3. Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 4. Uudet kerros- ja rivitaloalueet

Sisältö

1. Kymppi

-ohjelman tavoitteet

2. Vuosi 2017 – Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen?

3. Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 4. Uudet kerros- ja rivitaloalueet

5. Uudet pientaloalueet

6. Yhteenveto ja päätösesitys

Liitteet

Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 2018 TYKKI2018 – työpaikka-alueiden maankäytön toteuttaminen

2

1 ^{KYMPPI TAVOITTEET R -OHJELMAN}

3

Kymppi ^R -ohjelman tavoitteet

Hallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta

Kymppi^R‐ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja ‐kartat perusteluineen.

Ohjelman tarkoituksena on:

- Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvisiontoteutumista - Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä

- Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta eheästä yhdyskuntarakenteesta

- Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista - Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti- ja kouluverkkojen hallintaa

- Jatkuva ”hallintaprosessi”

Ohjelma viedään kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyyn, jotta varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelman yleispiirteiset tavoitteet säilyvät.

Yleispiirteiset tavoitteet:

- Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa.

- Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön.

- Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto- ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista.

- Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa.

Kymppi^R‐ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun.

4

Maankäytön toteuttamisohjelma

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

Kymppi

TYKKI

Asuminen ja palvelut Yrittäminen ja työpaikat

Palvelu- verkko

Alueiden toteutus ja tonttivaranto ASEMAKAAVOITUS A

s u m

i s v i s i o

E l i n k e i n o -

p o l i t i i k k a

Elinkeino- markkinointi

TARPEET yritykset asukkaat

rakennus-

liikkeet kiinteistö- kehittäjät

kiinteistö- sijoittajat

Yleiskaava luo kehyksen yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehitykselle. Yleiskaavassa ei oteta kantaa uusien asuinalueiden toteuttamis- järjestykseen vaan tätä suunnitellaan kahden eri ohjelman kautta. Kymppi^R-ohjelma kattaa

asuinrakentamisen ja TYKKI-ohjelma

työpaikkarakentamisen. Toteuttamisohjelmissa ratkaistaan mm. millä aikataululla edetään kohteiden asemakaavoituksessa, tontin- luovutuksessa ja kunnallistekniikan rakentamisessa. Uusien asuinalueiden

toteuttamisen vaikutuksia peilataan erityisesti päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntään.

Ohjelmien tehtävänä on seurata tonttien kysynnän, tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta säännöllisesti, jota mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida tarvittaessa nopeasti.

Ohjelmat syntyvät laajan ja säännöllisen yhteistyön tuloksena. Kymppi^R-ohjelman

laadinnan päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto -yksiköllä. Valmisteluun

osallistuvat asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet sekä Jyväskylän Energia. Palveluverkkojen hallinnan pääasialliset yhteistyötahot ovat

varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja Jyväskylän Tilapalvelu.

5 5

Edellisvuoden Kymppi ^R 2017- ohjelma

erityisteemana ikääntyvien asuminen ja seudullinen asumiskatsaus

Kymppi^R2017 ohjelmassa määriteltiin ikääntyvän väestön tarpeista nousevat tavoitteet maankäytön suunnittelulle ja asuinalueiden ohjelmoinnille sekä

tarkasteltiin asumisen seudullisia ilmiöitäJyväskylän, Muuramen ja Laukaan kuntien yhteistyönä.

IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TARPEIDEN HUOMIOIMINEN

• Ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi varautua 1-2 uuteen senioriasumisen

kohteeseen vuosittain, mikä tarkoittaisi yhteensä 250-500 uutta senioriasuntoa vuoteen 2025 mennessä.

• Ikääntyville sopivien asumisratkaisujen kysynnän kasvaessa tulee luoda mahdollisuuksia palveluiden lähellä oleville uusille seniorikohteille sekä yhteisölliselle senioriasumiselle.

• Ohjelmassa tunnistettiin erityisesti Vaajakoski ja Itäinen Palokka alueiksi, joissa on patoutunutta seniori-ikäisen väestön muuttopainetta. Näillä alueilla on siis tarve lisätä ikääntyneiden asumismahdollisuuksia.

HUOMIOITA ASUMISEN SEUDULLISISTA ILMIÖISTÄ

• Pientalorakentamisen määrä on vähentynyt ja asuntotuotanto on painottunut vahvasti kerrostaloihin sekä pieniin asuntokuntiin.

• Ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi tarjota vuosittain 70-80 uutta omakotitonttia kaupungin maalta aiemman 100 tontin sijaan. Toisaalta rivitalo- ja

paritalorakentaminen ovat ilmiöinä kasvaneet, mikä johti erityisesti rivitalokaavoituskohteiden priorisointiin.

• Seudullista asumiskatsausta tuotetaan jatkossa vuosittain. Tässä ohjelmassa on mukana pientalorakentamisen seudullinen katsaus (s. 12).

• Vuoden 2017 seudullinen asumiskatsaus löytyy internetistä.

Jyväskylän seudun

asumiskatsauksen 2017 teemat

Väestökehityksen alueellinen erilaistuminen?

Väestörakenteen erilaisuus?

Seudun väestönkasvun dynamiikka?

Väestönkasvun näkymät tulevaisuudessa?

Lapsiperheiden muutto keskuskunnasta kehyskuntiin?

Hiipuva pientalotuotanto? Stabiili rivitalotuotanto?

Kerrostalorakentamisen buumi ja asuntotuotannon fokusoituminen pieniin asuntoihin?

Asuntojen hallintamuodon alueellinen erilaisuus ja erilaistuminen?

Mitä ikäryhmiä uudisasuntotuotanto on palvellut?

Pienten asuntokuntien määrän kasvu?

Miten eri ikäryhmät asuvat keskus- ja kehyskunnissa?

