Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 30.5.2017
Kymppi R 2017‐ohjelma
Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2027
Sisältö
1. Kymppi
R‐ohjelman tavoitteet
2. Vuosi 2016 – Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen?
3. Ikääntyvien asuminen – nyt ja tulevaisuudessa
4. Seudullinen asumiskatsaus – asumisen trendit näkyviksi 5. Uudet kerros‐ ja rivitaloalueet
6. Uudet pientaloalueet
7. Yhteenveto ja päätösesitys
LIITE: Jyväskylän seudun asumiskatsaus
2
1 KYMPPI TAVOITTEET R ‐OHJELMAN
3
Kymppi R ‐ohjelman tavoitteet
Hallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta
KymppiR‐ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja ‐kartat perusteluineen.
Ohjelman tarkoituksena on:
‐ Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvisiontoteutumista
‐ Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä
‐ Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta toimivasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta
‐ Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista
‐ Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti‐ja kouluverkkojen hallintaa
‐ Jatkuva ”hallintaprosessi”
Ohjelma viedään kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyyn, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelman yleispiirteiset tavoitteet säilyvät.
Yleispiirteiset tavoitteet:
‐ Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa.
‐ Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön.
‐ Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto‐ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista.
‐ Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa.
KymppiR‐ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun.
4
Edellisvuoden Kymppi R 2016‐ ohjelma
erityisteemana täydennysrakentaminen
• Kaupunginvaltuusto hyväksyi edellisen KymppiR‐ohjelman 30.5.2016. Ohjelmassa määriteltiin, mitä
täydennysrakentamisella tarkoitetaan Jyväskylässä ja millä keinoin täydennysrakentamista edistetään.
Täydennysrakentamisen ohjauksen keskeiseksi lähtökohdaksi otettiin kestävän liikkumisen periaatteeteli kävelyyn, pyöräilyyn ja hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne.
• Nykyisen fyysisen kaupunkirakenteen sisältä on osoitettavissa alueita, joilla täydennysrakentamisen edistäminen on erityisen suotavaa. Täydennysrakentaminen ohjataan entistä vahvemmin keskusten ytimiin sekä yleiskaavan mukaisten keskeisten joukkoliikennekäytävien varsille sekä täydennysrakentamisen ensisijaiselle vyöhykkeelle.
• Ohjelma osoitti, että Jyväskylän kaupungilla on hyvät kaavavarannolliset edellytykset kasvaa täydennys‐
rakentamispainotteisesti. Täydennysrakentamisella
saavutetaan moninaisia ekologisia, toiminnallisia, taloudellisia ja kaupunkikuvallisia hyötyjä. Ohjelmassa koottiin yhteen myös täydennysrakentamisen edistämisen keinoja.
• Ohjelma sisälsi täydennysrakentamishankkeiden sijaintiin, sisältöön, ajoitukseen sekä toimijoihin liittyvät kriteerit, joiden pohjalta hankkeita priorisoidaan. Kriteerit on esitelty
seuraavalla sivulla.
Aluekeskusten täydennysrakentamis‐
hankkeet. Laajemmat taustasuunnitelmat osana
yksittäistä täydennys‐
rakentamishanketta.
Esim. Jyväskylän keskustan kehittämishanke
Vuorovaikutteiseen suunnitteluun panostaminen
Monikumppanuushankkeet
Maanhankinta Myös jo kertaalleen rakennetuilta alueilta
Maankäyttösopimus‐
menettelyt Esim. kevennetty maankäyttösopimus‐
menettely ruutukaava‐
keskustassa
Täydennysrakentamisen edistämisen keinoja
Riittävä henkilöresurssointi
asemakaavoituksessa Erilaisten normien keventäminen Esim. autopaikoitusnormit Prosessinhallinta ja
tiedottaminen 5
6
Täydennysrakentamisen periaatteet
Täydennysrakentamishankkeiden sijoittumista ja ajoitusta priorisoimalla haluamme:
• kehittää erityisesti strategista keskusta‐aluetta, alue‐ja lähikeskusten ytimiä sekä kaupunkikehitysalustoja.
• ohjata asuntotuotantoa keskeisten joukkoliikennekäytävien välittömään läheisyyteen ja täydennysrakentamisen ensisijaiselle vyöhykkeelle.
• edistää sisällöllisesti monipuolista asuntotuotantoa huomioimalla mm. erilaiset kohderyhmät, asumismuodot ja asuntotyypit.
• edistää korkealuokkaista arkkitehtuuria ja innovatiivisuutta esimerkiksi arkkitehtuurikilpailujen kautta.
• tasapainottaa alueellista asuntotuotantoa sekä edistää jo kaavoitettujen alueiden ja vireillä olevien suunnitelmien toteutumista.
• hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja huomioida täydennysrakentamisen välilliset vaikutukset mm. liikenneverkkoon.
• tasapainottaa päiväkoti‐ja koulupalvelujen kysyntää suhteessa tarjontaan.
• panostaa kohteisiin, joilla on erityisen myönteinen vaikutus lähiympäristön viihtyisyyteen sekä säilyttää yhtenäisiä ja eheitä viheralueita.
• edistää kaupungin omaa vapaasti markkinoitavaa tonttitarjontaa.
• edistää yksityisten taloyhtiöiden lisärakentamismahdollisuuksia.
• huomioida kaavoituksen vaikutukset elinkeinoelämään ja tukea hankkeita, joilla on myönteinen vaikutus uusien työpaikkojen sijoittumiseen asumisen yhteyteen. Asumisen sijoittumisen tulee olla linjassa työpaikkarakentamisen tavoitteiden kanssa.
• toimijakohtaisesti arvioida hankkeen realistisuutta ja toimijalla jo hallussa olevan tonttivarannon sekä muiden vireillä olevien suunnitelmien määrää. Edellytämme sitoutumista ja yhteistyötä.
Keskusten täydentäminen Kaupunkikehitysalustat
Kestävä liikkuminen = kävely, pyöräily ja
joukkoliikenne Monipuolisuus
Laadukas arkkitehtuuri Innovatiivisuus
Viihtyisä rakennettu ympäristö Taloudellisuus Lisärakentaminen SIJAINTI
SISÄLTÖ
AJOITUS
TOIMIJAT
Kymppi R 2017‐ohjelman painopisteet ja käsittely
Asuntomarkkinat ja työssäkäyntialueet eivät noudata kuntarajoja. Kymppi
R2017‐ohjelman teemana ovat asumisen seudulliset ilmiöt. Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Laukaan kuntien
yhteistyönä on laadittu liitteenä oleva seudullinen asumiskatsaus. Katsauksesta on nostettu keskeisiä huomioita Kymppi
R‐ohjelmaan. Katsaus on tarkoitus tuottaa jatkossa vuosittain.
Väestörakenteen muutos ja muuttoliike muokkaavat aluerakennetta ja alueellisia palvelutarpeita.
