Kymppi R 2016-ohjelma

Kymppi ^R 2016-ohjelma

Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2026

Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

3.5.2016

Sisältö

1. Kymppi ^R -ohjelman tavoitteet

2. Erityisteemana täydennysrakentaminen 3. Uudet kerros- ja rivitaloalueet

4. Uudet pientaloalueet YHTEENVETO

PÄÄTÖSESITYS

KYMPPI ^R -OHJELMAN TAVOITTEET

3

Kymppi ^R -ohjelman yleiset tavoitteet

Hallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta

Kymppi

ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja

kartat perusteluineen.

Ohjelman tarkoituksena on:

- Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista - Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä

- Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta toimivasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta - Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista - Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti- ja kouluverkkojen hallintaa

- Jatkuva ”hallintaprosessi”

Ohjelma kulkee kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyssä, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelman yleispiirteiset tavoitteet säilyvät.

Yleispiirteiset tavoitteet:

- Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa.

- Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön.

- Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten

tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto- ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista.

- Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa.

Kymppi

ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle

ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun.

Maankäytön toteuttamisohjelma

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

Kymppi

TYKKI

Asuminen ja palvelut Yrittäminen ja työpaikat

Palvelu- verkko

Alueiden toteutus ja tonttivaranto ASEMAKAAVOITUS

A s

u m

i s v i s i o

E l i n k e n i o -

p o l i t i k i k a

Elinkeino- markkinointi

TARPEET yritykset asukkaat

rakennus-

liikkeet kiinteistö-

kehittäjät kiinteistö-

sijoittajat

Yleiskaava luo kehyksen yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehitykselle. Yleiskaavassa ei oteta kantaa uusien asuinalueiden toteuttamis- järjestykseen vaan tätä suunnitellaan kahden eri ohjelman kautta. Kymppi

-ohjelma kattaa asuinrakentamisen ja TYKKI-ohjelma

työpaikkarakentamisen. Toteuttamisohjelmissa ratkaistaan mm. millä aikataululla edetään kohteiden asemakaavoituksessa, tontin- luovutuksessa ja kunnallistekniikan rakentami- sessa. Uusien asuinalueiden toteuttamisen vaikutuksia peilataan erityisesti päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntään. Ohjelmien tehtävänä on seurata tonttien kysynnän, tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta säännöllisesti, jota mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida tarvittaessa nopeasti.

Ohjelmat syntyvät laajan ja säännöllisen yhteistyön tuloksena. Kymppi

-ohjelman

laadinnan päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto -yksiköllä. Valmisteluun osallistuvat asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet sekä Jyväskylän Energia.

Palveluverkkojen hallinnan pääasialliset yhteistyötahot ovat varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja Jyväskylän Tilapalvelu.

5

Edellisvuoden Kymppi ^R 2015-ohjelma

Kymppi

2015

ohjelma sisälsi katsauksen asuinrakentamisen nykytilanteeseen ja erityisesti vuoden 2009 jälkeiseen

kehitykseen. Ohjelmassa tarkasteltiin asuinrakentamisen mahdollistavia tekijöitä kuten kaavoitusta ja tonttitarjontaa sekä tarkistettiin asuinalueiden ohjelmoinnin lähtökohtana olevia määrällisiä tavoitteita.

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi Kymppi

2015-ohjelman kokouksessaan 20.10.2015 ja totesi erityisesti, että 1. Uusien kerros

ja rivitalotonttien tarjonta on määrällisesti riittävä ja mahdollistaa monipuolisen asuntotuotannon.

Kymppi

ohjelman kokonaistavoitteet huomioiden uusien asumiskohteiden kaavoitusta tulee lähivuosina käynnistää harkiten. Kaupungin vapaasti markkinoitaviin kerros

ja rivitalotontteihin tulee panostaa.

2. Vuosittain tarjolle tulevien kaupungin omakotitonttien määrä on noin 100 tonttia. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan.

3. Päiväkoti

ja kouluverkon kehittäminen on omakotitonttitarjonnan reunaehto. Riittävien päiväkoti

ja koulupalvelujen mitoitusta varten seuraavassa Kymppi

2016

ohjelmassa tulee muodostaa tarkempi näkemys Sääksvuoren ja Kauramäen sekä Läntisen Palokan uusien asuinalueiden tontinluovutuksen aikataulutuksesta ja määristä.

4. Seuraavan Kymppi

2016

ohjelman erityisteemana on täydennysrakentamisen edistäminen. Tällä tuetaan

kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta kilpailukyvyn vahvistamisesta toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella.

Kymppi ^R 2016-ohjelman painopisteet ja käsittely

Kymppi

2016-ohjelmassa pureudutaan syvällisemmin viime vuoden tilannekatsauksen esiin nostamiin kysymyksiin. Näitä ovat mm. täydennysrakentamisen edistäminen, vuoden 2020 jälkeen avattavien uusien asuinalueiden

toteuttamisjärjestyksen tarkentaminen sekä perusteet uusien kaavoituskohteiden nostamiseksi ohjelmaan ja niiden ajoitukselle.

Kymppi

2016

ohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto.

KaJo31.3.2016

Kaupunkirakenne- lautakunta,

esittely 12.4.2016

Kaupunkirakenne- lautakunta,

päätös 3.5.2016

Kaupunginhallitus

16.5.2016 Kaupunginvaltuusto 30.5.2016

7

MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU

1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kerrostalot 607 912 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 908 Rivitalot 317 542 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 92 Omakotitalot 300 338 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201 141

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

Vuonna 2015 valmistui yhteensä 1168 asuntoa. Tämä on pitkän aikavälin keskitasoa, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikavälillä tarkasteltuna keskitasoa enemmän. Kerros- ja rivitalojen osuus oli 85 %. Valmistuneiden omakotitalojen määrä on edelleen laskusuunnassa.

Vuoden 2016 asuntotuotannosta odotetaan vilkasta. Edellisvuonna rakennuslupia myönnettiin yhteensä 1486:lle asunnolle (n. 102 000 k-m²). Näistä kerros- ja rivitalojen osuus oli lähes 90 %. Tällä hetkellä keskeneräisissä kerros- ja rivitalohankkeissa on asuntoja yhteensä noin 1800 (112 000 k-m²). Suuri rakenteilla olevien hankkeiden määrä näkyy myös kerros- ja rivitalovarannon

pienentymisenä edellisvuodesta, mutta lainvoimaista varantoa on edelleen tavoitteen mukaisesti yli viiden vuoden keskimääräistä tuotantoa vastaava määrä.

Asuntotuotanto 1988-2015

Vuoden 2015 asuntotuotanto viime vuosia suurempaa. Painopiste yhä voimakkaammin

kerrostalorakentamisessa.

Kymppi ^R 2015-ohjelman tavoitteiden toteutuminen

9

Omakotitaloalueet AO

Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 500 omakotitonttia kaupungin maalla.

