Mietteitä katowuosista Suomessa · DIGI

Momosistll Suomessa.

Kirjoitti

A.

Mlluuiucli.

Maawiljelyskoulun opettaja.

Palkittu Suomalaisen Kirjallisuudcnseurau Helsingissä kmkeinuualla palkinnolla, _{lU p,} Maalisk. l8«0.

„Alta tuota peljätköhön, cltöhot ^jaloturohot:

»viittä kuutta hallawuotta, seitsentä wesiteseä".

Suomat, sananlasku.

Kuopiossa,

painettuP, Aschanin ^{ja kumpp,} kirjapainossa, IBLU.

Herra ^{Öwersti ja Ritari}

Otto Furuhjelmille,

Impiiin^tur: joka uiin kiitettäwällä ja

esnnerkillisellä

uhrauksella,

tässä Suomeukausalle

ⁿⁱⁱⁿ

sangen tärkeässä asiassa

^on

ensinnä

^{nämä kysymykset}

katowuosista

^nostanut,

nöyrällä

kiitollisuudella

omistaa uämä

roäbäiset

^alku-

mietteet

asiassa

Kirjan tekijä.

Ruwetessani tässä antamaan mietteitä ja selityksiälatowuo-

sien ^syistä ja niiden poistamisesta, täytyy jo edeltä muistuttaa, ettei tässä ^ole tarkoituksena mikään aiwan uusien, eli ennen tietä- mättömien seitlain ilmi-antamiuen, sillä ⁿⁱⁱⁿ usein sattuwaiset

kuin katowuodet Suomessa ^{owat olleet,} niin tutut ja tietyt owat

lähes kaikki niiden syytkin sekä ^wielä useammat warokcinottin, waikka>^— Jumala paratkoon >^— näitä ei ole aina waariinotettu.

Tarkoitukseni ^{on waan} terrassaan yhteen lo'ota mainittuja asian-

haaroja muistutukseksi maamiehillemme, ^{ottamaan parenipaa waa-}

ria kaikista keinoista katowuosien poistamiseksi eli wähinnäkin ^lie- wentämiseksi

sen

surkeita seurauksia. ^Kirjaiseni tarkoitus ei siis

ole ^antaa oppineille uusia luwunlasknja ja perustuksia. Se on mielestäni katowuosien asiassa^kaikista suurin ^{woitto, jos} saisimme maamiehiämme kehoitetutsi ^parempaan maanwiljelykseen.

Täydellisemmän järjestyksen wuotfi ^täytyy tässä siis ^lyhim- mittain mainita monista ennen johywin tunnetuistakin seikoista.

Mutta tuin tatowuosiiu on niin monen monia syitä, niin elköön kukaan luulko, että niitä kerralla kaikkia saisimme muistaneeksi.

Waan asian ^tärkeyden touoksi olen kuitenkin tässä ryhtynyt näitä

aluksi kokoamaan, toiwossa, että kunnioitettawat lukiat hywäntah-

toisesti tckewät maamme sanomalehdissä mnistutuksiansa ^{ja lisäyk-} siänsä ^tähän, niin että toki titlewina aitoina saisimme ^nämä asiat kansallemme ^mitä sclteimmiksi.

että koska katowuosien poistamiseen, yhdellä sanalla

sanoen

^{ei oi-}

keastansa ^{tarwita muuta kuin} maawiljelyksen ja talous-

asiain parempaa järjestämistä, waan kuin nämä juuri owat niin monihaaraset ^jaawarat asiat, niin on

mahdotoin

^ru-

weta tämmöisessä kirjassa koko maawiljelys- jatalous-oppia pe- rinpohjin selittelemään. ^Täytyy siis waan lyhimmittäin ^mainita

näistä ^ja siihen siaan

kehoittaa

niaamiehiämme hakemaan Parem- paa tietoa ja kokemusta

huonolla

^{kannalla olewain} maawiljelys-

asiaimme

Parantamiseksi ^ja samalla ^myös katowuosien tuntumatto-

maksi saamiseksi. ^Alkaakin tähän ^olla jo tästäpuoleen wähitellen parempaa tilaisuutta, kuin maanviljelyskouluja ja yhteyksiä on pe- rustettu ja perustetaan joka maakuntaan. Tämä todistaa uuden ajan talous-asiaimme suhteen ^olewan tulossa. ^{Seuratkaatwaan} maamiehemme lämpimällä mielellä näitä kaikkia, niin ^pääsemme parempaan »varallisuuteen ^{jakatowuodct tulewat} tuntumattomiksi!

Tämä on hartain ^toiwo

Mietteitä tatowuosista Suomessa.

Tutkiessa katowuosien

^syitä,

tekisi

^mieli

ensinnä saa-

maan jotain tietoa niiden järjestyksestä, jossa nämä

koh-

taawat kutakin maaupaikkaa. Tästäseuraasi, paitsi muuta,

sekin

^{etu, että}

woitaisiin

^{johonkin määrään edeltäpäin ar-}

watakatowuoden tuloa ja

siis

^olla

waroissansa

^kaikilla

mah- dollisilla

^keinoilla wastustamaan

sen waikutuksia.

^Mutta

tähän

tarpeellisia waariinottoja puuttuu meiltä

lähes

^koko-

naan. Owatkin nämä

waariinottamiset

^{jotenkin tukaloita ja}

epätasaisia:

sillä katowuosiin

^{on niin monen monia syitä.}

Ia yhdessä paikkakunnassa woipi tulla

surkein katowuosi samalla

^{aikaa kuin}

toisissa

maakunnissa, jopa naapuri- pitäjissä ja

taloissa saadaan

^kaikkein

hedelmällisin

^wilja-

wuosi. Ensikatsannossa

^näyttää

siis

^milt'ei

mahdottomalta, saada

^jotakin

suhtaa katowuosien

järjestyksestä.

Kuitenkin,

jos olis meillä tarpeellisia

tarkastuksia

^{ja muistoon kirjoi-}

tuksia useammilta

wuosi-sadoilta, kustakin paikkakunnasta

eriksensä, niin

woitaisiin

^niistä

saada

hyödyllisiä ^opetuksia

katowuosien

järjestyksestä: sillä, niinkuin kaikella luonnon waltakunnassa, täytyy

katowuosillakin

^olla joku järjestys.

Tämän Kirjoittajalla.

Kuopiossa Tammikuussa ^{w. 1860.}

Jos kuinkakin

suuri

^hyöty

olisi

^tämän järjestyksen tietämisestä, niin täytyy meidän

se

^{kuitenkin jättäätule-}

Wille ajoille, kuin emme tiedä löytywän

tähän

tarpeellisia muistoonkirjoituksia,

niin

täydellisiä kuin pitäisi. Tämän, niinkuin ^monen muunkin

ilmastollisen

^{j. n. e.}

asian suh-

teen ou

meillä

toiwo tulewiua aikoina

saada merkillisiä

opetuksia niistä

ilman-alallisista tarkastuksista

(Klimatolo- gisia obferwationer), joita Suomen

tiedesenran

^{toimesta jo}

sitte w.