Väestön ikääntymisen vaikutukset tulee jatkossa huomioida yhä painavammin myös maankäytön toteutuksen suunnittelussa. Ohjelman toisena erityisteemana on ikääntyvien asuminen.
Kymppi
R2017‐ohjelman hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Ohjelma hyväksyttiin 30.5.2017 kokouksessa.
7
2
8
VUOSI 2016
Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen?
Jyväskylän kaupungin yleiskaava sai
lainvoiman 25.11.2016. Yleiskaavassa on osoitettu mm. yhdyskuntarakenteen ohjaus ja pitkän tähtäimen kaupunkirakenteen laajenemissuunnat.
Yleiskaavalla ohjataan yhdyskunta‐
rakenteen lisäksi myös luonto‐ ja kulttuuriarvojen sekä pohjavesien ja maiseman suojelua. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja kävelyn edistäminen sekä yhdyskuntarakennetta tiivistävä kestävän kehityksen mukainen täydennys‐
rakentaminen ovat yleiskaavan lähtökohtia.
Yleiskaavassa tehdyt strategiset valinnat asettavat lähtökohtia Kymppi
R‐ohjelmalle, jossa määritellään uusien asuinalueiden toteutusjärjestys.
9
IKÄ 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2020 2025 2030 2010‐
2015
2016‐
2020
2020‐
2025
2025‐
2030 0‐6 10 835 10 906 11 094 11 027 10 974 10 928 10 596 10 380 10 400 10 400 ‐242 ‐213 20 0 7‐12 7 721 7 835 7 949 8 249 8 459 8 722 8 922 9 150 8 600 8 700 1 196 233 ‐550 100 13‐15 4 207 4 072 3 906 3 816 3 838 3 913 4 019 4 400 4 600 4 200 ‐192 385 200 ‐400 16‐64 89 243 89 632 90 030 90 076 90 075 90 487 91 238 92 560 94 300 95 960 2 021 1 296 1 740 1 660 65‐74 10 365 11 055 11 744 12 411 12 995 13 644 13 846 15 510 14 950 14 920 3 493 1 652 ‐560 ‐30 75‐84 6 221 6 227 6 322 6 520 6 810 6 907 7 364 8 370 11 300 12 910 1 150 999 2 930 1 610 85‐ 2 224 2 335 2 437 2 559 2 629 2 767 2 865 3 130 3 750 4 710 649 257 620 960
Yht. 130 816 132 062 133 482 134 658 135 780 137 368 138 850 143 500 147 900 151 800 8 075 4 609 4 400 3 900 Muutos /
vuosi 1 193 1 246 1 420 1 176 1 122 1 588 1 482 1 152 880 780 1 346 1 152 880 780
• Vuonna 2016 Jyväskylän väkimäärä kasvoi lähes 1500:lla asukkaalla. Tämä on 2010‐luvun vuotuista keskiarvoa selvästi enemmän. Väestömäärän suhteellinen kasvu oli viime vuonna suurista kaupungeista viidenneksi suurinta. Kasvu oli nopeampaa ainoastaan Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Helsingissä.
• Jyväskylän väestönkasvu johtuu suurelta osin kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta. Etenkin maahanmuuttokasvatti viime vuonna merkitystään väestömäärään vaikuttavana tekijänä.
• Luonnollisen väestönlisäyksen osuus (syntyneiden enemmyys kuolleisuuteen nähden) oli viime vuonna vastaavasti pienempää. Vuoden 2016 syntyvyysoli 2010‐luvun keskiarvoon (1611 lasta / vuosi) nähden huomattavasti alhaisempi – yhteensä 1445 lasta.
• Väestörakenteen ikääntyminen näkyy mm. siten, että vuonna 2016 yli 64‐vuotiaiden määrä ylitti jo alle 16‐vuotiaiden määrän. Lähivuosina etenkin 65‐74‐vuotiaiden ikäluokan koon ennakoidaan kasvavan.
• Väestökehitysarvio pohjautuu Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaisemaan trendiennusteeseen, jota on kaupungin toimesta tarkistettu
toteutuneen väestökehityksen pohjalta. Ennusteen tarkoitus on osoittaa mihin suuntaan väestömäärä kehittyy, mikäli kehitys jatkuu nykyisellään.
Jyväskylän suurena haasteena ovat korkeat työttömyysluvut. Kaupungin elinkeinopoliittisten panostusten onnistuminen edesauttaa myös väestönkasvutavoitteiden saavuttamista.
Väestö
Vuosi 2016 oli 2010‐luvun toiseksi suurin kasvuvuosi
10
Asuntotuotannossa 2010‐luvun ennätysvuosi
Painopiste vahvasti kerrostalorakentamisessa
• Mennyt vuosi oli asuntotuotannoltaan 2010‐luvun ennätysvuosi. Asuntoja valmistui yhteensä 1372, joista 82 % sijoittui kerrostaloihin. Valmistuneiden pientaloasuntojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla.
• Myös rakennuslupia myönnettiin ennätysmäärä – yhteensä 1 952 asunnolle.
• Voimakas asuntorakentamisen kasvu näkyi etenkin kaupungin luovuttamien kerros‐ja rivitalotonttien kauppamäärässä, joita tehtiin lähes 11 miljoonan euron edestä, mikä on viime vuosia suurempi määrä. 11
1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kerrostalot 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 908 1132 Rivitalot 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 92 64 Omakotitalot 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201 141 142
0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000
HUHTASUO LOHIKOSKI
KORTEPOHJA
KELTINMÄKI
ETELÄPORTTI
KUOKKALA
VAAJAKOSKI
SÄYNÄTSALO PALOKKA TIKKAKOSKI
KORPILAHTI
Keskusten ytimet*
Keskeinen joukko‐
liikenne‐
käytävä
V1‐
vyöhyke
V2‐
vyöhyke
V1+V2‐
vyöhykkeet yhteensä
Osuus valmistuneista kerros‐ja rivitaloasunnoista YHT.
2016 valmistuneet
29 % 52 % 91 % 8 % 99 %
Kaikki kerros‐
ja rivitalo‐
asunnot
32 % 44 % 75 % 21 % 96 %
Osuus kaikista asunnoista YHT.
2016 valmistuneet
26 % 47 % 83 % 11 % 94 %
Kaikki
asunnot 25 % 35 % 64 % 24 % 87 %
Osuus väestöstä
2016 19 % 28 % 56 % 27 % 83 %
*strateginen keskusta‐alue, aluekeskusten ja lähikeskusten ydinalueet
Vuonna 2016 valmistuneista asunnoista huomattava osa oli täydennysrakentamista. Erityisesti keskeisen
joukkoliikennekäytävän ja täydennysrakentamisen ensisijaisen V1‐vyöhykkeen varrelle valmistui
suhteellisesti enemmän asuntoja 2010‐luvun aiempiin vuosiin verrattuna. Ainostaan 6 % valmistuneista asunnoista (noin 80 asuntoa) sijaitsi
täydennysrakentamisen vyöhykkeiden ulkopuolella.