Toteutui: Yhteensä 611 tonttia (nyt markkinoinnissa olevat + myöhemmin luovutukseen tuleva asemakaavavaranto). Tämä vastaa noin kuuden vuoden varantoa. Tästä määrästä 258 sijaitsee alueilla, joiden toteuttaminen vaiheistuu osittain seuraavan kymmenen vuoden ajanjakson ulkopuolelle (mm.

Sääksvuori, Tunnelinmäki, Matinmäki, Kinkovuori).

Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle.

Ei toteutunut: Lainvoiman sai 44 kaupungin maalla olevaa pientalotonttia (Ruokkeen asemakaava). Yksityisen maalla olevia pientalotontteja oli 88 (Ruokkeen ja Ikolanmäen asemakaavat).

Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tontinluovutuksen tavoitteissa

huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu

merkittävämpiä muutoksia.

Ei toteutunut: Uusia omakotitontteja tuli markkinointiin yhteensä 72. Näiden lisäksi tarjolla oli noin 100 aiempina vuosina markkinointiin tullutta tonttia.

Kerros- ja rivitaloalueet AK+AR

Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja

yksityisen maalla.

Toteutui: Kerros- ja rivitalovarantoa on 385 000 k-m². Tämä vastaa yli viiden vuoden varantoa. Tästä 55 % on kaupungin omistuksessa. Heti rakennettavissa olevia tontteja on noin 300 000 k-m². Lisäksi varantoa, jossa kaava on vanhentunut ja toteuttaminen edellyttänee kaavamuutosta, on arviolta noin 50 000 k-m².

Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 k-m

, josta 10 000 k-m

on senioriasumista.

Toteutui: Lainvoiman kaavoissa sai yhteensä 72 000 k-m². Myös senioriasumisen kaavoitustavoite toteutui (Palokan keskuskortteli).

Jatkossa kaavoituksen tavoitetta seurataan myös viiden vuoden takautuvana keskiarvona. Vuosina 2011-2015 kaavoitettiin keskimäärin 81 000 k-m²/vuosi.

Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 k-m

:n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 k-m

tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu

kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille).

Toteutui osittain: Kokonaisuudessaan markkinoinnissa oli 50 000 k-m². Vapaasti markkinoitavaa oli 11 800 k-m².

•

Vuonna 2015 Jyväskylän väkimäärä kasvoi lähes 1600 asukkaalla. Tämä on pitkän aikavälin vuotuista keskiarvoa selvästi enemmän. Kasvua selittää kuntien välisen nettomuuton kasvu.

•

Laskennallisesti väestötavoitteiden saavuttaminen edellyttää esim. seuraavan viiden vuoden aikana noin 1200 asunnon vuosituotantoa. Jyväskylän suurena haasteena ovat korkeat työttömyysluvut. Kaupungin elinkeinopoliittisten panostusten onnistuminen edesauttaa myös väestönkasvutavoitteiden saavuttamista.

•

Lasten määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina vielä jonkin verran, mutta erityisesti kasvaa ikääntyneen väestön määrä. Yli 65-vuotiaiden määrän arvioidaan ylittävän alle 16-vuotiaiden määrän jo vuoden 2016 aikana. Vuonna 2020 yli 65-vuotiaita arvioidaan olevan lähes 3500 enemmän kuin nyt.

•

Väestön ikääntyminen asettaa yhden konkreettisen tarpeen täydennysrakentamisen edistämiselle. Tarvitaan lisää asuntoja keskusten ytimiin palvelujen lähelle sekä hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille.

Väestökehitys

Vuoden 2015 asukasluvun kasvu pitkän aikavälin keskiarvokasvua huomattavasti suurempaa.

IKÄ 2001 2010 2015 2020 2025 2030 2010-

2015 2015-

2020 2020-

2025 2025- 2030

0-6 9 397 10 835 10 928 11 100 11 100 11 000 93 172 0 -100

7-12 8 481 7 721 8 722 9 150 9 100 9 050 1 001 428 -50 -50

13-15 4 203 4 207 3 913 4 420 4 650 4 600 -294 507 230 -50

16-64 81 467 89 243 90 487 91 320 92 600 94 150 1 244 833 1 280 1 550 65-74 8 201 10 365 13 644 15 450 14 850 14 840 3 279 1 806 -600 -10 75-84 5 149 6 221 6 907 8 310 11 240 12 860 686 1 403 2 930 1 620

85- 1 482 2 224 2 767 3 050 3 660 4 600 543 283 610 940

Yht. 118 380 130 816 137 368 142 800 147 200 151 100 6 552 5 432 4 400 3 900

Koko kaupungin arvioissa hyödynnetty Tilastokeskuksen vuonna 2015 laatimaa ennustetta.

11

Alueellinen väestökehitys

2001 2010 2015 2020 2025 2015-

2025 Kantakaupunki 21 712 25 149 27 332 29 540 30 760 3 223 Kypärämäki-

Kortepohja 9 805 10 537 11 941 12 220 12 210 229

Lohikoski-

Seppälänkangas 4 701 4 650 4 706 4 800 4 770 34

Huhtasuo 8 472 8 691 9 098 9 440 9 820 677

Kuokkala 15 154 16 904 17 203 17 540 17 910 644

Keltinmäki-

Myllyjärvi 6 790 7 524 7 454 7 440 7 330 -173

Keljo 4 355 5 494 6 213 7 120 7 930 1 721

Halssila 5 167 5 479 6 056 6 240 6 190 122

Säynätsalo 3 462 3 340 3 294 3 400 3 450 142

Tikkakoski-Nyrölä 4 978 5 401 5 354 5 470 5 590 215 Palokka-

Puuppola 12 390 14 395 15 267 16 070 16 960 1 687

Vaajakoski-Jyskä 13 695 14 588 14 754 14 910 15 400 660

Kuohu-Vesanka 1 810 2 118 2 349 2 470 2 660 309

Korpilahti 4 968 4 993 4 975 5 090 5 230 264

Tuntematon 921 1 553 1 372 1 050 990 30

YHTEENSÄ 118 380 130 816 137 368 142 800 147 200 9 785

Alueellisesti suurimman väestönkasvun arvioidaan painottuvan kantakaupungin alueelle, Palokkaan, eteläiselle Keljonkankaalle sekä Kauramäkeen.

Lähes kaikille suuralueille ennakoidaan vielä seuraavan kymmenen vuoden aikana kasvua. Monella kantakaupungin läheisellä ns. vanhalla asuinalueella

väestönkasvu on riippuvaista siitä, pystytäänkö sinne osoittamaan täydennysrakentamista.