^{1846 ou alettu ympäri Suomenmaan}

tehdä.

sien

^{wiime ajoilla tulleen paljoa}

tiheämmiksi

^{kllin ennen,}

huouonnuan

maanwiljclykscu aikana; waikka

itse asia

^on

peräti toisinpäin. Syy on siinä, ettei kaikki

entiset

^kato-

wnodet ole tulleet ajantietoon pannuksi.

Herra

^{A. Wa-}

relinksen tekemässä

^kirjassa: "Kertomus Tyrwään pi- täjästä"

sSnomi ^w.

^{1854) ou}

hankittu

ruistynnyrin hiutoja Tyrwäällä, joiden tallenteen

katsoen

^{woipi päättää}

siellä

^olleen

katowuosia ^ww.

^{1675, 1681, 1695—96}

97, 1709, ^1726, 1749, 1756, ^1762, 1769, ¹⁷⁷⁵ 76, 1785, 1788, 1831, ^{1845 (? 44) «).}

Se ^ei

maksa

^peylstaa

^mitään tutkintoansa niihin waillinaisiin

tarkastuksiin, joita meillä

mahdollisesti saattasi

^{löytyä. Niiden} nojalla tehdyt

entiset

^{päätökset ei-}

wät myös näy pitäwän ryhtiänsä.

Mainitsen tässä

^joita-

kuita

esimerkkiä..

Aikakirjassa ^Snomi

w.

1857,

siww.

^{176 ja 177}

on ^taas

wähän

^{tietoja Marttinan pitäjästä,} waikka näitä pidetään hywin punttuwaisina. Mitä kniteukin ^on tietoon saatu, ^{uiin on}

mainitussa

^{pitäjässä ollnt:}

Herra

^M.

Weckström sanoo: "Pitemmän

^{ajan koke-}

mns

on näyttänyt, että

katowuosi

^{luullaan fattuwan joka}

7mteuä wuoteua, niin että

seitsemässä wnodessa

^{3 pidetään}

olcwan hywiä, ³

keskinkertaisia

^{ja 1 tuottawan katowno-}

den eli

toisilla

^sanoilla,

huonot sadot

^{palajawat aika-}

kansittain

^{10 eli 12} wlloden perästä, ja joka ⁵¹

wnosi

on huonompi kaikista

edellisistänsä.

^{Niin oli}

esim.

^wuo-

sina

^{1762, 1772, 1793—94}

suuri

^{nälkä, ja wuodet}

1804, 1815—16, 1825—26,, 18Z6—37, ¹⁸⁴⁵

huo-

noja" Josko tämäkin on jo

itseänsä

^{wastaan sotiwa,,}

niin ettei päätökset

esimerkkein kanssa

käy hywin yhteen,, niin

sen

kirjawampaa jälkeätulee näistä

katowuosien wuosi-

lnwnista, milloin muka owat sattuneet, jos ^niitä eri pai- koista ruwetaan yhteeu wertailemaan.

noin

w.

1575,

katownosi

ja karjanrutto,

w.

^1595, kowa

katowuosi

^{ja nälkä,}

W. 1601 ja 1602,

kauhia

^{nälkä yli koko Snomen,}

w.

1603 ja 1604, kowa rutto näljän perästä; pel- toja turmelirakeet,

w.

1604 ja 1605, karjanrutto,

w.

1605,

katownosi

yöhalloista,

W. 1617, wiljanturmeli rakeet jaraukka-sateet,

ro. 1618, karjanrntto;

suuri

kurjuus pitäjässä,

w.

1628, yltä-yleiueu

katowuosi

^{hallasta; nälkä.}

w.

1630, wiljan tnrmeli rakeet jarankka-sateet; kau-

hia

^{nälkä pitäjässä,}

Virsikirjamme "Ajautiedossa" on merkitty

seuraawia katowuosiksi: ^ww.

1690, 1695—96—97, ^{1769, 1834}

—35, 1814 ja ^1856. Tästä

katsoen luulisi

^katowuo-

w.

¹⁶³⁰ ja 1631, kulkkutauti ja rutto,

W. 1696, kowa

katownosi

^{jauälkä yli} koko Suoiueu.

Sitte taas alkupuolelta

w.

1700-lukuapuuttuu muis- toon-kirjoituksia; mutta

Katso: „Ai!tecknina,ar i Landthiishalloingen uti ^alpha-

betisk af ^M. Wcckström" siw» ^{333 j,} stiu'. _5)Katso »iimtctyn kirjan siww. ^{IL!) ja NO,}

w.

1750, oli kowa

katowuosi

kuiwuudesta,

w.

1754, märkyys wahiugoitti kaswuja wähän,

w.

_1755, hywin

huouo

wuodentulo,

w.

1756, kowa katowuosi,

W. 1779, kowa

halla

^{jakuiwuus *),}

w.

_1781, wuoden tulo hywiu huono,

w.

^1783,

huono

^{wuoden tulo,}

(w. 1789, rukiin ^tulo hywin runsas),

w.

1793,

katowuosi muutamissa

^paikoin,

w.

_1797,

katowuosi sateesta hedelmöimisen

^aikana,

w.

1798, kowa

katowuosi

³ halla-yöstä

hedelmöimi-

sen

^aikana,

sekä

kuiwuudesta.

Sitte taas tältä

wuosisadalta

^{ei ole} tietoja muusta, kuin että

w.

_1851, 9 p.

Heinäkuuta

^teki

halla suuren wahin-

gon ja että

w.

_{1853, oli kowa}

heinän

^{puutos jään}polttamisesta jakuiwuudesta.

Lopuksi

sanotaan samassa

kirjoituksessa: "Merkillistä on, että loppu 3:mea

wuosisataa

perätyksin, nimittäin

ww.

1595, 1696 ja ¹⁷⁹⁸ kowa

katowuosi

^on

kohdannut

^Suo-

men asujamia; keskimäinen oli kaikkein kertomusten mu- kaan

kauhistawainen seurannoiltansa".

Oulun

Wiiklo-Sanomissa ^w.

^{1852 N:o}

15:ssa

^ou

wertailuja "wäestöstä Kajaanin

kihlakunnassa,"

jossa lopulla

sanotaan:

"Merkillinen

asia

^on

se

^kieltä-

mättä, että kowat ajat ^owat Kajaanin

kihlakuntaa

^{4 ker-}

taa perätysten 21 wuoden wäli-ajan

Päästä

kohdanneet,

«) Warmaan kesähalla: ^{sillä syyshallat} woiwat olla enemmittäin waan mällinä wuosina. ^Syistä kesähallaan kuiwina »vuosina tulee tässä

kirjassa etempänä selitettäwäksi. Kirjan tekijä.

nimittäin

wuosina

^{1770, 1791, 1812 ja 1833 (1832).}

Väliaitoina kirkonkirjoissa ei ^ole

semmoisista surkeuksista

mitään muistntettn".