Täydennysrakentamisen seurannan mittarit
12
Kymppi R 2016‐ohjelman tavoitteiden toteutuminen
OMAKOTITALOALUEET
Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 500 omakotitonttia kaupungin maalla.
Toteutui: Vuoden 2016 lopussa heti rakennettavissa olevia tontteja oli 112. Myöhemmin luovutettavia tontteja oli yhteensä 574.
Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia kaupungin maalle.
Toteutui: Vuonna 2016 kaupungin maalle kaavoitettiin yhteensä 112 tonttia.
Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle.
Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta
tarkastetaan kun markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia.
Ei toteutunut: Vuonna 2016 uutena markkinointiin tuli yhteensä 75 tonttia.
KERROS‐ JA RIVITALOALUEET
Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros‐
ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla.
Toteutui: Vuoden 2016 lopussa asemakaavavarantoa oli yhteensä noin 433 000 k‐m2. Kolme neljäsosa varannosta on kerrostalorakentamiselle ja tästä suurin osa on yksityisen omistuksessa. Kaupungin omistuksessa olevia rivitalotontteja on vähän, mutta kysyntää olisi enemmän. Tästä syystä uudessa KymppiR‐ohjelmassa ja kaavoitusohjelmassa
priorisoidaan erityisesti rivitalokaavoituskohteita.
Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 k‐m2, josta 10 000 k‐m2on senioriasumista. Tavoitetta seurataan myös viiden vuoden takautuvana keskiarvona.
Toteutui: Vuonna 2016 lainvoiman sai yhteensä 95 100 k‐m2. Senioriasumisen osalta tavoite ei toteutunut. Vuosina 2012‐2016 lainvoiman on saanut kaavoissa keskimäärin 85 300 k‐m2 / vuosi, joten myös pitemmällä aikajaksolla tavoite on täyttynyt. Tässä ohjelmassa tarkistetaan senioriasumisen kaavoitustavoitetta.
Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 k‐m2 rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 k‐m2tulee olla
kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille).
Toteutui: Vuonna 2016 tarjolla oli yhteensä 78 000 k‐m2, josta uutta vapaasti markkinoitavaa oli 19 600 k‐m2.
13
Miten aktiivisia muuttajia ikääntyvät ovat olleet tilastojen valossa?
Miten alueelliset muuttovirrat ovat Jyväskylän sisällä suuntautuneet?
Paljonko senioriasumisen tarve kasvaa? Miten väestön ikääntyminen tulee
vaikuttamaan vanhojen pientalojen tarjontaan Jyväskylässä lähitulevaisuudessa?
Mikä vaikutus uusien omakotitonttien tarjonnalla on vanhojen pientalojen kysyntään?
Miten nämä asiat tulee huomioida Kymppi
R‐ohjelmassa?
3 IKÄÄNTYVIEN ASUMINEN
‐ NYT JA TULEVAISUUDESSA
14
• Ikäihmisten, yli 64‐vuotiaiden, määrän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2025 mennessä lähes 6 000:lla.
• Vanhuspalvelujen yhtenä toimintaa ohjaavana keskeisenä periaatteena on kotona asumisen tukeminen. Tavoitteena on, että 93 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodinomaisessa asunnossa vuonna 2025. Nykyisin tämä osuus on 89,7 %. Yli 64‐vuotiaista puolet asuu kerrostaloissa, 32 % pientaloissa, rivitaloissa 14 % ja muissa asuntotyypeissä esim. palvelutaloissa 4
%.
• Vuonna 2014 valmistuneessa Jyväskylän kaupungin ikäihmisten hyvinvointi‐
suunnitelmassa on tuotu esille tavoite eri asuinalueille toteutettavista
senioriasumisen kokonaisuuksista. Senioriasuintalot on tarkoitettu itsenäisesti asuville yli 55‐vuotiaille ja ne on suunniteltu ja varustettu ikääntyvän väestön tarpeita ajatellen huomioiden mm. esteettömyysnäkökulmat. Senioriasunnot voivat olla vuokra‐, omistus‐ja asumisoikeusasuntoja, joissa on yhteisöllisyyttä mahdollistavia tiloja ja mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin tai ostaa esim. hyvinvointi‐tai hoivapalveluja. Perinteisen palveluasumisen piiriin
kuuluvat sen sijaan iäkkäät, joille kotihoidon tarjoama tuki ei ole enää riittävää.
• Maankäytön suunnittelulla turvataan riittävä tonttivaranto tuleville hankkeille.
Aiemmin jo KymppiR2014‐ohjelmassa on linjattu tulevaisuuden senioriasumisen tarpeisiin vastaamisesta sijoittamalla senioriasumista alue‐ja lähikeskusten ytimiin, palvelujen äärelle. Samoin asumisvisiossa on tuotu esille uudenlaisten, tulevaisuuden senioriasumisen tarpeisiin vastaavien mallien kehittäminen ja mahdollistaminen.
• Viime vuosina on jo toteutunut ja parhaillaan on toteutumassa useita erityisesti ikäihmisten tarpeisiin vastaavia rakennushankkeita kuten Kortepohjan Senja‐
kortteli, Huhtasuon Ilona sekä rakentumassa oleva Palokan keskuskortteli.
• Nykyisin senioriasuntoja on yhteensä noin 1000. Mikäli senioriasuntojen määrä pidetään nykytasolla suhteessa yli 64‐vuotiaiden määrään (noin 40 asuntoa / 1000 yli 64‐vuotiasta), tarkoittaisi tämä noin 250 uutta senioriasuntoa vuoteen 2025 mennessä eli noin yksi uusi seniorikohde / vuosi. Tulevaisuudessa
kysynnän ennakoidaan kuitenkin olevan suurempaa, joten jatkossa varaudutaan 1‐2 uuteen kohteeseen / vuosi. Kerrosalamäärissä tämä tarkoittaa noin 3 000 – 5 000 k‐m2/ vuosi. Mikäli senioriasumisen kysyntä kasvaa ennakoitua enemmän, kaupungilla tulee olla valmius lisätä senioriasumisen tonttitarjontaa.
Yli 65‐vuotiaat asumistyypin mukaan 3/2017 Yli 65‐vuotiaiden väestöennuste
Ikääntyvien asuminen
15
Lähde: Jyväskylän kaupungin väestöarvio 2016
Lähde: Jyväskylän kaupungin väestötietorekisteri ja rakennus‐ja huoneistorekisteri.
