Kymppi R 2017‐ohjelma

Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 30.5.2017

Kymppi ^R 2017‐ohjelma

Maankäytön toteuttaminen vuoteen 2027

Sisältö

1. Kymppi

‐ohjelman tavoitteet

2. Vuosi 2016 – Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen?

3. Ikääntyvien asuminen – nyt ja tulevaisuudessa

4. Seudullinen asumiskatsaus – asumisen trendit näkyviksi 5. Uudet kerros‐ ja rivitaloalueet

6. Uudet pientaloalueet

7. Yhteenveto ja päätösesitys

LIITE: Jyväskylän seudun asumiskatsaus

2

1 ^{KYMPPI TAVOITTEET R ‐OHJELMAN} 

3

Kymppi ^R ‐ohjelman tavoitteet

Hallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta

Kymppi^R‐ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat  uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja ‐kartat perusteluineen.

Ohjelman tarkoituksena on:

‐ Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvisiontoteutumista

‐ Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä

‐ Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta toimivasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta

‐ Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista

‐ Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti‐ja kouluverkkojen hallintaa 

‐ Jatkuva ”hallintaprosessi”

Ohjelma viedään kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyyn, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen  suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelman yleispiirteiset tavoitteet säilyvät.

Yleispiirteiset tavoitteet:

‐ Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset  ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa.

‐ Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön. 

‐ Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten  taloudellisuuden, luonto‐ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista. 

‐ Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa.

Kymppi^R‐ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja  palveluverkkojen muutosten valmisteluun.

4

Edellisvuoden Kymppi ^R 2016‐ ohjelma

erityisteemana täydennysrakentaminen

• Kaupunginvaltuusto hyväksyi edellisen Kymppi^R‐ohjelman 30.5.2016. Ohjelmassa määriteltiin, mitä 

täydennysrakentamisella tarkoitetaan Jyväskylässä ja millä  keinoin täydennysrakentamista edistetään. 

Täydennysrakentamisen ohjauksen keskeiseksi lähtökohdaksi  otettiin kestävän liikkumisen periaatteeteli kävelyyn, pyöräilyyn  ja hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne.

• Nykyisen fyysisen kaupunkirakenteen sisältä on osoitettavissa  alueita, joilla täydennysrakentamisen edistäminen on erityisen  suotavaa. Täydennysrakentaminen ohjataan entistä vahvemmin  keskusten ytimiin sekä yleiskaavan mukaisten keskeisten  joukkoliikennekäytävien varsille sekä täydennysrakentamisen  ensisijaiselle vyöhykkeelle. 

• Ohjelma osoitti, että Jyväskylän kaupungilla on hyvät  kaavavarannolliset edellytykset kasvaa täydennys‐

rakentamispainotteisesti.  Täydennysrakentamisella 

saavutetaan moninaisia ekologisia, toiminnallisia, taloudellisia  ja kaupunkikuvallisia hyötyjä. Ohjelmassa koottiin yhteen myös  täydennysrakentamisen edistämisen keinoja.

• Ohjelma sisälsi täydennysrakentamishankkeiden sijaintiin,  sisältöön, ajoitukseen sekä toimijoihin liittyvät kriteerit, joiden  pohjalta hankkeita priorisoidaan. Kriteerit on esitelty 

seuraavalla sivulla.

Aluekeskusten  täydennysrakentamis‐

hankkeet. Laajemmat  taustasuunnitelmat osana 

yksittäistä täydennys‐

rakentamishanketta.

Esim. Jyväskylän keskustan  kehittämishanke

Vuorovaikutteiseen  suunnitteluun panostaminen

Monikumppanuushankkeet

Maanhankinta Myös jo kertaalleen  rakennetuilta alueilta

Maankäyttösopimus‐

menettelyt Esim. kevennetty  maankäyttösopimus‐

menettely ruutukaava‐

keskustassa

Täydennysrakentamisen edistämisen keinoja

Riittävä  henkilöresurssointi 

asemakaavoituksessa Erilaisten normien  keventäminen Esim. autopaikoitusnormit Prosessinhallinta ja 

tiedottaminen 5

6

Täydennysrakentamisen periaatteet

Täydennysrakentamishankkeiden sijoittumista ja ajoitusta  priorisoimalla haluamme:

• kehittää erityisesti strategista keskusta‐aluetta, alue‐ja lähikeskusten ytimiä sekä  kaupunkikehitysalustoja.

• ohjata asuntotuotantoa keskeisten joukkoliikennekäytävien välittömään läheisyyteen ja  täydennysrakentamisen ensisijaiselle vyöhykkeelle.

• edistää sisällöllisesti monipuolista asuntotuotantoa huomioimalla mm. erilaiset kohderyhmät,  asumismuodot ja asuntotyypit.

• edistää korkealuokkaista arkkitehtuuria ja innovatiivisuutta esimerkiksi arkkitehtuurikilpailujen  kautta.

• tasapainottaa alueellista asuntotuotantoa sekä edistää jo kaavoitettujen alueiden ja vireillä  olevien suunnitelmien toteutumista.

• hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja huomioida täydennysrakentamisen välilliset  vaikutukset mm. liikenneverkkoon.

• tasapainottaa päiväkoti‐ja koulupalvelujen kysyntää suhteessa tarjontaan.

• panostaa kohteisiin, joilla on erityisen myönteinen vaikutus lähiympäristön viihtyisyyteen sekä  säilyttää yhtenäisiä ja eheitä viheralueita. 

• edistää kaupungin omaa vapaasti markkinoitavaa tonttitarjontaa.

• edistää yksityisten taloyhtiöiden lisärakentamismahdollisuuksia.

• huomioida kaavoituksen vaikutukset elinkeinoelämään ja tukea hankkeita, joilla on myönteinen  vaikutus uusien työpaikkojen sijoittumiseen asumisen yhteyteen. Asumisen sijoittumisen tulee  olla linjassa työpaikkarakentamisen tavoitteiden kanssa.

• toimijakohtaisesti arvioida hankkeen realistisuutta ja toimijalla jo hallussa olevan tonttivarannon  sekä muiden vireillä olevien suunnitelmien määrää. Edellytämme sitoutumista ja yhteistyötä.

Keskusten täydentäminen Kaupunkikehitysalustat

Kestävä liikkuminen =  kävely, pyöräily ja 

joukkoliikenne Monipuolisuus

Laadukas arkkitehtuuri Innovatiivisuus

Viihtyisä rakennettu  ympäristö Taloudellisuus Lisärakentaminen SIJAINTI

SISÄLTÖ

AJOITUS

TOIMIJAT

Kymppi ^R 2017‐ohjelman painopisteet ja käsittely

Asuntomarkkinat ja työssäkäyntialueet eivät noudata kuntarajoja. Kymppi

2017‐ohjelman teemana  ovat asumisen seudulliset ilmiöt. Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Laukaan kuntien 

yhteistyönä on laadittu liitteenä oleva seudullinen asumiskatsaus. Katsauksesta on nostettu  keskeisiä huomioita Kymppi

‐ohjelmaan. Katsaus on tarkoitus tuottaa jatkossa vuosittain.

