Kymppi 2021-ohjelma R

Kymppi ^R 2021-ohjelma

Jyväskylän kaupungin maankäytön ja asumisen toteutusohjelma vuoteen 2031

Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö

10.5.2021

Sisältö

1. Kymppi ^R -ohjelman tavoitteet 2. MAL-tilannekuva

3. Tulevien vuosien MAL-kehittämisen painopisteet 4. Uusien asuinalueiden ohjelmointi

5. Yhteenveto ja päätösesitys

Jyväskylän kaupunkirakennelautakunta hyväksyi ohjelman 18.5.2021

1. Kymppi ^R -ohjelman tavoitteet

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Kymppi ^R -ohjelmaa kehitetään sisällöltään Jyväskylän kaupungin MAL-ohjelmaksi

Nimi säilyy Kymppi ^R -ohjelmana

• Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien ja valtion välillä on saavutettu

neuvottelutulos maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimuksesta.

MAL-sopimuksilla vahvistetaan kaupunkiseudun kuntien keskinäistä sekä seudun ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen

yhteensovittamisessa. Tavoitteena on hyväksyä sopimus kuntien valtuustoissa kesään 2021 mennessä.

• MAL-sopimuksen yksi ankkurikokonaisuus on tiedolla johtamisen

kehittäminen. Kymppi

-ohjelmaa kehitetään sisällöltään Jyväskylän kaupungin MAL-ohjelmaksi, jossa yhteensovitetaan kokonaisvaltaisesti maankäyttöä, asumista ja liikennettä sekä niihin liittyvää ohjelmointityötä ja -

investointitarpeita. Tässä Kymppi

2021-ohjelmassa määritellään tämän yhteensovittamistyön tulevia suuntaviivoja.

• MAL-sopimuksen myötä Kymppi

-ohjelmalla on jatkossa myös rooli MAL- sopimuksen tavoitteita toteuttavana välineenä Jyväskylän kaupungin osalta.

MAL-sopimusten kärkisisältöä ovat:

• yhdyskuntarakenteen kestävyys

• kohtuuhintaisen asumisen edistäminen

• sosiaalisen kestävyyden turvaaminen

• liikennejärjestelmän toimivuuden sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantaminen

Sopimukseen kirjataan yhteiset

yhdyskuntarakenteen, liikennejärjestelmän ja asumisen kehittämistavoitteet sekä osoitetaan kuntien ja valtion yhteisiä resursseja vaativia investointeja esimerkiksi asumiseen tai liikenteeseen.

Lisätietoa Jyväskylän kaupunkiseudun MAL- sopimuksesta:

https://www.jyvaskylanseutu.fi/jyvaskylanseutu /mal

Kymppi ^R -ohjelman nykyiset tavoitteet

Tavoitteet päivitetään seuraavassa Kymppi ^R 2022-ohjelmassa, jonka hyväksyy

kaupunginvaltuusto. Keskeiset tavoitteet säilyvät, liikenne jatkossa mukana tiiviimmin.

• Kymppi

‐ohjelma on Jyväskylän maankäytön

toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle.

Ohjelman keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja ‐kartat perusteluineen.

• Ohjelman tarkoituksena on:

•

Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista

•

Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä

•

Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta eheästä yhdyskuntarakenteesta

•

Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista

•

Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin

varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkojen hallintaa

• Jatkuva ”hallintaprosessi”

• Yleispiirteiset tavoitteet:

•

Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja

ennakoitavissa.

•

Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin ja

asuinympäristön.

•

Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto- ja

virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on mahdollista.

•

Lähipalvelut ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa.

Kymppi

kaavoitusohjelmalle, maanhankinnalle, investointiohjelmille, viherpalveluohjelmalle ja palveluverkkojen muutosten

valmisteluun.

M A L

Miksi maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista tarvitaan?

Keskeisiä kaupunkikehitykseen vaikuttavia ilmiöitä

Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Väestörakenteen muutos

Eriarvoistuminen Julkisen talouden tila Kokonaisvaltainen terveys, hyvinvointi ja turvallisuus Muuttuva työ- ja

vapaa-aika

Palveluistuminen

Monipaikkaisuus Maahanmuutto

Esimerkkejä heijastuksista maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen

Ominaista haasteiden ja mahdollisuuksien linkittyminen kaikkiin kolmeen MAL-teemaan

Kaupunkirakenteen tiivistyminen Elinympäristön laadun varmistaminen Eri alueiden saavutettavuuden varmistaminen

Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen Kustannustehokkaiden toimenpiteiden priorisointi

Omaehtoista aktiivisuutta tukevan kaupunkiympäristön mahdollistaminen

Asumispreferenssien muutoksiin vastaaminen

Asuntomarkkinoiden toimivuus: kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen

Kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaaminen

Segregaation ehkäisy

Eri väestöryhmien asumis- ja liikkumistarpeiden huomioiminen

Muotoilu MAL 2019 Ilmiöt ja skenaariot –raportin (HSL) pohjalta https://www.hsl.fi/sites/default/files/uploads/mal2019_ilmiot_ja_skenaariot_raportti_19122017.pdf

Kymppi ^R -ohjelma MAL-

yhteensovittamisen välineenä

•

Kymppi

-ohjelman tarkoituksena on nostaa esille keskeisiä kaupungin

maankäyttöön, asumiseen ja jatkossa myös liikenteeseen liittyviä ilmiöitä (MAL- tilannekuva), arvioida muutoksen suuntaa ja tarvittaessa reagoida siihen esim.

tavoitteita tai ohjauskeinoja tarkastamalla.

•

MAL-tilannekuvan pohjalta luodaan yleiset, toimintaa ja valintoja ohjaavat pitkäjänteiset tavoitteet sekä konkreettiset mitattavat tavoitteet.

•

Yleisten tavoitteiden lisäksi Kymppi

-ohjelma on sisältänyt tähän saakka esim. kaavoitukseen ja tonttimarkkinointiin liittyviä konkreettisia tavoitteita.

Seuraavissa Kymppi

-ohjelmissa esille nousee myös liikenteelliset tavoitteet.

•

Keskeinen osa Kymppi

-ohjelmaa tulee olemaan jatkossakin uusien asuinalueiden avaamisen aikataulutuksen ohjelmointi. Myös liikennehankkeiden suunnittelun ja toteutuksen ohjelmointia kehitetään tulevina vuosina.