1 104 3 936 885
5 925
13 846 7 364
2 865
24075
14 950 11 300 3 750
30 000
0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 65‐74‐vuotiaat
75‐84‐vuotiaat yli 85‐
YHTEENSÄ
2025 2016 MUUTOS
36%
29%
19%
47%
53%
58%
15%
13%
9%
2% 4%
14%
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
65‐74‐vuotiaat 75‐84‐vuotiaat yli 85‐vuotiaat
pientalot kerrostalot rivitalot muut
• Senioreiden sisäinen muuttoliike ja asuminen Jyväskylässä: tarkastelussa vuodet 2010‐2016 –selvityksessä
tarkasteltiin yli 55‐vuotiaiden muuttoliikkeen volyymiä, suuntia ja asuntotyyppejä Jyväskylän sisällä. Tähän saakka ikääntyvän väestön muuttoliike kaupungin sisällä on ollut varsin vähäistä. Nykyisistä yli 55‐vuotiaista vain 4 % on muuttanut edes kerran kaupungin sisällä vuosina 2010‐2016. Koko väestön suhteen tämä prosenttiosuus on 22 %.
Kuntien välisen muuttoliikkeen suhteen Jyväskylä on saanut hieman nettomuuttovoittoa yli 64‐vuotiaista.
• Muuttaneiden henkilöiden määrä väheni iän noustessa. Useimmin muutto oli tapahtunut 55‐64‐vuotiaana. 2/3 yli 55‐vuotiaiden muutoista tapahtui tässä iässä. 1/5 muutoista tapahtui 65‐75‐vuotiaana. Pääosa muuttoliikkeestä on tapahtunut kerrostalosta toiseen. Jonkin verran tapahtuu myös muuttoa pien‐ja rivitaloihin eläkeiän kynnyksellä. 55‐
64‐vuotiaina tapahtuneista muutoista 15 % suuntautui pien‐tai rivitaloon.
• 92 % yli 55‐vuotiaiden muutoista suuntautui suuralueelta toiselle. Tämä yhdessä muuttovirtojen vähäisyyden kanssa viittaa siihen, että ikääntyvät ovat toisaalta kiinnittyneitä nykyisiin asuinalueisiinsa, ja jos muuttohalukkuutta on, omalta asuinalueelta ei välttämättä löydy mieltymyksiä vastaavaa asumistarjontaa. Ikääntyvän väestön muuttojen pieni määrä voi viitata muuton tiellä olevan myös esteitä kuten vanhan omakotitalon myymisen vaikeus.
• Eniten poismuuttoja pien‐ja rivitaloista tapahtui Vaajakoskelta, Palokasta ja Korpilahdelta. Toisaalta alueen sisäisiä muuttoja pien‐tai rivitaloista kerrostaloihin oli eniten juuri Vaajakoskella sekä Palokassa. Muita alueita, joissa sisäisiä muuttoja oli keskimääräistä enemmän olivat Kantakaupunki ja Kuokkala.
• Senioriasuntotuotanto on tavoittanut kohderyhmänsä, sillä absoluuttisten lukujen valossa suosituimmat muuttokohteet olivat Huhtasuon ja Kortepohjan seniorikohteet. Lisäksi keskustan läheisyydessä olevat muut kerrostalokohteet ovat houkutelleet seniori‐ikäisiä muuttajia.
• Tarkasteltaessa ketä 2010‐luvulla valmistuneissa kerrostaloissa asuu, voidaan todeta että uudisasuntotuotanto on palvelut suhteellisesti enemmän muita väestöryhmiä kuin ikääntyviä ikäluokan kokoon nähden. Jyväskylässä kerrostalotuotanto on palvelut etenkin nuorten aikuisten ikäryhmää.
Seniori‐ikäisten sisäiset muutot Jyväskylässä 2010‐2016
Muuttoalttius vähenee iän noustessa. Muuttovirrat muihin ikäryhmiin nähden vähäisiä.
16
Ennakoijat
Muutettiin kaupunkiin eikä tyytyväisempiä voitaisi olla. Omakotitalon hoitaminen alkoi käydä voimien päälle, niin ihana ja rakas kuin se olikin. Nyt on hyvä ja turvallinen olo, kun kaikki palvelutkin on nurkan takana. On se vaan niin vaivatonta vaikka käydä teatterissa tai piipahtaa kaupungilla kahvilla!
Tässä ei tarvitse murehtia huomisesta, toisin kuin omakotitalossa kantoi huolta tulevista vuosista ja krempoista. Täällä on hissikin ja elo on rauhallista. On se vaan hyvä, että muutettiin – vaikka se haikealta tuntuikin.
Nautiskelijat
Miten ihanalta tuntui päästä pois kaupungin pölyistä ja kolinoista! Vihdoinkin meillä on oma keidas, ikioma piha, kukkapenkit ja pieni perunamaa. Nyt on aika nauttia ja viihtyä, kun on aikaa vain itselle uuvuttavien työvuosien jälkeen.
Joskus mieleen hiipii ajatus, kuinka tämäkin paratiisi on vain väliaikainen. Olisihan siellä kaupungissa vaivattomampaa, kun kaikki on lähellä eikä tarvitse hikihelmet selässä kuunnella jokaista rasahdusta tai kropan kitinää. Vielä ei ole muuton aika, mutta joskus tämäkin on jätettävä taakseen.
Sinnittelijät
Muistan kirkkaasti sen päivän, kun tänne muutettiin. Talvi hellitti hiljalleen otettaan, ja pääkaupungissa kulttuuriväki oli tohkeissaan lapualaisista. Maisemassa oli silloin vielä raakaa kauneutta, ja joka talosta herättiin aikaisin työhön. Tänne olen jäänyt, sillä minnekäs sitä ihminen kodistansa lähtisi. Tässä maisemassa minä olen minä omien muistojen ja tavaroiden ympäröimänä.
Onhan tienoo muuttunut, ja ihmisetkin on vähän vieraita. Niin se vaan on, että jokaisen on omat työnsä tehtävä ja lumensa luotava. Muualla en viihtyisi ja kaipaisin tänne
lakkaamatta. Onni on siinä, että ihminen saa olla omassa kodissaan.
SENIOREIDEN ASUMISPROFIILIT (Ilona Koitto)
Kuvat: Reijo Teivaistenaho
17
CASE: Kortepohjan kotoisa Senja
Elämäkerrallinen asuinympäristöjen suunnittelu – tarkastelussa Kortepohjan Senja‐seniorikorttelin asukkaiden asuinpolut ja paikkaan kiinnittymisen tavat” (pro gradu
–työ, Ilona Koitto 2017)
• Yksilöllisistä asuinpoluista huolimatta samassa elämänvaiheessa olevilla tai samaan sukupolveen kuuluvilla on samankaltaisia asuinympäristöön ja asumiseen liittyviä kokemuksia, mieltymyksiä ja odotuksia. Esimerkiksi aiemmissa asuinpaikoissa ja elämänvaiheissa koettu yhteisöllisyys oli vaikuttanut haastatelluiden asukkaiden valintaan muuttaa seniorikortteliin.
• Asuinviihtyvyyden ja paikkaan kiinnittymisen kannalta arjen sujuvuus, asuinympäristön viihtyisyys ja asunnon kodiksi tunteminen on keskeistä. Jos asuinalue ei ole entuudestaan tuttu, yhteisöllä ja mielekkäillä harrastuksilla on suurempi merkitys paikkaan kiinnittymisessä.