Väestörakenteen muutos ja muuttoliike muokkaavat aluerakennetta ja alueellisia palvelutarpeita. 

Väestön ikääntymisen vaikutukset tulee jatkossa huomioida yhä painavammin myös maankäytön  toteutuksen suunnittelussa. Ohjelman toisena erityisteemana on ikääntyvien asuminen.

Kymppi

2017‐ohjelman hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Ohjelma hyväksyttiin 30.5.2017  kokouksessa.

7

2

8

VUOSI 2016

Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen? 

Jyväskylän kaupungin yleiskaava sai 

lainvoiman 25.11.2016. Yleiskaavassa on  osoitettu mm. yhdyskuntarakenteen ohjaus  ja pitkän tähtäimen kaupunkirakenteen  laajenemissuunnat.

Yleiskaavalla ohjataan  yhdyskunta‐

rakenteen lisäksi myös luonto‐ ja  kulttuuriarvojen sekä pohjavesien ja  maiseman suojelua. Joukkoliikenteen,  pyöräilyn ja kävelyn edistäminen sekä  yhdyskuntarakennetta tiivistävä kestävän  kehityksen mukainen täydennys‐

rakentaminen ovat yleiskaavan lähtökohtia. 

Yleiskaavassa tehdyt strategiset valinnat  asettavat lähtökohtia Kymppi

‐ohjelmalle,  jossa määritellään uusien asuinalueiden  toteutusjärjestys.

9

IKÄ 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2020 2025 2030 2010‐

2015

2016‐

2020 

2020‐

2025

2025‐

2030 0‐6 10 835 10 906 11 094 11 027 10 974 10 928 10 596 10 380 10 400 10 400 ‐242 ‐213 20 0 7‐12 7 721 7 835 7 949 8 249 8 459 8 722 8 922 9 150 8 600 8 700 1 196 233 ‐550 100 13‐15 4 207 4 072 3 906 3 816 3 838 3 913 4 019 4 400 4 600 4 200 ‐192 385 200 ‐400 16‐64 89 243 89 632 90 030 90 076 90 075 90 487 91 238 92 560 94 300 95 960 2 021 1 296 1 740 1 660 65‐74 10 365 11 055 11 744 12 411 12 995 13 644 13 846 15 510 14 950 14 920 3 493 1 652 ‐560 ‐30 75‐84 6 221 6 227 6 322 6 520 6 810 6 907 7 364 8 370 11 300 12 910 1 150 999 2 930 1 610 85‐ 2 224 2 335 2 437 2 559 2 629 2 767 2 865 3 130 3 750 4 710 649 257 620 960

Yht. 130 816 132 062 133 482 134 658 135 780 137 368 138 850 143 500 147 900 151 800 8 075 4 609 4 400 3 900 Muutos / 

vuosi 1 193 1 246 1 420 1 176 1 122 1 588 1 482 1 152 880 780 1 346 1 152 880 780

• Vuonna 2016 Jyväskylän väkimäärä kasvoi lähes 1500:lla asukkaalla. Tämä on 2010‐luvun vuotuista keskiarvoa selvästi enemmän. Väestömäärän  suhteellinen kasvu oli  viime vuonna suurista kaupungeista viidenneksi suurinta. Kasvu oli nopeampaa ainoastaan Vantaalla, Espoossa, Tampereella  ja Helsingissä.

• Jyväskylän väestönkasvu johtuu suurelta osin kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta. Etenkin maahanmuuttokasvatti viime  vuonna merkitystään väestömäärään vaikuttavana tekijänä.

• Luonnollisen väestönlisäyksen osuus (syntyneiden enemmyys kuolleisuuteen nähden) oli viime vuonna vastaavasti pienempää. Vuoden 2016  syntyvyysoli 2010‐luvun keskiarvoon (1611 lasta / vuosi) nähden huomattavasti alhaisempi – yhteensä 1445 lasta. 

• Väestörakenteen ikääntyminen näkyy mm. siten, että vuonna 2016 yli 64‐vuotiaiden määrä ylitti jo alle 16‐vuotiaiden määrän. Lähivuosina etenkin  65‐74‐vuotiaiden ikäluokan koon ennakoidaan kasvavan.

• Väestökehitysarvio pohjautuu Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaisemaan trendiennusteeseen, jota on kaupungin toimesta tarkistettu 

toteutuneen väestökehityksen pohjalta. Ennusteen tarkoitus on osoittaa mihin suuntaan väestömäärä kehittyy, mikäli kehitys jatkuu nykyisellään. 

Jyväskylän suurena haasteena ovat korkeat työttömyysluvut. Kaupungin elinkeinopoliittisten panostusten onnistuminen edesauttaa myös  väestönkasvutavoitteiden saavuttamista.

Väestö

Vuosi 2016 oli 2010‐luvun toiseksi suurin kasvuvuosi

10

Asuntotuotannossa 2010‐luvun ennätysvuosi

Painopiste vahvasti kerrostalorakentamisessa

• Mennyt vuosi oli asuntotuotannoltaan 2010‐luvun ennätysvuosi. Asuntoja valmistui yhteensä 1372, joista 82 % sijoittui  kerrostaloihin. Valmistuneiden pientaloasuntojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla.

• Myös rakennuslupia myönnettiin ennätysmäärä – yhteensä 1 952 asunnolle. 

• Voimakas asuntorakentamisen  kasvu näkyi etenkin kaupungin luovuttamien kerros‐ja rivitalotonttien kauppamäärässä, joita  tehtiin lähes 11 miljoonan euron edestä, mikä on viime vuosia suurempi määrä.  11

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kerrostalot 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 908 1132 Rivitalot 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 92 64 Omakotitalot 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201 141 142

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

HUHTASUO LOHIKOSKI

KORTEPOHJA

KELTINMÄKI

ETELÄPORTTI

KUOKKALA

VAAJAKOSKI

SÄYNÄTSALO PALOKKA TIKKAKOSKI

KORPILAHTI

Keskusten ytimet*

Keskeinen joukko‐

liikenne‐

käytävä

V1‐

vyöhyke

V2‐

vyöhyke

V1+V2‐

vyöhykkeet yhteensä

Osuus valmistuneista kerros‐ja rivitaloasunnoista YHT.

2016 valmistuneet

29 % 52 % 91 % 8 % 99 %

Kaikki kerros‐

ja rivitalo‐

asunnot

32 % 44 % 75 % 21 % 96 %

Osuus kaikista asunnoista YHT.

2016 valmistuneet

26 % 47 % 83 % 11 % 94 %

Kaikki 

asunnot 25 % 35 % 64 % 24 % 87 %

Osuus väestöstä

2016 19 % 28 % 56 % 27 % 83 %

*strateginen keskusta‐alue, aluekeskusten ja lähikeskusten ydinalueet

Vuonna 2016 valmistuneista asunnoista huomattava osa  oli täydennysrakentamista.  Erityisesti keskeisen 

joukkoliikennekäytävän ja täydennysrakentamisen  ensisijaisen V1‐vyöhykkeen varrelle valmistui 

suhteellisesti enemmän asuntoja 2010‐luvun aiempiin  vuosiin verrattuna. Ainostaan 6 % valmistuneista  asunnoista (noin 80 asuntoa) sijaitsi 

täydennysrakentamisen vyöhykkeiden ulkopuolella.