Lapsiperhevaltaiset pientaloalueet vs. kasvava ikääntyvän pientaloväestön joukko?

6

Kymppi ^R 2018-ohjelman painopisteet ja käsittely

Yhdyskuntasuunnittelun yksi tärkeimmistä tavoitteista on edistää asuinalueiden sosiaalista eheyttä ja yhdenvertaisuutta. Kymppi

2018-ohjelman teemana on asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka.

Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden keskiössä oleva monipuolinen asuntorakenne varmistaa, että kunnassa on asuntotarjontaa, joka vastaa erilaisiin toimeentuloa, elämäntilanteisiin ja

erityistarpeisiin sekä näiden muutoksiin. Kaupunki voi kaavoituksella, tontinluovutuksella ja muilla ohjauskeinoilla vaikuttaa eri asumismuotojen sijoittumiseen ja asuntotuotantoon.

Tässä ohjelmassa käsitellään asuntopoliittisia keinoja ja linjauksia, joilla Jyväskylän kaupunki pyrkii ehkäisemään asuinalueiden sosiaalista eriytymistä maankäytön toteuttamisen keinoin. Lisäksi ohjelmassa otetaan käyttöön mittarit, joilla jatkossa seurataan asuinalueiden sosiaalisen

kestävyyden toteutumista kerran valtuustokaudessa.

Kymppi

2018‐ohjelman hyväksyy kaupunginvaltuusto. Ohjelma hyväksyttiin 11.6.2018.

7

Kymppi ^R 2017-ohjelman määrälliset tavoitteet toteutuivat

OMAKOTITALOALUEET

Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla 400 omakotitonttia kaupungin maalla.

Toteutui: Vuoden 2017 lopussa heti rakennettavissa olevia tontteja oli 114. Myöhemmin luovutettavia tontteja oli lainvoimaisissa asemakaavoissa yhteensä 598.

Vuosittain kaavoitetaan vuoden varanto lisää eli 80 omakotitonttia kaupungin maalle.

Toteutui:Vuonna 2017 kaupungin maalle kaavoitettiin yhteensä 92 tonttia.

Vuosittain tarjotaan noin 70-80 uutta omakotitonttia kaupungin maalla. Tontinluovutuksen tavoitteissa huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän mukaan. Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun markkinatilanteessa tapahtuu merkittävämpiä muutoksia.

Toteutui: Vuonna 2017 uutena markkinointiin tuli yhteensä 80 tonttia.

KERROS- JA RIVITALOALUEET

Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden varanto kerros- ja rivitalotuotantoon kaupungin ja yksityisen maalla.

Toteutui: Vuoden 2017 lopussa asemakaavavarantoa oli yhteensä noin 411 000 k-m². Tästä kolme neljäsosa on

kerrostalorakentamisen varantoa, josta puolet on kaupungin omistuksessa. Kaupungin omistuksessa olevan rivitalovarannon määrä nousi merkittävästi vuonna 2017 (42 000 k-m²:sta 55 000 k- m²:iin.)

Vuosittain kaavoitetaan vuoden asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 k-m².

Toteutui: Vuonna 2017 lainvoiman sai yhteensä 109 400 k-m² uutta kerrostalo- ja rivitalovarantoa sisältävää asemakaavaa.

Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat noin 50 000 k-m²rakentamisen. Tästä määrästä vähintään 15 000 k-m²tulee olla kaavoitusvaiheen jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille).

Toteutui: Vuonna 2017 tarjolla oli yhteensä 55 800 k-m², josta uutta vapaasti markkinoitavaa oli 24 234 k-m².

8

2

9

VUOSI 2017

Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen?

•

Vuonna 2017 Jyväskylä kasvoi noin 1340 asukkaalla, joskin laskua kahden vuoden takaisesta huippukasvusta on noin 250 henkeä. Viime vuoden kasvu vastaa 2010-luvun vuotuista keskiarvoa. Kymmenen suurimman kaupungin joukossa Jyväskylän suhteellinen väestönkasvu oli suurempaa kuin Oulussa, Kuopiossa, Lahdessa ja Porissa.

•

Väestökehitysarvio pohjautuu Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaisemaan trendiennusteeseen, jota on kaupungin toimesta tarkistettu toteutuneen väestökehityksen pohjalta. Ennusteen tarkoitus on osoittaa, mihin suuntaan väestömäärä kehittyy, mikäli kehitys jatkuu nykyisellään. Nykyistä väestökehitysarviota on tarkistettu aiempien vuosien arvioita voimakkaammin kasvavaksi.

•

Vaikka Jyväskylän väestömäärän arvioidaan kasvavan, eri ikäluokkien ennakoitu väestökehitys eroaa

toisistaan. Erityisesti merkittävää väestömuutoksissa on ollut syntyvyyden nopea väheneminen, mikä näkyy lähivuosina erityisesti alle kouluikäisten ikäluokkien pienenemisenä.

Väestökehitys

Väestönkasvu rikkoi 140 000 asukkaan rajapyykin vuoden 2017 lopulla

10

IKÄ 2001 2010 2015 2016 2017 ^{2020 2025 2030 2010-}₂₀₁₅ ^2017-₂₀₂₀ ^2020-₂₀₂₅ ^2025-₂₀₃₀

0-6 9 397 10 835 10 928 10 596 10 354 9 960 10 130 10 350 93 -394 170 220

7-12 8 481 7 721 8 722 8 922 9 104 9 200 8 450 8 350 1 001 96 -750 -100

13-15 4 203 4 207 3 913 4 019 4 113 4 470 4 650 4 100 -294 357 180 -550

16-64 81 467 89 243 90 487 91 238 91 811 93 220 96 470 98 950 1 244 1409 3 250 2 480