Näistä

edellisistä harwoista esimerkkilöistä

^{näkee, ettei}

kaikki

katowuodeksi scmottawat

^{ole olleet yhteisiä kaikille}

paikkakunnille ja senkin, ettei näistä wielä ^ole woitu

saada

mitään warmaa yhteistä

selkoa katowuosien

^{kaiwatusta jär-}

jestyksestä. ^{Luulenkin tämän}

asian suhteet

^olewcm

haetta-

wat enemmän

mutkallisella

^tawalla.

Mutta ^en tuulellaan tätä järjestyksen tietämistäniin peräti tarpeelliseksi, waan

siihen siaan

^{olkaamme joka}

wuosi

warustetut tätä tietämätöintä katowuotta kuin kuole- mat» wastaan ja

ahkeroikamme

^kaikilla

mahdollisilla

keinoilla poistaa koko

katowuosia

^janiiden

smkeita seurauk- sia.

^{Se outin tämän}

asian

^{luonnossa, ja kokemus}

sen

jokapäiwä todistaa, ^että

ihmisille

^on

mahdollista saada

^{katowuodet jotenkin}

tuntumattomiksi. Eihän

^nyt

wiime- ^{ja tämän}

wuosisadan katowuosina

^{ole enää, niin-}

kuin

wuosina

^1695—169? "ainoasti Turun hippakun-

uassa

^60,371

^henkeä

oli kuollut nälkään jaruttoon" ^*).

Ei myöskään wiime-ajoilla ^{ole enää} tapahtunut wiljan

hinnassa

ⁿⁱⁱⁿ

suuria

^ja

äkillisiä muutoksia

^{kuin ennen,}

jolloin ei

saattanut

löytyä wilja-waroja

maassa

^lo'om-

massa,

eikä ^{tiet ja} kulkuueuwot wielä olleet

senkään- moisessa laitoksessa

^{kuin ne nyt jo owat, waikk'ei ne wielä}

nytkään

kehua

^kestä.

Esimerkiksi

^{tästä wiljan}

hintain

epätasasuudesta

entisinä

^aitona

saan

^{mainita, äsken nimi-}

tetyn

herra Wareliulsen

^{kirjan mukaan,}

siw.

^168—170,

että Tyrwäällä

w.

₁₆₈₃

maksoi

ruistynnyri ⁸ taalteria kuparissa (1 rupl. 28 kop. hop.) ^mutta

w.

1698 jo ¹⁵

") Katso ^{„Ajanlicto Turun}kaupungista" siw. ^31.

taalteria ⁽² rupl. 40 kop.) Samate

w.

1714

maksoi

ruistynnyri ainoasti 7 taalteria (1 rupl. 12 kop.) mutta

w.

1726 jo 45 talt. (7 rupl. 20kop.) joka

siihen

^aikaan

on ollut

iso raha.

^{Sitte taas}

^w.

^{1738 laski}

se

^{12 taal-}

teriin (1 rnpl. 92 kop.) W. ₁₇₇₆

maksoi se

^{taas 48—}

54 talt. ⁽⁷ rnpl. 68 kop. 8 rupl. 64 kop.) kuin

sii- hen siaan

^jo

seuraawana ^wuonna

^{(1777) ei}

_maksanut

muuta kuin ² ja

2V? riksiä

^{(2 rnpl. 88 kop. ja 3rupl.}

36 kop.) Wiime wnosikymmeninä

siihen siaan

^{on ruis-}

tynnyrin

hinta

^{kiepuunt 4 ja6} hopiaruplan wälillä. Kal- lein wiljan hinta, _{kuin wiime}

katowuosina

^{kuultiin, oli}

tammikuussa ^w.

^{1857, jolloinkerrotaan janhoknlin}

maksa-

neen Kemijärwellä 17 ja Kuolajärwellä 16 hop. ruplaa").

Muuten oli

silloinkin hätäisemmissä

^paikoissa rnistynnyrin

hinta

^{noin 10 ja 12}

se ^on,

toistawertaa kalliimpi tawallisnnttansa,

siihen siaan

^kuin

äskeisissä

^Tyrwään

esi- nlerkiksi ^otetuissa

^{hinuoissa, 134 wnotta sitte, oli yli 6}

kertaa kalliimpi kuin moniaita

wuosia sitä

^{ennen. Näinä}

owat

ilahnttawia todistuksia

^{meidän ajallemme}

sekä

^wielä,

enemmän tnlewaifundelle.

Katowuosiksi

^yleensä

kutsutaan

^niitä

wnosia

^kuin

Wiljan sato, ^jokokokonaan, ^eli

suurimmaksi osaksi

^turmeu-

tuu sopimattomain ilmain liian märkyyden, liian kuiw^uuden

tahi

^{liian kylmyyden} waikutuksesta, eli

toisin sanoen:

^{syistä, jotka eiwät ole}

ihmisen

^wallassa,

eli

estettäwissä.

^Näitä

kutsun tässä

^kirjassa

katownosien piill-syitsi.

Mutta niitä ^on Wielä

toisia

syitä, jotka ajan- oloon tekewät suurempia wahingoita

maamiehen

^wiljawa-

roille

sillä

että ne owat jokawuotiset. Näitä sopii nimit- tää

katownosien

syrjii-syitsi. Kuin

katowuosien

^{syitä ker-}

ran ruwetaan tutkimaan, niin

silloin

^{ei myös}

saa unhot-

taa näitäkään syrjä-syitä.

.

Näistä ^pää- ja syrjä-syistä

katownosien asiassa

^{ei kui-}

tenkaan käy

eri-osissa selittäminen: sillä

^newaikuttawat toinen

toisiinsa monessa kohdassa.

^On

siis

^{otettawa joku}

muu perustus niitä jakaessa.

Paraaksi

^lnulen

tässä

^kirjai-

sessa

^{jakaa nämä niin, että puhutaan}

katownosien

^syistä

ja

waikutuksista sekä

warokeinoista:

I:ksi.

Wiljain kaswaessa,

2:ksi.

^Wiljain korjaamisessa, ja Ulkomaidenkin jo enemmän edistyneetriennot todista-

wat

sitä samaa

^{ihmis-älyn woimaa}

katownosia

poistaessa.

Heidän

^paremmat lulkuueuwot, rantatiet ja höyryt

saatta-

wat toimeei: wiljan j. m.

s.

^{pikaisen ja}

_tasaisen

^lewiämi-

seu,

josta

senraa tasafemmat

^{hinnat, eikä pääse pnutos}

tnntnmaan katownoden

kohdatessakaan.

Rahanpuutteen ai- kana

sattuwa

^hywä

wuosi

^{on nähty}

semmoisissa

^paikka-

kunnissa

^tuottawan funremman

halwennukscn

^{wiljankeski-,}

hinnasta, kniu joku

katowuosi

woipikaan kallistaa.

3:ksi.

Wiljain säilyttämisessä ja käyttämi- sessä, ^ja

sitte

4:ksi.

Mietteitä muista

erinäisistä

^keinoista,

joiden kautta wälttämättömäin kato-

wuosien seurauksia

koetaan liewentää.

")Katso Suometar N w.

elämälle. Kylmä, lako, ruoste,

huouot

^{jywät ja kaiken-}

laiset

taudit, syöpäläiset

sekä rikka-ruohot

^johtaawat

alkunsa

liiasta märkyydestä, waikka

toiselta

^puolen

kohtuulliuen

kosteus ^on kaswuin elämälle

warsin

tarpeellinen.

