Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2017

(1)

Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2017

Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta

Muuramen kunta

Jyväskylän Puukuokka Muuramen Paavalinvuori ja Vuorenlahti Laukaan asuntomessualue – Valon Herra

18.5.2017

(2)

Asumiskatsauksen toteutus

Katsauksen tarkoitus

• Jyväskylän seudun asumiskatsaus on laadittu Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Laukaan kuntien yhteistyönä.

• Katsauksen tarkoituksena on tuottaa tietoa asumisen seudullisista ilmiöistä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä luottamushenkilöille että kaupunki‐ja kuntaorganisaatioissa toimiville virkamiehille ja suunnittelijoille. Katsauksessa on esitetty tietoa menneestä kehityksestä, tunnistettu asumisessa ja asuinrakentamisessa havaittavia trendejä sekä

ennakoitu tulevaa. Tarkastelun aikajakso on pääasiassa vuodesta 2010 eteenpäin.

• Jyväskylän seudulla tuotettiin aiemmin vuoteen 2012 saakka seudullista asuntokatsausta, jossa mukana olivat

Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka ja Uurainen. Katsauksen säännöllinen laatiminen päättyi hallinnollisten muutosten ja resurssien puutteen vuoksi, mutta tarve katsaustyön jatkamiselle on ollut olemassa koko ajan.

• Tämä katsaus on tuotettu osana Jyväskylän kaupungin ja MAL‐verkoston yhteishanketta MAL‐GIS: seudullisen asumiskatsauksen paikkatietopohjainen malli. Referenssinä hankkeessa on Jyväskylän seutu. MAL‐GIS‐hankkeessa uudistetaan asuntokatsauksen sisältö uudeksi paikkatietopohjaiseksi asumiskatsausmalliksi siten, että samaa tietopohjaa ja tietolähteitä voidaan soveltaa valtakunnallisesti laajemmin eri kaupunkiseuduilla ja siten tuottaa vertailupohjaa seutujen väliselle vertailulle.

• Jyväskylän seudun asumiskatsaus on jatkossa tarkoitus tuottaa vuosittain. Sisältöä teemoitetaan ja fokusoidaan tarpeen mukaan eri vuosina. Tiettyjä teemoja, kuten rakentamista seurataan kuitenkin vuositasolla myös jatkossa.

Kohdealueen rajaus

• Tässä katsauksessa seutu koostuu Jyväskylästä, Laukaasta ja Muuramesta. Näiden kolmen kunnan yhteistyönä on aiemmin tehty mm. yhteinen liikennejärjestelmäsuunnitelma JYSELI 2025. Vuonna 2016 Laukaa liittyi Jyväskylän kaupungin ylläpitämään Locus‐paikkatietojärjestelmän seutukäyttäjäksi. Seutukäyttö on mahdollistanut mm. kaikkien kolmen kunnan ajantasaisten rakennus‐ja huoneistorekisteri‐, rakennuslupa‐ja väestötietojen hyödyntämisen

asumiskatsauksen laadinnassa. Muurame on ollut Locus‐seutukäyttäjänä jo aiemmin.

• Katsauksen on laatinut kaavoitustutkija Anna Isopoussu Jyväskylän kaupungilta. Työtä on ohjannut ohjausryhmä, jossa mukana ovat olleet seuraavat henkilöt:

Leena Rossi, yleiskaavapäällikkö, Jyväskylän kaupunki Mari Holmstedt, kaavoitusjohtaja, Laukaan kunta

Julia Virtanen, tekninen johtaja, Muuramen kunta ²

(3)

JYVÄSKYLÄ

LAUKAA

MUURAME UURAINEN

PETÄJÄVESI

TOIVAKKA

HANKASALMI

JYVÄSKYLÄ, LAUKAA, MUURAME:

Osuus koko seudun väestöstä ja Asuntokannasta 92 %

92%

8%

Muu seutu ‐ Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen:

Osuus koko seudun väestöstä ja asuntokannasta 8 %

3

(4)

Seudullisen

asumiskatsauksen teemat

VÄESTÖN KEHITYS ja MUUTTOLIIKE 2010‐2016

Väestökehityksen alueellinen erilaistuminen?

Väestömäärän kehitys ja muutos alueittain

Väestörakenteen erilaisuus?

Ikärakenteen muutos kunnittain Seudun väestönkasvun dynamiikka?

Luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton merkitys

Väestönkasvun näkymät tulevaisuudessa?

Lapsiperheiden muutto keskuskunnasta kehyskuntiin?

Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen välisen muuttoliikkeen dynamiikka

TUNNE VÄESTÖSI TUNNE ASUNTOKANTASI JA

ASUNTOMARKKINAT TUNNE ALUEESI

ASUNTOTUOTANTO ja

ASUNTOKANNAN RAKENTEEN MUUTOS 2010‐2016

Hiipuva pientalotuotanto?