Kymppi^R-ohjelman rinnalla valmistellaan myös TYKKI-ohjelmaeli

työpaikkarakentamisen toteuttamisohjelma. Vuoden 2021 TYKKI-ohjelma löytyy osoitteesta: https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/projektit-ja-ohjelmat/tykki-

tyopaikka-alueiden-maankayton-toteutusohjelma

Seudullinen asumiskatsaus laajenee kattamaan koko MAL-sopimusalueen. Uusi 2021 katsaus: https://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/projektit-ja-ohjelmat/maankayton- toteutusohjelma-kymppi-r/seudullinen-asumiskatsaus

MAL-tilannekuva Tavoitteet

Toimenpiteet Seuranta

Kuva: Helena Kujala

2. MAL-tilannekuva

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Väestökehitys ja -ennuste

Väestönkasvu hidastunut 2010-luvun loppuvuosina

2 010 2 011 2 012 2 013 2 014 2 015 2 016 2 017 2 018 2 019 2 020 1 193 1 246 1 420 1 176 1 122 1 588 1 482 1 338 1 117 1 095 1 020 0

200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800

Jyväskylän väestönlisäys / vuosi 2010-2020

•

Viime vuosina Jyväskylän väestönkasvu on ollut pienempää verrattuna 2010-luvun keskimääräiseen vuotuiseen

väestönkasvuun.

•

Kaikista kunnista Jyväskylä sai tästä huolimatta 7:nneksi eniten väestönlisäystä vuonna 2020.

Jyväskylän väkiluku 2020: 143 420

Kaupungin väestöarvio vuoteen 2040 2025:

149 000

2030:

154 000

2035:

156 000

2040:

157 000

1 000 as / vuosi Kasvua n. 1 116 as

/ vuosi 400 as

/ vuosi 200 as

/ vuosi

•

Väestönkasvun arvioidaan hidastuvan nykyisellä trendillä etenkin 2030-luvulla. Tähän vaikuttavat seuraavat tekijät:

1. Väestön ikääntymisestä johtuen kuolleisuus kasvaa. Kuolleiden määrä ylittää syntyvien määrän, sillä syntyvyyden arvioidaan jatkossakin olevan matala.

2. Jyväskylän kasvu on perustunut vahvasti muuttovoittoihin nuorista 15-24- vuotiaista. Syntyvyys on ollut viime vuodet matalalla tasolla koko maassa.

Jyväskylän muuttovoittojen määrän ennakoidaan jatkossa pienevän, koska nuorten aikuisten ikäluokka ja sitä kautta muuttoaltteimman väestön määrä pienenee koko maassa 2030-luvulla.

•

Kaupungin väestönarvion pohjana toimii Tilastokeskuksen vuonna 2019 julkaisema väestöennuste. Väestöarvio noudattelee

pääpiirteittäin Tilastokeskuksen väestöennustetta, mutta on hiukan

tavoitteellisempi kokonaisväestömäärän kasvussa.

4 keskeistä asunto- rakentamisessa

näkyvää ilmiötä 2010-luvulla

1. Väestörakenteen muutoksesta johtuen pienten asuntokuntien määrä on kasvanut. Erityisesti yksinasuvien määrä on kasvanut.

2. Rakentaminen on painottunut vahvasti

kerrostalorakentamiseen. Yli 80 % 2010-luvun asuntotuotannosta on sijoittunut kerrostaloihin.

3. Asuntotuotanto on painottunut pieniin asuntoihin.

2010-luvun uusista asunnoista 65 % on ollut yksiöitä tai kaksioita. Koronapandemian myötä on ollut nähtävissä merkkejä isompien asuntojen kysynnän kasvusta erityisesti pien- ja rivitalojen osalta.

4. Omistusasumisen ja ARA-tuettujen asuntojen osuus on kaventunut. Vapaarahoitteisten vuokra- asuntojen osuus on kasvanut. Tämä johtuu sijoittajavetoisen vuokra-asuntotuotannon kasvusta ja aravarajoituksesta vapautuneiden asuntojen määrän kasvusta.

0 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 40000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Asuntokuntien määrä koon mukaan 2010-2019

1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 henkilöä +

25%

23%

13%

12%

60%

63%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2010 2019

Asuntokannan muutos talotyypin mukaan 2010-2019

Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus

+ 1 336 + 969 + 10 733

17%

19%

36%

35%

22%

22%

25%

24%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2010 2019

Asuntokannan muutos huoneistokoon mukaan 2010-2019

1 h 2 h 3 h 4 h + Tuntematon

+ 4 523 + 4 205 + 2 401 + 2 212

Tiedot: Tilastokeskus

50%

45%

22%

15%

18%

28%

3%

3%

7%

8%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2010 2019

Asuntokannan hallintamuotojakauman muutos 2010-2019

Omistus

Arava- tai korkotukivuokra-asunto Muu vuokra-asunto

Asumisoikeusasunto

Muu tai tuntematon hallintaperuste

+ 2 738 - 2 688 + 10 695+ 845 + 1 535

Vuonna 2020 asuntotuotanto laski vuosien 2018-2019 huipusta. Määrä edelleen pitkän aikavälin keskiarvon yläpuolella.

1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Kerrostalot 607 912 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 908 1132 1399 1705 1662 1387 Rivitalot 317 542 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 92 64 132 108 104 107 Omakotitalot 300 338 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201 141 142 155 188 215 196

0 500 1000 1500 2000 2500

Tiedot: Jyväskylän kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri

• Vuonna 2020 asuntoja valmistui yhteensä 1 691, joista 82 % kerrostaloasuntoja. Yksiöiden ja kaksioiden osuus kerrostalotuotannossa oli edelleen korkea (78 %).

• Vuonna 2020 rakennuslupia myönnettiin yhteensä 1 193 uudelle asunnolle. Lasku on merkittävä vuoteen 2019 nähden, jolloin myönnettiin lupia yhteensä 1 915 asunnolle. Eniten laski kerrostaloasuntojen määrä. Omakotiasuntojen määrä luvissa taas nousi hieman.

Valmistuneet asunnot 2020

1 - 9 10 - 24 25 - 50 51 - 75 76 - 126

yleiskaavan keskeinen joukkoliikennekäytävä

V1: ensisijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke V2: toissijainen rakentamisen kohdentamisvyöhyke

Tiedot: Jyväskylän kaupungin rakennus- ja huoneistorekisteri

Asuntotuotannossa jatkui vahva täydennys-

rakentamisen painotus

•

Jyväskylän kaupungin yleiskaavan (kv 2014) yhtenä

keskeisenä tavoitteena on ollut ohjata uusi asutus alueille, jotka ovat joukkoliikenteellisesti hyvin saavutettavissa.

