KYMPPI
R2016-ohjelma Kv. 30.5.2016
Ohjelmassa määriteltiin, mitä
täydennysrakentamisella tarkoitetaan Jyväskylässä ja millä keinoin täydennysrakentamista edistetään.
Täydennysrakentamisen ohjauksen keskeiseksi lähtökohdaksi otettiin kestävän liikkumisen periaatteet eli kävelyyn, pyöräilyyn ja hyviin joukkoliikenneyhteyksiin tukeutuva yhdyskuntarakenne.
Nykyisen fyysisen
kaupunkirakenteen sisältä on osoitettavissa alueita, joilla
täydennysrakentamisen edistäminen on erityisen suotavaa.
Täydennysrakentaminen ohjataan entistä vahvemmin keskusten ytimiin sekä yleiskaavan mukaisten keskeisten joukkoliikennekäytävien varsille sekä
täydennysrakentamisen ensisijaiselle vyöhykkeelle.
Täydennysrakentamisen periaatteet
Täydennysrakentamishankkeiden sijoittumista ja ajoitusta priorisoimalla haluamme:
• kehittää erityisesti strategista keskusta-aluetta, alue- ja lähikeskusten ytimiä sekä kaupunkikehitysalustoja.
• ohjata asuntotuotantoa keskeisten joukkoliikennekäytävien välittömään läheisyyteen ja täydennysrakentamisen ensisijaiselle vyöhykkeelle.
• edistää sisällöllisesti monipuolista asuntotuotantoa huomioimalla mm. erilaiset kohderyhmät, asumismuodot ja asuntotyypit.
• edistää korkealuokkaista arkkitehtuuria ja innovatiivisuutta esimerkiksi arkkitehtuurikilpailujen kautta.
• tasapainottaa alueellista asuntotuotantoa sekä edistää jo kaavoitettujen alueiden ja vireillä olevien suunnitelmien toteutumista.
• hyödyntää olemassa olevaa infrastruktuuria ja huomioida täydennysrakentamisen välilliset vaikutukset mm. liikenneverkkoon.
• tasapainottaa päiväkoti- ja koulupalvelujen kysyntää suhteessa tarjontaan.
• panostaa kohteisiin, joilla on erityisen myönteinen vaikutus lähiympäristön viihtyisyyteen sekä säilyttää yhtenäisiä ja eheitä viheralueita.
• edistää kaupungin omaa vapaasti markkinoitavaa tonttitarjontaa.
• edistää yksityisten taloyhtiöiden lisärakentamismahdollisuuksia.
• huomioida kaavoituksen vaikutukset elinkeinoelämään ja tukea hankkeita, joilla on myönteinen vaikutus uusien työpaikkojen sijoittumiseen asumisen yhteyteen. Asumisen sijoittumisen tulee olla linjassa työpaikkarakentamisen tavoitteiden kanssa.
• toimijakohtaisesti arvioida hankkeen realistisuutta ja toimijalla jo hallussa olevan
Keskusten täydentäminen Kaupunkikehitysalustat
Kestävä liikkuminen = kävely, pyöräily ja
joukkoliikenne Monipuolisuus Laadukas arkkitehtuuri
Innovatiivisuus Viihtyisä rakennettu
ympäristö Taloudellisuus Lisärakentaminen
SIJAINTI
SISÄLTÖ
AJOITUS
TOIMIJAT
2
Kymppi
R2017-ohjelma
Kaupunkirakennelautakunta 30.5.2017
ASUMISEN SEUDULLISET ILMIÖT
Asuntomarkkinat ja työssäkäyntialueet eivät noudata kuntarajoja. KymppiR2017-ohjelman teemana olivat asumisen seudulliset ilmiöt. Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Laukaan kuntien yhteistyönä laadittiin seudullinen asumiskatsaus. Katsauksesta nostettiin esille keskeisiä huomioita ja johtopäätöksiä KymppiR-ohjelmaan. Ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi tarjota vuosittain 70-80 uutta omakotitonttia kaupungin maalta aiemman 100 tontin sijaan. Toisaalta rivitalo- ja paritalorakentaminen ovat ilmiöinä kasvaneet, mikä johti erityisesti rivitalokaavoituskohteiden priorisointiin.