Katowuosien

^syistä,

wailututsistll

^ja

waruleinoista

wiljain

tllswaessli.

Kaikenlaisille

^{wiljoille ja} juurikaswnille

kaswaessaan saattaa

^turmiowa,

toisin wuosin

^ja

toisin

^{paikoin, kaswn-}

elämälle sopimattomat ilmat j. m.

s., esimerkiksi:

I:ksi.

^{Liika märkyys,}

Koska weden toimitus

kaswu-elämässä

^{on niinmoni-}

puolinen, niin mainitkaamme niistä tärkeämpiä tässä, tul-

laksemme

^paremmin ymmärtämään,

missä tilaisuuksissa se

sitte

woipi liikana wahingolliseksi muuttua.

2:ksi.

^Liika

kuiwuus,

3:ksi.

^{Liika kylmyys,}

Rohwessori Saksenin

maawiljelys- ja

metsä-akate-

miassa Tharandissa herra

^{I. A.}

Stöckhardt sanoo:

4:ffi.

^{Rakeet, tuulet ja myrskyt,}

s:ksi.

Syöpäläiset, "Palwelukset, joita

wesi

tarjoaa kaswuille, ^{owat mo-}

uiuaisesta

^{laadusta; tärkeämmät owat}

seuraawaiset:

6:ksi.

Sopimaton kylwö-aika jatapa, ja

syys-

wiljalle wielä erittäin: ^3). Se ^on

suorastaan

elatus-aine kaswuille.

Se nimittäin antaa niille molempain

alkuaineitensa

^kautta

sen

^hapeen ja wedyn, jota kaswut

elollisiksi aineiksensa

(jotka owat hape, wety,

hiili

^{ja tuko)}

tarwitsewat. Puh-

das

wesi

^{on näistä}

kahdesta kemiallisesta

alku-aineesta niin, ^että

se ^sisältää

^{11,098 paino-osaa wetyä ja 88,9N4}

paino-osaa hapetta.

Wedessä

^{owat nämä molemmat}

kaasu-

lajit

kemiallisella

^woimalla

sakentuneet

märkyydeksi. ^Kas- wuen

sisällä

^{tulewat ne}

saman

woiman kautta yhdistetyksi yhden eli molempain niiden

toisien

edellä mainittuin alku- aineiden (hiilen ja tukon)

kanssa

^ja

sakentuwat

^kiin-

tiöiksi

kappaleiksi, puu-aineeksi, tärkkelykseksi, pihkaksi, kaswu-liimaksi,

siemen-walkuaiseksi

^{j. n. e.} Kaswut woi-

wat

saada itsellensä

tämän weden joko^maasta eli ilmasta^**),

7:ksi.

^Sulaan

maahan

^lumen

sataminen,

ja

B:ksi. Kewät-routa

ja

ahawat.

Woisi

^{kyllä wielä syyksi}

sanoa ^huonon,

^sopimat-

toman maanwiljelemisenkin; mutta kuin tämä on

suurin syy

kaikkein muiden syiden enemmälle waiknttami- selle, jakuin paremman _ja

soweliaan

maanwiljelemisen ja

neuwoittelemisen

kantta muiden syiden

waikutukset

^johonkin

määrään woidaan poistettaa, niin _tulee

siitä itse kussakin

paikassansa

maiuittawaksi.

I. Liika märkyys.

Liian märkyyden syyt wiljeltäwien kaswuen

haitaksi

owat

kahtalaiset. Tahi sitä sataa liiaksi, tahi

^{taas on}

wiljeltäwä maa

itsestänsä

^märkä,

lähteinen

^ja

"wesi-

itkuinen," niinkuin

tawallisesti semmoisesta sanotaan.

^Mo-

o)Katso- „Landtbmk«lemien Lättfattligt framställd afI. A. Stöck- haidt" ^II

osa.

siwu ^{l«4 j.n. e.}

«") Maasta juurillansa ja ilmasta lehvillänsä.

Kivjan tekijä.

jossa ⁿⁱⁿⁿ

waihettelewissa inäärissä

^on wesihöyryä. Il-

man

sitä tarwitsee

^kaswut

suuren

paljouden wettä, joka

"mehuua"

eli kaswu-weteuä läpituukee

heidät

^{ja jokapois-}

höyryämisellä ja takasi-imeytymisellä aina nndistetaanniin kauwan kuin kaswu elää. Tätä wettä on

usiasti

^{70, 80}

ja ⁹⁰

sadannesta

tuoreiden kaswuen painosta.

Wesi

woipi liuwottaa

sekä

^{kowia että}

kaasumoisia

^aiueita

ja liouneena eli

sulaneena

^{woiwat ne weden}

kanssa

^tulla

kaswuen

sisälle

^ja

siellä

lewittäidä kaikille puolille. Kas- wut pidättäwät näistä waan niin Paljo kuiu

tarwitsewat;

luutta liian ^weden höyryttäwät ^eli hengittäwät ne ulos jälleen. Kaswut ottawat ainoasti hywin hoikennettnja liuwotnksia,

liuwotuksia

^jolla

sisältäwät

^{100- jaa 1000-}

wertaa wettä.

d).

Wesi

^auttaa wnlmistumaan kaswnn ela- tus-aineita ja tekeytymään niitä yhtäläisiksi.

Se on:

se saattaa

^{juoksewaan tilaau ne} elatus-nineet, jollakowana peltomaan

mullassa

^ja

kiwi-aineissa

^owat,

sillä-

tawalla, ^että

se

^{tuottaa ja}

woimassa

^pitääue

kaksi

kemiallista tapausta:

muhentnmisen

^ja lahoomiseu, jotka

sowittawat

tämän muutoksen,

sekä

^liuwottaa

^samalla

^ue

näissä

^ole-

wat kaasn-lajit ja

suolat,

ja tarjoaa ne

sulaneena

^{eli juok-}

sewana

laswujen jmmlle.

s).

Wesi

^{tekee maan}

terweellisemmäksi

^olo-

paikaksi kaswuille, mutta

luonuollisesti

^waan

silloin

kuin

sitä

^ei

siinä

^ole

liiaksi.

^{Se auttaa ilman}

waihetusta

maassa: sillä se

^{pois ajaa}

entisen

pilautuneen ilman,

sa-

teena

maahan

wajotessansa, ja jättää ^taas höyrynä jälleen ilmaau

noustuansa s

^{eli sala-ojain kautta maan läpi men-}

tyänsä), tilaa (raittiimmalle) ilmalle. Samasta syystä

auttaa

wesi

^maata

hauraammaksi

^ja

kuohkeammaksi.

o).

Wesi

wiepi kaswuille muitakiu ^elatus- aineita. Kaikkea liukeuewaa eli huuhtauntuwaa, joitawesi,

juostessansa maanpäällitse eli läpitse korkeimmilla paikoilta alemmille, tapaa

niissä

^kiwi- ja maa-joukoissa, joidenkantta

se

^{käypi, ottaa}

se

^{sekaansa, jaantaa}

^senkantta

^{niillekaswuille,}

joita

sittemmin

^tapaa,

tilaisuutta

^näistä

waroistansa

^tyy-

dyttää tarpeensa

monenlaisilla

elatus-aineilla.

l).