Yleiskaavan kartta 6:ssa on määritelty vyöhykkeet, joille täydennys- ja uudisrakentaminen on erityisen suotavaa.

VUONNA 2020 valmistuneista asunnoista V1- tai V2-vyöhykkeelle sijoittui:

kerros- ja rivitalo-asunnoista 88 %

kaikista valmistuneista asunnoista 85 % 85 % Jyväskyläläisistä asui

vuonna 2020 V1- tai

V2-vyöhykkeellä

Täydennysrakentamisen merkitys näkyy myös

alueellisessa

väestönkehityksessä

Suurin kasvu kohdistunut Kantakaupunkiin

2010 2020 2030 Muutos

2010-2020 Muutos 2020-2030

Kantakaupunki 25 236 30 687 36 400 5 451 5 713

Kypärämäki-Kortepohja 10 537 12 091 12 150 1 554 59

Lohikoski-Seppälänkangas 4 647 4 742 4 700 95 -42

Huhtasuo 8 691 9 327 9 900 636 573

Kuokkala 16 909 18 025 18 850 1 116 825

Keltinmäki-Myllyjärvi 7 513 6 887 6 850 -626 -37

Keljo 5 550 7 189 8 400 1 639 1 211

Halssila 5 479 6 123 6 000 644 -123

Säynätsalo 3 357 3 320 3 250 -37 -70

Tikkakoski-Nyrölä 5 458 5 178 5 150 -280 -28

Palokka-Puuppola 14 515 16 599 18 100 2 084 1 501

Vaajakoski-Jyskä 14 595 14 953 15 900 358 947

Kuohu-Vesanka 2 136 2 394 2 600 258 206

Korpilahti 5 023 4 752 4 750 -271 -2

Ei tietoa 1 170 1 153 1 000 -17 -153

Yhteensä 130 816 143 420 154 000 12 604 10 580

•

Väestönkasvun ennakoidaan myös jatkossa painottuvan yhä vahvemmin Kantakaupungin alueelle. Kankaan osuuden Kantakaupungin väestönkasvusta arvioidaan olevan noin puolet. Myös keskustan väestömäärä kasvaa, mikä edistää Jyväskylän keskustavision tavoitteita.

•

Myös Palokassa kasvun ennakoidaan jatkuvan. Alueen sisäisesti painopiste on Läntisen Palokan puolella.

•

Eteläisellä suunnalla kasvu painottuu jatkossa Kauramäen suuntaan.

•

Myös Vaajakoskella ennakoidaan kasvua etenkin Vaajakosken keskustan täydennysrakentamisen myötä.

Väestömäärän kehitys vuosina 2010-2020 ja

ennuste vuoteen 2030

Jyväskylässä autoistumiskehitys on pysähtynyt ja jalankulun ja

pyöräilyn kulkutapaosuus on kääntynyt nousuun.

•

Tiiviissä kaupunkiympäristössä edellytykset liikkua kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä ovat hyvät. Odotuksena on, että kulkutapajakauma kääntyy asteittain henkilöautoilusta kohti kestäviä liikkumismuotoja. Tuore henkilöliikennetutkimus osoittaa, että

Jyväskylässä näin on tapahtunut.

•

Tulosten perusteella näyttää siltä, että kaupunkirakenteen

tiivistyminen on ensisijaisesti näkynyt kävelyn ja pyöräilyn kasvuna joukkoliikenteen sijaan. Kävelyn ja pyöräilyn osuus muuhun seutuun nähden on selvästi suurempi etenkin Jyväskylän keskustan alueella ja korkeimman palvelutason joukkoliikennealueella, joissa

väestömääräkin on kasvanut.

•

Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on pysynyt lähes samana, vaikka joukkoliikenteen matkamäärät ovat kasvaneet. Lyhyillä matkoilla kävely ja pyöräily on houkutteleva liikkumismuoto. Pidemmillä matkoilla liikkuminen on edelleen pitkälti henkilöautopohjaista, vaikka joukkoliikenteen käyttäminen olisikin mahdollista.

Jyväskylän seudun henkilöliikennetutkimus 2019

Matkojen kulkumuotojakauma Jyväskylässä ja muutos vuoteen 2009

23 %

kävely

+ 3 %

16 %

pyöräily

+ 3 %

5 %

bussi

+1 %

54 %

henkilö- auto

- 7 %

Kestävien kulkutapojen osuus yhteensä: 45 %

Muutos vuoteen 2009: 8 %-yksikköä

Kestävien kulkutapojen osuudet:

• Keskustan sisäisistä matkoista:

76 %

• Korkeimman palvelutason

joukkoliikenne-alueen sisäisistä matkoista:

57 % Legend

strateginen_keskusta_alue Export_Output

Legend

strateginen_keskusta_alue Export_Output

Kaavoituksen ja tonttimarkkinoinnin tavoitteiden toteutuminen 2020

Tontteja tarjolla tavoitteiden mukaisesti. Omakotitonttien varanto on pienentynyt.

OMAKOTIALUEET

YLLÄPIDETÄÄN

5

TARVETTA VASTAAVA MÄÄRÄ ELI YHTEENSÄ

400

ASEMAKAAVAVARANTO KAUPUNGIN MAALLA

Ei toteutunut: Tonttivaranto oli vuoden 2020 lopussa yhteensä 344. Heti rakennettavissa olevia tontteja oli vuoden lopussa yhteensä 110.

Omakotitonttien ohjelmointiin on lisätty uusia kohteita. Määrän sijaan huomiota kiinnitetään erityisesti sijaintiin.

KAAVOITETAAN JA TARJOTAAN VUOSITTAIN

70-80

OMAKOTITONTTIA KAUPUNGIN MAALTA

Toteutui osittain: Lainvoiman sai 47 omakotitonttia.

Tonttimarkkinoinnin tavoite kuitenkin toteutui ja uutena markkinoinnissa oli yhteensä 73 omakotitonttia.

KERROS- JA RIVITALOALUEET

KAAVOITETAAN VUOSITTAIN

70 000 k-m

:n

VERRAN UUSIA TONTTEJA

Toteutui: lainvoiman sai yhteensä 103 710 k-m².