Täydennysrakentamisen  seurannan mittarit

12

Kymppi ^R 2016‐ohjelman tavoitteiden toteutuminen

OMAKOTITALOALUEET

Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 500 omakotitonttia  kaupungin maalla.

Toteutui: Vuoden 2016 lopussa heti rakennettavissa olevia tontteja  oli 112. Myöhemmin luovutettavia tontteja oli yhteensä 574.

Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 100 omakotitonttia  kaupungin maalle.

Toteutui: Vuonna 2016 kaupungin maalle kaavoitettiin yhteensä 112  tonttia.

Vuosittain tarjotaan noin 100 uutta omakotitonttia kaupungin maalle. 

Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta  säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta 

tarkastetaan kun markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä  muutoksia.

Ei toteutunut: Vuonna 2016 uutena markkinointiin tuli yhteensä 75  tonttia.

KERROS‐ JA RIVITALOALUEET

Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros‐

ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla.

Toteutui: Vuoden 2016 lopussa asemakaavavarantoa oli yhteensä noin  433 000 k‐m².  Kolme neljäsosa varannosta on kerrostalorakentamiselle  ja tästä suurin osa on yksityisen omistuksessa. Kaupungin omistuksessa  olevia rivitalotontteja on vähän, mutta kysyntää olisi enemmän. Tästä  syystä uudessa Kymppi^R‐ohjelmassa ja kaavoitusohjelmassa 

priorisoidaan erityisesti rivitalokaavoituskohteita.

Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli  70 000 k‐m², josta 10 000 k‐m²on senioriasumista. Tavoitetta seurataan  myös viiden vuoden takautuvana keskiarvona.

Toteutui: Vuonna 2016 lainvoiman sai yhteensä 95 100 k‐m².  Senioriasumisen osalta tavoite ei toteutunut. Vuosina 2012‐2016  lainvoiman on saanut kaavoissa keskimäärin 85 300 k‐m² / vuosi, joten  myös pitemmällä aikajaksolla tavoite on täyttynyt. Tässä ohjelmassa  tarkistetaan senioriasumisen kaavoitustavoitetta.

Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 k‐m² rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 k‐m²tulee olla 

kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei  sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille).

Toteutui: Vuonna 2016 tarjolla oli yhteensä 78 000 k‐m², josta uutta  vapaasti markkinoitavaa oli 19 600 k‐m². 

13

Miten aktiivisia muuttajia ikääntyvät ovat olleet tilastojen valossa? 

Miten alueelliset muuttovirrat ovat Jyväskylän sisällä suuntautuneet?

Paljonko senioriasumisen tarve kasvaa? Miten väestön ikääntyminen tulee 

vaikuttamaan vanhojen pientalojen tarjontaan Jyväskylässä lähitulevaisuudessa? 

Mikä vaikutus uusien omakotitonttien tarjonnalla on vanhojen pientalojen kysyntään?

Miten nämä asiat tulee huomioida Kymppi

‐ohjelmassa?

3 IKÄÄNTYVIEN ASUMINEN

‐ NYT JA TULEVAISUUDESSA

14

• Ikäihmisten, yli 64‐vuotiaiden, määrän ennakoidaan kasvavan vuoteen 2025  mennessä lähes 6 000:lla.

• Vanhuspalvelujen yhtenä toimintaa ohjaavana keskeisenä periaatteena on  kotona asumisen tukeminen. Tavoitteena on, että 93 prosenttia 75 vuotta  täyttäneistä asuu kotona tai kodinomaisessa asunnossa vuonna 2025. Nykyisin  tämä osuus on 89,7 %. Yli 64‐vuotiaista puolet asuu kerrostaloissa, 32 %  pientaloissa, rivitaloissa 14 % ja muissa asuntotyypeissä esim. palvelutaloissa 4 

%. 

• Vuonna 2014 valmistuneessa Jyväskylän kaupungin ikäihmisten hyvinvointi‐

suunnitelmassa on tuotu esille tavoite eri asuinalueille toteutettavista 

senioriasumisen kokonaisuuksista. Senioriasuintalot on tarkoitettu itsenäisesti  asuville yli 55‐vuotiaille ja ne on suunniteltu ja varustettu ikääntyvän väestön  tarpeita ajatellen huomioiden mm. esteettömyysnäkökulmat. Senioriasunnot  voivat olla vuokra‐, omistus‐ja asumisoikeusasuntoja, joissa on yhteisöllisyyttä  mahdollistavia tiloja ja mahdollisuus osallistua erilaisiin aktiviteetteihin tai ostaa  esim. hyvinvointi‐tai hoivapalveluja. Perinteisen palveluasumisen piiriin 

kuuluvat  sen sijaan iäkkäät, joille kotihoidon tarjoama tuki ei ole enää riittävää.

• Maankäytön suunnittelulla turvataan riittävä tonttivaranto tuleville hankkeille. 

Aiemmin jo Kymppi^R2014‐ohjelmassa on linjattu tulevaisuuden senioriasumisen  tarpeisiin vastaamisesta sijoittamalla senioriasumista alue‐ja lähikeskusten  ytimiin, palvelujen äärelle. Samoin asumisvisiossa on tuotu esille uudenlaisten,  tulevaisuuden senioriasumisen tarpeisiin vastaavien mallien kehittäminen ja  mahdollistaminen.

• Viime vuosina on jo toteutunut ja parhaillaan on toteutumassa useita erityisesti  ikäihmisten tarpeisiin vastaavia rakennushankkeita kuten Kortepohjan Senja‐

kortteli, Huhtasuon Ilona sekä rakentumassa oleva Palokan keskuskortteli.

• Nykyisin senioriasuntoja on yhteensä noin 1000. Mikäli senioriasuntojen määrä  pidetään nykytasolla suhteessa yli 64‐vuotiaiden määrään (noin 40 asuntoa /  1000 yli 64‐vuotiasta), tarkoittaisi tämä noin 250 uutta senioriasuntoa vuoteen  2025 mennessä eli noin yksi uusi seniorikohde / vuosi. Tulevaisuudessa 

kysynnän ennakoidaan kuitenkin olevan suurempaa, joten jatkossa varaudutaan  1‐2 uuteen kohteeseen / vuosi. Kerrosalamäärissä tämä tarkoittaa noin 3 000 – 5 000 k‐m²/ vuosi. Mikäli senioriasumisen kysyntä kasvaa ennakoitua enemmän,  kaupungilla tulee olla valmius lisätä senioriasumisen tonttitarjontaa.

Yli 65‐vuotiaat asumistyypin mukaan 3/2017 Yli 65‐vuotiaiden väestöennuste

Ikääntyvien asuminen

15

Lähde: Jyväskylän kaupungin väestöarvio 2016

Lähde: Jyväskylän kaupungin väestötietorekisteri ja rakennus‐ja  huoneistorekisteri.

