• Ei tuloksia

Könttärin kummitus · DIGI

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Könttärin kummitus · DIGI"

Copied!
2
0
0

Kokoteksti

(1)

K önttäri oli paljon k ä y t e t t y käräjätalona, ja kolm asti sen suojissa va littiin Jyväskylän tuomiokunnan edustaja sä ä ty v a ltio p ä iv ille talonpoikaissäätyyn, vuosina 1866 D 1899..

Kuvan vaalea rakennus on käräjätalo.

aylällä siitä puhuttiin. Kertoipa m inulle kum m ituksesta Aaltion {littakin. Se tapahtui hämärässä kellarissa, keväällä 1960, kun olim m e siem enperunaa valkkaam assa. N aapurin A sserikin kertoi tietävänsä, että Könttä- rin käräjätuvassa kum m ittelee. O ven narinaa ja valitusta on kuultu, sam oin askelia asum attom alta vintiltä. Kahleet kilisevät syyspim eällä ja läm pim ään tupaan saattaa tulla y h tä k k iä jäinen tuuli niin kuin Siperian ovea raotettai­

siin, vaikka ulkona on helle. Kertoipa hän vielä vaaleaan kolttuun pukeutuneesta paim entytöstä, joka näyttäytyy Suola- hen aukeella ja kävelee kohd en Könttä- riä. Tytön oli kuulem m a surm annut eräs kunnoton lukkari, joka asusti aikoinaan Könttärillä. Juttunsa vakuu deksi Asseri kertoi M urham äen ja M urhaniityntien saaneen nim ensä tapauksesta.

K uulem ani jutut eivät m inua pelotta­

neet, olinhan tarkistellut isältäni asioi­

den taustoja ja saanut selkoa kum m itus- tarinoiden synnystä. H änen m ukaansa suurin osa juttuja oli jännitystä ja ajankulua. Tarinat syntyivät am m attiva­

lehtelijoiden aivoissa ja paisuivat pitkin kylää kierrellessään. Isäni kertoi usein m yös luonnonoikkujen, tuulen, säiden- vaihtelun, lepakoiden ja rakennusten om ien äänien aiheuttavan luuloja kum ­ mittelusta. Könttärin kum m ituksen hän kertoi olevan kansanperinteessä liikkuva tarina, joka on saanut alkunsa m ahdol­

lisesti jonkun Könttärin käräjätuvassa tuom itun henkilön hairahtuneesta m ie­

likuvituksesta.

Mutta, mutta... entäpä se kellojen soit­

taja Juhannusiltana 1960 ?

30

(2)

Könttärin rannassa vietettiin leppoisaa Juhannusaattoiltaa ja valm isteltiin kok­

koa syttym ään. A altion Airan ja Erkin perhe ja m uutakin väkeä katseli kuinka tuli alkoi ahnaasti n uolla risuja ja vanhaa veneenpuolikasta, jotka alkoivat leim uta ja lämmittää.

Rannalle ryytynyt v en e paloi kuin soihtu ja tervan lem u leijui kokolta.

Sam assa alkoi kellonkilkatus kuulua pihapiiristä, klin-kling... Rauhallisesti ja tutulla tavalla navetanharjalla oleva kello kilkatti. Väki kuunteli ja katseli pihapiiriin. Kello rämähti soim aan aivan hulvattom an kiihkeästi, niin kuin jolla­

kin olisi hengenhätä tai tulesta varoitettaisiin.

S e m e n t i n h a r m a a navetanpääty näkyi selvästi rannalla oli­

joille. Kello heilahteli kiivaasti ja kilkatus halkoi ilmaa. K ellonsoit­

tajaa vain ei näkynyt...

Ihm etellen siinä väki kat­

seli toisiaan ja lähti sitten nousem aan rinnettä kohd en pihapiiriä. V äen lähestyessä kello vaikeni. Pihapiiriin tullessaan väen säi käytti taas kellon riehaantuva kilka­

tus. Se loppui kui­

tenkin kuin veitsellä leikaten ja kellonnaru vain heilui navetan seinustalla... Soitta­

jaa ei ollut, eikä sitä kukaan nähnyt...

lam ana iltana, tuntia m yöhem m in Töyrysi H arm aakorven sauna,

^Jukojärvellä. Veljekset Pentti ja Onni siellä löylyssä ähisivät. Löylyn lom assa O nni kertoi Pentille, että taas on ruvennut Könttärillä kum m ittelem aan.

