KYMPPI 2020-OHJELMA R

KYMPPI ^R 2020- OHJELMA

MAANKÄYTÖN TOTEUTTAMINEN VUOTEEN 2030

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU JA MAANKÄYTTÖ

31.8.2020

Kuva: Jiri Halttunen

SISÄLTÖ

1.

Kymppi

-ohjelman tavoitteet

2.

Vuosi 2019 – alkuvuosi 2020. Mitä on tapahtunut edellisen ohjelman hyväksymisen jälkeen?

3.

Joukkoliikenteen ja asumisen yhteensovittaminen

Opiskelija-asumisen kehittäminen Jyväskylässä

Uudet omakotialueet

6.

Uudet kerros- ja rivitaloalueet

Yhteenveto ja päätösesitys

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta hyväksyi ohjelman 8.9.2020

Kangas

Kuva: Jyväskylän kaupunki

1

KYMPPI ^R -

OHJELMAN

TAVOITTEET

KYMPPI ^R -OHJELMAN TAVOITTEET

HALLITTU KASVU, MONIPUOLINEN JA RIITTÄVÄ TONTTITARJONTA

Kymppi^R‐ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle. Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja ‐kartat perusteluineen.

Ohjelman tarkoituksena on:

 Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista

 Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä

 Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta eheästä yhdyskuntarakenteesta

 Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista

 Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti- ja kouluverkkojen hallintaa

 Jatkuva ”hallintaprosessi”

Ohjelma viedään kerran vuodessa luottamushenkilökäsittelyyn, jotta

varmistetaan päätöksenteon ja valmistelutyön yhtenäinen suunta. Ohjelman sisältö vaihtelee vuosittain, mutta ohjelman yleispiirteiset tavoitteet säilyvät.

Yleispiirteiset tavoitteet:

 Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa.

 Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja asuinympäristön.

 Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto- ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista.

 Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa.

Kymppi^R‐ohjelma tuottaa lähtökohtia mm. kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten valmisteluun.

MAANKÄYTÖN TOTEUTUKSEN OHJELMOINTI

Jyväskylän kaupungin yleiskaava luo kehyksen yhdyskuntarakenteen pitkän tähtäimen kehitykselle. Yleiskaavassa esitettyjen uusien rakentamisalueiden toteuttamisjärjestystä suunnitellaan kahden eri ohjelman kautta. Kymppi^R- ohjelma kattaa asuinrakentamisen ja TYKKI-ohjelma työpaikkarakentamisen.

Toteuttamisohjelmissa ratkaistaan muun muassa millä aikataululla edetään kohteiden asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja kunnallistekniikan rakentamisessa. Uusien asuinalueiden toteuttamisen vaikutuksia peilataan erityisesti varhaiskasvatus- ja koulupalvelujen kysyntään. Ohjelmien tehtävänä on seurata tonttien kysynnän, tarjonnan sekä kaavoituksen tilannetta

säännöllisesti, jotta mahdollisiin muutostarpeisiin voidaan reagoida tarvittaessa nopeasti.

Ohjelmat syntyvät laajan ja säännöllisen yhteistyön tuloksena. Päävastuu on yhdyskuntasuunnittelu -yksiköllä. Valmisteluun osallistuvat asemakaavoitus, tontit ja maanhallinta, liikenne ja viheralueet sekä Alva. Palveluverkkojen hallinnan pääasialliset yhteistyötahot ovat varhaiskasvatuspalvelut, perusopetuspalvelut ja Jyväskylän Tilapalvelu.

Maankäytön toteuttamisohjelma JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

Kymppi

TYKKI

Asuminen ja palvelut Yrittäminen ja työpaikat

Palvelu- verkko

Alueiden toteutus ja tonttivaranto ASEMAKAAVOITUS

A s u m

i s v i s i o

Elinkeino- markkinointi

TARPEET yritykset asukkaat

rakennus-

liikkeet kiinteistö- kehittäjät

kiinteistö- sijoittajat

E l i n k e i n o -

p o l i t i i k k a

Uusin TYKKI2020-ohjelma löytyy osoitteesta:

https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/projektit-ja-ohjelmat/tykki-tyopaikka- alueiden-maankayton-toteutusohjelma

2016

Täydennysrakentamisen periaatteet

2017

Asumisen seudulliset ilmiöt, Ikääntyvien asuminen

2018

Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka

2019

Kokemukset ja tarkennukset asuntopolitiikan keinoista

EDELLISET KYMPPI ^R -OHJELMAT



Kymppi

-ohjelmissa on vuosien mittaan käsitelty erilaisia teemoja sen mukaan mitkä asiat ovat edellyttäneet tarkempia selvityksiä tai linjauksia.



Yhteenveto edellisten ohjelmien keskeisistä johtopäätöksistä ja edelleen voimassa olevista linjauksesta löytyy osoitteesta:

http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppir2020/KymppiR_linjaukset_2016_2019.pdf

KYMPPI ^R 2020-OHJELMAN ERITYISTEEMAT

1. JOUKKOLIIKENNE JA ASUMINEN



Asumisen ja muiden toimintojen sijoittumisella ja riittävän tiiviillä rakenteella luodaan edellytyksiä toimivan joukkoliikenteen ja kestävän liikkumisen järjestämiselle.



Vuonna 2019 valmistui Linkki Tulevaisuuteen 2030 – joukkoliikenteen kehittämisohjelma, jossa on haettu vastauksia siihen, millaisia joukkoliikennepalveluja Jyväskylä-Laukaa-Muurame –alueella tarjotaan tulevaisuudessa. Osana

kehittämisohjelman tavoitteita käynnistyi keväällä 2020 linjastosuunnittelutyö.



Tämän erityisteeman keskiössä ovat maankäytön suunnittelun ja uusien asuinalueiden ohjelmoinnin sekä

joukkoliikenteen kehittämisen väliset rajapinnat. Samalla tarkastellaan Jyväskylän kaupungin yleiskaavan kestävän liikkumisen vyöhykkeiden roolia uusien alueiden ohjelmoinnissa suhteessa joukkoliikenteen kehittämiseen.

2. OPISKELIJA-ASUMISEN NYKYTILANNE JA TULEVAISUUS JYVÄSKYLÄSSÄ



Opiskelijat ovat Jyväskylälle merkittävä väestöryhmä, jossa jokaisella on omat asumistarpeensa. Ohjelmassa käydään

läpi kesällä 2019 laaditun Jyväskylän korkeakouluopiskelijoiden asumisen selvityksen tuloksia.

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

2

VUOSI 2019 –

ALKUVUOSI 2020

MITÄ ON TAPAHTUNUT EDELLISEN OHJELMAN HYVÄKSYMISEN

JÄLKEEN?