1 104 3 936 885

5 925

13 846 7 364

2 865

24075

14 950 11 300 3 750

30 000

0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 35 000 65‐74‐vuotiaat

75‐84‐vuotiaat yli 85‐

YHTEENSÄ

2025 2016 MUUTOS

36%

29%

19%

47%

53%

58%

15%

13%

9%

2% 4%

14%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

65‐74‐vuotiaat 75‐84‐vuotiaat yli 85‐vuotiaat

pientalot kerrostalot rivitalot muut

• Senioreiden sisäinen muuttoliike ja asuminen Jyväskylässä: tarkastelussa vuodet 2010‐2016 –selvityksessä 

tarkasteltiin yli 55‐vuotiaiden muuttoliikkeen volyymiä, suuntia ja asuntotyyppejä Jyväskylän sisällä. Tähän saakka  ikääntyvän väestön muuttoliike kaupungin sisällä on ollut varsin vähäistä. Nykyisistä yli 55‐vuotiaista vain 4 % on  muuttanut edes kerran kaupungin sisällä vuosina 2010‐2016. Koko väestön suhteen tämä prosenttiosuus on 22 %. 

Kuntien välisen muuttoliikkeen suhteen Jyväskylä on saanut hieman nettomuuttovoittoa yli 64‐vuotiaista.

• Muuttaneiden henkilöiden määrä väheni iän noustessa. Useimmin muutto oli tapahtunut 55‐64‐vuotiaana.  2/3 yli  55‐vuotiaiden muutoista tapahtui tässä iässä. 1/5 muutoista tapahtui 65‐75‐vuotiaana. Pääosa muuttoliikkeestä on  tapahtunut kerrostalosta toiseen. Jonkin verran tapahtuu myös muuttoa pien‐ja rivitaloihin eläkeiän kynnyksellä. 55‐

64‐vuotiaina tapahtuneista muutoista 15 % suuntautui pien‐tai rivitaloon.

• 92 % yli 55‐vuotiaiden muutoista suuntautui suuralueelta toiselle. Tämä yhdessä muuttovirtojen vähäisyyden kanssa  viittaa siihen, että ikääntyvät ovat toisaalta kiinnittyneitä nykyisiin asuinalueisiinsa, ja jos muuttohalukkuutta on,  omalta asuinalueelta ei välttämättä löydy mieltymyksiä vastaavaa asumistarjontaa. Ikääntyvän väestön muuttojen  pieni määrä voi viitata muuton tiellä olevan myös esteitä kuten vanhan omakotitalon myymisen vaikeus.

• Eniten poismuuttoja pien‐ja rivitaloista tapahtui Vaajakoskelta, Palokasta ja Korpilahdelta. Toisaalta alueen sisäisiä  muuttoja pien‐tai rivitaloista kerrostaloihin oli eniten juuri Vaajakoskella sekä Palokassa. Muita alueita, joissa sisäisiä  muuttoja oli keskimääräistä enemmän olivat Kantakaupunki ja Kuokkala.

• Senioriasuntotuotanto on tavoittanut kohderyhmänsä, sillä absoluuttisten lukujen valossa suosituimmat  muuttokohteet olivat Huhtasuon ja Kortepohjan seniorikohteet. Lisäksi keskustan läheisyydessä olevat muut  kerrostalokohteet ovat houkutelleet seniori‐ikäisiä muuttajia.

• Tarkasteltaessa ketä 2010‐luvulla valmistuneissa kerrostaloissa asuu, voidaan todeta että uudisasuntotuotanto on  palvelut suhteellisesti enemmän muita väestöryhmiä kuin ikääntyviä ikäluokan kokoon nähden. Jyväskylässä  kerrostalotuotanto on palvelut etenkin nuorten aikuisten ikäryhmää. 

Seniori‐ikäisten sisäiset muutot Jyväskylässä 2010‐2016

Muuttoalttius vähenee iän noustessa. Muuttovirrat muihin ikäryhmiin nähden vähäisiä.

16

Ennakoijat

Muutettiin kaupunkiin eikä tyytyväisempiä voitaisi olla. Omakotitalon hoitaminen  alkoi käydä voimien päälle, niin ihana ja rakas kuin se olikin. Nyt on hyvä ja  turvallinen olo, kun kaikki palvelutkin on nurkan takana. On se vaan niin  vaivatonta vaikka käydä teatterissa tai piipahtaa kaupungilla kahvilla!

Tässä ei tarvitse murehtia huomisesta, toisin kuin omakotitalossa kantoi huolta  tulevista vuosista ja krempoista. Täällä on hissikin ja elo on rauhallista. On se vaan  hyvä, että muutettiin – vaikka se haikealta tuntuikin.

Nautiskelijat

Miten ihanalta tuntui päästä pois kaupungin pölyistä ja kolinoista! Vihdoinkin meillä on  oma keidas, ikioma piha, kukkapenkit ja pieni perunamaa. Nyt on aika nauttia ja viihtyä,  kun on aikaa vain itselle uuvuttavien työvuosien jälkeen. 

Joskus mieleen hiipii ajatus, kuinka tämäkin paratiisi on vain väliaikainen. Olisihan siellä  kaupungissa vaivattomampaa, kun kaikki on lähellä eikä tarvitse hikihelmet selässä  kuunnella jokaista rasahdusta tai kropan kitinää. Vielä ei ole muuton aika, mutta joskus  tämäkin on jätettävä taakseen.

Sinnittelijät

Muistan kirkkaasti sen päivän, kun tänne muutettiin. Talvi hellitti hiljalleen otettaan, ja  pääkaupungissa kulttuuriväki oli tohkeissaan lapualaisista. Maisemassa oli silloin vielä  raakaa kauneutta, ja joka talosta herättiin aikaisin työhön. Tänne olen jäänyt, sillä  minnekäs sitä ihminen kodistansa lähtisi. Tässä maisemassa minä olen minä omien  muistojen ja tavaroiden ympäröimänä.

Onhan tienoo muuttunut, ja ihmisetkin on vähän vieraita. Niin se vaan on, että jokaisen on  omat työnsä tehtävä ja lumensa luotava. Muualla en viihtyisi ja kaipaisin tänne 

lakkaamatta. Onni on siinä, että ihminen saa olla omassa kodissaan.

SENIOREIDEN ASUMISPROFIILIT (Ilona Koitto)

Kuvat: Reijo Teivaistenaho

17

CASE: Kortepohjan kotoisa Senja

Elämäkerrallinen asuinympäristöjen suunnittelu – tarkastelussa Kortepohjan  Senja‐seniorikorttelin asukkaiden asuinpolut ja paikkaan kiinnittymisen  tavat” (pro gradu

–työ, Ilona Koitto 2017)

• Yksilöllisistä asuinpoluista huolimatta samassa elämänvaiheessa olevilla tai  samaan sukupolveen kuuluvilla on samankaltaisia asuinympäristöön ja  asumiseen liittyviä kokemuksia, mieltymyksiä ja odotuksia. Esimerkiksi  aiemmissa asuinpaikoissa ja elämänvaiheissa koettu yhteisöllisyys oli  vaikuttanut haastatelluiden asukkaiden valintaan muuttaa seniorikortteliin.