65-74 8 201 10 365 13 644 13 846 14 497 15 550 15 000 14 950 3 279 1053 -550 -50

75-84 5 149 6 221 6 907 7 364 7 326 8 400 11 400 13 000 686 1074 3 000 1 600

85- 1 482 2 224 2 767 2 865 2 983 3 200 3 900 4 800 543 217 700 900

Yht. 118 380 130 816 137 368 138 850 140 188 144 000 150 000 154 500 6 552 3812 6 000 4 500 Muutos /

vuosi 1 244 1 310 1 482 1 338 1 263 1 200 900 1 310 1 271 1 200 900

Vauhdikkain vuosi asuntotuotannossa 2000-luvulla

Painopiste vahvasti kerrostalorakentamisessa

•

Vuosi 2017 oli asuntotuotannoltaan 2000-luvun ennätysvuosi, kun tarkastellaan valmistuneiden asuntojen määriä. Asuntoja valmistui yhteensä 1702. Rakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana, sillä myös rakennuslupia myönnettiin ennätysmäärä – yhteensä 2253 asunnolle.

•

Asuntotuotannossa jatkuu edelleen vahva painotus kerrostaloihin, joihin sijoittui 82 % asunnoista.

Kerrostaloihin valmistuneista asunnoista 82 % oli yksiöitä tai kaksioita.

•

Asuntotuotanto kasvoi kaikissa talotyypeissä. Eniten kasvua oli rivitaloasunnoissa, joiden määrä kaksinkertaistui.

•

Voimakas asuntorakentamisen kasvu näkyy etenkin kaupungin luovuttamien kerros- ja rivitalotonttien

kauppamäärässä, joka kasvoi edellisvuodesta noin 2 miljoonalla lähes 13 miljoonaan euroon.

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kerrostalot 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 908 1132 1399 Rivitalot 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 92 64 132 Omakotitalot 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201 141 142 155

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

*strateginen keskusta-alue, aluekeskusten ja lähikeskusten ydinalueet

Vuonna 2017 valmistuneista asunnoista huomattava osa oli täydennysrakentamista. Erityisesti keskusten ytimiin

valmistui suhteellisesti enemmän asuntoja aiempiin vuosiin verrattuna, mutta keskeiselle joukkoliikennekäytävälle

selkeästi aiempia vuosia vähemmän. Valmistuneista asunnoista 8 % (noin 130 asuntoa) sijaitsi

täydennysrakentamisen vyöhykkeiden ulkopuolella.

Täydennysrakentamisen seurannan mittarit

12

Keskusten ytimet*

Keskeinen joukko- liikenne-

käytävä

V1-vyöhyke V2-vyöhyke

V1+V2- vyöhykkeet

yht.

Osuus valmistuneista kerros- ja rivitaloasunnoista YHT. 2017

valmistuneet (suluissa 2016)

32 % 28 % 85 % 10 % 95 %

(29 %) (52 %) (91 %) (8 %) (99 %)

Kaikki kerros- ja

rivitalo-asunnot 32 % 44 % 75 % 21 % 96 %

Osuus kaikista asunnoista YHT. 2017

valmistuneet (suluissa 2016)

29 % 26 % 80 % 12 % 92 %

(26 %) (47 %) (83 %) (11 %) (94 %)

Kaikki asunnot 25 % 34 % 64 % 24 % 87 %

Osuus väestöstä

2017 19 % 28 % 56 % 27 % 83 %

2016 19 % 28 % 56 % 27 % 83 %

HUHTASUO LOHIKOSKI

KORTEPOHJA

KELTINMÄKI

ETELÄPORTTI

KUOKKALA

VAAJAKOSKI

SÄYNÄTSALO PALOKKA

TIKKAKOSKI

KORPILAHTI

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kuntien väestötietorekisteri sekä 13

rakennus- ja huoneistorekisteri.

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Asuntoja 219 269 233 213 203 141 142 155

Rakennuksia 201 264 215 203 181 123 124 131

Asuntoja 71 93 79 79 45 63 43 40

Rakennuksia 68 84 78 75 41 59 38 38

Asuntoja 34 58 44 51 34 38 72 53

Rakennuksia 33 54 42 46 30 33 55 41

YHTEENSÄ:

Pientaloasuntoja 324 420 356 343 282 242 257 248

Pientalorakennuksia 302 402 335 324 252 215 217 210 0

50 100 150 200 250 300

Valmistuneet pientaloasunnot seudullisesti (Jyväskylä, Laukaa, Muurame)

JYVÄSKYLÄ

LAUKAA

MUURAME

•

Valmistuneiden pientalojen määrä jatkoi

laskuaan, vaikka Jyväskylässä pientalorakentamisen määrä oli kahtena edellisenä vuonna hienoisessa nousussa.

Vuonna 2017 pientaloja valmistui seudulle yhteensä 210.

•

Vuonna 2017 Jyväskylän osuus seudun pientalorakentamisesta oli 63 %. Jyväskylän osuus pientalorakentamisesta kasvoi kahteen edelliseen vuoteen verrattuna.

•

Paritalorakentaminen määrä on kasvanut tasaisesti koko 2010-luvun. Vuonna 2017 Jyväskylässä valmistuneista pientaloasunnoista 31 % oli paritaloasuntoja.

Asumisen seudullinen rakenne

Pientalorakentamisen määrä laskee edelleen seudullisesti

14

3 ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN

KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA

Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 2018 -selvitys

•

Asuinalueiden sosiaalisella kestävyydellä viitataan siihen, etteivät asuinalueet eriydy liiallisesti toisistaan ja etteivät hyväosaisuus ja huono-osaisuus leimallisesti keskity tietyille alueille.

•

Selvityksessä esitellään alueiden sosiaalisen eriytymisen nykytilannetta ja muutosta Jyväskylässä vuosina 2005-2015 sekä linjataan asuntopoliittisia keinoja ja kaupunkisuunnittelun toimintatapoja, joilla edistetään asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä ja hyvinvointia. Asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä on tarkasteltu väestön sosioekonomisten muuttujien, asuntokannan rakenteen sekä asukkaiden näkökulmasta.

