Poimintoja HUITTISTEN VPK:n taipaleelta · DIGI

Poimintoja HUITTISTEN VPK:n taipaleelta

Huittisten VPK:n toiminta alkoi jo

vuonna 18E4

ja

on ma^aseudun yanhim- pia palokuntia. Saatavissa olevien asia- tietojen mukaan Huittisten

VPK:n

syn- tysanat lausui 10.8.1E84 silloinen kruu- nunnimismies S. Hertzb€rgr

joka

myö-

hemmin toimi

myös perustetun palo- kunnan ytipåiiilIikkönä.

Paikkakunnalla

tapahtui

asiatietojen

mukaan vuonna 1883

Pöyrilänkylän

palo,

sekä

elokuun

ensimmäisellä vii-

kolla

1884 Hannulan

tulipalo

^kirkon-

kylässä. Todennäköisesti

jo

ensiksimai-

nittu

^palo

herätti

ajatuksen

ja

keskus-

teluja palokunnan

tarpeellisuudesta.

Hannulassa tapahtuneen

tulipalon

^jäl-

keen

samalla

viikolla määräsi

nimis- mies Hertzberg

kylän

miehet kokouk- seen palokunnan perustamiseksi. Miten annettua määräystä noudatettiin

ei

ole tiedossa,

mutta

perustettavassa koko- uksessa palokuntaan

liittyi: L.

Serlac- kius

piirilääkäri, V.

Vallenius maalari,

J. Kulma arentaattori, V.

Keinonen maalari,

M.

Nulund

värjäri, E.

Nystett klasiseppä. Edellämainitut henkilöt toi-

mivat perustetun palokunnan

^johto- kuntana sekä päällystönä.

Vuonna 1889 julkaistun

yli

viisikym- mentä palokuntaa käsittävässä luette-

lossa on Huittisten VPK

^ilmoitettu

kuudenneksi vanhirqmista palokunnis- ta.

Perustetun palokunnan

toiminta

ia kehitys olivat varsin ripeätä

ja

sammu-

tuskalustoa hankittiin silloisen

^ajan

huomioiden varsin runsaasti.

Vuoden

1899 kalustoluettelossa on sammutus-, suojelu-

sekä

raivausväli- neistä

mainittu muun

muassa:

l

^kpl

isoruisku, I kpl

vähempiruisku,

l:det vankkurit, l:det ^parireet, I :det

ajo-

kalut, 6 kpl

seiliä koukkuineen,

6

^kpl työkirveitä, 5

kpl

ämpäreitä (liekö pui-

sia) 3 paria tikkaita,2 kpl

pelastus-

nuoria,

100

kpl

kaskea,

8 kp!

lippuja nrerkinantoa varten, 6

kpl

lyhtyä,

I

^kpl

inr

uri, I kpl

varastolaatikko työkalui- neen,

3 kpl

vihellyspilliä,

2 kpl

kin'es- tuppia. joista toisessa vyö,

y.m.

Saman vuoden jäsenluettelossa on

yli

100 mie- hen n inret

, ^joista

esimerkkejä

eri

^{am -}

m attin inr

ityksistä:

nim

ismies,

poliisi, kauppias, työmies,

renki,

maanviljelijä,

klasiseppä, kupariseppä,

peltiseppä, puuseppä, seppä,

leipuri,

arentaattori,

piirilääkäri, värjäri, tilallinen,

suutari, koneenkäyttäjä,

sorvari,

eläinvälskäri, kauppapalvelija, opettaja, kruununvou-

ti.

tirehtööri, karvari, talonpoika

jn..

Harjoituksia pidettiin

sunnuntaisin (ainoa vapaapäivä)

joko

nykyisellä tori- aukeamalla

tai kirkon edustalla.

Ky-

kylän

rantaa

käytettiin

vesiketjuharjoi- tuksiin.