KYMPPI ^R -OHJELMAN MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET

VIIME VUONNA KAAVOITUKSEN TAVOITTEITA EI SAAVUTETTU, TONTTEJA KUITENKIN TARJOLLE TAVOITTEEN MUKAISESTI

OMAKOTIALUEET

YLLÄPIDETÄÄN

5

TARVETTA VASTAAVA MÄÄRÄ ELI YHTEENSÄ

400

ASEMAKAAVAVARANTO

KAAVOITETAAN JA TARJOTAAN VUOSITTAIN

70-80

KAAVOITETAAN VUOSITTAIN

70 000 k-m

:n

VERRAN UUSIA TONTTEJA

KERROS- JA RIVITALOALUEET

Toteutui osittain: ei yhtään lainvoiman saanutta omakotitonttia kaupungin maalle. Tonttimarkkinoinnin tavoite kuitenkin toteutui ja uutena markkinoinnissa oli yhteensä 77 omakotitonttia.

Ei toteutunut: omakotitonttivaranto laski alle tavoitteen. Tonttivaranto oli vuoden 2019 lopussa yhteensä 376. Heti

rakennettavissa olevia tontteja oli vuoden lopussa yhteensä 109.

Kymppi^R2020-ohjelman omakotitalo- ohjelmointiin on lisätty uusia kohteita.

YLLÄPIDETÄÄN

5

Ei toteutunut: lainvoiman sai yhteensä 41 520 k-m².

Vuosien 2015-2019 keskiarvo 77 240 k-m²ylittää kuitenkin aikavälin keskimääräisen

vuositavoitteen. Toteutui: kaavavarantoa kerros- ja rivitalorakentamiselle oli yhteensä 387 500 k-m²mikä vastaa

keskimäärin 5,5 vuoden varantoa.

Toteutui: uutena markkinointiin Tuli yhteensä 25 170 k-m²edestä tontteja

TARJOTAAN VUOSITTAIN

20 000 – 25 000 k-m

:n

VERRAN UUSIA KERROSTALO- JA RIVITALOTONTTEJA

VÄESTÖKEHITYS JA –ENNUSTE

JYVÄSKYLÄN VÄESTÖNKASVU JATKUI VAKAANA

 Jyväskylän väestömäärä kasvoi vuonna 2019 lähes 1 100 asukkaalla. Viime vuoden kasvu oli 2010-luvun keskiarvoon nähden hitaampaa.

Väestönlisäyksestä 56 % muodostui kuntien välisestä muuttovoitosta, 31 % maahanmuutosta ja ainoastaan 13 % luonnollisesta väestönlisäyksestä.

Syntyvyys oli ennätyksellisen matalalla tasolla, kuten koko maassa.

 Tilastokeskus julkaisi syksyllä 2019 uuden väestöennusteen, joka toimii myös kaupungin oman väestöennusteen pohjana. Väestönkasvun ennakoidaan jatkuvan vuoteen 2030 saakka yli 1 000 asukkaalla / vuosi. Tämän jälkeen kasvun ennakoidaan hidastuvan.

IKÄ 2010 2015 2016 2017 2018 2019 2025 2030 2040 2019-2025 2019-2030 2019-2040

0-6 10 835 10 928 10 596 10 354 10 026 9 612 8 550 8 650 8 600 -1 062 -962 -1 012

7-12 7 721 8 722 8 922 9 104 9 277 9 256 8 500 7 400 7 350 -756 -1 856 -1 906

13-15 4 207 3 913 4 019 4 113 4 217 4 384 4 700 4 300 3 750 316 -84 -634

16-64 89 243 90 487 91 238 91 811 92 381 93 068 97 250 100 950 102 450 4 182 7 882 9 382

65-74 10 365 13 644 13 846 14 497 14 876 15 246 14 950 15 000 13 900 -296 -246 -1 346

75-84 6 221 6 907 7 364 7 326 7 517 7 792 11 300 13 000 13 100 3 508 5 208 5 308

85- 2 224 2 767 2 865 2 983 3 011 3 042 3 750 4 700 7 850 708 1 658 4 808

Yht. 130 816 137 368 138 850 140 188 141 305 142 400 149 000 154 000 157 000 6 600 11 600 14 600

Muutos /

vuosi 1 244 1 310 1 482 1 338 1 117 1 095

VÄESTÖ IKÄÄNTYY

• Syntyvyydessä tapahtuneen laskun ja väestön ikääntymisen johdosta väestörakenteen painopiste muuttuu. Vuonna 2040 joka neljäs jyväskyläläinen on vähintään 65-vuotias, kun nyt heitä on joka viidennes.

• Luonnollinen väestönlisäys muuttuu negatiiviseksi ts.

kuolleiden määrä ylittää syntyvien määrän.

• Kymppi^R-ohjelmassa ikääntyvien asumiseen liittyvät kysymykset nousevat entistä merkittävämpään

asemaan. Ikääntyvien asumiseen liittyviä linjauksia on käsitelty erityisesti vuoden 2017 Kymppi^R-ohjelmassa.

 Tilastokeskuksen ennuste on ns. trendiennuste, joka kuvaa millainen olisi alueen tuleva väestömäärä, mikäli kehitys jatkuu viime vuosien kaltaisena. Tilastokeskus arvioi syntyvyyden laskun olevan pysyvä ilmiö, mikä vaikuttaa Jyväskylän väestörakenteen kehitykseen seuraavilla tavoilla:

VÄESTÖKEHITYS JA –ENNUSTE

JYVÄSKYLÄN VÄESTÖKEHITYKSEN HAASTEET – VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN, PIENENEVÄ SYNTYVYYS JA MAAN SISÄISEN MUUTTOLIIKKEEN KEHITYS

1 2

• Jyväskylän kasvu on perustunut vahvasti muuttovoittoihin nuorista 15-24-vuotiaista.

• Koska syntyvyys on ollut koko 2010-luvun aikana Suomessa matalalla tasolla, ovat tulevat nuorten ikäluokat nykyistä pienempiä. Näin ollen suuriin yliopistokaupunkeihin muuttavia on nykyistä huomattavasti vähemmän 2030- luvulla ja heistä on kova kilpailu kaupunkien välillä.

• Monipuoliset asumisen mahdollisuudet ovat tärkeitä

Jyväskylän veto- ja pitovoimatekijöitä kaikkien väestöryhmien osalta. Kymppi^R-ohjelmassa opiskelija-asumisen

kehittäminen tunnistetaan yhdeksi keskeiseksi Jyväskylän vetovoimatekijäksi. Lisäksi valmistuvien opiskelijoiden asumistoiveista on tekeillä pro gradu –työ.

ASUNTOTUOTANTO

VUODEN 2019 ASUNTOTUOTANTO OLI LÄHES HUIPPUVUODEN 2018 TASOLLA

 Asuntoja valmistui vuonna 2019 yhteensä 1982. Näistä kerrostaloihin sijoittui 84 %. Rivitaloasuntojen tuotanto pysyi edellisvuoden tasolla.

Valmistuneiden pientaloasuntojen määrä kasvoi hieman.

1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Kerrostalot 607 912 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 908 1132 1399 1705 1662 Rivitalot 317 542 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 92 64 132 108 104 Omakotitalot 300 338 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201 141 142 155 188 215

0 500 1000 1500 2000 2500

MILTÄ NÄYTTÄÄ VUODEN 2020 ASUNTOTUOTANTO?

