkanaiseksi Mendelin ryhtyi vuonna 1906, samana vuonna kuin hänen äitinsä kuoli.. Hän toimi

Tämän päivän toimista Ukko Karstu on sitä mieltä, että ainakin Himmeli on väärä talo väärässä paikassa. Karstula tulisi kyllä toim een pienemmälläkin

sen päälle, tulee siihen jää, joka estää weden sywemmnltä kylmenemisen. Näin saapi se pitää paljo lämmintä, niin- kuin tuimakin wesi, aina tulewaan kewääsen, jolloin ei

tassa kaunis luonto vaihtelevine mai- sem ineen, m utta siihen ei enää osaa kiinnittää huom iota.. M enee mihin

VPK:n poikaosasto on perustettu jo vuonna 1937 joka nykyisin toimii nuo- riso-osaston nimellä ja siihen ovat ter- vetulleita myös tytöt. Eräissä nuoriso- osastoissa

[r]