•

Asuntopolitiikka tässä yhteydessä keskittyy erityisesti riittävän monipuolisen asuntokannan turvaamiseen sekä asuinalueiden sosiaalisen eriytymisen vähentämiseen. Tavoitteena ovat sekoittuneet ja monipuoliset asumismuotojen rakenteet, jotka vastaavat erilaisten ihmisten asumistarpeisiin ja takaavat asuinalueiden monipuolisen asukaskunnan.

•

Kaupunkirakenteen toimialalla asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia edistetään muillakin tavoin.

Käynnissä on esimerkiksi AVOin Kaupunkiympäristö -ohjelman laadinta, jossa kehitetään hyvän

kaupunkiympäristön suunnittelua ja rakentamista arkkitehtuuri-, viher- ja osallisuuspolitiikan keinoin.

15

Yhteenveto

sosiaalisen kestävyyden nykytilanteesta ja muutoksesta Jyväskylässä

• Tietyt väestön sosioekonomiset ominaisuudet ovat jossain määrin kasaantuneet alueellisesti. Alueelliset erot ovat jonkin verran syventyneet vuosina 2005-2015. Erojen kasvu ei johdu alueiden erisuuntaisesta kehityksestä vaan eritahtisesta suhteellisesta kehityksestä.

• Jyväskylän sosiaalisen kestävyyden tilaaei ole syytä pitää huolestuttavanaverrattaessa tilannetta muihin kaupunkeihin tai maihin.

Nähdyt muutokset voivat olla seurausta muustakin kuin valikoivasta muuttoliikkeestä– eli siitä että ihmiset muuttaisivat mielikuvissa huonommilta alueilta paremman statuksen alueille. Muutokseen vaikuttaa myös, miten alueella asuvan väestön sosioekonominen asema muuttuu elämänvaiheeseen kuuluvien luontaisten muutosten myötä (esim. eläköityminen) sekä miten yleiset taloudelliset muutokset vaikuttavat eri väestöryhmiin.

• Segregaatiota koskevassa tutkimuksessa asuinalueen eriytyminen nähdään kierteenä, jossa samaan suuntaan johtavat muutokset seuraavat toisiaan. Erityisesti sosioekonomisesti suhteessa matalalle sijoittuneet alueet ovat riskissä joutua tällaiselle

kehityspolulle, mikäli ehkäiseviä ja korjaavia toimenpiteitä ei tehdä.

• Asuntokannan rakenteella on vaikutusta alueen sosioekonomiseen rakenteeseen, sillä asumisvalinnat ovat pitkälti seurausta asuntokunnan elämäntilanteesta, käytettävissä olevista tuloista sekä asuntokunnan koosta. Asuntokannan lisäksi myös sijainnilla on merkityksensä.

• Selvityksen perusteella asuinalueiden sosiaalisen eriytymisen ehkäisyssä keskeinen keino on uusi asuinrakentaminen, johon voidaan vaikuttaa kaupunkisuunnittelulla. Jyväskylän voimakas väestönkasvu merkitsee myös uudisrakentamisen tarvetta, mikä avaa

mahdollisuuksia vaikuttaa asuntokantaanainakin täydennysrakentamisen alueilla. Asuinrakentamista tulee ohjata siten, että asuinalueiden sosiaalinen eriytyminen vähenee. Erityisesti sekä matalan että korkean sosioekonomisen statuksen alueilla tulee kiinnittää huomiota asuntokannan monipuolistamiseen.

16

•

Jyväskylän kaupungin Hyvinvointisuunnitelmassa 2017-2020 Kymppi

2018-ohjelman tavoitteeksi on asetettu sosiaalisen kestävyyden seurannan mittareiden luominen.

•

Koko kaupungin tasolla asuinalueiden eriytymisen tilaa seurataan tässä ohjelmassa kuvatun sosioekonomisen indeksin avulla.

Tulokset kuvataan koko kaupungin tasolla ja aluekohtaista tietoa käytetään yksittäisen alueen tavoitteiden asettelussa.

•

Lisäksi seurataan asuntorakenteen sekoittuneisuutta asuinalueiden monipuolisuusindeksin perusteella.

•

Mittaristolla seurataan sosiaalisen kestävyyden tilaa säännöllisesti kerran valtuustokaudessa Kymppi

-ohjelman yhteydessä.

Seuranta

Miten asuinalueiden sosiaalinen kestävyys jatkossa kehittyy?

17

Asuntopolitiikka

Mihin tekijöihin halutaan vaikuttaa ja miksi?

• Jyväskylän kaupunkistrategian yksi kärkiteemoista on osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat. Asuntopolitiikan toimenpiteillä halutaan ehkäistä asuinalueiden eriytymistä ja monipuolisten asuinalueiden

muodostamista. Toimivan asuntopolitiikan hyödynsaajana on viime kädessä asukas.

• Asuntopolitiikallavoidaan vastata asuntomarkkinoiden ilmiöihin. Tämä koskee niin sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta myönteisten ilmiöiden vahvistamistakuin kielteisten ilmiöiden vaikutusten rajaamista.

Jyväskylässä asuntopolitiikalla halutaan vaikuttaa:

1. Asuntokannan alueelliseen rakenteeseen ja monipuolisuuteen – millaista rakentamista ja mihin sijoitetaan?

2. Asuinalueiden saavutettavuuteen – ovatko asuinalueet hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla?

3. Asumisen kohtuuhintaisuuteen – onko kaikille tarjolla mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen eri puolilla Jyväskylää?

4. Asuinympäristön viihtyisyyteen ja asumisen laatuun – tukeeko rakentamisen ja asuinympäristön laatu erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden hyvinvointia eri puolilla Jyväskylää?