• Asuinviihtyvyyden ja paikkaan kiinnittymisen kannalta arjen sujuvuus,  asuinympäristön viihtyisyys ja asunnon kodiksi tunteminen on keskeistä. Jos  asuinalue ei ole entuudestaan tuttu, yhteisöllä ja mielekkäillä harrastuksilla  on suurempi merkitys paikkaan kiinnittymisessä.

• Hyvä arki koostuu asuinpaikan ja palveluiden hyvästä saavutettavuudesta,  toimivista julkisista kulkuyhteyksistä, asuinympäristön esteettömyydestä ja  asukkaiden mahdollisuudesta osallistua heidän elämäänsä ja arkeensa  vaikuttavien asioiden suunnitteluun. Arjen aktiivisuus tärkeä tapa rakentaa  asuinpaikan merkityksellisyyttä ja sisältöä.

• Haastateltujen asukkaiden arvostuksissa korostui yhteisöllisyyden tuoma  toiminnallisuus. Kanssakäymisen mahdollisuudet koettiin asukkaiden kesken  tärkeäksi. Yhteisöllisyys eli tutut ja melko pysyvät naapurit ja saman ikäiset  asukkaat loivat turvallisuutta ja rauhallisuutta. Yhteisöllisyyden vastapainona  arvostettiin myös mahdollisuutta omaan rauhaan ja yksityisyyteen. 

Luonnonläheistä lähiympäristöä pidettiin viihtymisen kannalta tärkeänä,  samoin hyviä liikenneyhteyksiä, jotka tuovat lähelle ydinkeskustan palvelut  Kortepohjan palvelujen lisäksi.

• Tunne siitä, että elämää on ympärillä, tekee elosta mukavampaa. Eri‐ikäisten  ja eri elämänvaiheessa olevien ihmisten asumisen samalla alueella koettiin  tuovan asuinympäristöön elämän tuntua, mikä vaikuttaa arjen 

mielekkyyteen

. 

18

Pientaloissa asuvat  senioriasuntokunnat

• Noin 21 % pientaloasuntokunnista on varsinaisiksi  senioriasuntokunniksi luokiteltavia (nuorin asukas  vähintään 65‐vuotias). Koska muuttoalttius pois  pientaloista kasvaa eläkeiän kynnyksellä, tässä  tarkastelussa mukana ovat myös asuntokunnat,  joissa nuorin on vähintään 55‐vuotias. 

Pientaloasuntokuntia, joissa nuorin asukas on  vähintään 55‐vuotias, on yhteensä yli 6 500 eli 37  kaikista % pientaloasuntokunnista.

• Määrällisesti ikääntyviä pientaloasuntokuntia on  paljon erityisesti Vaajakoskella, Kuokkalassa,  Itäisessä Palokassa, Tikkakoskella, Korpilahden  maaseutualueilla sekä Kypärämäessä.  Näiden  lisäksi myös Säynätsalo ja Lohikoski ovat alueita,  joilla ikääntyneiden pientaloasuntokuntien osuus  kaikista pientaloasuntokunnista on suhteellisen  korkea.

47 70 77 106 89 104

145 123

151 142 157 162 133

182 186 186

359 440

64 60

77 86 119 114

99 101

85 98 113

126 130

147 159

206

228

390

24 29

39 34

42 42

28 51

40 46

44 42 74

77 80

100

52

144

7 6

9 16

11 8 8 11 10 23

14 20 18

24 18

25

14

31

0 200 400 600 800 1000 1200

Huhtasuo (22 %) Vaajakosken maaseutu (43 %) Halssila (37 %) Korpilahden kirkonkylä (39 %) Lohikoski (46 %) Keltinmäki‐Myllyjärvi (32 %) Palokka Läntinen (26 %) Kuohu‐Vesanka (34 %) Puuppola (31 %) Jyväskylän keskusta (37 %) Säynätsalo (43 %) Keljonkangas (30 %) Kypärämäki‐Kortepohja (42 %) Korpilahden maaseutu (47 %) Tikkakoski (37 %) Palokka Itäinen (45 %) Kuokkala (41 %) Vaajakoski (38 %)

Nuorin 55‐vuotias Nuorin 65‐vuotias Nuorin 75‐vuotias Nuorin 85‐vuotias Suluissa %‐osuus kaikista 

pientaloasuntokunnista

19

Lähde: Jyväskylän kaupungin väestötietorekisteri ja rakennus‐ja  huoneistorekisteri.

Pientaloissa asuvat yhden  hengen seniori‐

asuntokunnat

• Yksin pientalossa asuvien ikääntyneiden  muuttoalttiuden voidaan olettaa olevan  korkeampi. Tässä tarkastelussa esille nousevat  pääosin samat alueet kuin edellisessä 

tarkastelussa – Vaajakoski, Korpilahden  maaseutualueet, Tikkakoski, Itäinen Palokka ja  Kuokkala.

• Uusia senioriasumiskohteita on tällä hetkellä  suunnitteilla mm. Vaajakoskelle, Kankaalle ja  Tikkakoskelle. Pientaloasuntokuntatarkastelun  valossa uusille senioriasumiskohteille näyttäisi  olevan tarvetta erityisesti myös Kuokkalassa,  Itäinen Palokka – Lohikoski –akselilla, 

Säynätsalossa sekä Kypärämäen suunnalla. 

Korpilahdella näyttäisi myös olevan patoutunutta  kysyntää senioriasumisella, joka olisi 

saavutettavissa kohtuullisin kustannuksin.

14 19 21 19 17 18 29 30 41 34 30 27 38

51 31

47 65

92

15 17

23 23 31 36

21 33

24 29 39 33

31 52 43

49 70

114

7 15

16 19 18

19 19

13 23 20

23 30

21 16 44

40

51

84

5 6

7 9

5 8 13 16

9 14 8 15 16

11 22

17

22

24

0 50 100 150 200 250 300 350

Huhtasuo (29 %) Vaajakosken maaseutu (35 %) Palokka Läntinen (24 %) Halssila (35 %) Keltinmäki‐Myllyjärvi (26 %) Lohikoski (31 %) Korpilahden kirkonkylä (34 %) Keljonkangas (26 %) Puuppola (34 %) Säynätsalo (30 %) Kuohu‐Vesanka (25 %) Kypärämäki‐Kortepohja (30 %) Jyväskylän keskusta (34 %) Kuokkala (27 %) Palokka Itäinen (35 %) Tikkakoski (35 %) Korpilahden maaseutu (48 %) Vaajakoski (31 %)

Nuorin 55‐vuotias Nuorin 65‐vuotias Nuorin 75‐vuotias Nuorin 85‐vuotias

20

Suluissa %‐osuus kaikista  pientaloasuntokunnista

Lähde: Jyväskylän kaupungin väestötietorekisteri ja rakennus‐ja  huoneistorekisteri.