VALMISTUNEIDEN ASUNTOJEN JA RAKENNUSLUVISSA MYÖNNETTYJEN UUSIEN ASUNTOJEN MÄÄRÄ LASKUSSA



Vuonna 2019 rakennusluvissa myönnettyjen uusien asuntojen määrä ylitti vuoden 2018 määrän. Määrä jäi kuitenkin alle vuoden 2017 huippumäärän.



Kesäkuun 2020 loppuun mennessä:

 Uusia asuntoja valmistui yhteensä 664, mikä on selvästi vähemmän viime vuosien vastaavaan ajankohtaan nähden.

 Rakennuslupia myönnettiin yhteensä 348 asunnolle.

Edellisvuonna vastaavana aikana määrä oli vielä yli 1000 asuntoa. Erityisen suuri pudotus on ollut rivi- ja

kerrostaloasuntojen määrässä. Omakotitaloasuntojen määrä on rakennusluvissa on edelleen ollut edellisvuoden tasolla.

 Asuntotuotannon kehittymisen arviointi on nykyisessä tilanteessa erityisen haasteellista. Koronatilanne

todennäköisesti vähentää asuntojen tarjontaa, mutta ei niiden tarvetta. Oleellista on, miten pitkään tilanne kestää ja kuinka pitkäkestoisia vaikutukset talouteen ovat.

Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Muut

2017 194 131 1888 40

2018 220 83 1388 80

2019 179 124 1 513 99

6/2020 132 14 238 0

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

Asuntojen määrä myönnetyissä rakennusluvissa 2017-6/2020

PIENTALORAKENTAMINEN SEUDULLISESTI

MYÖNNETTYJEN PIENTALOLUPIEN MÄÄRÄ 2010-LUVUN VUOSISTA TOISEKSI PIENIN

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Jyväskylä 268 241 187 195 111 117 144 155 175 136

Laukaa 72 89 81 43 50 48 40 44 36 41

Muurame 53 39 40 32 40 48 55 37 33 40

Seutu yhteensä 393 369 308 270 201 213 239 236 244 217

0 50 100 150 200 250 300 350 400 450

 Pientalolupien määrä Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alueella yhteensä on vähentynyt 2010- luvun alusta lähes puolella. Viimeiset viisi vuotta kokonaismäärä on kuitenkin ollut suhteellisen tasainen. Vuonna 2019 pientalolupien määrä oli toiseksi pienin sitten vuoden 2014.

 Jyväskylän osuus pientaloluvista on 2010-luvulla ollut 64 %.

 Paritalorakentamisen määrä on kasvanut koko 2010-luvun kaikissa kolmessa kunnassa ja etenkin Jyväskylässä ja Muuramessa. Näissä kunnissa keskimäärin vähintään joka kolmas pientalolupa koskee paritalon rakentamista.

Myönnetyt pientaloluvat 2010-2019

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Laukaan ja Muuramen kuntien rakennus- ja huoneistorekisteri.

Kuva: Jiri Halttunen

3

JOUKKOLIIKENTEEN JA ASUMISEN

YHTEENSOVITTA-

MINEN

LINKKI TULEVAISUUTEEN 2030

JYVÄSKYLÄN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN KEHITTÄMISOHJELMA



Linkki tulevaisuuteen 2030 –kehittämisohjelma on strateginen ylätason liikennepoliittinen suunnitelma, joka hyväksyttiin vuonna 2019.



Tavoitteena on kaksinkertaistaa joukkoliikenteen matkamäärät vuoteen 2030 mennessä = 15 miljoonaa joukkoliikennematkaa vuonna 2030.



Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää laajasti pieniä ja suuria tekoja, kuten

 palveluiden ja uuden maankäytön sijoittamista joukkoliikennereittien varsille

 liikkumispalveluiden laadun parantamista ja tarjonnan voimakasta kasvattamista

 edullisempaa matkustamista

 sujuvampia matkaketjuja

 muutoksia liikkumistottumuksissa

 joukkoliikenteen ja palveluverkkojen suunnittelun uudenlaista yhteistyötä

 tie- ja katuinvestointien suunnittelua ja kohdentamista joukkoliikennelähtöisesti

 henkilöautoiluun kohdistuvia keinoja, joilla joukkoliikenteen houkuttelevuus henkilöautoiluun nähden paranee.

Kymppi^R2020-ohjelmassa yhteensovitetaan joukkoliikenteen kehittämisohjelman sekä Kymppi^R-ohjelmoinnin tavoitteita toisiinsa.

Linkki Tulevaisuuteen –ohjelma löytyy osoitteesta:

https://linkki.jyvaskyla.fi/sites/default/files/atom s/files/linkki_tulevaisuuteen_2030.pdf

Kuva: Jyväskylän seudun joukkoliikenne/ Linkki

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

KARTTA 6: TÄYDENNYSRAKENTAMINEN JA KESTÄVÄ LIIKKUMINEN KAAVOITUSTA OHJAAVANA VÄLINEENÄ

 Jyväskylän kaupungin yleiskaavan (kv 2014) yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut ohjata uusi asutus alueille, jotka ovat

joukkoliikenteellisesti hyvin saavutettavissa.

Yleiskaavan kartta 6:ssa on määritelty vyöhykkeet, joille täydennys- ja

uudisrakentaminen on erityisen suotavaa.

 V1: ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke.

 Kilpailu- ja houkuttelevan tason joukkoliikenneyhteyksien varsille sijoittuva alue

 Etäisyys bussireitille on maksimissaan 150 m.

 V2 : toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke.

 Maksimissaan 400 m etäisyys kilpailu- ja houkuttelevan tason bussireitistä

 Keskeinen joukkoliikennekäytävä

 Erityisen korkean palvelutason joukkoliikennereitti

Erityisteeman yhtenä tarkoituksena on ollut arvioida yleiskaavan kartta 6:n

vaikuttavuutta

 Miten hyvin kartta 6 on ohjannut asemakaavoitettavien kohteiden priorisointia?

 Onko kaavoituksen keinoin saatu lisättyä väestömääriä erityisesti niillä alueilla, jotka ovat joukkoliikenteellisesti hyvin saavutettavissa?

 Miten kehitys näkyy autonomistuksessa ja joukkoliikenteen käyttäjämäärissä?

 Ovatko yleiskaavan vyöhykkeiden rajat tarkoituksenmukaisia ja riittävän ohjaavia?