Katsausta on laadittu jatkossa säännöllisesti ja sisällöt vaihtelevat eri vuosina. Uusimmat asumiskatsaukset löytyvät nettisivuilta:
https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/projektit-ja-ohjelmat/maankayton-toteutusohjelma-kymppi-r/seudullinen-asumiskatsaus
IKÄÄNTYVÄN VÄESTÖN TARPEIDEN HUOMIOIMINEN
Väestörakenteen muutos ja muuttoliike muokkaavat aluerakennetta ja alueellisia palvelutarpeita. Väestön ikääntymisen vaikutukset tulee jatkossa huomioida yhä painavammin myös maankäytön toteutuksen suunnittelussa. Vuoden 2017 ohjelman toisena erityisteemana olo ikääntyvien asuminen.
Ohjelmassa tavoitteeksi asetettiin varautua 1-2 uuteen senioriasumiskohteeseen / vuosi mikä tarkoittaisi 250-500 uutta senioriasuntoa vuoteen 2025 mennessä.
Ikääntyville sopivien asumisratkaisujen kysynnän kasvaessa tulee luoda mahdollisuuksia palveluiden lähellä oleville uusille seniorikohteille sekä yhteisölliselle senioriasumiselle. Ohjelmassa tunnistettiin erityisesti Vaajakoski ja Itäinen Palokka alueiksi, joissa on patoutunutta seniori-ikäisen väestön muuttopainetta.
Näillä alueilla on siis tarve lisätä ikääntyneiden asumismahdollisuuksia.
KYMPPI
R2018-ohjelma
Kv. 11.6.2018
Ohjelmassa määriteltiin sosiaalisen kestävyyden seurannan mittarit: väestön sosioekonomisen aseman alueellinen jakautuminen ja asuntokannan monipuolisuus.
Tehdyn tarkastelun perusteella väestön sosioekonomiset
ominaisuudet ovat jossain määrin kasaantuneet ja alueelliset erot ovat jonkin verran syventyneet.
Ohjelman osana hyväksyttiin asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden linjaukset sekä maankäytön toteutuksessa, asemakaavoituksessa ja
tontinluovutuksessa käytettävät keinot asuntokannan ja -
Asuinalueiden sosiaalinen kestävyys
Jyväskylä edistää asuinalueiden sosiaalista kestävyyttä
Huolehtimalla riittävästä, alueellisesti monipuolisesta ja houkuttelevasta asuinrakentamisen tonttivarannosta.
Edistämällä kokeiluin sekä suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailuin kestävää asuntorakentamista ja asumista. Keskeisenä kriteerinä on asuntokannan monipuolistuminen sekä sekoittunut rakenne. Kilpailut ja kokeilut voivat kohdistua esimerkiksi asuntojen kokoon, asuntotyyppeihin, erityisasumiseen sekä kohtuuhintaisuuteen ja uusiin rahoitusmalleihin.
Ottamalla käyttöön asunnon keskikokoa tai asuntojen kokojakaumaa koskevia ohjaustapoja ja kannustimia asemakaavoituksessa, tontinluovutuksessa ja maankäyttösopimuksissa. Asuinalueen sosiaalisen kestävyyden tavoitteita käydään läpi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa suunnittelua myös hankkeeseen liittyvien yksityisten toimijoiden kanssa.
Ohjaamalla ARA-rakentamisen ja erityisasumisen sijoittumista niille soveltuville paikoille. ARA-tuettu asuinrakentaminen on keskeinen väline sijoittaa kohtuuhintaista asumista houkutteleville paikoille. Ohjauksessa huomioidaan asumisen eri muodot - erityisryhmien asuminen, vuokra-asuminen ja asumisoikeusasuminen.