ASUKAS

Hyvinvointia tukevia ja erilaisiin tarpeisiin vastaavia asumismahdollisuuksia eri puolilla Jyväskylää

RAKENNUTTAJAT

Monipuolisia rakennuttamismahdollisuuksia viihtyisissä asuinympäristöissä

KIINTEISTÖ- JA RAKENNUSALAN TOIMIJAT Monipuoliset rakentamismahdollisuudet erikokoisille toimijoille eri puolilla Jyväskylää

KAUPUNKI

Tasapainoinen aluerakenne, alueellisen eriytymisen ehkäiseminen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantaminen

MITÄ HYÖTYJÄ

ASUNTOPOLITIIKASTA ON ERI NÄKÖKULMISTA

18

Asuntopolitiikka

Mitä keinoja on yleensä käytettävissä paikallistasolla?

OHJELMOINTI, KYMPPI^R-ohjelma

YLEISKAAVOITUS

ASEMAKAAVOITUS, POIKKEAMINEN

MAANKÄYTTÖ- SOPIMUKSET

TONTINLUOVUTUS

ASUINYMPÄRISTÖJEN RAKENTAMINEN JA

YLLÄPITÖ RAKENNUSVALVONTA

ARA-KOHTEIDEN OHJAUS

Yhdyskuntarakenteen ohjaaminen, alueiden hyvän saavutettavuuden takaaminen kestävän liikkumisen vyöhykkeiden ja aluekeskusten kehittämisen kautta

Asuinalueiden vaiheistus, seuranta ja mittarointi riittävän ja monipuolisen tonttivarannon turvaamiseksi Linjausten määrittäminen erityisasumisen suhteen

Erilliset aluekohtaiset asunto-ohjelmat

Talotyyppijakauman, huoneistokoon, erityisasumisen määrän ja asumisen rakenteen ohjaaminen asemakaavamääräyksin

Suunnittelukilpailut erityisteemoilla

Hallintamuodon, erityisasumisen määrän ja asuntokoon määrittäminen maankäyttösopimuksella yksityisen maanomistajan kaavahankkeissa

Hallintamuodon, erityisasumisen määrän ja asuntokoon määrittäminen tontinluovutusehdoin kaupungin luovuttamilla tonteilla

ARA-rahoitusta hakevien kohteiden puoltaminen, kohteiden ennakointi, ennakko-ohjaus ja kohteiden sijoittumiseen vaikuttaminen

Asuinympäristöjen viihtyisyyden parantaminen rakentamalla liikenne- ja viheralueita sekä näiden alueiden ylläpidolla

Rakentamisen ohjaus asemakaavan toteutuksen mukaisesti

19

Jyväskylä edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä

Huolehtimalla riittävästä, alueellisesti monipuolisesta ja houkuttelevasta asuinrakentamisen tonttivarannosta.

Edistämällä kokeiluin sekä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuin kestävää asuntorakentamista ja asumista.

Keskeisenä kriteerinä on asuntokannan monipuolistuminen sekä sekoittunut rakenne. Kilpailut ja kokeilut voivat kohdistua esimerkiksi asuntojen kokoon, asuntotyyppeihin, erityisasumiseen sekä kohtuuhintaisuuteen ja uusiin rahoitusmalleihin.

Ottamalla käyttöön asunnon keskikokoa tai asuntojen kokojakaumaa koskevia ohjaustapoja ja kannustimia asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja maankäyttösopimuksissa.

Ohjaamalla ARA-rakentamisen ja erityisasumisen sijoittumista niille soveltuville paikoille.

asuinrakentaminen on keskeinen väline sijoittaa kohtuuhintaista asumista houkutteleville paikoille. Ohjauksessa huomioidaan asumisen eri muodot - erityisryhmien asuminen, vuokra-asuminen ja asumisoikeusasuminen.

Seuraamalla asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tilaa ja asuntomarkkinoita

Linjaamalla hyvän asuinympäristön suunnitteluperiaatteita ja -tapoja

20

Missä tarvitaan aktiivista asuntopolitiikkaa?

Täydennysrakentamisen alueet ja uudet asuinalueet

MERKITTÄVÄT UUDET

TÄYDENNYSRAKENTAMISKOHTEET

Täydennysrakentamiskohteet täydentävät olemassa olevaa

asuinaluetta ja vaikuttavat siten kyseisen asuinalueen sosiaaliseen kestävyyteen. Esimerkkejä ovat Kangasrinne Huhtasuolla ja

Samulinniityn uusi alue Samulinniemen läheisyydessä.

UUDET ASUINALUEAVAUKSET

Uudet avaukset muodostavat kokonaan uusia asuinalueita, joiden sosiaalinen kestävyys määrittyy muun muassa tulevan

rakennuskannan, sijainnin ja ympäröivien toimintojen myötä.

Esimerkkejä uusista avauksista ovat Kangas, Kauramäki ja Savulahti II.

Asuntopolitiikan tarve kullakin alueella liittyy uuden rakentaminen volyymiin. Alueilla on paremmat edellytykset muutokseen, kun uutta asuinrakentamista

on paljon. Lähtökohtaisesti

yli 10 000 k-m

:ä uutta asuinrakentamista sisältävillä kohteilla tulee linjata asuntopoliittisia

toimia

edellyttävät.