 Selvitys sisältäen mm. tarkemmat kartat yhteenvedossa käytetyistä versioista osoitteessa:

http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppir 2020/KymppiR2020_joukkoliikenne.pdf

Yleiskaavan teemakartta 6/7 http://www2.jkl.fi/kaavakartat/jkl_yleiskaava/LAINVOIMAINEN_kartta_6.pdf

YHDYSKUNTARAKENNE ON TIIVISTYNYT

KEHITYS ON NÄHTÄVISSÄ USEILLA ERI MITTAREILLA

 KAAVOITUS

Vuosina 2010-2019 kestävän liikkumisen vyöhykkeille kaavoitettiin

90 % 51 %

Uudesta kerros- ja rivitalo- alueiden kerrosalasta

Uusista omakotitonteista



ASUNTOTUOTANTO

Vuosina 2010-2019

asuntotuotannosta kohdistui

88 %



VÄESTÖ

Kestävän liikkumisen vyöhykkeillä asuvan väestön osuus kasvoi vuosina 2010-2019

= 11 200 asukasta

84% → 85 %



YHDYSKUNTARAKENTEEN TIHEYS

Kannattavan joukkoliikenteen rajan, 35 asukasta / hehtaari ylittävien alueiden määrä kasvoi vuosina 2010-2019

Näistä 89 % kestävän liikkumisen vyöhykkeillä

923

→ 1043

VUOSINA 2010-2019 KAAVOITETUT UUDET ASUINALUEET JA VÄESTÖN- TIHEYDEN MUUTOKSET

suhteessa kannattavaan joukkoliikenteen rajaan 35 as / ha

UUSI: 35 as / ha raja ylittynyt 2010-2019 POISTUNUT: 35 as / ha raja alittunut 2010-2019 SÄILYNYT: väh 35 as / ha 2010 ja 2019 2019: alle 35 as / ha

Vuosina 2010-2019 kaavoitetut asumisen aluevaraukset V1: ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke V2: toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke

ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUK- SESSA NÄHTÄVISSÄ KAHDEN

SUUNTAISTA KEHITYSTÄ

 Vuosina 2010-2017 kasvoivat molempien ääripäiden osuudet. Sekä autottomien asuntokuntien että vähintään kahden auton asuntokuntien osuudet kasvoivat.

 Eri alueiden välillä on suuria eroja sen suhteen, kuinka monta autoa kotitaloudessa tyypillisimmillään on. Autottomien asuntokuntien osuus on kasvanut yleiskaavan keskeisen joukkoliikennekäytävän sekä V1-vyöhykkeen alueella. Kuitenkin vähintään kahden auton asuntokuntien osuus on kasvanut kaikilla vyöhykkeillä.

 2010-luvulla toteutuneet uudet asuinalueet ovat suurimmalta osin olleet

kerrostalorakentamista kohtuullisen lähellä keskustaa. Näillä alueilla asuntokunnat ovat tyypillisimmillään autottomia tai yhden auton talouksia. Sen sijaan uudet

omakotitalovaltaiset alueet ovat tyypillisesti yhden tai kahden auton asuntokuntia, vaikka sijainti mahdollistaisikin kestävän liikkumisen.

 Kestävän liikkumisen vyöhykkeiden ulkopuolelle sijoittuneet omakotitaloalueet ovat kuitenkin vielä selvemmin kahden auton kotitalouksia.

35%

34%

42%

44%

21%

19%

2%

2%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2017 2010

Autottomia 1 auto 2+ auto Ei tietoa

Vuosina 2010-2019 kaavoitetut asumisen aluevaraukset 2017: eniten autottomia asuntokuntia

2017: eniten 1 auton asuntokuntia, toiseksi eniten autottomia 2017: eniten 1 auton talouksia, toiseksi eniten 2 auton talouksia 2017: eniten 2+ auton talouksia

V1: ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke V2: toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke

ASUNTOKUNTIEN AUTONOMISTUS VUONNA 2017

Tyypillisin autonomistustilanne / 250 m x 250 m ruutu

 Joukkoliikenteen käyttäjämäärät ovat kasvaneet. Esimerkiksi vuonna 2015 Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alueella tehtiin yhteensä noin 6 milj. joukkoliikennematkaa.

Vuonna 2019 matkoja tehtiin jo 7,7 milj.

 Joukkoliikenteen kasvaneisiin matkamääriin on monia syitä, joista osa on laajempia yhteiskunnallisia tekijöitä kuten lainsäädännön uudistukset, ja osa paikallisia joukkoliikenteen kehittämistoimia (esim. kaluston uudistaminen, lippuhinnat sekä viestintä ja markkinointi). Yksi keskeinen muutostekijä on ollut paikallisliikenteen liikennöinnin järjestämisen siirtyminen liikennöitsijöiltä toimivaltaisen viranomaisen järjestämäksi toiminnaksi 1.7.2014.

 Vuosittaisten marraskuun poikkileikkausaineistojen mukaan pysäkkikohtaisten nousujen määrä on kasvanut etenkin nykyisten runkolinjojen varsilla keskustassa tai kohtuullisen lähellä keskustaa, jossa kaupunkirakenne on tiivis ja väestömäärä ylittää 35 as / ha.

 Pysäkkikohtaisten nousujen kasvun taustalla voi olla useita eri tekijöitä lähtien esim.

vuorotarjonnan lisäämisestä. Aineistojen perusteella voidaan kuitenkin sanoa, että uusien asuinalueiden kaavoituksella on ollut ainakin jossain määrin vaikutusta pysäkkikohtaisten nousujen määrän kasvuun. Tämä on keskustan eri osien lisäksi nähtävissä esimerkiksi Kivelänranta–Mannisenmäki sekä Kuokkala –Äijäläranta suunnilla.

Suurimmat kasvut pysäkkikohtaisissa nousuissa 2015-2019 MUUTOS2015

1 - 499 500 - 1000 1001 - 2500 pysäkit

nykyiset runkolinjat

UUSI: 35 as / ha raja ylittynyt 2010-2019 SÄILYNYT: väh 35 as / ha 2010 ja 2019

V1: ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke V2: toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke

JOUKKOLIIKENTEEN MATKAMÄÄRÄT OVAT KASVANEET

KASVUA NÄHTÄVISSÄ ETENKIN ALUEILLA, JOILLA KORKEA VÄESTÖNTIHEYS

Suurimmat kasvut pysäkkikohtaisissa nousuissa 2015-2019

MUUTOS2015

1 - 499

500 - 1000 1001 - 2500 pysäkit

nykyiset runkolinjat

Vuosina 2010-2019 kaavoitetut asumisen aluevaraukset V1: ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke

V2: toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke

Suurimmat kasvut pysäkkikohtaisissa nousuissa 2015-2019

MUUTOS2015

1 - 499 500 - 1000 1001 - 2500 pysäkit

nykyiset runkolinjat

Vuosina 2010-2019 kaavoitetut asumisen aluevaraukset V1: ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke V2: toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke

Suurimmat kasvut pysäkkikohtaisissa nousuissa 2015-2019

MUUTOS2015 1 - 499 500 - 1000 1001 - 2500 pysäkit

nykyiset runkolinjat

Vuosina 2010-2019 kaavoitetut asumisen aluevaraukset V1: ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke V2: toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke Suurimmat kasvut pysäkkikohtaisissa

nousuissa

Vertailuajankohdat 11/2015 ja 11/2019

nousua enemmän nousua enemmän

LINJASTOSUUNNITELMAN SYNKRONOINTI KYMPPI ^R - OHJELMOINTIIN

 Osana Linkki Tulevaisuuteen 2030 –kehittämisohjelman tavoitteiden saavuttamista on käynnissä Jyväskylän seudun joukkoliikenteen linjastosuunnittelu, jolla halutaan tukea nykyistä paremmin mm.

kestävän liikkumisen matkaketjujen muodostumista. Työ valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä ja uusi linjasto on tarkoitus ottaa käyttöön 2023-24.