Pientaloasuntokunnat 2016: nuorin asukas + 65  Suurimmat keskittymät

LIINALAMPI

ITÄINEN PALOKKA LOHIKOSKI

JYSKÄ JA VAAJAKOSKI KYPÄRÄMÄKI

KELTINMÄKIKUKKUMÄKI RISTONMAA, TIKKA POHJOINEN KELJONKANGAS

Väestön ikääntymisen  vaikutus pientaloasunto‐

markkinoihin

• Mikäli yli 64‐vuotiaista 32 % asuu pientaloissa myös  jatkossa, voidaan tämän pohjalta karkeasti arvioida  seuraavan kymmenen vuoden aikana vapautuvan  yhteensä noin 3700 pientaloa väestön ikääntymisen  vuoksi. Toisaalta elinajanodotteen kasvaessa ikääntyneet  elävät pidempään terveinä ja aktiivisina, jolloin 

omakotitaloasumisen osuus voi jatkossa nousta  korkeammaksi tässä ikäluokassa. 

• Asuntomarkkinoiden kannalta tilanne on haasteellinen,  sillä suuri osa vapautuvista pientaloasunnoista on  suhteellisen vanhoja, peruskorjauksen tarpeessa olevia  eivätkä välttämättä vastaa esimerkiksi lapsiperheiden  asumismieltymyksiin. Todennäköisimmin entistä  keskeisemmäksi myyntivaltiksi nousee pientalon hyvä  sijainti kaupunkirakenteessa keskeisten palvelujen  läheisyydessä.

Lähde: Jyväskylän kaupungin väestötietorekisteri ja rakennus‐ja  21

huoneistorekisteri.

SÄYNÄTSALO

KORPILAHDEN KIRKONKYLÄ

Yhteenveto: miten Kymppi ^R ‐ohjelmassa huomioidaan  ikääntyvän väestön kasvava määrä?

TAVOITE:

1‐2 uutta senioriasumisen  kohdetta /  vuosi.

250‐500 uutta  senioriasuntoasuntoa  vuoteen 2025 mennessä.

• Yli 64‐vuotiaiden määrä on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana yli  7000:lla. Ikääntyneille sopiville asumisratkaisuille on kysyntää jo nykyisin ja  jatkossa tarve kasvaa.  Ikääntyvät ovat hyvin moninainen joukko mm. fyysisen  kunnon, elämäntavan ja sosioekonomisen tilanteen suhteen, joilla on laaja kirjo  erilaisia asumistoiveita ja –tarpeita.

• Yhteisöllinen asuminen on löytänyt kohderyhmänsä ja kysynnän arvioidaan  kasvavan jatkossa. Todennäköisesti myös muihin kerrostalokohteisiin muuttaa  jatkossa nykyistä enemmän ikääntyvää väestöä – kaikki eivät halua yhteisöllistä  asumista. Myös esimerkiksi yksitasoinen rivitalo hyvien palvelujen äärellä voi   asumismuotona kasvattaa suosiotaan ikääntyvän väestön joukossa. 

• Suurin osa senioreista asuu jatkossa kuitenkin nykyisessä asuntokannassa. Kannustamalla ja tukemalla korjausrakentamiseen voidaan  edistää nykyisen asuntokannan esteettömyyttä ja soveltuvuutta paremmin myös ikäihmisille soveltuvaksi. Jyväskylä on mukana  valtakunnallisessa Hissi – Esteetön Suomi 2017 ‐hankkeessa, joka on osa Ympäristöministeriön ”Ikääntyneiden asumisen  toteuttamisohjelmaa vuosille 2013–2017”. Avustusta jälkiasennushissin rakentamiseen voi saada yhteensä jopa 55 prosenttia. 

Ikääntyneiden asuntoihin on mahdollista saada ARA:n myöntämänä myös tulorajoihin sidottua korjausavustusta.

• Senioreiden muuttoliike on tähän saakka ollut vähäistä muihin ikäryhmiin verrattuna. Tietyillä alueilla, esimerkiksi Vaajakoskella ja  Itäisessä Palokassa, on ikääntyvien pientaloasuntokuntien määrän perusteella havaittavissa patoutunutta muuttopainetta, mutta  alueiden asuntotarjonta ei ole välttämättä tähän saakka vastannut kysyntää. Toisaalta muuton tiellä voi olla esteenä vanhan  omakotitalon myynnin vaikeus – omakotitalosta saatava hinta ei välttämättä mahdollista kerrostaloasunnon hankintaa hyvällä  sijainnilla. 

• Väestön ikääntyminen tulee jatkossa näkymään yhä enemmän pientaloasuntomarkkinoilla. Odotettavissa on, että myyntiin tulevien  pientalojen määrä kasvaa. Vanhojen pientalojen markkinakiertoon ja hintatasoon vaikuttaa keskeisesti mm. sijainti ja rakennuksen  kunto, mutta myös alueella markkinoinnissa olevien pientalotonttien määrä voi vaikuttaa. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnissa  vanhojen omakotitalojen kauppaa  voidaan ainakin osittain edistää mm. pientalotonttitarjonnan määrää ja alueellista tarjontaa

säätämällä.  Kymppi^R2017‐ohjelman uudet pientaloalueet painottuvat pääsääntöisesti alueille, joilla ikääntyviä pientaloasuntokuntia ei  ole huomattavia määriä.

22

Hiipuva pientalotuotanto? Kerrostalorakentamisen buumi?

Asuntorakentamisen fokusoituminen pieniin asuntoihin? 

Seudun väestönkasvun ja muuttoliikkeen dynamiikka? Lapsiperheiden valuminen  keskuskunnasta kehyskuntiin?

4 SEUDULLINEN ASUMISKATSAUS

‐ ASUMISEN TRENDIT NÄKYVIKSI

Tunne väestösi, tunne asuntokanta ja –markkinat, tunne alueesi

Jyväskylä, Laukaa, Muurame

23

Jyväskylä 64 % (1311) Muurame

14 % (293)

Laukaa 22 % (443)

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

JYVÄSKYLÄ: Pientaloasuntoja 219 269 233 213 203 141 142

Pientaloja 201 264 215 203 181 123 124

LAUKAA: Pientaloasuntoja 71 93 79 79 45 63 43

Pientaloja 68 84 78 75 41 59 38

MUURAME: Pientaloasuntoja 34 58 44 51 34 38 72

Pientaloja 33 54 42 46 30 33 55

YHTEENSÄ: Pientaloasuntoja 324 420 356 343 282 242 257

Pientaloja 302 402 335 324 252 215 217

0 50 100 150 200 250 300

Valmistuneet  pientalorakennukset  2010‐2016: 

kunnittaiset osuudet  ja määrät

Pientalorakentamisen määrä  on laskenut

• Valmistuneiden pientaloasuntojen määrä on  vähentynyt vuoden 2011 huippumäärästä  lähes puoleen. Vuonna  2016 pientaloja  valmistui seudulle yhteensä 217.  Muutos on  ollut Jyväskylässä ja Laukaassa suhteellisesti  yhtä suuri. Muuramessa vuosittainen  pientalotuotanto on pysynyt tasaisena ja  vuonna 2016 määrä oli kasvava. Kuitenkin  suurin osa pientaloista rakennetaan edelleen  Jyväskylään.

• 2010‐luvulla valmistuneista 

pientaloasunnoista keskimäärin 76 % on  rakennettu asemakaava‐alueille, kyläkaava‐

alueille 11 % ja muille maaseutualueille 13 %. 