Pientalorakentamisen määrä, maaseutu vs. asemakaava‐alueet, luovutetut pientalotontit, myönnetyt rakennusluvat

Kerrostalorakentamisen buumi ja asuntotuotannon fokusoituminen pieniin asuntoihin?

Kerrostalorakentamisen määrä, valmistuneet asunnot huoneistokoon mukaan

Stabiili rivitalotuotanto?

Asuntojen hallintamuodon alueellinen erilaisuus ja erilaistuminen?

Mitä ikäryhmiä uudisasuntotuotanto on palvellut?

ASUNTOKUNNAT 2010‐2016

Pienten asuntokuntien määrän kasvu?

Asuntokuntien määrän ja keskikoon muutos

Miten eri ikäryhmät asuvat keskus‐ ja kehyskunnissa?

Lapsiperhevaltaiset pientaloalueet vs.

kasvava ikääntyvän pientaloväestön joukko?

Pientaloasuntokuntien määrä nuorimman asukkaan mukaan

4

(5)

Väestön kehitys ja muuttoliike 2010‐2016

Kävelykadun ihmisvilinää Jyväskylässä

© Merja Huovelin

5

(6)

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

MUUTOS 2010‐2016

MUUTOS 2010‐

2016 %

Jyväskylä 130 816 132 062 133 482 134 658 135 780 137 368 138 850 8 034 6,1 % Laukaa 18 142 18 286 18 481 18 588 18 709 18 865 18 970 828 4,6 % Muurame 9 256 9 438 9 569 9 572 9 700 9 791 9 941 685 7,4 % YHTEENSÄ 158 214 159 786 161 532 162 818 164 189 166 024 167 761 9 547 6,0 %

Väestömäärän kehitys vuosina 2010‐2016: Kasvua yhteensä lähes 9500 asukasta. Suhteellinen kasvu suurinta Muuramessa

• Kaksi viimeistä vuotta väestönkasvu on ollut koko seudun tasolla ja erityisesti Jyväskylässä keskimääräistä suurempaa. Vuonna 2016 Muuramen väestönkasvu oli seudun kunnista suhteellisesti suurinta.

• Väestömäärän alueellinen jakautuminen kunnittain on pysynyt 2010‐luvulla vakiona – 83 % seudun väestöstä asuu Jyväskylässä. Jyväskylän ja Muuramen osuus 2010‐luvun väestönkasvusta on ollut hieman Laukaata suurempaa verrattuna kokonaisväestömäärän kunnittaiseen jakautumiseen.

Keskimääräistä suurempi väestönkasvu

84%

9% 7%

11% 6% 83%

JYVÄSKYLÄ LAUKAA MUURAME Kunnittaiset osuudet seudun väestönkasvusta 2010‐2016

Kunnittaiset osuudet seudun väestöstä 2016

MUUTOS /

VUOSI 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

KESKI‐

MÄÄRIN / VUOSI 2010‐2016

Jyväskylä 1 193 1 246 1 420 1 176 1 122 1 588 1 482 1 318

Laukaa 167 144 195 107 121 156 105 142

Muurame 25 182 131 3 128 91 150 101

YHTEENSÄ 1 385 1 572 1 746 1 286 1 371 1 835 1 737 1 562

Lähde:

Tilastokeskus: Väestö alueittain 2010‐2016

6

(7)

ALUEET VÄESTÖNKASVUN

SUHTEELLISEN MUUTOKSEN MUKAAN 2010 2016 Muutos Muutos %

Palokka Läntinen 5384 7164 1780 33,1 %

Kinkomaa 1088 1443 355 32,6 %

Keljonkangas 4614 5507 893 19,4 %

Kypärämäki‐Kortepohja 10103 11369 1266 12,5 %

Kuohu‐Vesanka 2118 2340 222 10,5 %

Leppävesi 3105 3379 274 8,8 %

Jyväskylän keskusta 24626 26658 2032 8,3 %

Muuramen maaseutu 1169 1261 92 7,9 %

Huhtasuo 8691 9373 682 7,8 %

Kuokkala 16974 18155 1181 7,0 %

Laukaan kirkonkylä 5196 5528 332 6,4 %

Muuramen keskusta 6929 7181 252 3,6 %

Laukaan maaseutu 4877 5032 155 3,2 %

Vihtavuori 2158 2226 68 3,2 %

Puuppola 2771 2845 74 2,7 %

Halssila 5409 5514 105 1,9 %

Lohikoski 4650 4713 63 1,4 %

Hupeli ‐Leppälahti ‐Oravasaari 1018 1031 13 1,3 %

Palokka Itäinen 7679 7759 80 1,0 %

Vaajakoski 13570 13694 124 0,9 %

Säynätsalo 3340 3350 10 0,3 %

Korpilahti 2640 2628 ‐12 ‐0,5 %

Korpilahti maaseutu 2353 2332 ‐21 ‐0,9 %

Lievestuore 2733 2708 ‐25 ‐0,9 %

Tikkakoski 5401 5290 ‐111 ‐2,1 %

Keltinmäki‐Myllyjärvi 7922 7731 ‐191 ‐2,4 %

Väestönmuutos alueittain vuosina 2010‐2016

5 suurimman suhteellisen kasvun aluetta (punaiset) ja väestömäärältään pienentyneet alueet (siniset)