Myös vuosien 2016-2020 keskiarvo 83 700 k-m² / vuosi ylittää aikavälin keskimääräisen vuositavoitteen.

TARJOTAAN VUOSITTAIN

20 000 – 25 000 k-m

:n

VERRAN UUSIA KERROSTALO- JA RIVITALOTONTTEJA

KAUPUNGIN MAALTA

Toteutui: uutena markkinointiin Tuli yhteensä 27 381 k-m²edestä tontteja.

YLLÄPIDETÄÄN

5

Toteutui: kaavavarantoa kerros- ja rivitalo- rakentamiselle oli yhteensä 412 000 k-m²mikä vastaa lähes kuuden vuoden varantoa.

Pientalorakentamisen tilannekuva

Jyväskylän osuus MAL-ydinseudun pientalorakentamisesta lähes 2/3. Yhä suurempi osa pientaloista rakennetaan asemakaava-alueelle

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Jyväskylä 268 241 187 195 111 117 144 155 175 136 172

Laukaa 72 89 81 43 50 48 40 44 36 41 35

Muurame 53 39 40 32 40 48 55 37 33 40 36

Seutu yhteensä 393 369 308 270 201 213 239 236 244 217 243 0

50 100 150 200 250 300 350 400 450

Myönnetyt pientaloluvat Jyväskylä, Laukaa, Muurame

2010-2020

Vuosina 2010-2020

myönnetyistä pientaloluvista

Jyväskylässä:

80 %

Asemakaava- alueille 13 %

Maaseudun osayleiskaava-

alueille

7 %

Muu maaseutu

• Pientalorakentamisessa kasvavana trendinä on näkynyt paritalorakentaminen. Vuonna 2020 luvan saaneiden pientalojen asunnoista Jyväskylässä jopa kolmasosa oli paritaloissa.

• Maaseudun rakentamisesta suurin osa kohdistuu osa- yleiskaava-alueille, etenkin Puuppolan ja Vesangan alueille.

74% 74% 72% 84% 79% 74% 82% 89% 87% 86% 86%

12% 20% 21% 8% 13% 18% 15% 8% 10% 8% 8%

14% 6% 8% 8% 8% 8% 3% 4% 3% 6% 6%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Myönnettyjen pientalolupien alueellinen jakautuminen Jyväskylässä: 2010-2020

Asemakaava-alueille Maaseudun osayleiskaava-alueille Muu maaseutu

Hyvien joukko-

liikenneyhteyksien varsilla ja palvelujen läheisyydessä olevilla omakotitonteilla suurin suosio

•

Suurin osa uusista pientaloista rakennetaan Jyväskylässä kaupungin luovuttamille

tonteille.

•

Tonttien kysyntä on vaihdellut paljon

sijainnin mukaan. Esimerkiksi syksyn 2020 ja kevään 2021 tonttihauissa Savulahden tonteille tuli ennätysmäärä hakemuksia.

Myös Kauramäen suunta on kiinnostanut rakentajia.

→

Tonttitarjonnassa määrän sijaan yhä enemmän huomiota tulee kiinnittää tonttien sijaintiin.

Vuosina 2015-2020 markkinoidut omakotitontit ja hakemusten määrä / tontti

Matinmäki 0,5

Mannisenmäki 3,7 Tuhkurinmäki 0,3

Savulahti 5,5

Haukkala 1,4 Ruoke 0,2

Vääräjärvi 0,9 Halssila 4,3

Hupeli 0,2

Haapaniemi 0,5 Kauramäki 3,4

Sääksvuori 3,2

Kouluranta 1,8 Kirkkolahti 0,2

Kestävän liikkumisen vyöhykkeet

V2 V1 Tontteja

!

( 3

!( ^4-7

!

(

!

(

!

(

! (

! (

! (

! (

! (

vyöhykkeet V2 V1 Tontteja

!

( 3

!( ^4-7

! (

!

(

!

(

! (

! (

! (

!

(

! (

Asuinympäristö on Jyväskylän keskeinen

pitovoimatekijä Jyväskylän yliopisto-opiskelijat arvostavat Jyväskylässä erityisesti kompaktia kaupunkirakennetta, lyhyitä etäisyyksiä ja luonnonläheisyyttä

• Jyväskylän kasvu perustuu suurelta osin 15-24-vuotiaista saatuihin muuttovoittoihin. Vastaavasti muuttotappio on suurinta 25-34- vuotiaiden ikäryhmässä, jossa on runsaasti korkeakouluista

vastavalmistuneita. Edellisessä Kymppi^R2020-ohjelmassa toisena erityisteemana oli opiskelija-

asumisen kehittäminen Jyväskylässä

• Jyväskylän pitovoimaa yliopisto- opiskelijoiden keskuudessa asuntopolitiikan näkökulmasta on selvitetty tuoreessa pro gradu – tutkielmassa (Joonas Haggrén).

• Tutkimusta varten kerättiin

kyselyaineisto Jyväskylän yliopiston opiskelijoilta keväällä 2020.

Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli selvittää, millaisia eroja

asumistoiveissa on sen mukaan, kuinka todennäköisenä opiskelija piti Jyväskylään jäämistä opintojen jälkeen.

Vain noin 1/3 vastaajista arvioi asuvansa Jyväskylässä viiden

vuoden päästä todennäköisesti tai erittäin todennäköisesti

• Vastaajista 81 % piti työtilannetta Jyväskylässä keskeisenä syynä minkä takia eivät usko asuvansa Jyväskylässä myöhemmin.

• Vain harva koki, että Jyväskylä ei tarjoa toiveita vastaavia

asumismahdollisuuksia.

Jyväskylään todennäköisesti jäävien arvostuksissa painottui

rauhallinen asuminen keskustan ulkopuolella sekä tilava ja laadukas asuminen.

Esim. omakotitaloasuminen näyttäytyi heille huomattavasti kiinnostavampana vaihtoehtona

kuin todennäköisesti poismuuttaville

Keskustamaista asumista arvostavat hakeutuvat

todennäköisesti muihin kaupunkeihin

opiskelujen jälkeen.

Omistusasuminen nähdään tavoitetilana.

Asumisoikeusasunnot nousivat esille kiinnostavana vaihtoehtona vuokra-

asumiselle matkalla kohti omistusasuntoa.