• Hyvä arki koostuu asuinpaikan ja palveluiden hyvästä saavutettavuudesta, toimivista julkisista kulkuyhteyksistä, asuinympäristön esteettömyydestä ja asukkaiden mahdollisuudesta osallistua heidän elämäänsä ja arkeensa vaikuttavien asioiden suunnitteluun. Arjen aktiivisuus tärkeä tapa rakentaa asuinpaikan merkityksellisyyttä ja sisältöä.
• Haastateltujen asukkaiden arvostuksissa korostui yhteisöllisyyden tuoma toiminnallisuus. Kanssakäymisen mahdollisuudet koettiin asukkaiden kesken tärkeäksi. Yhteisöllisyys eli tutut ja melko pysyvät naapurit ja saman ikäiset asukkaat loivat turvallisuutta ja rauhallisuutta. Yhteisöllisyyden vastapainona arvostettiin myös mahdollisuutta omaan rauhaan ja yksityisyyteen.
Luonnonläheistä lähiympäristöä pidettiin viihtymisen kannalta tärkeänä, samoin hyviä liikenneyhteyksiä, jotka tuovat lähelle ydinkeskustan palvelut Kortepohjan palvelujen lisäksi.
• Tunne siitä, että elämää on ympärillä, tekee elosta mukavampaa. Eri‐ikäisten ja eri elämänvaiheessa olevien ihmisten asumisen samalla alueella koettiin tuovan asuinympäristöön elämän tuntua, mikä vaikuttaa arjen
mielekkyyteen
.
18
Pientaloissa asuvat senioriasuntokunnat
• Noin 21 % pientaloasuntokunnista on varsinaisiksi senioriasuntokunniksi luokiteltavia (nuorin asukas vähintään 65‐vuotias). Koska muuttoalttius pois pientaloista kasvaa eläkeiän kynnyksellä, tässä tarkastelussa mukana ovat myös asuntokunnat, joissa nuorin on vähintään 55‐vuotias.
Pientaloasuntokuntia, joissa nuorin asukas on vähintään 55‐vuotias, on yhteensä yli 6 500 eli 37 kaikista % pientaloasuntokunnista.
• Määrällisesti ikääntyviä pientaloasuntokuntia on paljon erityisesti Vaajakoskella, Kuokkalassa, Itäisessä Palokassa, Tikkakoskella, Korpilahden maaseutualueilla sekä Kypärämäessä. Näiden lisäksi myös Säynätsalo ja Lohikoski ovat alueita, joilla ikääntyneiden pientaloasuntokuntien osuus kaikista pientaloasuntokunnista on suhteellisen korkea.
47 70 77 106 89 104
145 123
151 142 157 162 133
182 186 186
359 440
64 60
77 86 119 114
99 101
85 98 113
126 130
147 159
206
228
390
24 29
39 34
42 42
28 51
40 46
44 42 74
77 80
100
52
144
7 6
9 16
11 8 8 11 10 23
14 20 18
24 18
25
14
31
0 200 400 600 800 1000 1200
Huhtasuo (22 %) Vaajakosken maaseutu (43 %) Halssila (37 %) Korpilahden kirkonkylä (39 %) Lohikoski (46 %) Keltinmäki‐Myllyjärvi (32 %) Palokka Läntinen (26 %) Kuohu‐Vesanka (34 %) Puuppola (31 %) Jyväskylän keskusta (37 %) Säynätsalo (43 %) Keljonkangas (30 %) Kypärämäki‐Kortepohja (42 %) Korpilahden maaseutu (47 %) Tikkakoski (37 %) Palokka Itäinen (45 %) Kuokkala (41 %) Vaajakoski (38 %)
Nuorin 55‐vuotias Nuorin 65‐vuotias Nuorin 75‐vuotias Nuorin 85‐vuotias Suluissa %‐osuus kaikista
pientaloasuntokunnista
19
Lähde: Jyväskylän kaupungin väestötietorekisteri ja rakennus‐ja huoneistorekisteri.
Pientaloissa asuvat yhden hengen seniori‐
asuntokunnat
• Yksin pientalossa asuvien ikääntyneiden muuttoalttiuden voidaan olettaa olevan korkeampi. Tässä tarkastelussa esille nousevat pääosin samat alueet kuin edellisessä
tarkastelussa – Vaajakoski, Korpilahden maaseutualueet, Tikkakoski, Itäinen Palokka ja Kuokkala.
• Uusia senioriasumiskohteita on tällä hetkellä suunnitteilla mm. Vaajakoskelle, Kankaalle ja Tikkakoskelle. Pientaloasuntokuntatarkastelun valossa uusille senioriasumiskohteille näyttäisi olevan tarvetta erityisesti myös Kuokkalassa, Itäinen Palokka – Lohikoski –akselilla,
Säynätsalossa sekä Kypärämäen suunnalla.
Korpilahdella näyttäisi myös olevan patoutunutta kysyntää senioriasumisella, joka olisi
saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin.
14 19 21 19 17 18 29 30 41 34 30 27 38
51 31
47 65
92
15 17
23 23 31 36
21 33
24 29 39 33
31 52 43
49 70
114
7 15
16 19 18
19 19
13 23 20
23 30
21 16 44
40
51
84
5 6
7 9
5 8 13 16
9 14 8 15 16
11 22
17
22
24
0 50 100 150 200 250 300 350
Huhtasuo (29 %) Vaajakosken maaseutu (35 %) Palokka Läntinen (24 %) Halssila (35 %) Keltinmäki‐Myllyjärvi (26 %) Lohikoski (31 %) Korpilahden kirkonkylä (34 %) Keljonkangas (26 %) Puuppola (34 %) Säynätsalo (30 %) Kuohu‐Vesanka (25 %) Kypärämäki‐Kortepohja (30 %) Jyväskylän keskusta (34 %) Kuokkala (27 %) Palokka Itäinen (35 %) Tikkakoski (35 %) Korpilahden maaseutu (48 %) Vaajakoski (31 %)
Nuorin 55‐vuotias Nuorin 65‐vuotias Nuorin 75‐vuotias Nuorin 85‐vuotias
20
Suluissa %‐osuus kaikista pientaloasuntokunnista
Lähde: Jyväskylän kaupungin väestötietorekisteri ja rakennus‐ja huoneistorekisteri.