Lähde:

Tilastokeskus: Väestö osa‐alueittain 2010‐2016

(8)

8

• Osa‐aluetasolla tarkasteltaessa suurimpia suhteellisen väestönkasvun alueita ovat olleet Läntinen Palokka, Keljonkangas, Kinkomaa, Kortepohja sekä Kuohu‐

Vesangan alue.

• Tarkemmalla tasolla nähdään, että alueiden sisällä on havaittavissa väestömäärän suhteen erisuuntaista kehitystä. Esimerkiksi nopeasti kasvaneen

Keljonkankaan sisällä on myös alueita, joissa väestö on vähentynyt.

• Myös maaseutualueilla väestömäärät ovat

paikoitellen jopa kasvaneet. Kuohu‐Vesangalla kasvu on keskittynyt erityisesti Vesangan kyläalueelle.

Korpilahdella kasvua näkyy mm. joissain osissa Tikkalaa. Samoin Puuppolassa sekä Muuramen Isolahdessa.

Lähde:

YKR aineisto 2010, Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen rakennus‐ja huoneisto‐sekä väestörekisteri 2017

Väestönmuutos 2010 – 03/2017

väestömäärä pienentynyt väestömäärä kasvanut

+/‐3 asukkaan väestömuutokset / ruuturajattu pois

(9)

47%

66%

41%

46%

28%

26%

52%

31%

25%

8%

7%

23%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Jyväskylä

Laukaa Muurame Seutu yhteensä

luonnollinen väestönlisäys kuntien välinen nettomuutto nettosiirtolaisuus

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

KESKI‐

MÄÄRIN / VUOSI 2010‐2016

Jyväskylä 1 708 1 714 1 668 1 581 1 588 1 570 1 445 1 611

Laukaa 256 226 246 260 273 239 236 248

Muurame 105 119 112 107 111 106 83 106

SEUTU

YHTEENSÄ 2 069 2 059 2 026 1 948 1 972 1 915 1 764 1 965

Väestönmuutoksen eri osatekijöiden vaikutus väestönkasvuun vuosina 2010‐2016:

Seutu kasvaa pääosin kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton vaikutuksesta

Keskimääräistä suurempi syntyvyys

Syntyvyys vuosina 2010‐2016: syntyvyys laskussa kaikissa kunnissa

• Keskeiset käsitteet:

Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus.

Nettosiirtolaisuus = maahanmuuton ja maastamuuton erotus.

Luonnollinen väestönlisäys = syntyneiden enemmyys kuolleiden määrään nähden.

• Seudun kuntien välillä väestönkasvun eri tekijöiden vaikutukset vaihtelevat.

Laukaa on kasvanut etenkin

luonnollisen väestönlisäyksen johdosta.

Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Jyväskylässä

luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja

maahanmuuton osuuksien keskinäinen suhde on tasaisempi. Nettosiirtolaisuus on kasvattanut merkitystään

väestönkasvuun vaikuttavana tekijä.

• Vuonna 2016 syntyvyys oli kaikissa seudun kunnissa keskimääräistä pienempi. Lapsia syntyi seudulle noin 200 vähemmän kuin vuonna 2010‐

luvulla keskimäärin. Syntyvyys putosi viime vuonna suhteellisesti eniten Muuramessa. Määrällisesti pienempi syntyvyys näkyy etenkin Jyväskylässä, jossa syntyi 166 lasta vähemmän kuin keskimäärin. Laukaassa syntyneiden määrän vuosittainen vaihtelu on ollut pienempää ja vuonna 2016 syntyvyys oli vain hieman alle keskitason.

Lähde:

Tilastokeskus: Elävänä syntyneet 2010‐2016 alueittain Lähde:

Tilastokeskus: Kaikki väestönmuutokset alueittain 2010‐2015, Väestönmuutosten ennakkotiedot 2016

9

(10)

Väestön ikärakenne vuonna 2016: Muurame ja Laukaa ovat Jyväskylää lapsivaltaisempia

• Muuramen ja Laukaan väestörakenne on Jyväskylää lapsivaltaisempi. Lasten määrä on kasvanut suhteellisesti eniten Laukaassa. Tämä näkyy etenkin alle kouluikäisten määrän kasvussa, joka on ollut Laukaassa selvästi suurempaa Jyväskylään ja Muurameen verrattuna. Jyväskylässä 0‐6‐

vuotiaiden määrä on kääntynyt laskuun.