Wesi

^{on lämpimäu tasaajana eli järjes-}

täjänä mnnlle jakaswnille. Aiwan

samalla

^tawalla

kuin meidän

ruumiissamme

^olewa

wesi

^{ei anna ruu-}

miimme, kowimmankaan kumnnuden ja pakko-työn ajalla tulla lämpimämmäksi knin noin 38°, knin

se runsaam-

man höyryämisen kantta, joka näkyy hiostnmisessa,

sitoo

sen

^{liian ulkoa tuodun eli}

^sisässä

^{syntyneen lämpimän,}

wnikuttaa ^myös

se kaswuissa

^olewa

wesi

^{ja pitää ne wii-}

lcänä

kesäkuumalla.

^{Samaa waikutnsta harjoittaa}

wesi

maallekin ja koko maakunnalle, jos niiden

lähestöllä

^on

suuria wesikokouksia

^eli paljo metsää, joka waikuttaa woi-

malliseua

^{kosteuden kokoojana. Willin}

nietsäin hakkaami-

sen

^{kantta, enttäiukin}

^wnorisilta

^{tienoilta, owat koko maa-}

kaistaleet, wieläpä koko

sunret

^{maat tulleet}

hedelmättö- miksi

^{ja kuiwiksi, kuin} hedelmällisyyden pää-tuntosuoni,

,'

Samaa tekee

sekin

^{wesi, joka} sateena, lnmena, kas- teena eli

sumuna

^{tulee alas ilmasta,}

sellaisille ilmassa

olewille aineille, joita

se

^woipi liuwottaa eli

mukaansa huuhtoa

^{(nim. ilmaa,} hiilihappoa, ammoniakkia, salpeter-

sekä

Wallin-Happoa _{j. n. e.)}

ä).

Wesi

toimittaa kaswun elatus-aineiden ottamista, jakamista ja kiertämistä

kaswuissa.

Ainoasti juoksewat eli höyry-

tahi kaasu-moiset

aineet woi- wat, joko juurien eli

lehtien

^{kantta, tunkeutua}

kaswuihiu.

2

lähteiden

^paljons,

senkantta

^on tnllnt poikkileikatnksi. Mi:ckä hywää-tekewän

muntoksen

ilmapiirissä, jouka

sitä

^wastaau

kohtuullinen metsän harwentaminen metsäisissä ^tienoissa

tuottaa, woinnne

hawaita Saksanmaasta.

^{2000 wnotta}

sitte

^kylmi

usein

^syyswiljat

siinä

^{nyt niin}

lauhkeassa Rhen-

laaksossa, ja nyt wiljelenune

Saksenissa

^aina

2000 jalan korkeudelle yli merenpinnan".

Tähäu

^astt

Stöckhardt.

Muutamia liian ^weden

waikutuksia katselkaamme

^nyt

erikseen.

1. Kylmä. Tnlkoon liika märkyys joko

sateesta tahi seisowasta

^{wedestä ja}

lähteistä

^{niin waikuttaa}

se

^kyl-

mää.

Sadewesi sataissansa

^ei

tosin

kylmällänsä

wahiu-

goita ja

nseimmm

^on

sadewesi

hywin lämmintä; unitta

sitte

^kuin

sade

on tauwonnut ja^liialla wedellä ei olehywä poispääsy, alkaa

wesi

^{jälleenmuuttua} höyryksi, jossatar- witaan paljo länunintä. Näin menee

suuri osa

^lämmintä

sekä

^wedestä että maasta ja ilmasta plös korkeuteen, tul- len

sitoutuneeksi

wesi-höyryyn. Maa ja

maassa

^olewa

wesi sekä itse

^{ilmakin muuttuu}

samassa määrässä

^kylmem-

mäksi, _minkä wermn lämpöä

siitä

^{pois menee. Kylmet-}

tyessänsä

sakenee

^{eli jäykistyy wesi, joten}

se

^{ei woi}

su-

lattaa ^eli liuwentaa tarpeellisen

hienoksi

kaswnen rawinto-

aineita,

eikä myös ole

silloin itse

^{kylläksi norjaa kaswnen}

nesteenä

ollaksensa.

^Näin

hidastuu

^ja,

suuremmassa

^kyl-

myydessä kokonaan

seisattnu

nesteiden liikunto

kaswnissa.

Tästä kituu kaswu _{ja, jos}

sitä

pitkittää, riutuu jakuolee.

Kesällä,

lämpimän ilman aikana, käypi näin

surkeasti

^ai-

noasti

silloin

^{kuin maa on niin} yltä-yleensä wetinen eli

Gräs öliy-kaswu. Gi kaslva märässä ja kylmässä.

wedellä peitetty, ettei ilma ja

sen senrassa

^lämmin

Pääse

kaswnjen juuriiu.

Ilma, mihin se

^{waan pääsee,}

tasoittaa

jälleen lempimästänsä weden, höyryksi muuttuessansa,

maasta wiemäu lämpimän

sian.

Mutta woipiko tämmöistä ^maan kylmettymistä estää?

Woipi kyllä. Liika märkyys pitää poistettaman.

Tämä

saadaan

^{toimeen maan} täydellisellä ojittamisella

sala-

^ja

awonaisilla

^{ojilla, maan sywemmällä} kyntämisellä ja pellon

"selkiin"

^eli kyntö-saarekkeille panemisella.

Maan täydelliseksi ojittamiseksi

kutsuunne

ojittamista

sala-

ojilla awonaisten niska-,

siwu-

ja wiemäri-ojieu

kanssa.

Millä tawalla tämmöinen ^ojitns toimitetaan, ei kuulu tä- män kirjan tarkoitukseen, joka ^on waan

saada

^maamie-

hiämme wakuutetuksi

^tämmöisten

asiain

tarpeellisundesta

katowuosieu

poistamiseksi.

Katsokaamme

^{mitä ja miten}

ne esitellyt parannuskeinot

tässä asiassa

waiknttawat.

3). Sala ojitetnssa ^{pellossa menee}

wesi

^läpi

inaau alaspäin

macmsisässä

^olewiin salaojiin, ja jättää

siaa

maanpinnassa ilmalle, joka nyt

maahan

^tunkeutuen

täyttää ne weden jättämät huokoset, wiedeu

nmkanansa

lämmintä kaswnen ^jnnnlle. Eikä

siinä

pääsekään tule- maan kylmää liiaksi, kuin

wesi

^{menee alaspäiu wetenä,}

eikä

siis tarwitse

^{länuniutä ninkaansa, niinkiun höyryksi}

mnuttuwasta ^wedestä äsken

sanottiin. Tässäkin

^näkyy

eräs sala-ojan etn awonaista

suhteen.