Pientaloasuntokunnat 2016: nuorin asukas + 65 Suurimmat keskittymät
LIINALAMPI
ITÄINEN PALOKKA LOHIKOSKI
JYSKÄ JA VAAJAKOSKI KYPÄRÄMÄKI
KELTINMÄKIKUKKUMÄKI RISTONMAA, TIKKA POHJOINEN KELJONKANGAS
Väestön ikääntymisen vaikutus pientaloasunto‐
markkinoihin
• Mikäli yli 64‐vuotiaista 32 % asuu pientaloissa myös jatkossa, voidaan tämän pohjalta karkeasti arvioida seuraavan kymmenen vuoden aikana vapautuvan yhteensä noin 3700 pientaloa väestön ikääntymisen vuoksi. Toisaalta elinajanodotteen kasvaessa ikääntyneet elävät pidempään terveinä ja aktiivisina, jolloin
omakotitaloasumisen osuus voi jatkossa nousta korkeammaksi tässä ikäluokassa.
• Asuntomarkkinoiden kannalta tilanne on haasteellinen, sillä suuri osa vapautuvista pientaloasunnoista on suhteellisen vanhoja, peruskorjauksen tarpeessa olevia eivätkä välttämättä vastaa esimerkiksi lapsiperheiden asumismieltymyksiin. Todennäköisimmin entistä keskeisemmäksi myyntivaltiksi nousee pientalon hyvä sijainti kaupunkirakenteessa keskeisten palvelujen läheisyydessä.
Lähde: Jyväskylän kaupungin väestötietorekisteri ja rakennus‐ja 21
huoneistorekisteri.
SÄYNÄTSALO
KORPILAHDEN KIRKONKYLÄ
Yhteenveto: miten Kymppi R ‐ohjelmassa huomioidaan ikääntyvän väestön kasvava määrä?
TAVOITE:
1‐2 uutta senioriasumisen kohdetta / vuosi.
250‐500 uutta senioriasuntoasuntoa vuoteen 2025 mennessä.
• Yli 64‐vuotiaiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli 7000:lla. Ikääntyneille sopiville asumisratkaisuille on kysyntää jo nykyisin ja jatkossa tarve kasvaa. Ikääntyvät ovat hyvin moninainen joukko mm. fyysisen kunnon, elämäntavan ja sosioekonomisen tilanteen suhteen, joilla on laaja kirjo erilaisia asumistoiveita ja –tarpeita.
• Yhteisöllinen asuminen on löytänyt kohderyhmänsä ja kysynnän arvioidaan kasvavan jatkossa. Todennäköisesti myös muihin kerrostalokohteisiin muuttaa jatkossa nykyistä enemmän ikääntyvää väestöä – kaikki eivät halua yhteisöllistä asumista. Myös esimerkiksi yksitasoinen rivitalo hyvien palvelujen äärellä voi asumismuotona kasvattaa suosiotaan ikääntyvän väestön joukossa.
• Suurin osa senioreista asuu jatkossa kuitenkin nykyisessä asuntokannassa. Kannustamalla ja tukemalla korjausrakentamiseen voidaan edistää nykyisen asuntokannan esteettömyyttä ja soveltuvuutta paremmin myös ikäihmisille soveltuvaksi. Jyväskylä on mukana valtakunnallisessa Hissi – Esteetön Suomi 2017 ‐hankkeessa, joka on osa Ympäristöministeriön ”Ikääntyneiden asumisen toteuttamisohjelmaa vuosille 2013–2017”. Avustusta jälkiasennushissin rakentamiseen voi saada yhteensä jopa 55 prosenttia.
Ikääntyneiden asuntoihin on mahdollista saada ARA:n myöntämänä myös tulorajoihin sidottua korjausavustusta.
• Senioreiden muuttoliike on tähän saakka ollut vähäistä muihin ikäryhmiin verrattuna. Tietyillä alueilla, esimerkiksi Vaajakoskella ja Itäisessä Palokassa, on ikääntyvien pientaloasuntokuntien määrän perusteella havaittavissa patoutunutta muuttopainetta, mutta alueiden asuntotarjonta ei ole välttämättä tähän saakka vastannut kysyntää. Toisaalta muuton tiellä voi olla esteenä vanhan omakotitalon myynnin vaikeus – omakotitalosta saatava hinta ei välttämättä mahdollista kerrostaloasunnon hankintaa hyvällä sijainnilla.
• Väestön ikääntyminen tulee jatkossa näkymään yhä enemmän pientaloasuntomarkkinoilla. Odotettavissa on, että myyntiin tulevien pientalojen määrä kasvaa. Vanhojen pientalojen markkinakiertoon ja hintatasoon vaikuttaa keskeisesti mm. sijainti ja rakennuksen kunto, mutta myös alueella markkinoinnissa olevien pientalotonttien määrä voi vaikuttaa. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa vanhojen omakotitalojen kauppaa voidaan ainakin osittain edistää mm. pientalotonttitarjonnan määrää ja alueellista tarjontaa
säätämällä. KymppiR2017‐ohjelman uudet pientaloalueet painottuvat pääsääntöisesti alueille, joilla ikääntyviä pientaloasuntokuntia ei ole huomattavia määriä.
22
Hiipuva pientalotuotanto? Kerrostalorakentamisen buumi?
Asuntorakentamisen fokusoituminen pieniin asuntoihin?
Seudun väestönkasvun ja muuttoliikkeen dynamiikka? Lapsiperheiden valuminen keskuskunnasta kehyskuntiin?
4 SEUDULLINEN ASUMISKATSAUS
‐ ASUMISEN TRENDIT NÄKYVIKSI
Tunne väestösi, tunne asuntokanta ja –markkinat, tunne alueesi
Jyväskylä, Laukaa, Muurame
23
Jyväskylä 64 % (1311) Muurame
14 % (293)
Laukaa 22 % (443)
2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
JYVÄSKYLÄ: Pientaloasuntoja 219 269 233 213 203 141 142
Pientaloja 201 264 215 203 181 123 124
LAUKAA: Pientaloasuntoja 71 93 79 79 45 63 43
Pientaloja 68 84 78 75 41 59 38
MUURAME: Pientaloasuntoja 34 58 44 51 34 38 72
Pientaloja 33 54 42 46 30 33 55
YHTEENSÄ: Pientaloasuntoja 324 420 356 343 282 242 257
Pientaloja 302 402 335 324 252 215 217
0 50 100 150 200 250 300
Valmistuneet pientalorakennukset 2010‐2016:
kunnittaiset osuudet ja määrät
Pientalorakentamisen määrä on laskenut
• Valmistuneiden pientaloasuntojen määrä on vähentynyt vuoden 2011 huippumäärästä lähes puoleen. Vuonna 2016 pientaloja valmistui seudulle yhteensä 217. Muutos on ollut Jyväskylässä ja Laukaassa suhteellisesti yhtä suuri. Muuramessa vuosittainen pientalotuotanto on pysynyt tasaisena ja vuonna 2016 määrä oli kasvava. Kuitenkin suurin osa pientaloista rakennetaan edelleen Jyväskylään.
• 2010‐luvulla valmistuneista
pientaloasunnoista keskimäärin 76 % on rakennettu asemakaava‐alueille, kyläkaava‐
alueille 11 % ja muille maaseutualueille 13 %.