ERITYISTEEMANA

TÄYDENNYSRAKENTAMINEN

Täydennysrakentamisella on perinteisesti tarkoitettu olemassa olevan fyysisen kaupunkirakenteen sisälle tai sen välittömään läheisyyteen tapahtuvaa rakentamista. Täydennysrakentaminen voi käsittää laajoja alueita tai vain yksittäisen tontin.

Jo rakennettujen ympäristöjen reuna-alueita voidaan

täydentää uusilla rakennuksilla tai tehostaa kaupunkirakenteen sisällä olevien alueiden maankäyttöä. Kertaalleen rakennetuille alueille voidaan tehdä käyttötarkoituksen muutos. Entisiä teollisuusalueita on muutettu asumiselle. Jyväskylässä esimerkkeinä tästä ovat olleet Lutakko ja Kangas. Julkisille palveluille tai toimisto- ja liikerakentamiselle kaavoitettujen alueiden sekä liikennealueiden kaavamuutokset asumiselle voivat tulla kyseeseen, mikäli niille ei ole tarvetta

alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan. Myös vanhoissa lähiöissä on tiivistämispotentiaalia, sillä ne on rakennettu suhteellisen väljästi. Mikäli vanhojen rakennusten peruskorjaus ei ole kannattavaa, on purkamisen ja uuden rakentamisen myötä mahdollista luoda uutta tiiviimpää kaupunkirakennetta.

Myös jo rakennettuja tontteja voidaan tiivistää lisärakentamisella.

Samalle tontille rakennetaan uusi rakennus tai tehdään olemassa olevaan rakennukseen laajennus esimerkiksi muuttamalla ullakko asuinhuoneistoksi.

Mitä täydennysrakentamisella tarkoitetaan?

13

Kymppi

2016-ohjelmassa määritellään, mitä täydennysrakentamisella tarkoitetaan Jyväskylässä.

Täydennysrakentamisen ohjauksen keskeisenä lähtökohtana ovat kestävän liikkumisen periaatteet eli kävelyyn,

pyöräilyyn ja hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne.

Täydennysrakentamiseen meitä velvoittavat mm.

• Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen ja henkilöautoliikenteen vähentäminen.

• Täydennysrakentamista painottava Jyväskylän kaupungin yleiskaava

kv 10.11.2014

Yleiskaavalla edistetään joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä sekä yhdyskuntarakennetta tiivistävää kestävän kehityksen mukaista rakentamista.

• Jyväskylän kaupunkistrategia

kv 15.12.2014

Vahvistamme kilpailukykyä toimivalla ja eheytyvällä yhdyskuntarakenteella.

• Jyväskylän kaupungin asumisvisio

kh 10.2.2014

Täydennämme aluekeskusten rakennuskantaa monipuolisesti erilaiset toiminnot huomioiden.

Kehitämme keskustassa asumisen mahdollisuuksia ja mietimme uusia ratkaisuja täydennysrakentamiseen. Teemme ullakkorakentamisesta houkuttelevan vaihtoehdon ja parannamme lisärakentamismahdollisuuksia.

Täydennysrakennamme hyvien liikenneyhteyksien varrella sijaitsevia alueita. Otamme suunnittelussa ja toteutuksessa

huomioon palvelujen ja infrastruktuurin tehokkaan hyödyntämisen.

MIKSI

TÄYDENNYS- RAKENTAA?

hyödyt

LUONNONYMPÄRISTÖ Täydentämällä olemassa olevaa säästetään luontoa ja vähennetään

energiankulutusta. Tiivis kaupunkirakenne jättää ympärilleen

enemmän tilaa vapaalle luonnonympäristölle.

INFRASTRUKTUURI

Uuden rakentamisen sijaan voidaan hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja vähentää investointikustannusten lisäksi myös

käyttö- ja kunnossapitokuluja.

PALVELUT

Täydennysrakentamalla saadaan olemassa oleville asuinalueille uutta väestöä, mikä tukee alueen palvelujen

säilymistä tai luo mahdollisuuksia uusille palveluille. Kunnan näkökulmasta täydennysrakentamisella voidaan edistää myös olemassa olevan

julkisen palveluverkon täysimääräistä hyödyntämistä (esim. päiväkodit ja

koulut).

LIIKENNE JA SAAVUTETTAVUUS

Toimintojen sijoittaminen keskuksiin ja asumiskeskittymiin vähentää liikennettä ja edistää palveluiden saavuttamista jalan. Tiivis ja eheä

yhdyskuntarakenne edesauttaa myös taloudellisesti kannattavan

joukkoliikenteen järjestämistä.

RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Täydennysrakentamisella voidaan

parantaa rakennetun ympäristön viihtyisyyttä, vaikuttaa alueiden imagoon, eheyttää ja uudistaa kaupunkikuvaa. Uudisrakentaminen

muun muassa monipuolistaa alueiden asuntokantaa.

EKOLOGISTA, TOIMINNALLISTA, TALOUDELLISTA JA KAUPUNKIKUVALLISTA HYÖTYÄ

UUDET JA VANHAT

ASUKKAAT KAUPUNKI TALOYHTIÖT

LISÄRAKENTAMINEN

Taloyhtiöille lisärakentaminen on keino kattaa osa peruskorjausten

kustannuksista lisääntyvän rakennusoikeuden tuoton kautta.

RAKENNUS- ALAN TOIMIJAT

YRITYKSET

erityisesti lähiväestöpohjasta riippuvaiset palvelut

Yleiskaavan tavoitteena on ohjata

täydennysrakentaminen nykyistä voimakkaammin jo rakennetuille alueille. Yhdyskuntarakenteellisesti erityisen otollisia täydennysrakentamisen paikkoja ovat keskukset ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsilla olevat alueet:

Strateginen keskustatoimintojen alue, aluekeskukset ja lähikeskukset

Monitoiminnalliset, tiivistyvät keskukset.

Keskeinen joukkoliikennekäytävä

Erityisen korkean palvelutason joukkoliikennereitti.

Reitin varrelle sijoittuu merkittäviä työvoimavaltaisia palveluja, oppilaitoksia, kaupunkimaista tehokasta asumista ja merkittäviä kaupallisia palveluja.

Vyöhyke 1 (V1) ( + Tikkakosken ja Korpilahden taajamat)

Ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolle tehokas ympäristöönsä sopiva täydennys-

rakentaminen ja uudisaluerakentaminen on erityisen suotavaa. Toiminnat tukeutuvat helposti

saavutettavaan joukkoliikenteeseen, laadukkaisiin pyöräilyreitteihin ja keskustassa sekä

aluekeskuksissa myös kävelyyn.

Vyöhyke 2 (V2)

Toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke, jolle ympäristöönsä sopiva täydennysrakentaminen ja uudisaluerakentaminen on suotavaa. Toiminnat tukeutuvat joukkoliikenteeseen, pyöräilyreitteihin ja mahdollisuuksien mukaan kävelyyn.