Seuraamalla asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tilaa ja asuntomarkkinoita KymppiR-ohjelman yhteydessä ja käynnistämällä tarvittaessa kohdennettuja selvityksiä esimerkiksi erityisryhmien kuten opiskelijoiden asumisesta.
4
KYMPPI
R2019-ohjelma
Kaupunkirakennelautakunta 28.5.2019
Kokemukset Kymppi
R-ohjelman asuntopoliittisesta ohjauksesta
Ohjelmassa jatkettiin asuntopolitiikan teemaa ja kerättiin yhteen kokemuksia KymppiR-ohjelman asuntopoliittisesta ohjauksesta.
Ohjelman lopputuloksena muutettiin tonttimarkkinoinnin tavoitetta kerros- ja rivitalotonteissa kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden edistämiseksi – lähtökohtana on avoin ja kilpailua edistävä tontinluovutus.
• Vapaasti markkinoitavien kerros- ja rivitalotonttien markkinointitavoite on jatkossa 20 000-25 000 kerrosalaneliömetriä vuodessa. Tavoitteella varmistetaan muun muassa Jyväskylän rakennusmarkkinoiden avoimuus uusille toimijoille sekä huolehditaan kaupungin mahdollisuuksista ohjata tasapuolista
asuntotuotantoa. Tavoitteeseen luetaan jatkossa myös kaavoitusvaiheessa vapaasti markkinoitavat tontit.
• Kaupungin luovutuksessa olevien alueiden osalta monikumppanuuskaavat toteutetaan pääsääntöisesti avoimen haun tai suunnittelukilpailujen kautta.
• Laajojen alueiden rakentamiseen haetaan aina useampia toteutuskumppanitahoja (rakennusliikkeitä tai rakennuttajia).
Maapoliittisia keinoja kehitetään asuntopoliittisten tavoitteiden edistämiseksi seuraavien keinojen ja periaatteiden mukaisesti:
• Kehitetään edelleen keinoja kaupungin maanomistuksen ja ohjauksen kehittämiselle isoissa yksityisissä täydennysrakentamishankkeissa esimerkiksi maankäyttösopimusten kautta.
• Määritellään jatkossa tarkemmin tontinluovutuksessa ARA-tuettuun tuotantoon tarjottavat tontit.
• Selvitetään asuinkerrostalojen tontinvuokrausmahdollisuuden laajentamista. Selvittämisen yhteydessä huomioidaan myös mahdollisten muutosten vaikutus kaupungin talouteen. Tontinvuokrausmahdollisuutta on jo kokeiltu osassa kaupungin luovuttamista kerrostalotonteista.
• Maankäyttösopimusmaksujen huojennukset ovat rajatuissa tapauksissa ja määräaikaisina toimiva keino edistää kaupungin tavoitteiden mukaista asuntotuotantoa, kuten nyt on tehty keskustan asumisen osalta. Huojennuksia ei tässä vaiheessa laajenneta.
Lisäksi keskusta-alue tunnistettiin kohteeksi, jossa tarvitaan erityisiä alueellisia linjauksia. Sosiaalisesti kestävää asumista ja asuntokannan monipuolisuutta edistetään asemakaavoilla ohjaamalla asuntojen keskipinta-alaa ja asumisen laatua. Tavoitteena on ohjata asuntojen keskipinta-alaksi vähintään 45 m2.
KYMPPIR2020-ohjelma
Kaupunkirakennelautakunta 8.9.2020
Joukkoliikenne ja asuminen
• Vuonna 2019 hyväksyttiin Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen yhteinen Linkki Tulevaisuuteen 2030 - kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa joukkoliikenteen matkamäärät vuoteen 2030 mennessä.
KymppiR2020-ohjelmassa tarkasteltiin, miten kaavoituksella voidaan tukea tämän tavoitteen toteutumista ja miten Jyväskylän yhdyskuntarakenne on viimeisen kymmenen vuoden aikana kehittynyt joukkoliikenteen edellytysten näkökulmasta.