 Suunnitelman pohjana on nykyinen linjasto, jonka parhaat ominaisuudet halutaan säilyttää ja edelleen kehittää niitä. Uusi linjasto muodostetaan nykyiseen tapaan ns. runkolinjoista ja niitä täydentävistä linjoista.

 Kymppi^R-ohjelman alueita on peilattu vastavuoroisesti erilaisiin runkolinjavaihtoehtoihin linjastosuunnittelun eri vaiheissa.

Kokonaisuudessaan uudet asuinalueet sijoittuvat hyvin potentiaalisimpiin runkolinjoihin nähden.

KymppiR2020-ohjelman alueet

yleiskaavan keskeinen joukkoliikennekäytävä

V1: ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke V2: toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke

Kymppi^R2020-ohjelman uudet asuinalueet ja yleiskaavan

täydennysrakentamisen vyöhykkeet

YHTEENVETO

 Analyysien perusteella on nähtävissä, että kaupunkirakenne on tiivistynyt. Tavoitteet kaavoituksen ohjaamisesta kestävän liikkumisen vyöhykkeille ovat toteutuneet

pääsääntöisesti hyvin. Joukkoliikenteen kannalta riittävä tehokkuustavoite on toteutunut hyvin muiden kuin omakotitalovaltaisten alueiden osalta.

 Yhä enemmän väestöä asuu alueilla, joilla on ainakin periaatteessa edellytykset liikkua joukkoliikenteen turvin. Tämä näkyy hyvien joukkoliikenneyhteyksien ydinalueilla

autottomien asuntokuntien osuuden kasvuna. Toisaalta myös kahden auton asuntokuntia on aiempaa enemmän.

 Yleiskaavan kestävän liikkumisen vyöhykkeet on määritelty laajasti. Koko väestöstä 85 % asuu niiden alueella, mutta väestöntiheydet vaihtelevat suuresti. Joukkoliikenteen

näkökulmasta väestönkasvua tulisi ohjata etenkin niille alueille, missä on jo nyt eniten asukkaita, sillä näillä on suurin potentiaali joukkoliikenteen kehittämiseen ja sitä kautta matkamäärien kasvulle.

Jatkossa:

 Uusien asuinalueiden kaavoituksessa priorisoidaan etenkin niitä

kohteita, joilta on korkean palvelutason joukkoliikenneyhteydet (bussien vuoroväli 15-20 minuuttia tai vähemmän keskeisinä liikennöintiaikoina).

Tämä alue ja siihen liittyvät konkreettiset tavoitteet seuranta-

mittareineen määritellään linjastosuunnitelman valmistuttua seuraavan vuoden Kymppi^R-ohjelmassa.

 Yleiskaavan kartta 6:n päivittämistarve arvioidaan linjastotyön

valmistuttua. Kartta 6 on vanhentunut pyöräilyn tavoiteverkon osalta. Kuva: Jyväskylän seudun joukkoliikenne/ Linkki

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

4

OPISKELIJA- ASUMISEN

KEHITTÄMINEN

JYVÄSKYLÄSSÄ

OPISKELIJAKAUPUNKI JYVÄSKYLÄ

OPISKELIJOIDEN MERKITYS NÄKYY MONELLA TAPAA KAUPUNGIN VÄESTÖRAKENTEESSA

 Jyväskylän väestömäärä kasvaa pääosin muuttoliikkeen ansiosta.

 Merkittävä tulomuuttajaryhmä ovat nuoret aikuiset. Vuonna 2017 Jyväskylään

muuttaneista 36 % oli 15-24-vuotiaita toisen asteen koulutuksen suorittaneita.

 Osuus on samaa luokkaa muiden

keskisuurten kaupunkien kanssa, joskin Jyväskylä on vertailussa kärkipäässä.

 Opiskelijoiden määrä näkyy Jyväskylän väestörakenteessa. Yli 15-vuotiaasta väestöstä 12 %on päätoimisia

opiskelijoita tai koululaisia (yhteensä 14 600).

 Kaikista opiskelijoista alle 30-vuotiaita on 88 %.

 Jyväskylän yliopistossa sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa oli yhteensä lähes 22 500 opiskelijaa vuonna 2018. Heistä arviolta 2 / 3 asuu vakituisesti

Jyväskylässä.

 Jyväskylässä asuvat opiskelijat suorittavat yleisimmin nk. perustutkintoja. Muualla asuvista suhteellisesti suurempi osa on maisteri-/jatko-/tai yamk-tutkintoa suorittavia.

Kortepohjan perinteikäs ylioppilaskylä

Kuva: Jyväskylän kaupunki

KILPAILU OPISKELIJOISTA KIRISTYY TULEVAISUUDESSA

OPISKELIJA-ASUNNOT OVAT YKSI KILPAILUVALTTI

 Koko 2010-luvun Suomessa jatkuneen matalan syntyvyyden vuoksi tulevat nuorten ikäluokat ovat jatkossa nykyistä pienempiä. Tämän myötä 2030-luvulla suuriin yliopistokaupunkeihin muuttavia nuoria aikuisia ennakoidaan olevan nykyistä huomattavasti vähemmän ja kilpailu korkeakoulukaupunkien välillä kovenee.

 Laadukkaan, riittävän ja kohtuuhintaisen opiskelija-asuntotarjonnan varmistaminen on yksi tapa vahvistaa Jyväskylän kilpailukykyä suhteessa muihin korkeakoulu-

kaupunkeihin.

 Syksyllä 2019 valmistui osana Kymppi^R-työtä selvitys korkeakouluopiskelijoiden

asumisesta Jyväskylässä. Selvityksessä tarkasteltiin paikkatietopohjaisesti Jyväskylän yliopistossa ja Jyväskylän ammattikorkeakoulussa opiskelevien asumista sekä koottiin yhteen opiskelija-asuntoja tarjoavien toimijoiden näkemyksiä Jyväskylän opiskelija- asumisen nykytilanteesta sekä tulevaisuudesta.

 Tarkastelua täydensi keväällä 2020 valmistunut Juulia Jalavan pro gradu –työ

Jyväskylän opiskelija-asumisen kehittäminen sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.

http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppir2020/Opiskelija_asuminen_gradu_Jalava.pdf

KOAS Hämeenkatu 2019.

Arkkitehti: Verstas Arkkitehdit Oy

OPISKELIJA-ASUNTOJA

TARJOLLA KESKIMÄÄRIN JOKA NELJÄNNELLE OPISKELIJALLE

 Opiskelija-asuntopaikkoja on Jyväskylässä eniten Keski-Suomen opiskelija-asuntosäätiöllä. Myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta tarjoaa tuettuja asuntoja yliopistossa opiskeleville.

 Suurin osa asunnoista on yksiöitä (56 %) ja asuntopaikoista 41 %.

Neljännes asunnoista on soluasuntoja.