Jyväskylän kaupungin yleiskaava

Keskuksiin sekä kävelyyn, pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaa täydennysrakentamista

HUHTASUO LOHIKOSKI

KORTEPOHJA

KELTINMÄKI

ETELÄPORTTI

KUOKKALA

VAAJAKOSKI

SÄYNÄTSALO PALOKKA

TIKKAKOSKI

KORPILAHTI

Täydennysrakentamisen seurannan mittarit

17

Keskusten

ytimet* Keskeinen joukko- liikennekäytävä

vyöhykeV1- V2-

vyöhyke V1+V2-

vyöhykkeet yhteensä

Osuus valmistuneista kerros- ja rivitaloasunnoista

YHT.2011-2015

valmistuneet 29 % 48 % 80 % 15 % 95 %

Kaikki kerros- ja

rivitaloasunnot 32 % 45 % 75 % 21 % 96 %

Osuus kaikista asunnoista

YHT.2011-2015

valmistuneet 21 % 39 % 70 % 18 % 88 %

Kaikki asunnot 25 % 35 % 64 % 25 % 88 %

Osuus väestöstä

2015 19 % 28 % 56 % 28 % 84 %

Jo nykyisellään Jyväskylän asuntorakentaminen sijoittuu hyvin pitkälle olemassa olevaan

yhdyskuntarakenteeseen.

Viimeisen viiden vuoden aikana lähes puolet valmistuneista kerros- ja rivitaloasunnoista on sijoittunut keskeisten joukkoliikennekäytävien varsille.

Myös täydennysrakentamisen V1- vyöhyke on kasvattanut asunto- tuotannollista merkitystään koko asuntokantaan nähden. Noin 80 % valmistuneista kerros- ja rivitaloista on sijoittunut V1-vyöhykkeelle.

Keskuksiin valmistuneiden asuntojen osuus on kaventunut hieman koko asuntokantaan nähden. Keskusten ytimet ovat suurelta osin suhteellisen tiiviitä, joten täydennysrakentamis- potentiaali on usein rajallinen ympäröiviin alueisiin nähden.

Väestöstä lähes viidesosa asuu keskusten ydinalueilla. V1-

vyöhykkeen osuus on yli puolet koko väestöstä. Tavoitteena on tämän osuuden pitäminen korkealla myös jatkossa.

*strateginen keskusta-alue, aluekeskusten ja lähikeskusten ydinalueet

Millaisia Jyväskylän uudet asuinaluekohteet ovat?

Nykyisen yhdyskuntarakenteen reuna-alueet

Pääosin rakentamattomia alueita, kunnallisteknisen verkoston laajentaminen.

Kertaalleen rakennettuja alueita mm.

T-alueiden ja Y-tonttien muuttaminen asumiselle.

Monitoiminnallisuus, toimintojen sekoittuminen Kaupunkikehitysalustat

Kangas, Keskusta 3.0, Hippos, Sairaalanmäki

Maankäytön muutosalueet Keskusten täydentäminen

Nykyisen yhdyskuntarakenteen sisällä

Rakentamattomia kohteita valmiin kunnallistekniikan piirissä.

Näistä osa heti rakennettavissa olevia, osassa kaava vireillä (mm. käyttötarkoitus- /kaavamäärämuutoksia).

Kerros- ja rivitalojen kaavavaranto

LAINVOIMAINEN KAAVAVAVARANTO¹

364 000 k-m²

VIREILLÄ/SUUNNITTEILLA MUUT OLEVAT

ASEMAKAAVAT 400 000 k-m²

MUU VARANTO:

TOTEUTUS 2026 → Kangas³: 100 000 k-m² Kauramäki⁴: 170 000 k-m²

+

Länsi-Palokan osayleiskaava

Laskennallinen riittävyys noin 12-14 vuotta.

80 %:n toteutumalla noin 10-12 vuotta.

Tilanne 03/2015

Laskennallisesti kerros- ja rivitalojen lainvoimaista ja aktiivisen suunnittelun alla olevaa kaavavarantoa on riittävästi ainakin seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi.

Kuinka paljon lisää uusia kohteita on kannattavaa avata rakentamiselle esim. seuraavan viiden vuoden aikana? Realistinen keskimääräinen rakentamisodote on 70 000 – 80 000 k-m² / vuosi.

Miten edistetään etenkin laajempien kohteiden toteutumista kohtuullisessa aikataulussa?

Seuraavan kymmenen vuoden toteuttamisen ohjelmointiin tulee nostaa myös uusia kohteita, mutta vasta vuoden 2020 jälkeen avattavaksi.

Miten priorisoida täydennysrakentamiskohteiden kaava-anomuksia ja varmistaa eri toimijoiden tasapuolinen kohtelu? Millaista täydennysrakentamista tavoitellaan?

KAUPUNKIKEHITYSALUSTAT Kangas: 158 000 k-m²

Hippos: 30 000 k-m² Sairaalanmäki: 30 000 k-m²

Keskusta 3.0²: 40 000 k-m² yht. 258 000 k-m²

1 Ei sisällä kaupunkikehitysalustojen lainvoimaista kaavavarantoa.

2 Tähän laskettu hankkeet, joissa

kaava lainvoimainen tai kaavoitus käynnissä.

Selvitykset muun potentiaalin määrittelemiseksi ovat käynnissä.

3 Kankaan kaavavarunko 2040 vuoden 2025 jälkeiset alueet.

4 Ilman vireillä olevaa Kauramäki I:n asemakaavaa.

+

Täydennysrakentamisen periaatteet

Täydennysrakentamishankkeiden sijoittumista ja ajoitusta priorisoimalla haluamme:

• kehittää erityisesti strategista keskusta-aluetta, alue- ja lähikeskusten ytimiä sekä kaupunkikehitysalustoja.

• ohjata asuntotuotantoa keskeisten joukkoliikennekäytävien välittömään läheisyyteen ja täydennysrakentamisen ensisijaiselle vyöhykkeelle.

• edistää sisällöllisesti monipuolista asuntotuotantoa huomioimalla mm. erilaiset kohderyhmät, asumismuodot ja asuntotyypit.

• edistää korkealuokkaista arkkitehtuuria ja innovatiivisuutta esimerkiksi arkkitehtuurikilpailujen kautta.

• tasapainottaa alueellista asuntotuotantoa sekä edistää jo kaavoitettujen alueiden ja vireillä olevien suunnitelmien toteutumista.

• hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja huomioida täydennysrakentamisen välilliset vaikutukset mm. liikenneverkkoon.

• tasapainottaa päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntää suhteessa tarjontaan.

• panostaa kohteisiin, joilla on erityisen myönteinen vaikutus lähiympäristön viihtyisyyteen sekä säilyttää yhtenäisiä ja eheitä viheralueita.

• edistää kaupungin omaa vapaasti markkinoitavaa tonttitarjontaa.