Keskeiset kriteerit tulevan asunnon valinnassa:

asunto, jossa ei ole välittömiä remonttitarpeita

ja viikoittain käytettävät palvelut pyörämatkan

päässä

Lähiöasuminen vaikeassa asemassa, sillä asumisympäristö ja asuntokanta eivät

kohtaa asumistoiveita.

Vuokra- ja omistusasuntomarkkinoilla nähtävissä hintojen eriytymistä

• Asuntojen välisiä hintaeroja selittävät useat eri tekijät riippuen mm. asunnon ominaisuuksista.

Oleellinen tekijä on myös sijainti.

• Ero uusien kerrostaloasuntojen neliöhinnoissa on Jyväskylä 1 ja 2 alueiden välillä pysynyt viime vuodet suhteellisen vakaana.

• Vanhojen kerrostaloasuntojen osalta suunta on ollut erilainen eri alueilla. Jyväskylä 1 alueella neliöhintojen kehitys on ollut nousujohteista.

Jyväskylä 2 alueella neliöhinnat ovat sen sijaan hieman laskeneet.

• Myös vuokra-asuntomarkkinoilla

keskineliövuokrat ovat nousseet etenkin vapaarahoitteisten asuntojen osalta Jyväskylä 1 alueella. Myös ARA-vuokrien ero on

kasvanut hieman Jyväskylä 1 ja 2 alueiden välillä.

→ ARA-tuetun asuntokannan kehittämisen tavoitteiden muodostaminen seuraavassa Kymppi^R2022-ohjelmassa.

0 1000 2000 3000 4000 5000

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Uusien kerrostalokaksioiden neliöhintojen kehitys 2015-2020

Jyväskylä 1 Jyväskylä 2

0 500 1000 1500 2000 2500 3000

2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020*

Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhintojen kehitys 2006-2020

Jyväskylä 1: vanhat kerrostalot Jyväskylä 2: vanhat kerrostalot

Jyväskylä 1

Jyväskylä 2

10,00 11,00 12,00 13,00 14,00 15,00 16,00

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Keskineliövuokrien kehitys 2015-2020

Jyväskylä 1 Vapaarahoitteinen Jyväskylä 1 ARA

Jyväskylä 2 Vapaarahoitteinen Jyväskylä 2 ARA

Tiedot: Tilastokeskus

Yhteenveto MAL-tilannekuvasta

•

Asuntotuotanto painottui 2010-luvulla pieniin kerrostaloasuntoihin.

Koronapandemian myötä on nähtävissä merkkejä isompien asuntojen kysynnän kasvusta erityisesti pien- ja rivitalojen osalta. Pidempiaikaiset muutokset asumisen preferensseissä ovat kuitenkin vaikeasti ennakoitavissa.

• Pienten asuntokuntien määrän kasvu on pysyvä trendi. Etenkin yksinasuvien asumispreferenssit ja pienten asuntojen laatukysymykset nousevat jatkossa yhä keskeisemmiksi.

• Myös omakotitonteille arvioidaan riittävän kysyntää jatkossa. Viime vuosien tonttimarkkinointi on osoittanut, että sijainti ja saavutettavuus on entistäkin keskeisempi kriteeri kaavoituksessa.

•

Täydennysrakentaminen on myötävaikuttanut kulkutapaosuuden muutokseen.

Kävelyn ja pyöräilyn osuus on ollut kasvava. Joukkoliikenteen kulkutapaosuus on toisaalta säilynyt ennallaan. Pidemmillä matkoilla liikkuminen on edelleen pitkälti henkilöautopohjaista, vaikka joukkoliikenteen käyttäminen olisikin mahdollista.

• Joukkoliikenteen kulkutapaosuuden kasvattamisessa yksi keskeinen keino on maankäytön ja

väestönkasvun ohjaaminen alueille, jossa vuorotiheys mahdollistaa aikatauluvapaan matkustamisen.

Kaavoituksen ja asumisen ohjausta suhteessa joukkoliikenteeseen tullaan tarkentamaan uuden linjastosuunnitelman valmistuttua.

•

Asuntojen hinnoissa näkyy eriytymistä sekä omistus- että vuokra-

asuntomarkkinoilla. Ilmiö kytkeytyy myös asuinalueiden sosiaalisen eheyden varmistamiseen ja tavoitteeseen kaikkien asuinalueiden kiinnostavuuden ja vetovoimaisuuden kehittämisestä.

Kuva: Helena Kujala

3. MAL-kehittämisen painopisteet

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

MAL-kehittämisen painopisteet

KYMPPI ^R -ohjelmien erityisteemat 2016-2024

2016 Täydennys- rakentamisen

periaatteet 2017

Ikääntyvien asuminen,

asumisen seudulliset ilmiöt

2018 Asuinalueiden

sosiaalinen kestävyys ja asuntopolitiikka

2019 Kokemukset ja

tarkennukset asuntopolitiikan

keinoista

2020 Opiskelija-

asumisen kehittäminen Jyväskylässä

2021 Opiskelijoiden valmistumisen

jälkeiset asumistoiveet

Asuinalueiden2022 sosiaalisen kestävyyden tila, ARA-asuntokannan kehittämisen suunta

2023-24 Jyväskylän asumisvision

päivitys 2021

Maapolitiikan periaatteiden

päivitys

2020 Linkki Tulevaisuuteen

2030 – joukkoliikenteen

kehittämis- ohjelman ja

asumisen yhteensovittaminen

2021-22

Uuden linjastosuunnitelman, kaavoituksen ja asumisen tavoitteiden yhteen-

sovittaminen

2021 →

Liikenteen toimenpiteiden ohjelmoinnin kehittäminen

• Kymppi^R-ohjelmissa on vuosien mittaan käsitelty erilaisia teemoja sen mukaan, mitkä asiat ovat edellyttäneet tarkempia selvityksiä tai linjauksia.

Yhteenveto edellisten ohjelmien keskeisistä johtopäätöksistä ja edelleen voimassa olevista linjauksista löytyy osoitteesta:

http://www2.jkl.fi/kaavakartat/kymppir2021/KymppiR_liite_ohjelmien_linjaukset.pdf

• Erityisteemojen kärki on ollut tähän saakka erityisesti asumiseen liittyvissä kysymyksissä. Jatkossa myös liikenne on vahvemmin esillä erityisteemojenkin osalta.

ARA-tuetun asuntokannan kehittämisen suunta

• Vuokra-asuntomarkkinoilla ARA-tuettujen asuntojen määrä on laskenut ja vastaavasti vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on nousussa.