Asemakaava‐alueiden osuus on Jyväskylässä  ja Muuramessa suurempi kuin Laukaassa. 

Määrällisesti Jyväskylän maaseudulle on  rakennettu enemmän kuin Muuramen ja  Laukaan maaseudulle yhteensä. Jyväskylässä  suurin osa maaseutualueiden rakentamisesta  on kohdentunut kyläkaava‐alueille.

• Paritalorakentaminen määrä on kasvanut  tasaisesti koko 2010‐luvun. Vuonna 2016  valmistuneista pientaloasunnoista lähes  kolmasosa oli paritaloasuntoja. Tämä näkyy  etenkin Muuramessa.

24

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kuntien väestötietorekisteri sekä rakennus‐ja huoneistorekisteri.

TIKKAKOSKI

PUUPPOLA

KINKOMAA SÄÄKSVUORI

PALOKKA

LEPPÄVESI VIHTAVUORI

LIEVESTUORE LAUKAA

MUURAME

VAAJAKOSKI

KORPILAHTI

VESANKA HUHTASUO

Mistä pientalorakentamisen väheneminen  Jyväskylässä johtuu?

• Pientalorakentamisen hiipuminen on valtakunnallinen ilmiö, johon vaikuttaa  mm. taloudellinen epävarmuus. Toisaalta myöskään potentiaalisen 

rakentajaikäluokan määrä ei ole enää viime vuosina juurikaan kasvanut. 

Pientaloteollisuus PTT:n mukaan pohjakosketus omakotitalorakentamisessa  oli vuonna 2015, jonka jälkeen pientalorakentaminen on osoittanut elpymisen  merkkejä. Vuonna 2016 Jyväskylässä pientalolupia haettiin jälleen jonkin  verran enemmän kuin vuosina 2014‐2015.

• Jyväskylässä on vuosittain luovutettu keskimäärin 78 pientalotonttia. Uutta  tonttitarjontaa on ollut keskimäärin 83 tonttia / vuosi. Lisäksi tontteja on ollut  tarjolla myös aiemmin avatuilta alueilta. Keskimäärin vuosittain tarjolla on  ollut siten vähintään 100 tonttia.

• Poikkeus yleisestä tonttitarjontamäärästä oli vuosi 2014, jolloin uusia  pientalotontteja oli markkinoinnissa vain 23, sillä kunnallisteknisissä  investoinnissa varauduttiin Kankaan rakentamisen aloittamiseen. Tämä  poikkeusvuosi näkyy vuonna 2015 valmistuneiden pientalojen määrän  pudotuksena. 

• Tonttitarjontaa on myös jouduttu jarruttelemaan päiväkoti‐ja koulupalvelujen  riittämättömyyden vuoksi joillain alueilla kuten Sääksvuoressa.

• Viime vuosien uusien asuinalueiden avaukset ovat osoittaneet, että kysyntää  tonteille on jos sijainti on kohdallaan. Kauemmaksi palveluista sijoittuneilla  tonteilla on ollut heikompi kysyntä ja rakentamista on voitu siirtää 

odottamaan lähempänä keskustaa olevien alueiden avausta. 

• Vanhojen pientalojen kauppamäärissä on havaittavissa nousua vuotta 2016  kohden. Todennäköistä on, että uuden rakentamiselle on löytynyt hyviä  vaihtoehtoja jo nykyisestä asuntokannasta. Väestön ikääntymisen arvioidaan  lisäävän vanhojen pientalojen tarjontaa jatkossa. Etenkin sijainti voi jatkossa  olla vanhan omakotitalon keskeinen myyntivaltti uuden rakentamiseen  verrattuna. Suurin osa uusista markkinointiin tulevista omakotitonteista  sijaitsee vähintään 7 km etäisyydellä keskustasta.

Valmistuneet pientalot  2010‐2016

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kuntien rakennus‐ja huoneistorekisteri. 25

Muuttoalttius  keskuskunnasta 

kehyskuntaan pienentynyt

• Jyväskylän muuttovoitto perustuu  opiskelijakaupunkina lähes 

yksinomaan 15‐24‐vuotiaisiin. 

Muilta osin Jyväskylä on pääosin  muuttotappiollinen. Tämä näkyy  erityisesti 25‐34‐vuotiaissa sekä 0‐4‐

vuotiaissa. Vastaavanlainen ilmiö on  tyypillistä myös muille suurille ja  keskisuurille keskuskaupungeille.

• Seudullisesti muuttovirrat 

suuntautuvat pääosin Jyväskylästä  kehyskuntiin, mutta tämän merkitys  on kuitenkin kaventunut vuotta  2015 kohden, josta viimeisimmät  muuttoliiketilastot ovat saatavissa. 

Tämä näkyy erityisesti 0‐4 ja 25‐34‐

vuotiaissa. 25‐34‐vuotiaiden  poismuutto Jyväskylästä ei sinänsä  ole vähentynyt, mutta yhä pienempi  osa heistä muuttaa Jyväskylästä  kehyskuntaan. Tämä viittaa siihen  että poismuuttojen syyt ovat yhä  enemmän työ‐kuin 

asumisperusteisia.

Kerrostalorakentaminen ja pienten asuntojen  tuotanto kasvussa

• Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen 2010‐luvun kerrostalotuotanto on  keskittynyt 98 % :sti Jyväskylään. Valmistuneiden 

kerrostaloasuntojen määrä on ollut kasvussa ja vuonna 2016  valmistui huomattavasti keskimääräistä enemmän 

kerrostaloasuntoja. Myös vuoden 2017 kerrostalotuotannosta  odotetaan vilkasta.

• Yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut. Tätä  suurempien asuntokuntien määrä on sen sijaan pysynyt 2010‐

luvulla likimain ennallaan. Tämä heijastuu myös asuntotuotantoon.

Vuosina 2010‐2016 valmistuneista kerrostaloasunnoista suurin  yksittäinen huoneistokokoluokka olivat kaksiot. Vuonna 2016  valmistui ennätysmäärä yksiöitä. Kokonaisuudessaan pienten 

asuntojen, yksiöiden ja kaksioiden, osuus kokonaisasuntotuotannosta  on ollut tasaisessa kasvussa. 

• Samalla valmistuneiden asuntojen keskimääräinen huoneistoala on  pienentynyt. Tämä näkyy etenkin kaksioissa ja kolmioissa, vuoden  2016 osalta myös yksiöissä. 

• Kasvavana ilmiönä asuntorakentamisessa ovat olleet 

sijoittajavetoiset vuokra‐asunnot. Tämä näkyy myös asuntojen  hallintamuodon kehityksessä. Arava‐ja korkotukivuokra‐asuntojen  osuus on pienentynyt ja vastaavasti vapaarahoitteisten vuokra‐

asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut. Vapaarahoitteisten  vuokra‐asuntojen määrää olevat lisänneet myös aravarajoituksista  vapautuneet asunnot. Vapaarahoitteisiin vuokra‐asuntoihin 

sisältyvät lisäksi yksityishenkilöiden vuokraamat asunnot. 