• edistää yksityisten taloyhtiöiden lisärakentamismahdollisuuksia.

• huomioida kaavoituksen vaikutukset elinkeinoelämään ja tukea hankkeita, joilla on myönteinen vaikutus uusien työpaikkojen sijoittumiseen asumisen yhteyteen. Asumisen sijoittumisen tulee olla linjassa työpaikkarakentamisen tavoitteiden kanssa.

• toimijakohtaisesti arvioida hankkeen realistisuutta ja toimijalla jo hallussa olevan tonttivarannon sekä muiden vireillä olevien suunnitelmien määrää. Edellytämme sitoutumista ja yhteistyötä.

Keskusten täydentäminen Kaupunkikehitysalustat

Kestävä liikkuminen = kävely, pyöräily ja

joukkoliikenne Monipuolisuus Laadukas arkkitehtuuri

Innovatiivisuus Viihtyisä rakennettu

ympäristö Taloudellisuus Lisärakentaminen

SIJAINTI

SISÄLTÖ

AJOITUS

TOIMIJAT

Täydennysrakentamisen edistäminen

Alueellisten kokonaisuuksien ja kohderyhmätarkastelun kautta

21

• Tavoitteena luoda keskustavisio 2030, jonka myötä keskustan vetovoima

erikoiskaupan alueena elpyy ja keskustan asema ajanvieton, tapahtumien ja

oleskelun keskuksena on ylivoimainen.

• Tavoitteena lisätä keskusta-asumista.

Vuoteen 2020 tavoitteena on viiden asumisen täydennysrakentamishankkeen käynnistyminen.

• Keskustan täydennysrakentamisprojektin tavoitteena on laatia täydennys-

rakentamisen linjaukset asemakaavoituksen pohjaksi ja tuottaa keskusta-alueen täydennysrakentamisen kaupunkimalli.

• Rakennushankkeiden aktiivinen edistäminen mm. maankäyttö-

sopimusmaksuja ja pysäköintivelvoitteita uudistamalla.

Täydennysrakentaminen on osa asuinalueiden kokonaisvaltaista elävöittämistä.

Esimerkiksi liikkumista, pysäköintiä ja viheralueita voidaan tarkastella laajempina kokonaisuuksina. Monet aluekeskusten yksittäiset täydennysrakentamishankkeet nojautuvat laajempaan taustasuunnitelmaan.

Eri alueilla täydennysrakentamisen haasteet ovat erilaisia. Täydennys-

rakentamisen edistämisen keinoja ja periaatteita tulee siten täsmentää myös alueellisesti.

Alueellista tarkastelunäkökulmaa voidaan jatkossa hyödyntää esimerkiksi Jyväsjärven ympäristöön kohdistuvan täydennysrakentamisen osoittamisessa.

Kartoittamalla eri kohderyhmien asumista koko kaupungin tasolla hahmotetaan millaisille kohderyhmille eri täydennysrakentamiskohteet soveltuisivat sijainniltaan parhaiten. Mihin sijoittuvat esimerkiksi opiskelija- tai senioriasumiskohteet?

• Vuonna 2010 käydyn kilpailun tavoitteena oli parantaa

Vaajakosken keskustan elinvoimaisuutta asumista lisäämällä sekä vahvistamalla viihtyisän ja monipuolisen osakeskuksen kehittämistä.

Kilpailulla haettiin kaupunki- kuvallisin keinoin ratkaisuja asuin- ja työpaikka-

rakentamisen määrälle ja sijoittumiselle.

HUHTAKESKUKSEN KEHITTÄMINEN

• Huhtakeskuksen kehittämisprojektin tavoitteena oli tehdä

toiminnallisesti ja kaupunki- kuvallisesti laadukas, toteutus- kelpoinen täydennysrakentamis- suunnitelma. Kehittämisanalyysissa kartoitettiin, millaista ja mitä kohderyhmää palvelevaa asumista ja palveluja Huhtasuolle olisi luontevinta sijoittaa.

• Tavoitteena on luoda kaupungin ja

asukkaiden asettamista lähtökohdista yhteinen tahtotila ja näkemys Tikkakosken

kehittämisestä sekä sen painopisteistä.

Selvitys palvelee mm. tarkempaa täydennysrakentamisen suunnittelua.

PUUKUOKKA

• Suurin osa Jyväskylän kaupungin omistamalla maalla olevista

täydennysrakentamiskohteista kaavoitetaan monikumppanuusmallilla, jossa tulevat rakennuttajat ovat mukana laatimassa asemakaavaa yhteistyössä kaupungin kanssa.

• Malli hälventää kaavoituksen ja hankevalmistelun sekä kaava-, lähiympäristö- ja rakennussuunnittelun rajapintoja. Kumppaneiden kanssa tehdään yhteistoimintasopimus jo kaavan luonnosvaiheessa tai heti sen jälkeen. Kohteen arkkitehti valitaan yhdessä ja

ihannetilanteessa suunnitelman tekijä jatkaa myös

rakennussuunnittelussa. Kaavoitus ja rakennussuunnittelu etenevät

samanaikaisesti. Rakennusliikkeet sitoutuvat maksamaan suunnittelutyöstä tai vaihtoehtoisesti kaupunki maksaa ja perii myöhemmin

suunnittelukustannukset.

• Toimintamallin on todettu sopivan erityisesti sellaisiin

täydennysrakentamiskohteisiin, johon liittyy purkuvelvoitteita tai suojelurakennusten käytön kehittämistä.

• Monikumppanuuskaavoituksella voidaan vaikuttaa laatutason

turvaamiseenja kun kohteisiin valitaan useita toteuttajia, rakennusaika nopeutuu. Asukkaiden lähiympäristön viihtyisyys paranee kun kohteet ovat vähemmän aikaa keskeneräisiä.

• Kumppanuuskaavoitus edellyttää kaupungilta jämäkkää ohjausta ja kaikilta toimijoilta yhteistyötä sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja aikatauluihin.

• Esimerkkejä jo toteutumassa olevista kumppanuuskaavahankkeista ovat mm. Puukuokka, Palokunnanmäki, Vaajakoskentie 9 ja Palokan

keskuskortteli. Uusia kohteita, joissa kaavoitus on käynnissä, on mm.

entisen Keljon koulun alue, jonka kehittämiseen haettiin kumppania avoimella kumppanuushaulla.

Täydennysrakentamisen edistäminen

Monikumppanuushankkeet

VAAJAKOSKENTIE 9

PALOKAN KESKUSKORTTELI

Case Palokunnanmäki

23

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asemakaavamuutos käynnistyy kesällä 2010

Vanha paloasema puretaan. Ensimmäiset talot rakenteille.

Asemakaava lain- voimainen kesällä 2012.

Erinomainen sijainti palvelujen ja hyvien liikenneyhteyksien

äärellä.