• Pienituloisten käytettävissä olevista tuloista huomattava osa menee asumiseen. Osuus kasvanut viime vuosina (Tilastokeskus 2018). Kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamisella ja sijoittumisella on keskeinen merkitys mm. työvoiman saatavuuden, hyvinvointierojen kaventajana sekä segregaation ehkäisijänä.

→Selvitys vuoden 2022 aikana ARA-tuetun asuntotuotannon kasvattamisen edellytyksistä ja tarkoituksenmukaisuudesta. Selvityksessä

otetaan huomioon asuntomarkkinatilanne, ARA- tuotannon vaikuttavuus sekä asuinalueiden tasapainoinen kehitys.

Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tila

• Osana Kymppi^R2018-ohjelmaa laadittiin selvitys eri asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden

nykytilanteesta ja muutoksesta Jyväskylässä. Ohjelmassa linjattiin, että jatkossa asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden toteutumista seurataan kerran

valtuustokaudessa.

• Asuinalueiden sosiaalisella kestävyydellä viitataan siihen, etteivät asuinalueet eriydy liiallisesti toisistaan ja etteivät hyvä- ja huono-osaisuus leimallisesti keskity tietyille alueille.

→ Selvityksen päivittäminen vuonna 2022.

Asumisen kehittämisen painopisteet

Jyväskylän asumisvision päivitys

• Vuonna 2014 valmistuneessa Jyväskylän asumisvisio 2025:ssa luotiin suuntaviivat Jyväskylän asumisen kehittämiselle

tulevaisuudessa.

→ Asumisvision tavoitteiden

toteutumisen arviointi ja päivittäminen vuosien 2023-24 aikana.

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Liikenne osaksi Kymppi ^R - ohjelmaa. Lähtökohtia

• Liikenteen integroimisella tiiviimmäksi osaksi Kymppi

-ohjelmaa tavoitellaan:

•

kokonaisuuden hallintaa. Kyse on pitkän aikajänteen strategisesta suunnittelusta sekä yksittäisten liikennehankkeiden ohjelmoinnista osana kokonaisuutta.

•

sektorirajat ylittävän yhteistyön syventämistä ja jatkuvuutta yhteisen

kokonaiskuvan ja tavoitetilan luomiseksi. Tavoitteena rullaava yhteensovittaminen.

•

vaikutusten arvioinnin kehittämistä. Maankäytön toteuttamisen ohjelmoinnin liikenteelliset vaikutukset tuodaan esille aiempaa näkyvämmin ja tunnistetaan esim. uusien asuinalueiden avaamisen liikenteelliset reunaehdot.

•

liikennepoliittisten tavoitteiden edistämistä osana maankäytön ja asumisen suunnittelua. Keskeisenä lähtökohtana on, että maankäytölliset ratkaisut parantavat kuntalaisten mahdollisuuksia valita kestävämpiä liikkumismuotoja.

•

kustannusten ajoitusten ennakoitavuuden parantamista sekä hallittavuutta

• Prosessia kehitetään tulevina vuosina osissa. Kyse on myös tiedolla johtamisesta, mikä edellyttää panostuksia myös tarvittavan

tietopohjan keräämiseen ja ylläpitämiseen.

Esimerkkejä maankäytön, asumisen ja liikenteen konkreettisista yhteensovittamistarpeista

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Kymppi

2021-ohjelmassa on avattu uusien omakotitaloalueiden avaamiseen liittyviä liikenteellisiä kehittämistarpeita ja reunaehtoja

Kuva: Jyväskylän seudun joukkoliikenne / Linkki

Uuden linjastosuunnitelman ja

kaavoituksen ja asumisen tavoitteiden

yhteensovittaminen Kymppi

2022-

ohjelmassa

Uuden linjastosuunnitelman ja kaavoituksen

yhteensovittaminen

• Vuonna 2019 hyväksyttiin Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen yhteinen Linkki Tulevaisuuteen 2030 –joukkoliikenteen kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on kaksinkertaistaa joukkoliikenteen matkamäärät vuoteen 2030 mennessä.

Kymppi^R2020-ohjelmassatarkasteltiin miten kaavoituksella voidaan tukea tämän tavoitteen toteutumista

• Parhaillaan käynnissä on linjastosuunnittelutyö. Työn on tarkoitus valmistua kevään 2021 aikana ja uusi linjasto ottaa käyttöön vuosina 2023-24.

• Suunnitelman pohjana on nykyinen linjasto, jonka parhaat ominaisuudet halutaan säilyttää ja edelleen kehittää niitä. Linjastouudistuksella pyritään parantamaan matkustamisen sujuvuutta ja muodostamaan tiheimmän asutuksen ja

rakentamisen alueille aikatauluvapaita vyöhykkeitä lyhyine vuoroväleineen.

Vastaavasti kaavoituksessa priorisoidaan jatkossa etenkin näille vyöhykkeille sijoittuvia kohteita.

• Tämä alue ja siihen liittyvät konkreettiset tavoitteet seurantamittareineen määritellään seuraavassa Kymppi^R-ohjelmassa, kun linjastosuunnitelma on hyväksytty. Joukkoliikennenäkökulma on mukana myös ARA-tuetun

asuntokannan kehittämisen tavoitteita muodostettaessa.

• Kymppi^R-ohjelman alueita on peilattu vastavuoroisesti erilaisiin

linjastovaihtoehtoihin. Kokonaisuudessaan uudet asuinalueet sijoittuvat hyvin potentiaalisimpiin runkolinjoihin nähden.

4. Uusien asuinalueiden ohjelmointi

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Uudet pientaloalueet

• Tonttitarjontaa on kaikkien

aluekeskusten piirissä. Huomattava osa tonteista on 7 km säteellä kaupungin keskustasta. Näistä osa on heti rakennettavissa.

• Yksittäisistä alueista uutta tarjontaa tulee eniten Kauramäkeen.

Kauramäen kaavoitusta jatketaan pohjoisen suuntaan ja toisaalta myös Ylämyllyjärven suunnasta kohti etelää.

• Uusien pientaloalueiden avaamiseen liittyy myös liikenteellisiä kynnys- kustannuksia (Palokanorren parannus ja Kauramäen

kokoojakatu). Näistä kaupungin osuus on arviolta 10 milj. €

MATINMÄKI Jokin seuraavista

2026-2031 LINTUKANGAS / HAUKKAMÄKI /

SAVULAHTI III Palonorren parannus edellytyksenä alueen liikenteen sujuvuudelle.