Sala-ojilla on paljo muitakin etuja, joista edespäiu tulemme mouiaita

mainitsemaan.

s). Sywemmältä kynnetty ja pehmitetty

maa myöskin wetää eli

mahduttaa

^{enemmän kosteutta}

ennenkuin

se haittaamaan

^{rupee. Se ei}

siis

^{tottele niin}

wähiä sateita

kuiu matalaan pehmitetty, kowa maa.

i). Maan

selkiin

^eli harjanteille kyntämi- nen Skotlannin tawan mnkaan antaa maalle

soweliaan

mykewyyden, wäliin jättäen hywät wesiwa'ot, joten pinta-

wesi

^{pian pois} johdatetaan.

Lähde-

ja pohja-wesipois joh- datettakoon täydellisellä ojituksella. Liian märkyyden wai- kuttama kylniyys ^on kyllä syynä

hallaankin;

nmtta

siitä

tulee edespäin erittäin

tntkittawaksi.

mät ilniat ^owat syynä

tähän. Marsinkin saa se siinä

wallan,

missä wetisiä

rikkaruohoja kaswaa wiljan

seassa.

Liika

sonnitus

^{ja korkeat aidat ja metsät, jotka estäwät}

tuulen puhaltelemasta kaswuihiu,

samati

^merestä,

soilta

ja korpiloista

nousewat smnnt

^owat

_hnwaittu

awittawan ruostetta. Nimitetyt

haitat

owat, niinpaljo kuin

mah-

dollista, poistettawat _ja kierrettäwät. Ei ^myös

saa

^kyl-

wää ruosteen wikoittamaa

siementä: sillä

^{jos itä-}

siwätkin, ^tulee kitulias kaswu.

2.

Lato.

Sade panee _wiljan lakoon knin

se

^tulee

rajusti ja

smmlla

pisaroilla.

Paraimmat osat

^pellosta

menewät

mseiu

näin aiwan pilalle

sekä

^{wiljan, että olkien}

puolesta.

4.

Kaikenlaiset ^taudit

^{kaswuillc, owat myös}

liian märkyyden

waikutuksia

paraastaan, jos

tosin

^tautia

löytyy, jotka tulewat liiasta lämpimästä hyönteisistä j. n. e.

Kaikkein näiden tautien tutkiminen _ja

selittämme» wcisi

meitä liian pitkälle. Sanomme

siis

^{kerralla, että koska}

liika märkyys ^on, syynä ja edistäjänä monelle kaswun tau-

dille, niin olkoon

se

meille woimallinenkehoittnja wiljelys- maitamme hywin ja täydellisesti, ojittamaan, fywältä peh- mittämään ja

sarkohin

^{kyntämään.}

Jos ruis menee lakoon ennen

hedelmöimistä,

ⁿⁱⁱⁿ

se

^wielä

^nonsee,

^eikä

^siis

^{haittaa; mutta}

hedelmöimisen

aikana

sekä

^jälkeen

se

^enennnän wahingoittaa. Syynä on

salia

^{kylwö, matala kyntö ja liika}

sonnitus.

^Enempikin

sonnan

^{woima menee} mukiiu ilnian lako-wiljaa tuotta- matta, jos waan sywään

Pchnlitetään

^maa ja kylwetään harwaan,

sekä siemen

^{myös mullataan}yhtätasasesti ja

wähä

sywempään

tawallisuuttansa.

Näin kaswaa

se

^paksummat

juuret ja olen, jotka eiwät niin pian taiwu wesipisarain alla ja jos

wähän

lakonntuukin,

nousee se

^{kuitenkin ylös}

ja antaa täyden

sadon.

Belgiassa kylwäwät

maahan

^ta-

wallista

keitto-suolaa

lako-wiljan estämiseksi, jos maa ni- mittäin on liian woimakaSta Riwiin kylwämineu myös estää lakontumista.

5.

Nitta-ruoho.

^Märkään

_maahan nonsee

^kai-

kenlaisia

rikka-ruohoja, warsiukiu, jos

uraassa

^{on pnutos}

kiwi-aineesta,

^waan

siihen siaan

^onpaksmuultanen ja paljo

sonnitettn. Palamattoman sonnai:

^pellolle käyttäinisellä myös wiedään

itse rikka-rlwhon siemenet

peltoon.. Sontaa pitää toki

senwcrran

eli oikeastaan tun-

kiossa

haudntettamau, että edes nämä

siemenet

^menettä-

wät

itu-woimansa.

^Rapakiweu,

hiekan

^ja

sammaleenkin

^we-

tämällä paksnmultaseen

maahan

^on

^saatn rikka-ruohoa hä-

wiämään.

Parasta

^{on kuitenkin kylwää eli panna juuri»}

kaswuja

scmmoisiiu

^{paikkohiu, joissa}rikka-heinät,

ohdakkeet

j. m.

s.

^{ottawat wallau:}

sillä

^näiden

moninkertaisessa

^per-

kaamisessa

ja paljossa kyntelemiscssä tnlee nämä

wihatta^

3.

Ruoste.

Tämä

ilmoitaiksen

ruskeina pilk- kuina kaswun

lehdillä

^{ja otella, josta}

tähkä

^kuoleutuu

tahi

jywiin tulee ulosteen

näkösiä

^{pilkkuja ja reikiä.}

Pawnn

tekee

se

^aiwan

unlstaksi.

^Liika

kosteus,

^{tyynet ja lämpi-}

s)Katsu: „Vc!aicns äterliruk af^Hjalmar Nothorst" siw.

wat kaswut

häwiämääu.

^Kewät wiljaau pyrkii

useiu rikka-ruohoa

^{kylmän ja}

sateisen

^kewään

ollessa.

^Tätäwas-

taan on

se ^uenwo,

^että kylwää myöhempään eli ^{wasta il-} man lämmittyä ja

siihen siaan

^kastella

siemenet sontawe-

dellä, että pääsewät itäniään ja kaswamaan ennenkuin

rikkaruoho ehtiikääu.

^{Kuiwaan ja} hywin pehmitettyyn ^pel-

toon ne eiwät pyrikään kaswamaan.

Rikkaruohosta

^on

suuri haitta

^{muun wiljan kaswulle.}

Sen koettelemus

osoittaa. Marsinkin

^on

sen haitta

^potaa-

tissa silmin nähtäwä.

^Jos

siis rikkaruohoa

^ja

ruhkaa

^pyr-

kii wiljan

sekaan

waikka edellä nimitetyllä warokeinojakin olis käytetty, niin

maksaa se

waiwan niitä wielä

käsinkin

pois kitkeä eli

sitäwasten

^{tehdyillä koukuilla ja pikkusilla}

lapioilla niitä pois perkata.

Potaattimaalle

^{sopii myös}

laskea lampaat, jotka

mielnisesti

syöwät ruohoja, mntta ei- wät potaatin taimia.

Potaatin ensimäistä

^{taimia maanpäälle}

tultua ou toki aiua

karhittawa rikka-ruohon häwittämiseksi.

li. Liika kuiwuus.

Liika kuiwuus myös woipi olla

kahdesta

^syystä.