Täydennysrakentamisen alueilla toimia tarvitaan erityisesti sosioekonomiselta

statukseltaan

matalimpaan tai korkeimpaan viidennekseen

ovat asuntokannaltaan yksipuolisia. Uusien laajojen asuinalueavauksien osalta on pyrittävä

monipuoliseen asuntokantaan keskustaetäisyys huomioiden

21

TAVOITTEET - Asuntokannan ohjaus asuntopolitiikalla

Monipuolistetaan alueiden talotyyppijakaumia kunkin alueen erityispiirteet ja lähtötilanne huomioon ottaen. Esimerkiksi kauempana

keskustasta sijaitsevalle kerrostalovaltaiselle alueelle pyritään sijoittamaan myös rivi- ja omakotiasumista kun taas pientalovaltaiselle alueelle hyvien palveluiden läheisyydessä voidaan sijoittaa kerrostalo- ja

rivitalorakentamista. Talotyyppijakauman monipuolistamisella tavoitellaan myös sekoittunutta rakennetta siten, että erilaiset

talotyypit eivät muodosta omia erillisiä kokonaisuuksia.

Ehkäistään pääasiassa pienistä yksiöistä koostuvien asumiskeskittymien syntymistä sekä ohjataan asuntotuotantoa

tarjoamaan isompia asuntokokoja myös kerros- ja rivitaloissa.

Asuntokoon ohjausta käytetään välillisenä keinona hallintamuodon ohjaamisessa, sillä pienet asunnot ovat tavallisimmin vuokrauskäytössä. Edistetään kokeilujen kautta erikokoisten

asuntojen tuotantoa myös pientalojen kohdalla.

Edistetään erilaisten hallintamuotojen tarjontaa. Edistämisessä pyritään monipuolisuuteen siten, että samalla asuinalueella on tarjolla sekoittuneesti niin vuokra-, omistus- kuin asumisoikeusasuntoja.

Edistetään aktiivisesti ARA-rahoitetun asuntotuotannon sijoittumista sille soveltuville alueille. Tämä tarkoittaa sekä laajojen ARA-rahoitetun

asumisen keskittymien välttämistä että ARA-rahoitetun tuotannon ohjaamista myös erityisen hyville ja halutuille paikoille.

Huolehditaan asuntojen saatavuudesta talotyypin ja asuntokoon lisäksi myös asumisen hinnan osalta. Kohtuuhintaisia asumisratkaisuja edistetään huolehtimalla tonttivarannosta ja kaavataloudesta sekä järjestämällä kilpailuja ja kokeiluja mukaan lukien vapaarahoitteisen asuntotuotannon toteuttamista uusilla

rahoitusmalleilla.

22 Selvityksessä on esitelty lähtökohtia, tavoitteita ja keinoja liittyen asuntokannan

ohjaukseen asuntopolitiikalla. Tässä esimerkkinä on tavoiteosio. Muut osiot löytyvät Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka 2018 -selvityksen sivuilta 25-27.

4 UUDET KERROS- JA RIVITALOALUEET

23

TIKKAKOSKI

PALOKKA

KORTEPOHJA

KESKUSTA KANGAS

HUHTASUO LOHIKOSKI

VAAJAKOSKI

KUOKKALA KELJONKANGAS

JA KAURAMÄKI

SÄYNÄTSALO KORPILAHTI

Uudet kerros- ja rivitaloalueet 2018-2028

•

Heti rakennettavissa olevia kerros- ja rivitalotontteja on eri puolilla Jyväskylää.

•

Volyymiltaan suurin osa uudesta kerros- ja rivitalorakentamisesta sijoittuu Kankaalle ja muualle Kantakaupunkiin.

•

Edellisen ohjelman jälkeen suurimpina uusina kerrostaloalueina ohjelmointiin on noussut Huhtasuon Kangasrinne sekä Kuokkalan Suuruspää.

•

Uudet alueet ovat usein jo rakennettuja, mutta käyttötarkoitukseltaan muuttuvia alueita. Uusia avauksia ovat lähinnä Kauramäen alue

Keljonkankaalla sekä Savulahden alue Palokassa.

•

Keskustan alueelle on odotettavissa useita uusia yksityisessä omistuksessa olevia kohteita.

Ohjelmointitaulukkoon on lisätty keskustan muihin kohteisiin noin 110 000 k-m

ajoittamatonta

kerrostalorakentamista. Kaupunki edistää näiden kohteiden toteutumista Jyväskylän keskustavision 2030 periaatteiden mukaisesti.

KELTINMÄKI

24

Uudet kerros- ja rivitaloalueet 2018-2028

Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2018/ 2019

25

Uudet kerros- ja rivitaloalueet 2018-2028

•

Ohjelmoinnissa on laskennallisesti riittävästi alueita seuraavan kymmenen vuoden asuntotuotantotarpeisiin, mutta joskaan suuri osa kaavoista ei ole vielä lainvoimaisia.

•

Voimakkaasti rakentamisesta johtuen asemakaavavarannon ja rakentamiseen valmiina olevien tonttien määrä on pudonnut jonkin verran edellisestä vuodesta siitäkin huolimatta, että asemakaavoja valmistui yli 1,5-

kertaisesti tavoitteeseen nähden.

•

15 000 k-m

tavoite vuosittain vapaasti markkinoitavien tonttien määrästä toteutuu ainakin lähivuosien osalta, mikäli kaavat ja tontinluovutus etenevät suunnitelmien mukaisesti.

•

Kankaan osuus on arviolta 15 % vuotuisesta kerros- ja rivitalotuotannosta. Tämä edellyttää noin 3-4

kerrostalon valmistumista / vuosi. Kankaan rakentuminen on lähtenyt käyntiin odotettua voimakkaampana, joten ainakin lähivuosina osuus voi olla arvioitua suurempaa.

26

27

5 UUDET PIENTALOALUEET

28

Omakotitalolupien alueellinen jakautuminen

* Myös vireillä olevat osayleiskaavat huomioitu

Pientalolupien määrä on ollut nousussa viimeisten vuosien ajan.

Yksittäisistä alueista määrässä nousee esille erityisesti Mannisenmäki.

Vuonna 2017 asemakaava-alueille haettujen pientalolupien osuus on jatkanut kasvuaan.