26

5 UUDET KERROS‐ JA  RIVITALOALUEET

Kangas Kivelänranta Vanha Ortopedia

Keljon koulun alue

Lyseo Puutarhakatu 19

Keljonkatu 28 Sepänkatu 7

Nuuskakuja Kortepohjan liikekeskus ja MNOP Kiviniementie Korteniitty Pupuhuhdan keskuskortteli Kangasvuorenrinne Kärpänkuja 7 Ylämäyrämäki

Tikanranta I Salmiranta Huhtalahti‐Maso Kuokkalan louhimo Destian alue Pellonreuna Mannisenmäki Norola Savulahti Hietajärven ranta Tikkakosken tori Kirkkokadun varsi

Väinölänranta

Vaajakosken keskusta Varassaari‐Haapalahti

Valtterintie 10 Säynätsalon keskusta

Harjutien ympäristö

Korpilahden päiväkodin kortteli Hippos

Kauramäki

Jyvälä

27

KAAVOITUS

Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden  varanto  kerros‐ ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen  maalla.

Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen  verran lisää eli 70 000 k‐m

. 

TONTTITUOTANTO

Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin  50 000 k‐m

:n rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000  k‐m

tulee  olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien  toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa  yksittäisille toimijoille). 

KYMPPI

2017

KERROS‐ JA RIVITALOTONTTIEN  MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET

Keljon koulun alue

Kangas

Vanha Ortopedia

KymppiR2017: uudet kerros- ja rivitaloalueet Rakentamaan pääsee

68 000

heti rakennettavissa olevat 2017-2019

2020-2023 2024-2028

Kerros- ja rivitalojen kaavavaranto: nykyinen ja tuleva Strateginen keskusta-alue / aluekeskus

asemakaavoitettu alue laajeneva kaupunkirakenne kyläalue

maaseutuasumisen nauha-alue TIKKAKOSKI

PALOKKA

KORTEPOHJA

KESKUSTA KANGAS

HUHTASUO LOHIKOSKI

VAAJAKOSKI

KUOKKALA

KELJONKANGAS JA KAURAMÄKI

SÄYNÄTSALO KORPILAHTI

Uudet kerros‐ ja 

rivitaloalueet 2017‐2027

• Kerrostalojen suhteen suurimmat  asuntotuotantovolyymit 

painottuvat keskustaan, Kankaalle,  Kuokkalaan ja Palokkaan. Lähes  kaikkien alue‐ja lähikeskusten  piiriin on tulossa tontteja ja  monilla alueilla on huomattava  määrä jo rakennettavissa olevia  tontteja. 

• Rivitalotonttien kysyntä on ollut  kasvussa. Kaupungin maalla, heti  rakennettavissa olevia rivitalo‐

tontteja on niukasti ja tästä syystä  ohjelmoinnissa on priorisoitu  rivitalokohteita. Uusia 

rivitalotontteja on tulossa mm. 

Korteniittyyn, Tikanrantaan, 

Kauramäkeen, Haapalammentielle,  Väinölään ja Vaajakoskelle. Uusissa  kaavoituskohteissa tutkitaan  rivitalotonttien mahdollisuus. 

KELTINMÄKI

29

Uudet kerros‐ ja rivitaloalueet 2017‐2027

Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2017 / 2018

30

Uudet kerros‐ ja rivitaloalueet 2017‐2027

• Ohjelmoinnissa on laskennallisesti riittävästi alueita seuraavan kymmenen vuoden asuntotuotantotarpeisiin, mutta suurin osa  kaavoista ei ole vielä lainvoimaisia. Täydennysrakentamisen kaavaprosessit ovat uudisalueisiin verrattuna usein haastavampia ja  valitusherkkiä. Edellisen Kymppi^R2016‐ohjelmaan nähden ohjelmointiin on noussut uusia kohteita yhteensä lähes 60 000 k‐m² edestä. Osa näistä on kaavamuutoksia, joissa asumisen käyttötarkoitus on mahdollista jo nyt.

• 15 000 k‐m²tavoite vuosittain vapaasti markkinoitavien tonttien määrästä toteutuu ainakin lähivuosien osalta, mikäli kaavat  etenevät suunnitelman mukaisesti.

• Kankaan osuus on arviolta 15 % vuotuisesta kerros‐ja rivitalotuotannosta. Tämä edellyttää noin 3‐4 kerrostalon valmistumista /  vuosi. Kankaan rakentuminen on lähtenyt käyntiin odotettua voimakkaampana, joten ainakin lähivuosina osuus voi olla  arvioitua suurempaa.

31

6 UUDET PIENTALOALUEET

Haukkalantie 56 Savulahti Vääräjärvi Tuohimutkanrinne Ylämäyrämäki

Huhtalahti‐Maso Matinmäki Tunnelinmäki Liinalampi Petäispuro Haapaniemi Hupeli Sääksvuori Kauramäki Kinkovuori Kouluranta Kirkkolahti Iloniemi

Ruoke

Havainnekuva: Korpilahden Kirkkolahti

32

TONTTITUOTANTO

Väestön ikääntymisen myötä vanhojen pientalojen tarjonnan arvioidaan kasvavan jatkossa. Viime vuosien tonttikysyntä on  osoittanut, että tonttitarjonnassa tulee määrän sijasta kiinnittää huomiota monipuolisuuteen. Tavoitteena on jatkossa 

vuosittain tarjota 70‐80 uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Tämä vastaa viime vuosina markkinoinnissa olleiden tonttien  määrää ja mahdollistaa, että tonttitarjonta sijoittuu lähelle palveluja alueille, joilla on kysyntää.

Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaupungilla on valmius  tarvittaessa lisätä tarjontaa.

KAAVOITUS

Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto eli 400 omakotitonttia kaupungin maalla.

Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Vuosittain  kaupungin maalle kaavoitetaan vuoden varanto eli 80 omakotitonttia lisää.

KYMPPI

2017

OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET

33

Savulahti

Sääksvuori Vääräjärvi

34

Omakotitalolupien alueellinen  jakautuminen

RAKENNUSLUVAT

Asemakaava‐

alueille

Yleiskaava‐

alueille* Maaseudulle Yhteensä

2009 156 24 15 195

80 % 12 % 8 %

2010 179 30 33 242

74 % 12 % 14 %

2011 151 40 13 204

74 % 20 % 6 %

2012 129 37 14 180

72 % 20 % 8 %

2013 164 15 16 195

84 % 8 % 8 %

2014 90 15 9 100

79 % 13 % 8 %

2015 82 20 9 111

74 % 18 % 8 %

2016 121 22 5 148

82 % 15 % 3 %

Yhteensä 1072 203 114 1 389

77 % 15 % 8 %

* Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu

Vuonna 2016 haettujen pientalolupien määrä nousi vuosien 2014 ja 2015 tasosta. 

Yksittäisistä alueista määrässä nousee esille erityisesti Mannisenmäki. Vuonna  2016 asemakaava‐alueille haettujen pientalolupien osuus oli pitkän aikajakson  keskitasoa korkeampi. Kyläkaava‐alueiden ulkopuolelle sijoittuneiden 

pientalolupien määrä oli sen sijaan koko 2010‐luvun pienin.