Aikansa väiteltyään kum m ituksista ja niid en olem assaolosta, kertoi O nni salai­

suuden, jonka vain hän tiesi:

Navettarakennuksen harjalla

" kummituskello "

Onni oli Könttärin ohi ajellessaan nähnyt väen rannalla kokkopuuhissa ja aikonut itsekin rantaan poiketa.

Polkupyöräänsä navetanpäätyyn lai- tellessaan hän huom asi kellonarun silm äinsä edessä ja sai päähänsä tehdä hullun kepposen tutulle talonväelle.

Pyörässä oli onki ja siimaa. N op easti irtosi siim a ongenvavasta. Siima kiinni kellonnaruun ja siitä alas maanrajaan.

Perustuksessa oli sopiva kivenkulm a, josta siim a sai u u d en vetosuunnan. Onni vei polkupyöränsä U u d en - Könttärin postilaatikon luokse ja palasi kum m it­

telem aan Könttärin vellikellon kanssa.

Pelto-ojassa ison kiven takana makasi kellonsoittaja ja kiusasi soitollaan talonväkeä. L oppusoiton jälkeen terävä nykäisy siim asta ja siim an kanssa ojanpohjaa m yöten kar­

kuun ...

euraavana päivänä O nni palasi Jukojär- veltä ja kuinka ollakaan, Könttärin karja oli m aantiellä talon kohdalla. Sähköpaim enen lanka oli katkennut ja elikot parveilivat tiellä.

N op easti Onni m eni ja katkaisi O lli-paim enesta virran, ajoi karjan takai­

sin laitum elle ja korjasi langan. Sam assa siihen ehätti autollaan Aaltion Erkki, jolle selvisi karjan karkuyritys. Pyöränsä päälle noustessaan Onni kysyi, että onkos täällä ruvennut kum m ittelem aan, kun karja on noin säikkyä. Erkki-isäntä katsoi kum ­ m issaan poikaa ja m uisti varm asti eili­

sen kokem uksen. Poika oli jo pyöränsä selässä ja huikkasi m ennessään: " Taitaa se kum m itus olla kaksijalkainen ja aika tuttukin, eilen se teki pahojaan ja tänään auttoi karjan tarhaan..."

Teksti ja kuvat Onni Haapala

31

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Englannin sis¨al- lissodan aikana h¨an kunnostautui salakirjoitusten avaa- jana – toimi, jossa matemaatikot ovat tuottaneet hy¨o- ty¨a tai vahinkoa ihmiskunnalle (riippuen siit¨a,

M¨a¨ar¨a¨a kyseisen tangentin

Autovuokraamo B perii ainoastaan kilometrimaksua, joka on 2,50 mk/km. Puolen tunnin päästä nopeampi saavuttaa hitaamman. a) Valokuvausliike lupaa kuvat ilmaiseksi,

Turpeinen M, Laatikainen O: Niin on, jos siltä näyttää – näköisnimiset lääkkeet ja lääkitysturvallisuus... 37 Dosis

koon malerialisteja vastaan. Mutta kum m inkin jäivät heidän katsantokantansa jyrkästi erilleen kummastakin suunnasta. Sillä sen sijaan että kristinopin mukaan ihm inen

SBarm aa o n toain, että sosialismi on sitä helpom m in toteu- tettateissa, m itä kehittyneempi on suurteollisuus, siis m itä teähemmän liikkeitä on

M utta vaikkapa m ies ei olisi o llu t ylioppilaskaan, niin kyllä hän olisi säästynyt, sillä tällaisissa tapauksissa­.. han m ies aina p oistuu ehein nahoin ja

O n siis m a hdollisim m an tehokkaalla tavalla edistettävä asiain kulkua siihen suuntaan, että kaikilla synnyttäjillä on m ahdollisuus käyttää kätilön apua,