Kustannusarvio 12,9 milj. € (osa ELY)

RUOKE

YLÄMÄYRÄMÄKI

KAURAMÄKI

TAMMIRINNE

HAAPANIEMI Kolme eri aluetta PUPUHUHDAN KESKUSKORTTELI TUNNELINMÄKI

TIKKALA

KIRKKOLAHTI

KINKOVUORI HUPELI

Sum of Fields

34

HETI_RAK _2020_24 _2025_30

Heti rakennettavissa 2021-2026

2026-2030 Kauramäen kokoojakadun toteuttaminen osittain etupainotteisesti

tontinluovutuksen aikatauluun nähden alueen joukkoliikenteellisen saavuttavuuden mahdollistamiseksi. Kustannusarvio 5 milj. €.

SAVULAHTI II

LEHTISAAREN PESULA KORPILAHTI

KOTAMÄKI TIKKAKOSKI

Uudet pientaloalueet

● markkinointiajankohta

● rakentamaan pääsee

• Tavoitteena on vuosittain tarjota 70-80 uutta omakotitonttia

kaupungin maalta.

• Vuoden 2021 tonttimarkki- noinnissa jäädään hieman alle tavoitteen. Markkinoinnissa on yhteensä 65 tonttia.

• Osasta vuosina 2022-2025 markkinoitavilta alueilta

puuttuvat vielä mitoitustiedot, mutta todennäköisesti

markkinointitavoite saavutetaan, mikäli kaavat etenevät

suunnitellusti.

(infra valmis) heti uudet

raken. tontit kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy kevät syksy

PALOKKA Savulahti II 23 23 ●

Matinmäki 8 41 ● ●

Savulahti III 1-2 alueen

Lintukangas käynnistyminen

Haukkamäki 2026-2031

TIKKAKOSKI Korvenkuja 1

Liinalammenranta * 9 9 ●

Tunnelinmäki 5 52 ● 34 →

HUHTASUO Vääräjärvi, Pysäkkivuori 6

Pupuhuhdan keskuskortteli 4 4 ●

HALSSILA - Kaunisharju 1

VAAJAKOSKI- Halssila 1 1 ●

JYSKÄ Haapaniemi 16 16 ●

Tammirinne 55 31 ● 24 ●

Haapaniemen puukortteli 15 ●

Haapaniemi: Ristonmäki 25 25

Hupeli (osittainen kaavamuutos) 2 →

RUOKE Vesanka 1

Ruoke 19

KELTINMÄKI - Ylämäyrämäki 6

MYLLYJÄRVI - Ylämäyrämäen kaavamuutos ? ● ●

Ylämyllyjärvi 50 ● 25

KAURAMÄKI Kauramäki I 31 21 ●

Kauramäki II + III ? ● ● ● ● ● →

SÄYNÄTSALO Kinkovuori 16

Lehtisaaren pesula 2 2 ●

KORPILAHTI Kirkkolahti 12

Kotamäki, Kirkonmäki, Mäntykangas 14

Saakoski 2

Tikkala 5

Yhteensä 98 324

2021 2022 2023 2024 2025

Markkinoinnissa / vuosi 65 67 59 49 50

● Savulahti II ● Matinmäki ● Tammirinne ● Matinmäki ● Ristonmäki

● Pupuhuhdan keskuskortteli ● Tammirinne ● Tunnelinmäki ● Ylämyllyjärvi ● Ylämyllyjärvi ● Halssila ● Kauramäki I ● Haapaniemen ● Kauramäki II ● Kauramäki II ● Haapanemi ● Liinalammenranta puukortteli

● Kauramäki I ● Ylämäyrämäki ● Lehtisaaren pesula

● Kauramäki II / Ylämäyrämäki

15

17 24

2026-2031

18

2023 2024 2025

2021 2022

}

● 10

25

Punaisella merkityillä alueilla tarkka mitoitus ei vielä tiedossa.

* Liinalammenrannan kaavoituksen jatko selvitettävä (mm. melumääräys)

Uudet kerros- ja rivitaloalueet

• Kerros- ja rivitalo-ohjelmoinnissa on vahva täydennysrakentamispainotus.

Uusia rakentamismahdollisuuksia on tulossa kaikkien aluekeskusten

vaikutuspiiriin. Suurin osa uusista kerrostalokohteista sijoittuu keskustaan ja sen lähistölle sekä Kankaalle.

• Vuosittain kerros- ja rivitalo-ohjelmointiin on noussut etenkin yksityisen maalla olevia uusia kaavoituskohteita. Toisaalta myös kaupungin maalla olevien kohteiden osuus kokonaisuudessa on kasvanut, mikä on tavoitteiden mukaista. Esimerkiksi Tilapalvelulta vapautuvia alueita on ohjelmoinnissa mukana useita.

• Kymppi^R2020-ohjelman tehdyn linjauksen mukaisesti merkitykseltään ja/tai kooltaan laajoissa yksityisen maanomistajan alueelle sijoittuvissa

asemakaavoissa ja asemakaavamuutoksiin liittyvissä

maankäyttösopimuksissa sovitaan lähtökohtaisesti, että osa maankäyttösopimusmaksusta korvataan kaupungille siirtyvänä

rakennusoikeutena, mikäli se kunnallistekniikan investointien puolesta on mahdollista. Korvauksena saatava rakennusoikeus pyritään kohdistamaan kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon.

• Kaupungin maalla olevien kerros- ja rivitalotonttien markkinointitavoite (25 000 k-m2 vapaasti markkinoitavaa / vuosi) todennäköisesti täyttyy vuoden 2021 osalta ja myös lähivuosina. Koronapandemiatilanne heijastuu myös tonttikysyntään. Kerrostalotonttien varausajat ovat pidentyneet.

Rivitalotonttien kysyntä on ollut kerrostalotontteja vakaampaa.