Neljä ensimmäistä kerrostaloa valmistuu ja ensimmäiset asukkaat muuttavat alueelle.

Kaavaluonnos nähtävillä kesällä 2011. Osapuolten kesken lähdetään

työstämään kaavaehdotusta yhteistyössä. Yhteis- toimintasopimuksessa sovitaan kaavaehdotuksen mukaisesta rakentamisesta sekä muusta kaavan toteuttamisesta.

Yht. 23 000 k-m

, 9 kerrostalokohdetta, asuntoja 450:lle asukkaalle. Korkeatasoisia omistusasuntoja sekä pieniä ajanmukaisia vuokrayksiköitä ja –kaksioita.

Toteuttajina: NCC Rakennus Oy, Lemminkäinen Talo Oy ja Jyväskylän vuokra-asunnot.

Kolme valmista kerrostaloa lisää.

Asukasmäärä alueella yhteensä lähes 400 asukasta.

03/2016: yksi rakenteilla oleva, yksi toteutumaton kohde jäljellä.

Täydennysrakentamisen edistäminen

Maapoliittiset keinot: maanhankinta

• Täydennysrakentamisen suuntautuessa jo kertaalleen rakennetuille alueille, odotettavissa on, että jatkossa yhä useammassa täydennysrakentamiskohteessa maa on yksityisen omistuksessa. Lisäksi suurin osa Jyväskylän kaupungin maalla olevista täydennysrakentamiskohteista kaavoitetaan kumppanuuskaavaperiaatteella.

• Haasteena on vapaasti markkinoitavien tonttien riittävyys.

Näillä tonteilla varmistetaan Jyväskylän rakennus- markkinoiden avoimuus uusille toimijoille ja nopea rakentamaan pääseminen.

• Riittävän vapaasti markkinoitavan tonttitarjonnan varmistaminen keskeisiltä alueilta edellyttää

maanhankintaa. Nykyisellään maanhankintaan osoitetut varat ovat riittämättömät kun kyse on jo kertaalleen rakennetuista alueista eikä raakamaasta.

• Esimerkkinä osittain vapaasti markkinoitavien tonttien tarjontaan perustuvista täydennysrakentamiskohteista on Mannisenmäki. Alue sijoittuu kaupungin ja entisen maalaiskunnan väliselle rajalle, olemassa olevan

yhdyskuntarakenteen sisälle hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle. Kaupungin maalla olevien kerrostalojen

rakentaminen on lähtemässä liikkeelle hyvin, sillä toteuttajia on useampia.

• Muita vapaaseen markkinointiin tulevia kohteita ovat lähivuosina mm. Savulahden ja Kauramäen alueet.

MANNISENMÄKI

Täydennysrakentamisen edistäminen

Maapoliittiset keinot: maankäyttösopimukset

25

• Yksityisen maalle kaavoittaminen edellyttää Jyväskylässä aina maankäyttösopimusmenettelyä. Maankäyttösopimusmaksu määritellään joko kustannusperusteisesti tai arvonnousuun perustuen. Arvonnousuun perustuvan maankäyttösopimusmaksun suuruus on ollut maksimissaan noin puolet arvonnoususta.

• Jyväskylässä maankäyttösopimuksista saatavat tuotot kohdennetaan suoraan kunnallistekniikan investointeihin ja taloudelliset hyödyt korvamerkitään lähiympäristön kohteisiin. Tällä käytännöllä voidaan pienentää täydennysrakentamisesta mahdollisesti aiheutuvaa asukasvastustusta naapurustossa.

• Etenkin keskustassa maa on suurelta osin yksityisen omistuksessa, joista täydennysrakentamispotentiaalin konkretisoituminen on pitkälti riippuvainen. Lähes kaikkien keskustan alueella vireillä olevien kohteiden kaavoitus perustuu maankäyttösopimusneuvotteluun.

• Erityisesti yksityisille taloyhtiöille lisärakentamishankkeissa maankäyttösopimusmaksu yhdessä kaavamuutoksesta ja pysäköinnin järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kanssa voi nousta esteeksi hankkeen käynnistymiselle. Ruutukaavakeskustan täydennysrakentamishankkeissa on vuoden 2017 loppuun saakka käynnissä kokeilu kevennetystä maankäyttösopimusmenettelystä. Maankäyttösopimusmaksun suuruus on 25–35

% arvonnoususta tilanteissa, joissa välitön kaupungille syntyvä yhdyskuntarakentamisen tarve on vähäinen. Olemassa olevien seinien sisällä tapahtuvasta lisärakentamisesta ei peritä maankäyttösopimusmaksua.

• Maankäyttösopimusprosessi voi vaikuttaa merkittävästi täydennysrakentamisprosessin sujuvuuteen. Toimijoiden sitoutuminen on tärkeää varmistaa jo heti kaavoituksen alkuvaiheessa.

VANHA ORTOPEDIA KESKUSSEURAKUNTATALON

KORTTELI JA KOAS VAPAUDENKATU 48-50

Täydennysrakentamisen edistäminen

Vuorovaikutteisuus ja prosessinhallinta, uudet toimintatavat

26

Apua prosessinhallintaan, ohjeistusta ja neuvontaa

• Täydennysrakentamishanke voi käynnistyä monella tavalla. Yhtenäiset prosessikuvaukset eri täydennysrakentamistilanteista selkeyttävät mm.

tarvittavia työvaiheita eri toimijoille.

• Täydennysrakentaminen/lisärakentaminen on pitkä ja monivaiheinen prosessi erityisesti kertarakennuttajille. Tarvitaan täydennysrakentamiseen liittyvän tiedon kokoamista yhteen paikkaan esim. verkkosivuille sekä ohjeistusta ja neuvontaa käytännön hankkeissa.

Vuorovaikutteinen suunnittelu

• Yhdeksi täydennysrakentamisen esteeksi voi muodostua asukasvastustus joko ympäröivässä naapurustossa tai lisärakentamista suunnittelevan taloyhtiön sisällä.

• Ympäristökeskuksen asukasbarometri: 54 % vastaajista hyväksyy täydennysrakentamisen sillä ehdolla, että sen sijoittamiseen ja suunnitteluun pääsee itse vaikuttamaan → vuorovaikutteiseen suunnitteluun panostaminen.

Uudet, joustavat toimintatavat ja resurssointi

• Täydennysrakentaminen vaatii lähes aina asemakaavanmuutosta. Kaavoituksen suurimpana ongelmana on pidetty sen hitautta ja ennakoimattomuutta.

Ympäristöministeriössä on käynnissä lainvalmistelu, joka tähtää mm.

täydennysrakentamisen ja rakennusten käyttötarkoitusmuutosten sujuvoittamiseen.

Täydennysrakentamispainotteinen kasvupolitiikka edellyttää enemmän asemakaavoituksen resursseja kuin uudisalueiden avaamisen perustuva asuntotuotanto.