 Opiskelija-asuntojen ja etenkin yksiöiden kysyntä on ollut suurempaa kuin tarjonta. Vuokrien kohtuuhintaisuus markkinaehtoisiin asuntoihin nähden on keskeinen syy opiskelija-asuntojen suosiolle. Toisaalta on ollut nähtävissä, että asumistuen muutoksista johtuen vuokran suuruus ei määritä opiskelijoiden asumistoiveita yhtä suuresti kuin ennen. Hyvä sijainti ja laatu ovat keskeisiä tekijöitä.

 Tuetun opiskelija-asumisen osuus on Jyväskylässä pienempi kuin monissa muissa opiskelijakaupungeissa Suomessa. Jyväskylässä on paljon yksityisiä asunnontarjoajia, joten opiskelijoille on tarjolla suuri määrä erilaisia asuinvaihtoehtoja. Kampusten sijainti lähellä keskustaa on osaltaan myös tukenut vapaarahoitteista asuntotuotantoa. Asuntoja on siten riittänyt hyvin esimerkiksi syksyisin opintonsa aloittaville uusille opiskelijoille.

Ylioppilaskylä

1546 asuntoa (42 %)

Veturitallit

577 asuntoa (16 %)

Pohjois-Kuokkala 430 asuntoa (12 %)

Yli 2 / 3 kaikista opiskelija- asunnoista

Lähde: KOAS ja JYY 2019

JYY:n ja KOAS:n opiskelija-asuntokohteet

Yhteensä 3699 asuntoa, 5470 asuntopaikkaa

OPISKELIJAT SUOSIVAT KESKUSTAA ASUINALUEENA

 Tyypillinen korkeakouluopiskelija on iältään 20-29-vuotias ja asuu keskustassa / kampuksien läheisyydessä joko kerrostaloyksiössä tai - kaksiossa.

 Opiskelijoita asuu etenkin siellä, missä opiskelija-asuntoja on. Erityisesti Kortepohja erottuu ylioppilaskylän kautta monissa mielikuvissakin

vahvana opiskelijakaupunginosana. Myös yläkaupungin alueella asuu paljon opiskelijoita, vaikka varsinaisia opiskelija-asuntoja siellä on vain vähän.

 Selvityksen perusteella opiskelija-asunnoissa asuu keskimääräistä nuorempia opiskelijoita. Usein opiskelijan asumisura etenee siten, että opiskelija muuttaa opintojen alussa soluasuntoon ja noin vuoden sisällä joko opiskelijayksiöön tai vapailta markkinoilta vuokrattuun asuntoon.

 On nähtävissä, että 2010-luvun voimakas vapaarahoitteinen

asuntotuotanto on palvellut myös opiskelijaväestöä. Esim. yliopisto- opiskelijoista noin 14 % asuu viimeisen kymmenen vuoden aikana rakennetussa asuntokannassa (muut kuin opiskelija-asunnot).

Arviolta noin 70 % Jyväskylässä asuvista korkeakouluopiskelijoista asuu

Kortepohja-keskusta-Kangas- Kuokkalan keskusta -alueella Jyväskylän korkeakouluopiskelijoiden keskeiset asuinalueet sekä kampukset

Lähde: Jyväskylän yliopiston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijarekisterit 2019

OPISKELIJA-ASUMISEN TRENDEJÄ

OPISKELIJA-ASUNTOJA TARJOAVIEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYKSIÄ

Moninainen opiskelijoiden joukko – erilaiset asumistarpeet ja –mieltymykset

 Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut muutaman viimeisen vuosikymmenen aikana ja heitä kiinnostaa soluasuminen sen edullisuuden ja yhteisöllisyyden vuoksi.

 Lapsiperheiden määrä opiskelija-asunnoissa on vähentynyt voimakkaasti, vaikka itseasiassa perheellisten korkeakouluopiskelijoiden määrä Suomessa on kasvanut.

 On pohdittu paljon myös vaihtoehtoisia ratkaisuja perinteisen opiskelija-asumisen lisäksi väliaikaiseen majoittumiseen. Haasteena kuitenkin hinnoittelu halvimpiin hotellityyppisiin majoitusmuotoihin nähden.

 Pienempien paikkakuntien oppilaitosten vähenemisen seurauksena toisen asteen opiskelijoiden asuntotarve on ollut kasvussa.

Keskusta kiinnostaa

 Opiskelija-asuntoja tarjoavien toimijoiden tavoitteena on kasvattaa opiskelija- asuntojen määrää keskustassa ja kampusten läheisyydessä, minne suurin kysyntä painottuu.

 Opiskelijat eivät useinkaan kaipaa autopaikkoja keskustakohteissa, mutta kampuksen ja keskustan saavutettavuuden täytyy olla hyvä pyöräillen ja joukkoliikenteellä. Monet uusista opiskelija-asuntokohteista ovat autottomia.

Polkupyörien säilytys- ja huoltotilat ovat olleet tarpeellisia ja niihin on panostettu.

 Keskustaan rakentamista rajoittavat käytännössä yksityinen maanomistus ja tonttien korkeat hinnat.

Yksiöasumisen suosio kasvussa

 Soluasuntoja on Jyväskylässä liikaa kysyntään nähden ja niiden määrää on pyritty vähentämään muuttamalla huoneistotyyppejä soluista yksiöiksi ja kaksioiksi sekä myymällä kohteita. Soluasuntojen määrä on ollut yksi korkeimmista verrattuna muihin Suomen

opiskelijakaupunkeihin.

 Tavoitteena on, että tulevaisuudessa opiskelijoiden olisi helpompaa saada yksiö suoraan ensimmäiseksi opiskelija- asunnokseen ja kasvattaa yksiöiden määrää opiskelija- asuntokannassa.

Yksityisesti mutta yhteisöllisesti

 Toisaalta on nähtävissä, että yksiöissä asumisen vastapainoksi asukkaat kaipaavat yhteisöllisiä tiloja.

Laadukkaat opiskeluun, oleskeluun ja yhdessä tekemiseen tarkoitetut yhteiskäyttötilat ovat olleet opiskelijoiden

mieleen.

 Tavoitteena luoda myös kokonaisvaltaisia palvelu-

ympäristöjä, jotka palvelevat sekä opiskelijoita että alueen muita asukkaita.

OPISKELIJA-ASUMISEN KEHITTÄMINEN KAUPUNGIN NÄKÖKULMASTA

 KOAS:n ja JYY:n tavoitteena on kasvattaa opiskelija-asuntopaikkojen määrää siten, että tuettuja opiskelija-asuntoja olisi tarjolla noin 1/3 opiskelijoista, mitä on kansallisella tasolla pidetty riittävänä osuutena. Opiskelija-asuntoja pyritään rakentamaan yhä enemmän keskustaan ja kampusten läheisyyteen opiskelijoiden asumistoiveiden mukaisesti.

 Opiskelija-asunnossa vai vapaarahoitteisessa asunnossa?