PALOKKA

HUHTASUO

KORTEPOHJA

KESKUSTA

KANGAS VAAJAKOSKI

KUOKKALA KELJONKANGAS-

KAURAMÄKI

SÄYNÄTSALO

KORPILAHTI

TIKKAKOSKI

Rakentamaan pääsee

Sum of Fields

56 000

HETI_RAK _2020_24 _2025_30

KymppiR2021_alueet Heti rakennettavissa 2021-2025

2026-2031 RAKENTAMAAN PÄÄSEE

60 000 k-m²

2021 2022 2023 2024

2025-

2029 2030 - YHTEENSÄ

Kaupungin

maalla Vi LV EV Hyv Valit

KESKUSTA Ydinkeskusta Kauppakatu 13 3 280 3 280

Kalevankatu 8 ja 10 13 390 13 390

Hannikaisenkatu 27-29 5 300 5 300

Kauppakulma 19 700 12 750 32 450

UUSI: Gummeruksenkatu 13 2 550 2 550

Lyseon kortteli 17 000 17 000 17 000

Kauppakatu 18 (Kortteli 9) 10 000 10 000

Jyväskeskus 5 000 5 000

UUSI: Hannikaisenkadun pysäköintikorttelialueet X X

Alakaupunki Puutarhakatu 16 (Vapaakirkko) 1 550 1 550

Heikinkatu 4 3 700 3 700

Kyllikinkadun kortteli 5 000 5 000 10 000 10 000

Pienteollisuustalo (Tapionkatu 4) 6 000 6 000

Tellervonkatu 5 3 000 3 000

Keskustan muut kohteet (Kehä Vihreän sylissä) 50 000 50 000

Kukkula - HipposHippos 7 500 7 500 15 000 15 000

Kukkula 10 000 20 000 25 000 55 000

Seminaarinmäki Seminaarinmäki 7 500 7 500

Keljonkatu 26 5 000 6 500 11 500 11 500

Kangas Kangas 10 000 10 000 10 000 10 000 10 000 25 000 165 000 165 000 useita kaavoja eri vaiheissa

Tourulankulma 4 500 5 000 3 000 12 000 24 500 17 000

Mäki-Matti Pitkäkatu 25 2 000 2 000

LÄHIKESKUKSET KUOKKALA Kuokkalan Kalon 7 000 7 000 7 000

Samulinniitty 7 900 11 490 /

6090

12 130 31 520 31 520

UUSI: Kuokkalan terveysaseman alue X X

Kuokkalan louhimo 23 000 23 000 23 000

Huhtalahti-Maso 11 000 11 000

KORTEPOHJA Kortepohjan keskusta 50000 /

12000 50 000 12 000

KYPÄRÄMÄKI Kypärätie 4 1 900 1 900

KELTINMÄKI Ylämäyrämäki B 3 000 3 000 3 000

Ylämyllyjärvi X x

HUHTASUO Pupuhuhdan keskuskortteli 2 500 2 500 2 500

Huhtakeskus

KERROS- JA RIVITALOALUEET: rakentamaan pääsee

Markkinoinnissa

2021: 37 400 k-m². KEVÄT: Savulahti II (AK+AR), Hietajärvenranta (AR). SYKSY: Väkkärätie (AK), Pitkäkatu 25 (kumppanuushaku), Samulinniitty (AK+AR), Pupuhuhdan keskuskortteli (AR), Kauramäki (AK), Keljonkatu 26 (kumppanuushaku osalle kaavaa kaavaluonnoksen jälkeen)

2022: 28 926 k-m². Savulahti II (AR), Samulinniitty (AK+AR), Kauramäki (A-tontti + AR), Tammirinne (AR), Keljonkatu 26, Kyllikadun kortteli(?) (osa)

kaavan vaihe 2021 2022 2023 2024

2025-

2029 2030 - YHTEENSÄ

Kaupungin

maalla Vi LV EV Hyv Valit

ITÄINEN HALSSILA Väliaitankatu 7 2 300 2 300

UUSI: Vaajakoskentie 29

JYSKÄ Asmalammentie 4 1 900 1 900

Tammirinne 4 200 4 200 4 200

VAAJAKOSKI

Väkkärätien alue 6 800 /

4 000 6 800 4 000

Varassaari-Haapalahti 28 100 28 100

Kanavahovi 7 700 7 700

Huoltopolku 2 3 800 3 800

Erotteluntie 1 760 1 760

Haapaniemen puukorttelialue 5 800 5 800 5 800

Vaajavirranranta 20 000 20 000 20 000

POHJOINEN Kivelänranta 9 000

MANNILA Saarijärventie 18 3 260 2 860

Saarijärventie 47-51 6 000 2 500 2 500 5 000 16 000 16 000

PALOKKA Savulahti II 9 800 8 300 2 400 20 500 20 500

Pappilanniitty 2 400 2 700

UUSI: Jokela

ETELÄ TIKKAKOSKI Hietajärvenranta 2 100 2 100 2 100

Tikkakosken tori ja Kirkkokatu 3 ja 8 3 200 3 200 3 200

KAURAMÄKI Kauramäki I 5 600 3 536 4 751 19 082

Kauramäki II X

SÄYNÄTSALO Lehtisaaren koulun tontti X

KORPILAHTI Korpilahden vanha päiväkoti

YHTEENSÄ 98 900 87 726 116 741 54 630 116 500 152 850 731 442 390 320

KERROS- JA RIVITALOALUEET: rakentamaan pääsee

5. Yhteenveto ja

päätösesitys

Yhteenveto: Kohti Jyväskylän kaupungin MAL-ohjelmaa

• Kymppi

-ohjelmaa kehitetään sisällöltään Jyväskylän kaupungin MAL-ohjelmaksi, jossa

yhteensovitetaan kokonaisvaltaisesti maankäyttöä, asumista ja liikennettä sekä niihin liittyvää ohjelmointityötä ja -investointitarpeita.

• Ohjelman tavoitteet päivitetään seuraavassa Kymppi

2022-ohjelmassa, jonka hyväksyy

kaupunginvaltuusto. Keskeiset tavoitteet säilyvät ja liikenteen näkökulma integroidaan tiiviimmin osaksi ohjelmaa. Esimerkiksi liikennehankkeiden suunnittelun ja toteutuksen ohjelmointia

kehitetään tulevina vuosina osana Kymppi

-ohjelmaa.

• Kymppi

2022-ohjelmassa erityisteemoina ovat:

• Asuinalueiden sosiaalisen kestävyyden tilan seuranta

• ARA-asuntokannan kehittämisen suunta sekä

• Kaavoituksen ja asumisen ohjauksen tarkentaminen suhteessa uuteen joukkoliikenteen

linjastosuunnitelmaan

Päätösesitys

Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy Kymppi ^R 2021-ohjelman.