Palokunnan silloinenkaan toiminta ei

rajoittunut pelkästään

harjoituksiin

vaan järjestettiin kilpailuita,

^retkiä

ja

kesäjuhlia, yhteishengen

ja

kiinnos-

tuksen ylläpitämiseksi. Retkiä

^järjes-

tettiin nluun

^muassa

AlKU-nimisellä laivalla Kiettareen

Saloselle,

sekä

eri puolille pitäjää

joista

asiakirjoissa ovat

maininnat mm. Protinki,

Färkkilä,

Praadi, Sammun Laurila y.m.

Tilai- suuksissa

kerättiin

varoja palokaluston

hankkimiseksi arpajaisin ja

tanssein.

Tuotoksia tilaisuuksista on

^merkitty

300<00

^markkaa.

t

.!t.

t::r t::

r::: l::

t:!

t i:{

il .::S

:t .rt

V.P.K. v. 1982.

Paloasema valmistui v. 1938.

26

l::",.iseksi vuosijuhlapaik"k'i \fPK:IaiStgn

merKltty

alKuvuoslKymmenlna Maen- taan kylässä maanviljelijä Randellin

tila jonka hän luovutti

korvauksetta palo-

kunnan käyttöön.

Komeana juhlakul-

kueena palokunta marssi

torvisoitto-

kuntansa sävelin juhlapaikalle

jossa

oli järjestetty

ohjelmaa, urheilukilpai-

lut, ^ammuntaa y.m. 10

vuotisjuhlat

järjestettiin mainitulla tilalla ^jonne

oli

kutsuttu vieraita

Helsingistä, Turusta, Tampereelta, Tyrväältä, Nakkilasta se-

kä

^m

uista lähikunnista.

Asiakirjoissa sanotaan, että juhlissa

oli

näkemistä ja kuulemista, puheita

pidettiin

kaksitois- ta ⁽

l2), ruokittiin

131 miestä

ja

noin 40 säätyläistä.

Juhlista

saadut

tulot

käy-

tettiin

palokaluston hankintaan mutta myös

palkkioiksi,

sille

joka

_ensimmäi-

sen vesitynnyrin

toi

palopaikalle.

Tilastot paloista

ja

sammutuksen on- nistunrisista

ovat

puutteelliset, mutta

joitain

mainintoja on esimerkiksi: 29.8.

1885

Sammun Mäki-Laurilan

tulipa-

lossa 37 miestä, heidän

käytöksensä

hyvä,

sanrassa paikassa 30.9.-85 pai- kalla 42 nriestä käytös tyydyttävä, vuon-

na

1886 Löysälän

Taalikalla

20 miestä

käytös kiitettävä. 1887

Lauttakylän Reunasella ^I

8

^nr

iestä käytös

auttava, 1888 Sammun Käellä 29 miestä käytös

korkeasti kiitettävä,

1893 Mommolan Kuikolla 35 nriestä käytös kunnioittava.

Palokunta-aate

alkoi kantaa

hedel- nrää

ja

palokuntia perustettiin lähikun-

tiin

Huittisten mallin n-rukaisesti.

Palokuntalaisia oli kiinnostanut myös

onlan talon

saaminen

joka

katsottiin välttämättömäksi

toiminnan

^jatkumi-

sen sekä harrastusten

laajentuessa.

Vuonna

1902

valittiin toimikunta

tie- dustelemaan

maanviljelijä

Matikaisen onristarlraa rakennusta sekä vaihtoeh- toisesti kauppias Juseliuksen suurta vil-

janrakasiiniä. Pidetyssä

kokouksessa

luettiin kunnalta talon ostoa

varten antarrran

4.000:- markan

lainaehdot,

jotka

kuitenkin katsottiin

niin

ankarik-

si ettei niitä voitu

hyväksyä, minkä- l'uoksi kaupanteko raukesi.

K tr

itenkirr io

^{10. I .1904 palokunnan}

kokouksessa

tehtiin

ehdotus

talon

os-

turniscksi kauppias Helnrannilta, niin-

sl.rrrot t u rarrtittalo, iosta korjauksin ^saa-

taisiin viilttävä talo

palokuntalaisten

kiivtt(i(in.