Asemakaava‐alueiden osuus on Jyväskylässä ja Muuramessa suurempi kuin Laukaassa.
Määrällisesti Jyväskylän maaseudulle on rakennettu enemmän kuin Muuramen ja Laukaan maaseudulle yhteensä. Jyväskylässä suurin osa maaseutualueiden rakentamisesta on kohdentunut kyläkaava‐alueille.
• Paritalorakentaminen määrä on kasvanut tasaisesti koko 2010‐luvun. Vuonna 2016 valmistuneista pientaloasunnoista lähes kolmasosa oli paritaloasuntoja. Tämä näkyy etenkin Muuramessa.
24
Lähde: Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kuntien väestötietorekisteri sekä rakennus‐ja huoneistorekisteri.
TIKKAKOSKI
PUUPPOLA
KINKOMAA SÄÄKSVUORI
PALOKKA
LEPPÄVESI VIHTAVUORI
LIEVESTUORE LAUKAA
MUURAME
VAAJAKOSKI
KORPILAHTI
VESANKA HUHTASUO
Mistä pientalorakentamisen väheneminen Jyväskylässä johtuu?
• Pientalorakentamisen hiipuminen on valtakunnallinen ilmiö, johon vaikuttaa mm. taloudellinen epävarmuus. Toisaalta myöskään potentiaalisen
rakentajaikäluokan määrä ei ole enää viime vuosina juurikaan kasvanut.
Pientaloteollisuus PTT:n mukaan pohjakosketus omakotitalorakentamisessa oli vuonna 2015, jonka jälkeen pientalorakentaminen on osoittanut elpymisen merkkejä. Vuonna 2016 Jyväskylässä pientalolupia haettiin jälleen jonkin verran enemmän kuin vuosina 2014‐2015.
• Jyväskylässä on vuosittain luovutettu keskimäärin 78 pientalotonttia. Uutta tonttitarjontaa on ollut keskimäärin 83 tonttia / vuosi. Lisäksi tontteja on ollut tarjolla myös aiemmin avatuilta alueilta. Keskimäärin vuosittain tarjolla on ollut siten vähintään 100 tonttia.
• Poikkeus yleisestä tonttitarjontamäärästä oli vuosi 2014, jolloin uusia pientalotontteja oli markkinoinnissa vain 23, sillä kunnallisteknisissä investoinnissa varauduttiin Kankaan rakentamisen aloittamiseen. Tämä poikkeusvuosi näkyy vuonna 2015 valmistuneiden pientalojen määrän pudotuksena.
• Tonttitarjontaa on myös jouduttu jarruttelemaan päiväkoti‐ja koulupalvelujen riittämättömyyden vuoksi joillain alueilla kuten Sääksvuoressa.
• Viime vuosien uusien asuinalueiden avaukset ovat osoittaneet, että kysyntää tonteille on jos sijainti on kohdallaan. Kauemmaksi palveluista sijoittuneilla tonteilla on ollut heikompi kysyntä ja rakentamista on voitu siirtää
odottamaan lähempänä keskustaa olevien alueiden avausta.
• Vanhojen pientalojen kauppamäärissä on havaittavissa nousua vuotta 2016 kohden. Todennäköistä on, että uuden rakentamiselle on löytynyt hyviä vaihtoehtoja jo nykyisestä asuntokannasta. Väestön ikääntymisen arvioidaan lisäävän vanhojen pientalojen tarjontaa jatkossa. Etenkin sijainti voi jatkossa olla vanhan omakotitalon keskeinen myyntivaltti uuden rakentamiseen verrattuna. Suurin osa uusista markkinointiin tulevista omakotitonteista sijaitsee vähintään 7 km etäisyydellä keskustasta.
Valmistuneet pientalot 2010‐2016
Lähde: Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kuntien rakennus‐ja huoneistorekisteri. 25
Muuttoalttius keskuskunnasta
kehyskuntaan pienentynyt
• Jyväskylän muuttovoitto perustuu opiskelijakaupunkina lähes
yksinomaan 15‐24‐vuotiaisiin.
Muilta osin Jyväskylä on pääosin muuttotappiollinen. Tämä näkyy erityisesti 25‐34‐vuotiaissa sekä 0‐4‐
vuotiaissa. Vastaavanlainen ilmiö on tyypillistä myös muille suurille ja keskisuurille keskuskaupungeille.
• Seudullisesti muuttovirrat
suuntautuvat pääosin Jyväskylästä kehyskuntiin, mutta tämän merkitys on kuitenkin kaventunut vuotta 2015 kohden, josta viimeisimmät muuttoliiketilastot ovat saatavissa.
Tämä näkyy erityisesti 0‐4 ja 25‐34‐
vuotiaissa. 25‐34‐vuotiaiden poismuutto Jyväskylästä ei sinänsä ole vähentynyt, mutta yhä pienempi osa heistä muuttaa Jyväskylästä kehyskuntaan. Tämä viittaa siihen että poismuuttojen syyt ovat yhä enemmän työ‐kuin
asumisperusteisia.
Kerrostalorakentaminen ja pienten asuntojen tuotanto kasvussa
• Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen 2010‐luvun kerrostalotuotanto on keskittynyt 98 % :sti Jyväskylään. Valmistuneiden
kerrostaloasuntojen määrä on ollut kasvussa ja vuonna 2016 valmistui huomattavasti keskimääräistä enemmän
kerrostaloasuntoja. Myös vuoden 2017 kerrostalotuotannosta odotetaan vilkasta.
• Yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut. Tätä suurempien asuntokuntien määrä on sen sijaan pysynyt 2010‐
luvulla likimain ennallaan. Tämä heijastuu myös asuntotuotantoon.
Vuosina 2010‐2016 valmistuneista kerrostaloasunnoista suurin yksittäinen huoneistokokoluokka olivat kaksiot. Vuonna 2016 valmistui ennätysmäärä yksiöitä. Kokonaisuudessaan pienten
asuntojen, yksiöiden ja kaksioiden, osuus kokonaisasuntotuotannosta on ollut tasaisessa kasvussa.
• Samalla valmistuneiden asuntojen keskimääräinen huoneistoala on pienentynyt. Tämä näkyy etenkin kaksioissa ja kolmioissa, vuoden 2016 osalta myös yksiöissä.
• Kasvavana ilmiönä asuntorakentamisessa ovat olleet
sijoittajavetoiset vuokra‐asunnot. Tämä näkyy myös asuntojen hallintamuodon kehityksessä. Arava‐ja korkotukivuokra‐asuntojen osuus on pienentynyt ja vastaavasti vapaarahoitteisten vuokra‐
asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut. Vapaarahoitteisten vuokra‐asuntojen määrää olevat lisänneet myös aravarajoituksista vapautuneet asunnot. Vapaarahoitteisiin vuokra‐asuntoihin
sisältyvät lisäksi yksityishenkilöiden vuokraamat asunnot.
