ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA ASUNTOPOLITIIKKA 2018

(1)

Jyväskylän kaupunki

Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 22.5.2018

ASUINALUEIDEN SOSIAALINEN KESTÄVYYS JA

ASUNTOPOLITIIKKA 2018

(2)

Yhdyskuntasuunnittelussa tavoitellaan asuinalueiden sosiaalista hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta.

Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys tarkoittaa, etteivät asuinalueet eriydy liiallisesti toisistaan hyväosaisuuden ja

huono-osaisuuden keskittymiin.

(3)

Asuntopolitiikka

Mihin tekijöihin halutaan vaikuttaa?

1. Asuntokannan alueelliseen rakenteeseen ja monipuolisuuteen – millaista rakentamista ja mihin sijoitetaan?

2. Asuinalueiden saavutettavuuteen – ovatko asuinalueet hyvin saavutettavissa eri liikkumismuodoilla?

3. Asumisen kohtuuhintaisuuteen – onko kaikille tarjolla mahdollisuuksia kohtuuhintaiseen asumiseen eri puolilla Jyväskylää?

4. Asuinympäristön viihtyisyyteen ja asumisen laatuun – tukeeko rakentamisen ja asuinympäristön laatu erilaisissa elämäntilanteissa olevien asukkaiden hyvinvointia eri puolilla Jyväskylää?

Ja mikä on sopiva tasapaino ohjauksen ja puhtaasti

markkinaehtoisen rakentamisen välillä?

(4)

TAVOITTEENA RIITTÄVÄN

MONIPUOLINEN ASUNTOKANTA,

JOKA VÄHENTÄÄ ASUINALUEIDEN

ERIYTYMISEN RISKIÄ

(5)

Jyväskylä edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä

Huolehtimalla riittävästä, alueellisesti monipuolisesta ja houkuttelevasta asuinrakentamisen tonttivarannosta.

Edistämällä kokeiluin sekä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuin kestävää asuntorakentamista ja asumista.

Keskeisenä kriteerinä on asuntokannan monipuolistuminen sekä sekoittunut rakenne. Kilpailut ja kokeilut voivat kohdistua esimerkiksi asuntojen kokoon, asuntotyyppeihin, erityisasumiseen sekä kohtuuhintaisuuteen ja uusiin rahoitusmalleihin.

Ottamalla käyttöön asunnon keskikokoa tai asuntojen kokojakaumaa koskevia ohjaustapoja ja kannustimia asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja maankäyttösopimuksissa. Asuinalueen sosiaalisen kestävyyden tavoitteita käydään läpi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suunnittelua myös hankkeeseen liittyvien yksityisten toimijoiden kanssa.

Ohjaamalla ARA-rakentamisen ja erityisasumisen sijoittumista niille soveltuville paikoille.ARA-tuettu

asuinrakentaminen on keskeinen väline sijoittaa kohtuuhintaista asumista houkutteleville paikoille. Ohjauksessa huomioidaan asumisen eri muodot - erityisryhmien asuminen, vuokra-asuminen ja asumisoikeusasuminen.

Seuraamalla asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tilaa ja asuntomarkkinoita Kymppi^R-ohjelman yhteydessä ja käynnistämällä tarvittaessa kohdennettuja selvityksiä esimerkiksi erityisryhmien asumisesta kuten opiskelija-asumisesta.

Linjaamalla hyvän asuinympäristön suunnitteluperiaatteita ja -tapoja valmisteilla olevassa AVOin Kaupunkiympäristö - ohjelmassa.

5

(6)

Toimivan asuntopolitiikan hyödyt

6

(7)

Missä tarvitaan aktiivista asuntopolitiikkaa?

Täydennysrakentamisen alueet ja uudet asuinalueet

MERKITTÄVÄT UUDET

TÄYDENNYSRAKENTAMISKOHTEET

Täydennysrakentamiskohteet täydentävät olemassa olevaa asuinaluetta ja vaikuttavat siten kyseisen asuinalueen sosiaaliseen kestävyyteen.

UUDET ASUINALUEAVAUKSET

Uudet avaukset muodostavat kokonaan uusia asuinalueita, joiden

sosiaalinen kestävyys määrittyy muun muassa tulevan rakennuskannan, sijainnin ja ympäröivien toimintojen myötä.

(8)

Milloin tarvitaan aktiivista asuntopolitiikkaa?

Mitä enemmän alueilla on rakentamista sitä suurempi on rakentamisen vaikutus sosiaaliseen kestävyyteen:

yli 10 000 kerrosalaneliömetriä uutta

asuinrakentamista sisältävillä kohteilla tulee miettiä asuntopoliittisen ohjauksen tarvetta^.

Myös tätä rajaa pienemmälläkin alueella asuntopoliittisia toimia tulee harkita, mikäli alueen lähtötilanne tai asuntomarkkinoiden tilanne sitä edellyttävät.

Asuntopolitiikkaa tarvitaan erityisesti sosioekonomiselta

statukseltaan ääripäihin kuuluvilla täydennysrakentamisen alueilla tai alueilla, jotka ovat asuntokannaltaan yksipuolisia.

Uusien laajojen asuinalueavauksien osalta on pyrittävä

monipuoliseen asuntokantaan keskustaetäisyys huomioiden.