Kauppahinnaksi

oli

sovittu

i.(XX).-

^rnarkkaa kolnren vuoden mak- surr.iulla. .iohorr

kauppias Helman

il- rrroitti suostuvitnsit,

jo

17.l.19A4 kaup- pa hyväksyttiin lopullisesti

ja

näin VPK

slr

i

^trnr iur t a lotr .

'l'alorr kunnostukseen

ja

varojerr ke- ru uscen

piiätettiin ryhtyä

välittömästi, toirrreenpanenralla arpajaiset

ja

keräys-

listoia l0 kpl. Talo ei

sellaisenaan tyy-

dvttänyl

llalokunnarl tarpeita

ja

varsin

rivistöä Yuosien Yarrelta.

$FIei .ifr-ssaiii ,olrr,i

i:

t,*o*..i ,ii,,,,,nr'r,,'r,l ^.'.

27

suuria vaikeuksia

tuotti juhlasalin

_ai- kaansaaminen. 15.5.1904 palokunnan johtokunta _totesi omat varat rakennus- töiden jatkamiseksi

niin

vähäisiksi, että

päätettiin pyytää 500 markan

lainaa Työväenyhdistyksen kipukassasta

ja li- säksi saatiin 3.000:- markan

laina

Huittisten

Säästöpankilta, kiinnitystä vastaan.

Asiakirjoista

selviää,

että

^jo

vuonna l9L7 palokunta oli velaton.

Talon valmistuttua sillä

oli

runsaasti käyttöä

ja _sitä vuokrattiin eri

tarkoi-

tuksiin.

Taloa

vuokrattiin mm.

kierto-

ja pikkukoulun pitoon ja

vuokraksi määrättiin 1

mk/viikko.

Palokuntalaisten

toimint

aan liittyi

torvisoittokunt a

ja

näytelmäkerho. Har-

joiteltuja

näytelmiä

käytiin

esittämässä

myös naapurikunnissa.

Palokunnan asiakirjoissa

on

mainin-

ta

vuoden 1902 naisten toiminnasta eri tilaisuuksien järjestelyissä, arpajaisissa, kilpailuissa, juhlissa, iltamissa

ja

tietys-

ti

näytelmissä.

Virallisesti Huittisten VPK:n

nais- osasto perustettiin

vuonna

1952, josta erillinen selostus.

VPK:n

poikaosasto

on

perustettu jo vuonna 1937

joka

nykyisin

toimii

nuo- riso-osaston nimellä

ja

siihen ovat ter- vetulleita myös

tytöt.

Eräissä nuoriso- osastoissa

ovat tytöt

runsaslukuisasti

mukana ja _ovat pärjänneet

poikien kanssa tasavertaisesti.

VPK:n

nuoriso- osaston vetäjinä toimivat Vammalan toi-

Vireimmillåiåin näytelmätoiminta palokunnantalolla

oli

vuosisadan alkupuolella,

jolloin vaatturi Ilmari Unho ja vaimo Salli vaikuttivat

innokkaasti mukana.

Ilmari

Unhosta

tuli

myöhemmin

tunnettu

näytteltiä

ja

elokuvaohjaaja. Rouva Unho tunnetaan näyttel[iä

Sa[i

Karunana.

minta-alueen aluejohtaja Tauno

Nurmi- Vaikka VPK:n toiminta

palo-

ja

pe- nen

ja

_Jari

Moisia.

lastustoimissa

nykyään on

^vähäistä,

VPK:n

nykyiseen

hallintoon kuulu-

vakinaisten palomiesten

tultua

kuvaan, vat: puheenjohtajana Arvi Haavisto,

sih-

on VPK edelleenkin välttämätön

ja

toi- teerinä

Tarmo

Rautaoja,

taloudenhoi-

vottavasti se vastaisuudessakin saa sille tajana

Kari

Siltanen, jäseninä: _Simo

ja

kuuluvan arvostuksen.

Tauno Nurminen, Seppo Reunanen

ia

^paavo Hirvikoski

Jarmo Peltola sekä

itseoikeutettuna

VPK:n

päällikkö Pentti Brunnila.

Tunnistaako

joku

näyttelliät, näytelmiin

ja

ajankohdan?