 Vaikka opiskelija-asuntoja on Jyväskylässä vähemmän muihin korkeakoulukaupunkeihin nähden, opiskelijoille on riittänyt asuntoja suuresta vapaarahoitteisesta asuntokannasta johtuen. Opiskelija-asuntojen rakentamista on kuitenkin syytä edistää, sillä opiskelijan asumiskulut ovat tällöin todennäköisesti pienemmät ja vuokrasuhteet turvatumpia. Opiskelija- asunnoissa otetaan opiskelijoiden tarpeet lähtökohtaisesti paremmin huomioon kuin muissa vuokra-asunnoissa.

 Uusien opiskelija-asuntokohteiden edistämisessä tulee huomioida pienten asuntojen kysynnän ja tarjonnan kehitys kokonaisuutena. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ja opiskelija-asuntojen tarjonnan tasapaino tulee varmistaa seuraamalla tilannetta säännöllisesti.

 Minne uutta opiskelija-asumista?

 Erityisryhmien asumisessa suosittu viime vuosina sosiaalisen sekoittamisen politiikkaa ja monipuolista

asukasrakennetta. Uusien opiskelija-asuntojen sijaintipaikoissa tulee huomioida alueen väestörakenteen sosiaalinen tasapaino. Tuettujen opiskelija-asuntojen kohtuullinen keskittyminen ei ole kuitenkaan poikkeuksetta huono asia opiskelijoiden kohdalla, sillä opiskelijoille tarjottavia palveluja on helpompi tuottaa alueilla, joissa niiden käyttäjiä on enemmän. Opiskelu tarjoaa usein luontevan yhteisöllisyyden ja vertaistuen toisiin opiskelijoihin.

 Keskustassa pienten asuntojen (1-2 h) osuus asuntokannasta on 78 %, mikä on jo nykyisellään suuri. Asukkaista 53 % on 16-30 -vuotiaita. ARA-tuettua tuotantoa on keskustassa kuitenkin vain 9 % asuntokannasta. Tuetun asuntotuotannon osuutta on tarpeen kasvattaa keskustassa myös muun kuin opiskelija-asuntojen osalta. Keskustan väestörakenteen sosiaalinen tasapaino huomioiden kaupungin näkökulmasta tarvetta on erityisesti myös perheasuntojen lisäämiselle.

Keskustassa opiskelija-asumiselle uusia mahdollisuuksia voi avautua esim. asemanseudun ja Seminaarinmäen

kehittämisen kautta. Hyvien joukkoliikenne–ja pyöräväyläyhteyksien sekä palvelujen äärellä, kampusten läheisyydessä olevat sijainnit ovat luontevia paikkoja opiskelija-asumiselle.

KOAS Tower 2018.

Arkkitehti: Linja Arkkitehdit

 Opiskelija-asumisen vastaaminen muuttuviin tarpeisiin

Kaupunki suhtautuu myönteisesti esim. muutostöihin, jossa nykyistä asuntokantaa muutetaan nykyisiä tarpeita paremmin vastaavaksi. Uuden asuntokannan

suunnittelussa kannustetaan muuntojoustavuuteen.

OPISKELIJA-ASUMISEN KEHITTÄMINEN

INNOVAATIOIHIN, YHTEISÖLLISYYTEEN JA KIINNOSTAVAAN ARKKITEHTUURIIN KANNUSTAMINEN

 Asumisen innovaatioihin ja yhteisöllisyyden mahdollistaviin ratkaisuihin kannustaminen Vastapainona yksiöpainotteiselle rakentamiselle, uusiin opiskelija- asuntokohteisiin kannustetaan toteuttamaan laadukkaita yhteistiloja tai opiskelijoiden elämää sujuvoittavia asumisen innovaatioita.

▪ Arkkitehtonisesti kiinnostavan opiskelija- asuntorakentamisen perinteen jatkaminen ja puurakentamiseen kannustaminen

Vetovoimaisesta arkkitehtuurista on ainesta kilpailuvaltiksi.

Kankaan monisukupolvikortteli, KOAS & JASO Arkkitehti: Arkkitehtipalvelu

Nuuskakuja Arkkitehti: Inaro

Opiskelijoiden moninaisten asumistarpeiden huomioiminen

 Vaikka suurten opiskelijamassojen kiinnostus painottuu yksiöasumiseen, opiskelija- asumisessa kannustetaan edelleen pitämään yllä myös soluasumisen vaihtoehtoja, sillä ne ovat opiskelijalle usein edullisin asumisratkaisu. Uudenlaiset soluasumisen mallit ja esimerkiksi tilapäiseen asumiseen soveltuvat ratkaisut tuovat opiskelija- asuntokantaan monipuolisuutta.

 Myös perheellisille ja toisen asteen opiskelijoille sopivia kohtuuhintaisia opiskelija- asumisen muotoja on hyvä tarkastella uudesta näkökulmasta.

Kaikki nuoret eivät ole opiskelijoita - nuorisoasumisen edistäminen

 Yhtä lailla opiskelija-asuntojen lisäksi Jyväskylässä on tarvetta kasvattaa nuorille aikuisille suunnattujen kohtuuhintaisten nuorisoasuntojen määrää.

Juurtuminen Jyväskylään

 Hyvät asumiskokemukset edesauttavat juurtumista ja kiinnostusta jäädä asumaan Jyväskylään myös opintojen jälkeen. Asuntokannaltaan monipuoliset alueet tarjoavat mahdollisuuden jatkaa asumista alueella elämäntilanteen muuttuessa.

Valmistumisvaiheessa olevien opiskelijoiden asumistoiveista on tekeillä pro gradu –työ.

OPISKELIJA-ASUMISEN KEHITTÄMINEN

TASA-ARVOISTEN JA MONIPUOLISTEN

ASUMISMAHDOLLISUUKSIEN EDISTÄMINEN

Vetovoimainen

opiskelijakaupunki rakentuu useista osatekijöistä.

Yhteistyö opiskelija- asuntotoimijoiden,

korkeakoulujen ja kaupungin kanssa on keskeisessä

roolissa jatkossakin.

KOAS Heikinsilta

OMAKOTIALUEET

YLLÄPIDETÄÄN

5

TARVETTA VASTAAVA MÄÄRÄ ELI YHTEENSÄ

400

ASEMAKAAVAVARANTOA

KAAVOITETAAN JA TARJOTAAN VUOSITTAIN

70-80

OMAKOTITONTTIA

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

TAVOITTEET:

5

UUDET

OMAKOTITALO-

ALUEET

OMAKOTITALOLUPIEN ALUEELLINEN JAKAUTUMINEN

YHÄ SUUREMPI OSA PIENTALOISTA RAKENNETAAN ASEMAKAAVA-ALUEELLE

179

151 129

164

90 82

121 148 151

122 30

40

37

15

15 20

22

13 17

12 33

13

14 16

9 9

5

6 5

8

0 50 100 150 200 250 300

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Asemakaava-alueille Maaseudun osayleiskaava-alueille Muu maaseutu

 Myönnettyjen pientalolupien määrä laski jonkin verran edellisvuodesta.

2010-luvun pientaloluvista 80 % kohdistui asemakaava-alueelle ja osuus on ollut kasvava. Vuonna 2019 osuus oli 87 %.