Asemakaava- alueille

Yleiskaava- alueille*

Maa-

seudulle Yhteensä

2010 ^{179 30 33 242}

74 % 12 % 14 %

2011 ^{151 40 13 204}

74 % 20 % 6 %

2012 ^{129 37 14 180}

72 % 20 % 8 %

2013 ^{164 15 16 195}

84 % 8 % 8 %

2014 _{79 %}⁹⁰ _{13 %}¹⁵ _{8 %}^{9 114}

2015 ^{82 20 9 111}

74 % 18 % 8 %

2016 ^{121 22 5 148}

82 % 15 % 3 %

2017

148 13 6 167

89 % 8 % 4 %

Yhteensä ^{1064 192 105 1361}

78 % 14 % 8 %

Osayleiskaava- alue

kpl 19.3.2010

Asuinrakennusluvat

Rakennus- paikkoja Rakennuspaikat

Hyväk- sytyt

Vireillä

olevat 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 jäljellä 2018 1 Puuppola-

Lintukangas 200 11 8 18 7 6 2 3 3 2 140

2 Kuohu-Vesanka-

Ruoke: länsiosa 130 4 5 2 2 0 1 1 1 0 114

3

Kuohu-Vesanka- Ruoke: itäosa (mm. Ruoketta)

344 7 10 15 20 7 3 7 12 8 255

4 Taka-Keljo 98 0 1 1 2 0 0 1 2 0 91

5 Tikkala 205 0 2 2 3 0 4 3 3 2 186

6 Oravasaari 56 3 4 2 3 0 2 3 1 1 37

7

Maatianjärvi (Raspio-Iloniemi oyk)

50 0 0 0 0 0 2 1 0 0 47

8 Leppälahti 132 0 0 0 0 2 1 1 0 0 132

9 Kuohu* 113 0 0 0 0 2 1 1 0 0 113

YHTEENSÄ 25 30 40 37 17 16 21 22 13 1115

1.

2. 3.

4.

5. 6.

7.

8.

29

Maaseudun kaavoitetut rakennuspaikat

Vuonna 2017 osayleiskaavoitetuille maaseutualueille haettujen rakennuslupien määrä laski edellisten vuosien tasosta. Eniten lupia haettiin Vesangan alueelle. Maaseudun rakennuspaikkojen seurantaan tulisi uutena mukaan Kuohun osayleiskaava, joka tuli vireille vuoden 2017 alussa.

9.

* Kuohun rakennuspaikoista noin 10 sijaitsee jo hyväksytyn Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaavan alueella.

Uudet pientaloalueet 2018-2028

•

Pientalorakentamisen hiipumisen vuoksi

edellisessä Kymppi

2017-ohjelmassa päädyttiin laskemaan omakotitonttien kaavoitus- ja

tonttitarjontatavoitteita. Nyt tavoitteena on tarjota vuosittain 70-80 uutta omakotitonttia kaupungin maalta. Markkinatilannetta

seurataan vuosittain.

•

Omakotitonttien tarjonta painottuu yli 7 kilometrin päähän keskustasta eteläiselle ja pohjoiselle kasvusuunnalle.

•

Lähivuosina painopiste on Sääksvuoren, Kauramäen sekä Läntisen Palokan suunnalla.

Näille alueilla pientalotontit ovat olleet erityisen kysyttyjä ja niille sijoittuu myös uudet päiväkoti- ja kouluinvestoinnit.

•

Edelliseen Kymppi

-ohjelmaan nähden alueiden ajoituksissa ei pääosin ole suuria muutoksia.

Muutokset koskevat lähinnä ajoituksen siirtämistä vuodella suuntaan tai toiseen tai tontinluovutus määrien tarkistamista.

Yksittäinen suuri muutos koskee Korpilahden Iloniemen osayleiskaava-aluetta, jonka

toteuttaminen on siirretty vuoden 2028 jälkeen.

TUNNELINMÄKI

LIINALAMPI

MATINMÄKI

SAVULAHTI I ja II RUOKE

YLÄMÄYRÄMÄKI

KAURAMÄKI

SÄÄKSVUORI TIKKALA

KINKOVUORI KOULURANTA

HAAPANIEMI HUPELI VÄÄRÄJÄRVI KANGASRINNE HAUKKARANNAN

KOULUN ALUE PETÄISPURO

KIRKKOLAHTI

30

Uudet pientaloalueet 2018-2028

Markkinoinnissa vuonna 2018: Haukkarannan koulun alue, Haapaniemi, Säynätsalon kouluranta, Sääksvuori yht. 79 tonttia Markkinoinnissa vuonna 2019: Vääräjärvi, Matinmäki, Kauramäki yht. 77 tonttia