26
5 UUDET KERROS‐ JA RIVITALOALUEET
Kangas Kivelänranta Vanha Ortopedia
Keljon koulun alue
Lyseo Puutarhakatu 19
Keljonkatu 28 Sepänkatu 7
Nuuskakuja Kortepohjan liikekeskus ja MNOP Kiviniementie Korteniitty Pupuhuhdan keskuskortteli Kangasvuorenrinne Kärpänkuja 7 Ylämäyrämäki
Tikanranta I Salmiranta Huhtalahti‐Maso Kuokkalan louhimo Destian alue Pellonreuna Mannisenmäki Norola Savulahti Hietajärven ranta Tikkakosken tori Kirkkokadun varsi
Väinölänranta
Vaajakosken keskusta Varassaari‐Haapalahti
Valtterintie 10 Säynätsalon keskusta
Harjutien ympäristö
Korpilahden päiväkodin kortteli Hippos
Kauramäki
Jyvälä
27
KAAVOITUS
Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros‐ ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla.
Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 k‐m
2.
TONTTITUOTANTO
Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 k‐m
2:n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 k‐m
2tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille).
KYMPPI
R2017
KERROS‐ JA RIVITALOTONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET
Keljon koulun alue
Kangas
Vanha Ortopedia
KymppiR2017: uudet kerros- ja rivitaloalueet Rakentamaan pääsee
68 000
heti rakennettavissa olevat 2017-2019
2020-2023 2024-2028
Kerros- ja rivitalojen kaavavaranto: nykyinen ja tuleva Strateginen keskusta-alue / aluekeskus
asemakaavoitettu alue laajeneva kaupunkirakenne kyläalue
maaseutuasumisen nauha-alue TIKKAKOSKI
PALOKKA
KORTEPOHJA
KESKUSTA KANGAS
HUHTASUO LOHIKOSKI
VAAJAKOSKI
KUOKKALA
KELJONKANGAS JA KAURAMÄKI
SÄYNÄTSALO KORPILAHTI
Uudet kerros‐ ja
rivitaloalueet 2017‐2027
• Kerrostalojen suhteen suurimmat asuntotuotantovolyymit
painottuvat keskustaan, Kankaalle, Kuokkalaan ja Palokkaan. Lähes kaikkien alue‐ja lähikeskusten piiriin on tulossa tontteja ja monilla alueilla on huomattava määrä jo rakennettavissa olevia tontteja.
• Rivitalotonttien kysyntä on ollut kasvussa. Kaupungin maalla, heti rakennettavissa olevia rivitalo‐
tontteja on niukasti ja tästä syystä ohjelmoinnissa on priorisoitu rivitalokohteita. Uusia
rivitalotontteja on tulossa mm.
Korteniittyyn, Tikanrantaan,
Kauramäkeen, Haapalammentielle, Väinölään ja Vaajakoskelle. Uusissa kaavoituskohteissa tutkitaan rivitalotonttien mahdollisuus.
KELTINMÄKI
29
Uudet kerros‐ ja rivitaloalueet 2017‐2027
Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2017 / 2018
30
Uudet kerros‐ ja rivitaloalueet 2017‐2027
• Ohjelmoinnissa on laskennallisesti riittävästi alueita seuraavan kymmenen vuoden asuntotuotantotarpeisiin, mutta suurin osa kaavoista ei ole vielä lainvoimaisia. Täydennysrakentamisen kaavaprosessit ovat uudisalueisiin verrattuna usein haastavampia ja valitusherkkiä. Edellisen KymppiR2016‐ohjelmaan nähden ohjelmointiin on noussut uusia kohteita yhteensä lähes 60 000 k‐m2 edestä. Osa näistä on kaavamuutoksia, joissa asumisen käyttötarkoitus on mahdollista jo nyt.
• 15 000 k‐m2tavoite vuosittain vapaasti markkinoitavien tonttien määrästä toteutuu ainakin lähivuosien osalta, mikäli kaavat etenevät suunnitelman mukaisesti.
• Kankaan osuus on arviolta 15 % vuotuisesta kerros‐ja rivitalotuotannosta. Tämä edellyttää noin 3‐4 kerrostalon valmistumista / vuosi. Kankaan rakentuminen on lähtenyt käyntiin odotettua voimakkaampana, joten ainakin lähivuosina osuus voi olla arvioitua suurempaa.
31
6 UUDET PIENTALOALUEET
Haukkalantie 56 Savulahti Vääräjärvi Tuohimutkanrinne Ylämäyrämäki
Huhtalahti‐Maso Matinmäki Tunnelinmäki Liinalampi Petäispuro Haapaniemi Hupeli Sääksvuori Kauramäki Kinkovuori Kouluranta Kirkkolahti Iloniemi
Ruoke
Havainnekuva: Korpilahden Kirkkolahti
32
TONTTITUOTANTO
Väestön ikääntymisen myötä vanhojen pientalojen tarjonnan arvioidaan kasvavan jatkossa. Viime vuosien tonttikysyntä on osoittanut, että tonttitarjonnassa tulee määrän sijasta kiinnittää huomiota monipuolisuuteen. Tavoitteena on jatkossa
vuosittain tarjota 70‐80 uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Tämä vastaa viime vuosina markkinoinnissa olleiden tonttien määrää ja mahdollistaa, että tonttitarjonta sijoittuu lähelle palveluja alueille, joilla on kysyntää.
Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaupungilla on valmius tarvittaessa lisätä tarjontaa.
KAAVOITUS
Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto eli 400 omakotitonttia kaupungin maalla.
Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Vuosittain kaupungin maalle kaavoitetaan vuoden varanto eli 80 omakotitonttia lisää.
KYMPPI
R2017
OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET
33
Savulahti
Sääksvuori Vääräjärvi
34
Omakotitalolupien alueellinen jakautuminen
RAKENNUSLUVAT
Asemakaava‐
alueille
Yleiskaava‐
alueille* Maaseudulle Yhteensä
2009 156 24 15 195
80 % 12 % 8 %
2010 179 30 33 242
74 % 12 % 14 %
2011 151 40 13 204
74 % 20 % 6 %
2012 129 37 14 180
72 % 20 % 8 %
2013 164 15 16 195
84 % 8 % 8 %
2014 90 15 9 100
79 % 13 % 8 %
2015 82 20 9 111
74 % 18 % 8 %
2016 121 22 5 148
82 % 15 % 3 %
Yhteensä 1072 203 114 1 389
77 % 15 % 8 %
* Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu
Vuonna 2016 haettujen pientalolupien määrä nousi vuosien 2014 ja 2015 tasosta.
Yksittäisistä alueista määrässä nousee esille erityisesti Mannisenmäki. Vuonna 2016 asemakaava‐alueille haettujen pientalolupien osuus oli pitkän aikajakson keskitasoa korkeampi. Kyläkaava‐alueiden ulkopuolelle sijoittuneiden
pientalolupien määrä oli sen sijaan koko 2010‐luvun pienin.