Tahi

on ilma liian kuiwa, lämmin ja Poutanen,

tahi

^{on wiljel-}

täwä maa

luonnostansa anhto

^jakuiwa. Molemmat ^nämä syyt tekewät kuitenkin yhdenlaisen katowuoden

sillä

^kaswut

ei

saa

^{kylläksi nestettä, jonka} pnntteessa niiden täytyy

suurimmaksi osaksi

^{rintna ja} nekin moniaat korret, jotka jääwät eloon, eiwät kaswa täyteen määrään, jotentulee wajaa

wnosi. Marsinkin

^{on pahaa} waiknttawaa, jos ke- wäistä

wnosin

^{on kuiwaa, joka kyllä}

useimmin

^{niin onkin.}

Tässä saan tilaisuuden

^kertoa

Tohtori

^Kirwan'in

41-wnotiset

waariin-otot Englannissa. 41 kewäästä ^{oli 6}

sateista,

^{22 kuiwaa ja} 13 muuttuwaista. Kui- waa kewättä

seurasi

^{11 kertaa}

samanlainen

^(kuiwa)

kesä, ⁸ kertaa märkä ja ³ kertaa

waihtelewainen.

^Mär-

kää kewättä ei ^yhtään kertaa

seurannut

^kuiwa

^kesä;

mntta 5 kertaa märkä ja ¹ kerran

waihtelewainen. Waih- telewaisen

kewään perästä

senrasi

^{5 kertaa kuiwa, 7}

kertaa märkä ^{ja 1} kerran

waihtelewainen kesä.

Näiden waariinottojen mukaan ^on kunkin wuoden alku todeu mnkaan kuiwa^au

kewääseu

^{kuin 22: 41,}

märkään

kewääsen

^{kuin 6: 41 ja}

waihtelewaiseen

kuin ^{13: 41.}

Kniwaa kewättä

seuraa

todeumukaau kniwa

kesä

kuin 11: 22, märkä kuin ^{8: 22} ja

waihtelewainen

knin 3: 22.

Märkää kewättä

seuraa

^kuiwa

^kesä

^{kuin 0: 6,}

märkä kuin ^{5: 6} jamnuttuwainen kuiu ^{1: 6.}

Waih- telewaisen

^{kewään perästä}

seuraa

^kuiwa

^kesä

^{knin 5:}

13, ^{märkä kuin 7: 13 ja}

waihtelewainen

^{kuin 1: 13.}

Kuiwaa kewättä ^ja kuiwaa

kesää seuraa

^todeumn-

kaan kuiwa ^syksy kuiu ^3: 11, ^{märkä kuin 4: 11 ja}

waihtelewainen

^{knin 6: 8.} Kniwaa kewättä ja märkää

kesää seuraa

^{kuiwa syksy kuin 2: 8, märkä}

knin ^{0: 11 ja}

waihtelewainen

^{kuin L: 8. Kuiwaa}

kewättä ja

waihtelewaista kesää seuraa

^todenmu-

kaisesti

^{kuiwa syksy kuin 0: 0, märkä kuin 2: 3 ja}

waihtelewaiueu

^{kuin 1: 2.} Märkää kewättä ja märkää

kesää seuraa

^{kuiwa syksy kuin 2: 5, märkä}

kuin 1: 5 ja

waihtelewainen

^{kuin 2: 5. Märkää}

kewättä ja

waihtelewaista kesää senraa

^{kniwa syksy}

kuin 1: 41, märkä kuin ^{0: 41 ja}

waihtelewainen

kuiu 2: 4.

Muuttuwaisen

^{kewään ja kuiwan ke-}

sän

^perästä

senraa

^{muka kniwa syksy kuin 1: 7, märkä}

kuin ^1: 7 ja mnuttuwaiuen kuin 5: 7.

Kuiwaa

kesää seuraa

^{kuiwa syksy kuiu 5: 16,}

kuiwaa

kesää seuraa

^{märkä syksy kuiu 5: 16 jakui-}

waa

kesää seuraa

^{muuttuwa syksy kuiu 6: 16. Mär-}

kää

kesää seuraa

^{kuiwa syksy kuin 1: 5, märkää ke-}

sää seuraa

^{märkä syksy knin 3: 5 ja märkää}

_kesää seuraa

^{muuttnwa syksy knin 1: 5.}

Yleensä sanoo Tohtori

^Kirwan

seuranneen 41:sfä wuodessa

^{11 kuiwaa syksyä, 11} märkää ja ¹⁹

waih-

telewaista

Nämä

todenmukaisuudet

^eiwät

tosin saata

^werrattaa

meidän tilaisuuksiin,

sillä

^Englantia eli koko Sunrta Bri- taniaa on aina

sanottu

^kosteuden maaksi, ^ollen

merensaa-

risto; mntta koska

sielläkin

^on ollut enempi kuin

toiseksi

puoleksi kuiwia kewäitä, niin mitä eikö

sitte

meillä. Kui- wat kewäät waikuttawat meille

usiamman

katowuoden kuin märkyys ja

halla

^{yhteensä. Mutta tämä} koskee paraas- taan kewät-toukoja. Syys-wiljat

siihen siaan

^{pääsewät jo}

paremnlin alnlle kewät-inehusfa, eiwätkä

sitte

^{enää tottele}

poutaa uiin paljo ^knin kewät-touwot, jotka

useiu

^eiwät

pääse itämäänkään märkyyden puutteesta.

On

siis

^{tärkeä asia,} jos

woisimme itse

toimellamme jotain

tehdä

kaswujeu hywäksi poutaa wastaan:

sillä

^kui-

wuus turmelee eli

wähentää

wnodentnlomme enemmän

kilin joka

toisena

^{wuoteua; nmtta}

halla

tnlee wieraak-

semn:e harwennniu,

jos

kohta sitte

raökaammasti toisinaan,

että

sitä

paremmiu tunnetaan ja peljätääu. Waan

sanon

wieläkin,

^että kyllä kuiwuns

Suomessa

niouta wertaa

H) Katso: „La»dtbrukets Nok af ^Henry Stephrns" I

osa

siww. ^{ja II} osa siww. I? ja 273.

suuremman

pillan tekee kuin märkyys ja

halla

^yhteensä,

waikka

se

paraastaan tapahtuu kewät-touwoissa, juuri-

kaswuissa

^ja

^heinissä,

^{joitaei niiu}

suuresti

^{hawaita, koska}

ruis on pää-wiljamme ja

se

^{waan menestyy paremmin}

usiampana wnotena, eikä ^ponta

sitä

niin haittaa, kuten jo äsken

mainitsiu. Suomessa

^{on myös peltoina ja muina}

wiljelys-maina ^enemmän kuiwia, ^{yläisiä ja} hiekka-peräisiä kuin kosteita,

alaisia

^ja sawi-mnltaisia, joita ainoasti ^on rantamailla ja

wähän

^siellä, täällä. Ia päälliseksi

huo-

nosti wiljeltyssä, ojittamattomassa

wesi-itkuisessakiu maassa

tekee ^{pouta pilojausa:}

sillä se

^{hapan ja}

^sakea

^märkyys,

mikä

siinä

^on, ei kelpaa kaswuille

rawitsiaksi.