• Analyysien perusteella on nähtävissä, että
kaupunkirakenne on tiivistynyt. Tavoitteet kaavoituksen ohjaamisesta kestävän liikkumisen vyöhykkeille ovat toteutuneet pääsääntöisesti hyvin.
• Jyväskylän kaupungin yleiskaavan teemakartta 6:
täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen on tähän saakka toiminut keskeisenä asumisen kaavoituskohteiden priorisointia ohjaavana välineenä. Uusien asuinalueiden kaavoituksessa priorisoidaan jatkossa etenkin niitä kohteita, joilta on korkean palvelutason
joukkoliikenneyhteydet (15-20 minuuttia tai vähemmän keskeisinä liikennöintiaikoina). Tämä alue ja siihen liittyvät konkreettiset tavoitteet seurantamittareineen määritellään linjastosuunnitelman valmistuttua.
• Yleiskaavan kartta 6:n (täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen) päivitystarve arvioidaan linjastosuunnitelman valmistuttua
Opiskelija-asumisen kehittäminen
• Osana KymppiR2020-ohjelmaa selvitettiin kokonaiskuva opiskelija-asumisen nykytilanteesta sekä tulevaisuuden kehittämistarpeista. Laadukkaan, riittävän ja kohtuuhintaisen opiskelija- asuntotarjonnan varmistaminen on yksi tapa vahvistaa Jyväskylän kilpailukykyä suhteessa muihin korkeakoulukaupunkeihin.
• Opiskelija-asuntojen rakentamista on syytä edistää, sillä opiskelijan asumiskulut ovat tällöin todennäköisesti pienemmät ja vuokrasuhteet turvatumpia. Uusien opiskelija-asuntokohteiden edistämisessä tulee huomioida pienten asuntojen kysynnän ja tarjonnan kehitys
kokonaisuutena. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen ja opiskelija-asuntojen tarjonnan tasapaino tulee varmistaa seuraamalla tilannetta säännöllisesti.
• Hyvien joukkoliikenne– ja pyöräväyläyhteyksien sekä palvelujen äärellä, kampusten
läheisyydessä olevat sijainnit ovat luontevia paikkoja opiskelija-asumiselle. Keskustan kuten muidenkin alueiden osalta tulee opiskelija-asuntojen sijoittumisessa huomioida alueen väestörakenteen sosiaalinen tasapaino.
• Opiskelija-asumisen kehittämisessä toimijoita kannustetaan asumisen innovaatioihin,
muuntojoustavuuteen, yhteisöllisten ratkaisujen luomiseen sekä arkkitehtonisesti kiinnostavan opiskelija-asuntoperinteen jatkamiseen ja puurakentamiseen.
• Kaupunki suhtautuu myönteisesti esim. muutostöihin, jossa nykyistä asuntokantaa muutetaan nykyisiä tarpeita paremmin vastaavaksi. Opiskelija-asumisessa kannustetaan pitämään yllä myös soluasumisen vaihtoehtoja, sillä ne ovat opiskelijalle usein edullisin vaihtoehto.
Monipuolisella opiskelija-asuntokannalla vastataan paremmin myös erilaisissa elämäntilanteissa olevien opiskelijoiden asumistarpeisiin.
Sosiaalisesti kestävän asumisen ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon varmistaminen maapoliittisilla keinoilla
Merkitykseltään ja/tai kooltaan laajoissa yksityisen maanomistajan alueelle sijoittuvissa asema- kaavoissa ja asemakaavamuutoksiin liittyvissä maankäyttösopimuksissa sovitaan lähtökohtaisesti, että osa maankäyttösopimusmaksusta korvataan kaupungille siirtyvänä rakennusoikeutena, mikäli se kunnallistekniikan investointien puolesta on mahdollista. Korvauksena saatava rakennusoikeus