OMAKOTITALOLUPIEN KESKITTYMÄT 2015-2019

maaseudun osayleiskaava-alueet asemakaava-alue

pientalolupien keskittymät 2015-2019

Pientalolupien määrä

Kuikan alueellinen suunnittelutarveratkaisu Maaseudun osayleiskaava-alueet

Asemakaava-alue KAAVAN

VUOSI 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

RAKENNUS- PAIKKOJA

JÄLJELLÄ

1 Puuppola-Lintukangas 2007 8 18 7 6 2 3 3 2 5 2 139

2 Kuohu-Vesanka-Ruoke:

länsiosa (pl. Kuohun taajama)

2011 5 2 2 0 1 1 1 0 1 1 112

3 Kuohu-Vesanka-Ruoke:

Vesanka ²⁰¹¹ 10 15 20 7 3 7 12 8 4 2 249

4 Kuohun taajama 2019 0 0 0 2 1 1 0 0 0 0 89

5 Taka-Keljo 1993 1 1 2 0 0 1 2 0 0 2 182

6 Tikkala 2011 2 2 3 0 4 3 3 2 2 2 36

7 Oravasaari 2011 4 2 3 0 2 3 1 1 1 0 45

8 Maatianjärvi

(Raspio-Iloniemi oyk) ²⁰¹⁴ 0 0 0 0 2 1 0 0 0 2 126

9 Leppälahti 2019 0 0 0 2 1 1 0 0 1 1 109

10 Kuikan alueellinen suunnittelutarve- ratkaisu

2019 2 1 1 3 0 1 0 0 0 1

32 41 38 20 16 22 22 13 14 13 1087

MAASEUDUN KAAVOITETUT RAKENNUSPAIKAT

OSAYLEISKAAVOJEN PIENTALOLUPIEN MÄÄRÄ EDELLISVUODEN TASOLLA.

2010-LUVUN SUUNTA OLLUT LASKEVA

3 2 4

5

6 7

8

9 10

ASUINRAKENNUSLUVAT 2010-2019

UUDET PIENTALOALUEET

ALUEELLISESTI MONIPUOLISTA TARJONTAA, KAURAMÄKI KESKEINEN PAINOPISTEALUE

 Jyväskylässä keskimäärin puolet 2010-luvulla rakennetuista pientaloista on rakennettu kaupungin luovuttamille tonteille. Asemakaava-alueilla osuus on suurempi, noin 60 %.

Riittävällä asemakaavoitetulla ja kysyjien tarpeisiin vastaavalla vetovoimaisella tonttitarjonnalla tuetaan yhdyskuntarakenteen hallittua kehitystä.

 Kaupungin pientalotonttivaranto on laskenut ensimmäistä kertaa koko 2010-luvulla alle tavoitteena olevan 400 tontin. Tilanteen myötä ohjelmointiin on lisätty uusia

pientaloalueita. Kaupungin markkinointitavoite on edelleen 70-80 uutta tonttia / vuosi.

Ohjelmoinnin ja kaavahankkeiden etenemisen myötä tavoite todennäköisesti toteutuu lähivuosina.

 Seuraavan kymmenen vuoden aikana yksittäisistä alueista eniten tarjontaa tulee

olemaan Kauramäen suunnalla. Kauramäen kaavoitusta jatketaan pohjoisen suuntaan ja toisaalta myös Ylämyllyjärven suunnasta kohti etelää. Kauramäen tontit ovat olleet kysyttyjä. Vuosina 2019-2020 markkinoinnissa olleille tonteille tuli hakemuksia yli kolminkertainen määrä tarjolla olleiden tonttien määrään nähden.

 Kauramäen lisäksi tontteja on tulossa tarjolle eri puolelta Jyväskylää noin 7 km säteelle kaupungin keskustasta. Lisäksi valmiita, heti rakennettavissa olevia pientalotontteja on eri puolilla Jyväskylää.

Heti rakennettavissa 2020-2024

2025-2030

KymppiR-pientaloalueet 60

Rakentamaan pääsee TIKKAKOSKI

MATINMÄKI

SAVULAHTI

RUOKE YLÄMÄYRÄMÄKI

KAURAMÄKI

TAMMIRINNE

SAMULINNIITTY

HAAPANIEMI HUPELI

TIKKALA

KINKOVUORI

KORPILAHTI

(SIS. MM. KIRKKOLAHDEN)

UUDET PIENTALOALUEET 2020-2030

Markkinoinnissa vuonna 2020:

Kevät: Kauramäki I, Halssila, Äijälänranta, Ruoke

Syksy: Savulahti Yht. 79 tonttia

Markkinoinnissa vuonna 2021 Kauramäki, Savulahti,

Liinalammenranta, Haapaniemi Yht. 69 tonttia

Kirkkolahden tontit haettavissa tarkistetuin hinnoin 1.4.2020 alkaen

* Maaseudun rakennuspaikkoja

KAAVOITETAAN VUOSITTAIN

70 000 k-m

:n

VERRAN UUSIA TONTTEJA

YLLÄPIDETÄÄN

5

TARJOTAAN VUOSITTAIN

20 000 – 25 000 k-m

:n

VERRAN UUSIA KERROSTALO- JA RIVITALOTONTTEJA

KERROS- JA RIVITALOALUEET

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

TAVOITTEET:

6

UUDET KERROS- JA

RIVITALOALUEET

UUDET KERROS- JA RIVITALOKOHTEET

Heti rakennettavissa 2020-2024

2025-2030

Uudet kerros- ja rivitaloalueet Rakentamaan pääsee

PALOKKA

KORTEPOHJA

KESKUSTA KANGAS

KUOKKALA

KELJONKANGAS- KAURAMÄKI

VAAJAKOSKI- JYSKÄ

SÄYNÄTSALO

TIKKAKOSKI

KORPILAHTI

 Uusia rakentamismahdollisuuksia on tulossa kaikkien aluekeskusten vaikutuspiiriin. Suurin osa uusista kerrostalokohteista sijoittuu keskustaan ja Kankaalle. Ohjelmointiin on edelliseen vuoteen nähden noussut uusia kohteita etenkin keskustasta, mikä on Jyväskylän keskustavision 2030 tavoitteiden mukaista. Keskustavisiossa tavoitellaan keskustan väestömäärän kaksinkertaistamista.

 Kerros- ja rivitalo-ohjelmoinnissa on vahva täydennysrakentamispainotus. Jatkossa uusien kaavoituskohteiden priorisoinnissa tullaan

painottamaan uuden linjastosuunnitelman mukaisille korkean palvelutason bussilinjojen varsille sijoittuvia kohteita.

 Asemakaavoituksessa on kysynnän mukaisesti useamman vuoden ajan lisätty rivitalokohteiden kaavoitusta. Kaupungin oma tonttitarjonta onkin tänä ja seuraavana vuonna rivitalopainotteista.

HUHTASUO

k-m²

UUDET KERROS- JA RIVITALOKOHTEET 2020-2030

Tilanne 06/2020