• Myös erilaisten normien kuten autopaikoitusnormien keventämisellä voidaan helpottaa autopaikkojen rakentamisesta aiheutuvaa kustannuspainetta ja vaikuttaa hankkeen kannattavuuteen. Jyväskylän keskustan henkilöautopysäköinnin

strategiassa on tarkasteltu vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia, joita on

”Kaupungilla on omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa jokaiseen vetovoimatekijään erityisesti hankkeen taloudelliseen kannattavuuteen”

Asuminen osana Jyväskylän keskustan kehittämistä – Keskusta-asumisen täydennysrakentamishankkeen vetovoimatekijät –diplomityö (P. Sipinen 2015)

27

UUDET

KERROS- JA RIVITALOALUEET

Uusia kerros‐ ja rivitaloja on tulossa kaikkien alue‐ ja lähikeskusten vaikutuspiiriin.

Monilla alueilla on jo tällä hetkellä hyvä määrä heti rakennettavissa olevia tontteja ja tulossa on monia

odotettuja kohteita. Kankaalla ensimmäisten kohteiden rakentaminen on käynnistynyt.

Kankaan lisäksi suurimmat asuntotuotantovolyymit painottuvat muualle kantakaupunkiin ja alue- keskuksista etenkin Palokkaan ja Kuokkalaan.

Huomattava osa, noin 85 %, seuraavan kymmenen vuoden uusista kohteista sijoittuu keskeisten joukkoliikenne- käytävien tai täydennys- rakentamisen V1-vyöhykkeen piiriin. Noin puolet kohteista on strategisella keskusta- alueella tai alue- ja lähikeskusten ydinten tuntumassa. Kestävään liikkumiseen tukeutuvalle täydennysrakentamiselle on siten hyvät edellytykset.

PALOKKA

HUHTASUO LOHIKOSKI

KANGAS

KUOKKALA

ETELÄPORTTI ja KELJONKANGAS

KANTA- KAUPUNKI KORTEPOHJA

KELTINMÄKI TIKKAKOSKI

KORPILAHTI

SÄYNÄTSALO

VAAJAKOSKI HALSSILA

Uudet kerros- ja

rivitaloalueet

2016-2026

Uudet kerros- ja rivitaloalueet 2016-2026

29

Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2016 / 2017

Uudet kerros- ja rivitaloalueet 2016-2026

• Ohjelmoinnissa on laskennallisesti riittävästi alueita seuraavan kymmenen vuoden asuntotuotantotarpeisiin, mutta suurin osa kaavoista ei ole vielä lainvoimaisia. Täydennysrakentamisen kaavaprosessit ovat uudisalueisiin verrattuna usein haastavampia ja valitusherkkiä.

• 15 000 k-m² tavoite vuosittain vapaasti markkinoitavien tonttien määrästä toteutuu ainakin lähivuosien osalta, mikäli kaavat etenevät suunnitelman mukaisesti.

• Suurin osa ohjelmoinnin kohteista on kerrostalorakentamiselle. Rivitalotonteille olisi enemmän kysyntää kuin mitä viime vuosina on pystytty tarjoamaan. Rivitalokohteita on tulossa mm. Kuokkalaan, Kauramäkeen ja Savulahteen.

UUDET

PIENTALOALUEET

31

Omakotitalolupien alueellinen jakautuminen

RAKENNUSLUVAT

Asemakaava-

alueille Osayleiskaava-

alueille* Maaseudulle Yhteensä

2009 156 24 15 195

80 % 12 % 8 %

2010 179 30 33 242

74 % 12 % 14 %

2011 151 40 13 204

74 % 20 % 6 %

2012 129 37 14 180

72 % 20 % 8 %

2013 164 15 16 195

84 % 8 % 8 %

2014 90 15 9 114

79 % 13 % 8 %

2015 82 20 9 111

74 % 18 % 8 %

YHTEENSÄ 951 181 109 1 241

77 % 15 % 9 %

* Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu

Vuonna 2015 haettujen pientalolupien määrä pysytteli vuoden 2014 tasolla. Pientalolupia on haettu selvästi vähemmän esim. viiden vuoden takaiseen verrattuna. Omakotitalorakentamisen jakautuminen

asemakaava- ja maaseutualueiden kesken on pysynyt suhteellisen vakiona. Hieman yli kolme neljäsosaa pientaloista rakennetaan asemakaava-alueille.

Osayleiskaava- alueen nimi

Kaavan

rakennuspaikat Asuinrakennusluvat Jäljellä

n. kpl 20161.1.

Hyväk- sytyt Vireillä

olevat 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1 Puuppola-

Lintukangas 200 11 8 18 7 6 2 3 145

2

Kuohu- Vesanka:

länsiosa

(Kuohu) 130 4 5 2 2 0 1 1 115

3

Kuohu- Vesanka:

itäosa

(Vesanka) 344 7 10 15 20 7 3 7 275

4 Taka-Keljo 98 0 1 1 2 0 0 1 93

5 Tikkala 205 0 2 2 3 0 4 3 191

6 Oravasaari 56 3 4 2 3 0 2 3 39

7

Maatianjärvi (Raspio-

Iloniemi oyk) 50 0 0 0 0 0 2 1 47

8 Leppälahti 80 0 0 0 0 2 1 1 80

YHTEENSÄ 25 30 40 37 15 15 20

1

2 3

4

5 6

7

8

33

Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat

Vuonna 2015 rakennuslupia haettiin osayleiskaavoitetuille

maaseutualueille hieman paria edellistä vuotta enemmän. Eniten lupia haettiin Vesangan alueelle. Yleiskaavan pohjautuvat kyläselvitykset ovat käynnissä Kuohu‐Sarvenperän, Kuikka‐Nyrölän ja Putkilahden alueilla.

Uudet pientaloalueet 2016-2025

34

•

Uusia omakotitontteja on tulossa tarjolle kaikkien aluekeskusten piiriin.

•

Määrällisesti tonttitarjonta painottuu eniten eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle.

•

Keskustan tuntumassa uusia pientalotontteja tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta tulevan

vuosikymmenen aikana tonttitarjonta painottuu yhä enemmän yli 7 kilometrin päähän keskustasta.

•

Asemakaavoitettujen alueiden lisäksi tarjontaa täydentävät maaseudun kyläkaava

alueiden rakennuspaikat.

•

Uudet päiväkoti- ja kouluinvestoinnit ovat omakotitonttiluovutuksen

reunaehto etenkin Keljonkankaan ja Läntisen Palokan alueilla. Näillä alueilla pientalotontit ovat olleet kysyttyjä ja uusilla päiväkoti- kouluinvestoinneilla mahdollistetaan pitkän ajan pientalotonttitarjonta.