8

(9)

Asuntopolitiikka

Mitä keinoja on yleensä käytettävissä paikallistasolla?

OHJELMOINTI, KYMPPI^R-ohjelma

YLEISKAAVOITUS

ASEMAKAAVOITUS, POIKKEAMINEN

MAANKÄYTTÖ- SOPIMUKSET

TONTINLUOVUTUS

ASUINYMPÄRISTÖJEN RAKENTAMINEN JA

YLLÄPITÖ

RAKENNUSVALVONTA ARA-KOHTEIDEN

OHJAUS

Yhdyskuntarakenteen ohjaaminen, alueiden hyvän saavutettavuuden takaaminen kestävän liikkumisen vyöhykkeiden ja aluekeskusten kehittämisen kautta

Asuinalueiden vaiheistus, seuranta ja mittarointi riittävän ja monipuolisen tonttivarannon turvaamiseksi.

Linjausten määrittäminen erityisasumisen suhteen Erilliset aluekohtaiset asunto-ohjelmat

Talotyyppijakauman, huoneistokoon, erityisasumisen määrän ja asumisen rakenteen ohjaaminen asemakaavamääräyksin

Suunnittelukilpailut erityisteemoilla

Hallintamuodon, erityisasumisen määrän ja asuntokoon määrittäminen maankäyttösopimuksella yksityisen maanomistajan kaavahankkeissa

Hallintamuodon, erityisasumisen määrän ja asuntokoon määrittäminen tontinluovutusehdoin kaupungin luovuttamilla tonteilla

ARA-rahoitusta hakevien kohteiden puoltaminen, kohteiden ennakointi, ennakko-ohjaus ja kohteiden sijoittumiseen vaikuttaminen

Asuinympäristöjen viihtyisyyden parantaminen rakentamalla liikenne- ja viheralueita sekä näiden alueiden ylläpidolla

Rakentamisen ohjaus asemakaavan toteutuksen mukaisesti

(10)

Kymppi

^R

2018: asuinalueiden sosiaalinen kestävyys

Case Kankaan asunto-ohjelma

KANGAS

10

(11)

Markkinaehtoinen rakentaminen ja julkinen ohjaus

• Asuntopolitiikalla voidaan vastata asuntomarkkinoiden ilmiöihin. Tämä koskee niin sosiaalisen

kestävyyden näkökulmasta myönteisten ilmiöiden vahvistamistakuin kielteisten ilmiöiden vaikutusten rajaamista.

• Täydennysrakentaminen on keskeinen keino edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä. Näissä tapauksissa on tärkeä tunnistaa, milloin ja millä tavalla asuntorakentamista alueella on syytä ohjata monipuolisemmaksi. Toisaalta tästä näkökulmasta ei ole myöskään järkevä estää uutta rakentamista.

• Asuntopoliittisten toimenpiteet kohdistuvat asuinalueiden eriytymisen ehkäisyyn koko kaupungin asuntotuotannon ohjauksen sijasta. Ohjauskeinoja otetaan käyttöön ainoastaan alueilla, joissa sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta ohjaukseen on tarve.

• Jyväskylän kaupunki haluaa käydä vuoropuhelua kiinteistö- ja rakennusalan kanssa. Nyt käynnissä olevaa selvitystyötä jatketaan yhteisessä toimijoille suunnatussa työpajassa 28.11.

(12)

Kerrostaloissa asuvien asuntokuntien kasvu 2010-luvulla

81%

18%

Yhden hengen asuntokunnat Kahden hengen asuntokunnat

45 % 43 %

11 % 1 %

1 HENGEN ASUNTOKUNNAT

yksiö kaksio kolmio neliö tai isompi

5 %

44 % 47 %

4 %

2 HENGEN ASUNTOKUNNAT

yksiö kaksio kolmio neliö tai isompi

• Yksiöitä 38 %

• Kaksioita 44 %

• Kolmioita 17 %

• Neliötä tai isompia 1 %

(13)

Mitä näkökulmia sosiaalisesti kestävään asuntorakentamiseen liittyy?

Vihreä ja ekologinen suunnittelu ja muotoilu asuntorakentamisesta ja asuinalueen toteutuksessa.

Turvalliset ja terveelliset sisäolosuhteet asukkaille.

Edulliset ja oikeudenmukaisesti jaetut asumisresurssit – asukkailla varaa muuhunkin kuin asumiseen.

Asumisen tuottajien taloudellinen kannattavuus ja elinkelpoisuus.

Asujien ja naapuruston välinen yhteys sekä kestävä yhdyskuntarakenne.

Pääsy terveelliseen ympäristöön sekä tukipalveluihin – laadukkaan ympäristön vaikutus asukkaan terveyteen.

Rakennustyöntekijöiden hyvinvointi ja turvallisuus.

Kulttuuri- ja asumisperinnön säilyttäminen.

Osallistuminen ja harmoninen päätöksenteko suunnittelussa ja toteutuksessa.

Sopeutuminen ja joustavuus - asukkailla mahdollisuus muokata kotejaan olosuhteiden tai tarpeiden muuttuessa.

Mukailtu Turcotte & Geiserin (2010) kestävän asumisen periaatteita.

Lähde: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2012/T40.pdf

(14)

Kuvaaja: Tero Takatalo-Eskola