31 AKSELI ALUE KOHDE

03/2018 - Infra valmiina, tontit heti rakennet-

tavissa 2018 2019 2020 2021 2022

2023-

2028 2029-> Yhteensä

Kaupungin maa-alueilla

Yksityisten maa-

alueilla Kaava Vi Lu Eh Hyv Valit

KESKUSTA Haukkarannan koulun alue 18 0 18 18 ak

Huhtasuo Pysäkkivuori 3 0 3 3 ak

Vääräjärvi 15 0 15 15 ak

Kangasrinne 0 16 0 16 ak

Halssila Hajatontit/suoj.kaava 2 2 2 ak

Keltinmäki Ylämäyrämäki A 9 0 9 9 ak

Ylämäyrämäki B (kaavamuutos) 35 30 0 65 65 ak

Kuokkala Samulinniitty 0 ak

Huhtalahti-Maso 0 ak

POHJOINEN Palokka Matinmäki 11 26 15 22 104 74 30 ak

Savulahti I 16 0 20 16 4 ak

Savulahti II ( mitoitus alustava) 20 20 0 40 40 ak

Tikkakoski Oskarinkatu 1 0 1 1 ak

Tunnelinmäki III 6 26 27 59 59 ak

Liinalampi 9 0 9 9 ak

Petäispuro/Mutkaperä 5 5 0 10 10 ak

ITÄINEN Vaajakoski Haapaniemi, Kaaritie 2 0 8 2 6 ak

Haapaniemi 13 16 0 29 29 ak

Kaunisharju 1 0 1 1 ak

Hupeli (osittainen kaavamuutos) 0 5 18 0 23 23 ak

ETELÄINEN Eteläportti Sääksvuori 0 44 105 149 149 ak

Kauramäki I (vaiheistus alustava) 36 35 21 0 92 92 ak

Säynätsalo Kinkovuori 21 71 92 92 ak

Kouluranta 1 4 0 5 5 ak

Korpilahti Kotamäki 11 0 11 11 ak

Mäntymäki 2 0 2 2 ak

Kirkonmäki 1 0 1 1 ak

Kirkkolahti 18 0 18 18 ak

Iloniemi 200 200 200 oyk

Tikkala* 5 10 13 28 28 oyk

Saakoski* 2 28 30 30 kyläselv.

LÄNTINEN Ruoke 13 15 13 0 0 105 41 64 ak

Vesanka* 1 3 4 4 oyk

OMAKOTITONTTIEN MÄÄRÄ JA AJOITUS (ajankohta jolloin tontit rakennettavissa) KAAVAN VAIHE

6 YHTEENVETO JA PÄÄTÖSESITYS

32

SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA

• Uusi asuntokanta ja täydennysrakentaminen ovat keskeisessä osassa asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämisessä. Tämä pätee sekä täysin uusiin asuinalueisiin että olemassa olevaa asuinaluetta täydentävään rakentamiseen.

• Sosiaalisen kestävyyden tavoitteet ja toimenpiteet täytyy määritellä kullakin alueella erikseen. Näiden määrittelyssä otetaan huomioon alueen sijainti, lähtötilanne, alueen väestörakenne sekä kysyntä. Monipuolinen asuinrakentaminen on keskeisessä roolissa asuinalueen sosiaalisessa kestävyydessä.

• Sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi kaupunki ottaa käyttöön asuntopoliittisia toimenpiteitä asemakaavoituksessa ja tontinluovutuksessa. Nämä koskevat esimerkiksi tontinluovutusehtoja, asemakaavamääräyksiä sekä kilpailujen

järjestämisestä.

KERROS-, RIVI- JA PIENTALORAKENTAMISEN SEURANTA JA OHJELMOINTI

• Keskustan täydennysrakentamisen rooli korostuu kerrostalorakentamisen ohjelmoinnissa. Keskustavisiossa 2030 esitettyyn väestötavoitteeseen perustuen keskustan alustavia täydennysrakentamiskohteita seurataan jatkossa paremmin alueiden ohjelmoinnin yhteydessä.

• Rivitalotonttien kasvaneeseen kysyntään on vastattu lisäämällä kaavoitusta, mikä näkyy rivitalorakentamisen

kaavavarannon kasvamisena. Keskeisenä toimena on ollut uusia rivitalotonttien kaavoitus olemassa olevien alueiden yhteyteen kaavan käyttötarkoitusta muuttamalla ja vanhentuneita asemakaavoja ajantasaistamalla.

• Matalalla pysyneestä pientalorakentamisen määrästä huolimatta pientalojen rakentaminen asemakaava-alueella kiinnostaa edelleen, mikäli tarjolla on houkuttelevia alueita hyvällä sijainnilla. Mannisenmäen suosio näkyy muun muassa siinä, että viime vuonna lähes 90 % omakotiluvista sijoittui asemakaava-alueille.

Yhteenveto

33

• Kymppi

2019-ohjelma jatkaa tarvittaessa erityisteemallaan Jyväskylän asuntopolitiikkaa aihe- tai aluekohtaisin tarkennuksin. Asuntopoliittisia keinoja kokeillaan ja tarkennetaan osana Jyväskylän kaupunkirakenteen toimialan asuntopolitiikan teemavuotta 2018.

• Jyväskylän kaupunki on mukana Ympäristöministeriön kestävän kaupunkikehityksen

ohjelmassa pilottikokeilulla ”Yhteistyöllä sosiaalisesti kestäviä kaupunkeja”. Jyväskylän pilotissa kartoitetaan rakennusliikkeiden ja rakennuttajien näkemyksiä asuntopoliittisista linjauksista ja asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämisestä haastatteluin ja työpajoin:

–

Miten rakennusliikkeet ja rakennuttajat näkevät asuntomarkkinoiden nykytilanteen ja asuntopoliittiset ohjauskeinot?

–

Millaisia uusia ratkaisuja ja ideoita rakennusalalla on sosiaalisen kestävyyden edistämisessä ja kestävien kaupunkien rakentamisessa?

–

Millaisia kannustimia on käytettävissä esimerkiksi kaavoituksessa ja tontinluovutuksessa asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi?

• Pilottikokeilun alustavia tuloksia on tarkoitus julkaista syksyllä 2018. Tuloksia voidaan käsitellä Kymppi

2019-ohjelman yhteydessä.

Kohti uutta Kymppi ^R 2019-ohjelmaa

asuntopolitiikan tarkennukset

34

35

Päätösesitys

Kaupunkivaltuusto hyväksyy

• Kymppi

2018-ohjelman asuinalueiden suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi,

• ohjelmassa esitetyt linjaukset asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden edistämiseksi maankäytön toteutuksessa,

• asemakaavoituksessa ja tontinluovutuksessa käytettävät keinot asuntokannan ja -tuotannon monipuolistamiseksi

• sekä asuntopolitiikan jatkotyöstämisen ohjelmassa esitetyin keinoin.