Pontaa sekä

^maan luonnollista kuiwuuttn ^wastaan

esittelemme seuraawaisia

warokeinoja:

I:ksi.

^Maan

sowelias

wnlmistaminen. Kuin jokapäiwäsestä

kokemuksesta hawaitaan.

^että pouta tekee yhtäsuuria pilloja

kowassa sawessa

^ja

^kewiässä

^multa-

maassa

^kuin

^cuchdossa

hiekassakiu, mutta

siiheu

^siaan,

missä

kaikkia näitä maa-laatuja on

tasan sekoitettu

^keske-

nänsä, säilyy wiljat paremmin poudalta. Tästä opimme siis, ^että

sowelias maan-sekoittaminen

^{on hywä keino}

poutaa wastaan. Se on:

hietamaalle

wedettäköön mul- taa ja

sawea, _sawimaalle

^{multaa ja}

hietaa

^jamultamaalle

sawea

^ja

hietaa.

^Näin

sekoitettuna

^maa

pysyy

^pciraiksi

kuohkeana

^ja pitää tarpeellisen

mehuusa

^kuin

se

^{waan on}

sywään kynnetty. Tämä ^on tarkattawa

seikka. Ensi- wilaukselta

^{luulisi, että sywääu kynnetty ja pehmiä eli}

kuohkea

^maa pahemmin kuiwaa poudasta, ^mutta

se

^on

peräti

toisin. Kuohkeaan

^{ja hywästi kynnettyyn}

maahan

pääsee ilma paremmin ^ja

ilmassa

^on

snurimmallakiu

^pou-

dalla paljo wesihöyryä, joka

siitä

jääpi hywin pehmitettyyn

multaan. Erittäinkin on tämä

nähtäwä

potaatissa. W.

1853, joka oli kowa pouta wuosi, kysyin erään kerran naapuriltani, joka oli

ahkera

^maamies,

miksi

^{ei ollut kyn-}

täuyt potaattiusa wesiwakoja, waikka potaatin

warsi

^{oli jo}

lähes

^puolen kyynärän korkuista, johon

hän wastasi:

^"Jos

minä

siitä

^wielä

wesiwa'ot

^{anki ajasin, niin}

sittehäu siitä kuiwasi

^{pois joka} taimi, koska nytkin noin

huonosti

^kituu

kuiwuuden

käsissä".

^Minä

sanoin:

^{"Aja toki joku}

osa

wesiwakoja auki, niin näet

eroitukseu"

^ja

selitin hänelle asian

^laidan.

Hän

^{kynti eräästä}

kohdasta wesiwa'ot sen,

ja wielä muutaman: wiikkoin perästä

toisen

^kerran,

heit-

täen

toisen osan

liikuttamatta koko

kesäksi.

^{Syksyllä kiitti}

hän

^{minua ueuwostani} kuin kynnetystä paikasta

sai

^hy-

wän tnlon ja ko'okknita potaattia, mntta kyntämättä jäte- tyssä ei ollut kuin

wähän

pikkuisia potaatin maiwoja,kuin papuja, jotka ei

mihinkään

kelwanneet.

Hywin

sonnitettu

^{maa myös} paremmin pitää

mehunsa,

ja

siis

^kestää pontaa wastaan.

2:ksi.

^Sowelias wnorowiljelys.

Auhtohiekka-

sessa ^maassa,

^{jota ei wielä}

maansekoituksella

^eli

wahwalla fonnitllksella

^ole

saatu mehunsa

^pitäwäksi, on perustettawa

semmoinen

wuorowiljelys, jossa pelto pääsee wälistä ^nur- mettumaan

heinän kasvattamisella,

jos ei muuksi, niin

lammas-laitumeksi.

Näiu tulewat

heiilän

^juuret

sitowat

maan

koossa

pysywämmäffi, joten

se

woipi paremmin kes- tää pontaa. Muuten jos

auhto-maalle

Pannaan kenallaan liian paljo kewiätä pehku-soutaa, tekee

se sen

^wieläkin

kuohkeammaksi

^ja

siis

^poudalle

aremmaksi.

^Wacm

sitä

^pi-

tää woimistaa hieuolla,

sitomalla

^sonualla,

esim. ^sian

^ja

lehmän, niin myös hywin palaneella

seka-souualla

^ja

sonta-

wedellä

kastelemalla; wähän

^{kerrallaan jausein;}

sillä anhto-

hietamaa

^{ei woi}

luonansa

pidättää kauwan wäkihöyryjä ja

snola-aiueita somnrsta.

Nnrmcttumi,:euanttaakuitenkintätä.

3:ksi.

^Siemenen kasteleminen,

sontawedellä

^on

kokemuksesta

nähty hywäksikuiwunttawastaan. Näin

Pää-

see se ^kohdastaan

^itämään

sekä

woimakkaammasti pitkittä- mään

kaswamistansa.

"Suomen

Huoneenhallitus-

seuran Sanomissa" ^w.

^{1853 N:o 16 oli tästä}

asiasta

senraawa

^kirjoitus: "Maanwiljeliät owat

useiu

taistelleet keskenäusä, _minkä hyödyn

siemenien

^{kastaminen ennen ulaa-}

han

^panemista

tekisi. Toiset

kieltäwät

siitä

^{mitään hyö-}

tyä olewan,

toiset sanowat sen

wahingolliseksi,

toiset

^taas

kiittäwät

sitä

paljonkin hywäksi.

Ehkä

^on

tässä

^niinkuin

muissakin taisteluksissa

^{totuns keskellä. Työläs on nr-}

wata nukä hyöty

taitaisi

^{olla syksyllä} kylwettäwien

siemen-

ten kastelemisesta;

sillä

^syksyllä

saa

^{maa ja}

samalla

^myös

siemen

^kyllä märkyyttä syyssateista. Mntta

toisin

^{on ke-}

wät kylwön laita.

Harwoin

^on meillä märkiä kesiä, ^wielä

harwemmin sateisia

^{kewäitä. Jos}

kesäkin

^{on sateinen, on}

kewät kuitenkin melkein aina kuiwa. Senpätähden kituwat kewäällä kylwetyt

laihot

^melkein

^aina; koetuksesta

^tietää

knkin maanwiljelijä, että tuskiu jota kyiumenes

wuosi saa-

daau touwot meuestymään mieltä myöteu, joka ^tnlee ke- wätten kuiwundesta.

Sentähdeu

on lunltawa että kewät kylwön

siemenet

^{pitäisi ennen}

maahan heittämistä

^kastel-

taman. Jos tätä kymmenen wuotta peräksyttäin tehdään,

on

se

^todellakin hyödyttäwä yhdeksän. Tänä kuiwana ke-

sänä

^(w. 1853), jonka edellä oli myös kuiwa kewät, ou

toukosiemenen

kasteleminen näyttänyt hyötynsä. Tämän kirjoittaja on nähnyt Mainioita, jotka owat olleet kauniita, koska naapurien, jotka ^eiwät

siemeniänsä

^{kastaneet, oliwat}

aina

hnonot.

Kasteleminen tapahtuu

seuraamalla

tawalla.