35

Uudet pientaloalueet 2016-2026

TUNNELINMÄKI

MATINMÄKI

MANNISENMÄKI SAVULAHTI

RUOKE

VÄÄRÄJÄRVI

TUOHIMUTKANRINNE YLÄMÄYRÄMÄKI

KAURAMÄKI

HAAPANIEMI HUPELI TANHU-

KAARI

KINKO- VUORI TIKKALA

KIRKKOLAHTI

ILONIEMI SÄÄKSVUORI

KOULU- RANTA

KAURAMÄKI-KELJONKANGAS: tontinluovutus ja palveluverkko

KAURAMÄEN UUSI PÄIVÄKOTI- KOULU

VUONNA 2019

KELJONKANKAAN KOULU

Kauramäen seuraavat asemakaavat vuodesta 2025→

•

Keljonkankaalla etenkin kouluikäisten määrä kasvaa tulevina vuosina Sääksvuoren viime vuosien voimakkaan rakentumisen johdosta.

•

Edelliseen Kymppi

2015-ohjelman ajoitukseen nähden keskeiset muutokset ovat tapahtuneet Sääksvuoren ja Kauramäen tontinluovutuksen ajoituksessa. Tontin- luovutuksen painopistettä siirretään Sääksvuoresta Kauramäkeen. Kauramäen ensimmäiset tontit tulevat markkinointiin vuonna 2017. Rakentaminen voi alkaa vuonna 2018.

•

Tavoitteena on Kauramäen päiväkoti-koulun käyttöönotto syksyllä 2019. Hankesuunnittelu aloitetaan vuoden 2016 aikana. Kauramäen päiväkoti-koululla helpotetaan ensivaiheessa Keljonkankaan oppilasmäärän kasvua.

•

Seuraavat tontit Sääksvuoresta tulevat tarjolle aikaisintaan vuonna 2021. Sääksvuoren voimalinjan eteläpuolinen alue pidetään tarvittaessa

käyttöönotettavana varantona, sillä sijainti ei ole joukkoliikenteen järjestämisen kannalta hyvä.

•

Kauramäen ensimmäisen vaiheen jälkeen kaavoitusta jatketaan pohjoisen suuntaan. Kauramäen

osayleiskaavaluonnoksessa on osoitettu uusi

kokoojakatu, jota myöten Kauramäki yhdistyy aikanaan Ylämyllyjärveen.

•

Tarkemmassa suunnittelussa tutkitaan sujuvien kevyen liikenteen yhteyksien järjestäminen Keljonkankaan ja Kauramäen välillä.

Sääksvuoren varanto 100 Sääksvuori

59 pientalotonttia 2021 →

Kauramäki

100 pientalotonttia 2018 →

MANKOLAN YHTENÄISKOULU SAVULAHDEN

UUSI PÄIVÄKOTI- KOULU

VUONNA 2019

KESKI-PALOKAN KOULU

Savulahti III 2025 →

•

Läntisen Palokan alueella sekä päiväkoti- että kouluikäisten määrän ennakoidaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina.

•

Mannisenmäen rakentaminen on

käynnistynyt ja uusia tontteja on tulossa tarjolle myös mm. Savulahden ja

Haukkalan alueelta. Lisäksi alueella on vireillä Läntisen Palokan osayleiskaava, joten tontteja riittää tarjottavaksi myös pitemmällä aikajänteellä.

•

Tavoitteena on Savulahden päiväkoti- koulun käyttöönotto syksyllä 2019.

Hankesuunnittelu aloitetaan vuoden 2016 aikana ja tässä yhteydessä selvitetään Läntisen Palokan eri alueiden

koulupolkujen suunnat.

LÄNTINEN PALOKKA:

tontinluovutus ja palveluverkko

SAARENMAAN KOULU

Mannisenmäki 2014 →

Savulahti I 2017 → Savulahti II 2019 →

Haukkalantie 56 2017 →

• Asuntomarkkinat ja työssäkäyntialueet eivät noudata kuntarajoja. Toimiva yhdyskuntarakenne edellyttää seudullista yhteistyötä.

• Valtakunnallisen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-kehittämisverkoston johdolla on käynnistymässä Työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama Tulevaisuuden kaupunkiseudut – teemaverkosto. Osana hanketta toteutetaan seudullisen asumiskatsauksen malli, jossa referenssinä on Jyväskylän seutu. Tavoitteena on luoda väline asumisen ilmiöiden seudulliseen ja seutujen väliseen seurantaan. Työ käynnistyy syksyllä 2016.

• Väestörakenteen muutos ja muuttoliike muokkaavat aluerakennetta ja alueellisia

palvelutarpeita. Väestön ikääntymisen vaikutukset tulee jatkossa huomioida yhä painavammin myös maankäytön toteutuksen suunnittelussa.

Miten ikääntyvät asuvat Jyväskylässä nyt ja tulevaisuudessa?

Miten aktiivisia muuttajia ikääntyvät ovat olleet tilastojen valossa ja miten alueelliset muuttovirrat ovat Jyväskylän sisällä suuntautuneet?

Paljonko senioriasumiselle pitää vuosittain kaavoittaa?

Miten väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan vanhojen pientalojen tarjontaan Jyväskylässä lähitulevaisuudessa? Mikä vaikutus uusien omakotitonttien tarjonnalla on vanhojen

pientalojen kysyntään?

Näihin kysymyksiin palataan seuraavassa Kymppi

2017-ohjelmassa.

Kohti Kymppi ^R 2017-ohjelmaa

Seutukymppi ja seniori-ikäisten muuttoliike

Yhteenveto

• Kymppi

2016-ohjelma osoittaa, että Jyväskylän kaupunki voi kasvaa

täydennysrakentamispainotteisesti. Pientalotonttitarjonnan varmistaminen edellyttää kuitenkin myös kaupunkirakennetta laajentavia uudisalueavauksia.

• Nykyisen yhdyskuntarakenteen sisältä on priorisoitavissa alueita, joilla

täydennysrakentamisen edistäminen on erityisen suotavaa. Kestävän liikkumisen

periaatteiden mukaisesti täydennysrakentamista ohjataan entistä vahvemmin keskuksien ytimiin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varsille. Myös uudisalueavaukset tehdään kestävä liikkuminen huomioon ottaen. Täydennysrakentamisen tulee edistää alueellisesti monipuolista asuntotuotantoa.

• Kestävän liikkumisen periaatteiden toteutuminen edellyttää, että asukkaiden käyttämät palvelut ovat hyvin saavutettavissa myös joukkoliikenteellisesti. Tämä tulee ottaa lähtökohdaksi sekä julkisten että yksityisten palvelujen sijoittumisessa.

39

Päätösesitys

Kaupunginvaltuusto hyväksyy Kymppi ^R 2016-ohjelman ja kestävään liikkumiseen

tukeutuvat täydennysrakentamisen periaatteet.