• Jyväskylässä 16‐29‐vuotiaiden ikäluokka on taas kehyskuntia suurempi. Sekä Muuramessa että Laukassa tämän ikäluokan koko on pienentynyt.

• Lapsi‐ja opiskelijaikäluokkia lukuun ottamatta muissa ikäluokissa suhteelliset erot eivät ole suuria. 30‐45‐

vuotiaiden ikäluokka on kasvanut kaikissa kolmessa kunnassa, mutta 46‐64‐

vuotiaiden osalta ainoastaan Muuramessa hieman.

• Väestön ikääntyminen näkyy kaikissa kunnissa. Yli 64‐

vuotiaiden määrä on kasvanut vuodesta 2010 yhteensä jo noin 6500:lla. Jyväkylässä yli 64‐vuotiaita on jo enemmän kuin alle 16‐vuotiaita.

8%

11%

10%

8%

9%

13%

14%

10%

23%

12%

21%

22%

21%

22%

25%

22%

17%

18%

16%

17%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu

0‐6‐vuotiaat 7‐15‐vuotiaat 16‐29‐vuotiaat 30‐45‐vuotiaat 46‐64‐vuotiaat yli 64‐vuotiaat

‐2 % (‐239)

8 % (1 013) 4 % (1243)

10 % (2 653)

‐6 % (‐1 901)

28 % (5 265)

9 % (166) 9 % (207)

‐10 % (‐263)

6 % (233)

‐6 % (‐297)

29 % (782)

2 % (19) 6 % (80)

‐3 % (‐43)

5 % (113) 2 % (57)

40 % (459)

0 % (‐54)

8 % (1 300) 3 % (937)

9 % (2 999)

‐5 % (‐2 141)

29 % (6 506)

‐20% ‐10% 0% 10% 20% 30% 40% 50%

0‐6‐vuotiaat 7‐15‐vuotiaat 16‐29‐vuotiaat 30‐45‐vuotiaat 46‐64‐vuotiaat yli 64‐vuotiaat

Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä

Väestön ikärakenteen muutos vuosina 2010‐2016: Lasten määrän kasvu nopeaa Laukaassa.

Väestön ikääntyminen näkyy vahvasti kaikissa kunnissa.

Lähde:

Tilastokeskus:

Väestö iän mukaan alueittain 2010‐2016

10

(11)

LAUKAA

Alle 16‐vuotiaat: + 127 (4703): + 2,8 % 16‐64‐vuotiaat: ‐148 (10 769): ‐1,4 % Yli 65‐vuotiaat: + 868 (4 345): + 25,0 % KOKO VÄESTÖ: + 847 (19 817): + 4,5 %

JYVÄSKYLÄ

Alle 16‐vuotiaat: + 63 (23 600): + 0,3 % 16‐64‐vuotiaat: + 3 062 (94 300): + 3,4 % Yli 65‐vuotiaat: + 5 925 (30 000): + 24,6 % KOKO VÄESTÖ: + 9 050(147 900): + 6,5 %

MUURAME

Alle 16‐vuotiaat: ‐59 (2 292): ‐2,5 % 16‐64‐vuotiaat: +108 (6 086): +1,8 % Yli 65‐vuotiaat: + 552 (2 164): + 34,2 % KOKO VÄESTÖ: + 601 (10 542): + 6,0 %

• Väestömäärän ennakoidaan kasvavan yhteensä lähes 10 500 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Suhteellinen kasvu ennakoidaan nopeimmaksi Jyväskylässä ja

Muuramessa.

• Väestöarvion pohjana on Tilastokeskuksen trendiennuste, joka osoittaa mihin suuntaan

väestömäärä kehittyy jos kehitys jatkuu nykyisellään.

Jyväskylän osalta väestöennustetta on tarkistettu toteutuneeseen kehitykseen peilaten, sillä mm.

kokonaisväestönkasvu on ollut ennakoitua suurempaa.

Laukaan ja Muuramen osalta toteutunut kehitys on vastannut hyvin Tilastokeskuksen ennustetta.

• Laukaassa lapsimäärän ennakoidaan kasvavan, kun taas Muuramessa ja Jyväskylässä määrän ennakoidaan pysyvän likimain nykyisellä tasollaan.

• Työikäisten määrässä suurimman suhteellisen kasvun ennakoidaan kohdistuvan Jyväskylään. Myös

Muuramessa työikäisten määrän ennakoidaan kasvavan, kun taas Laukaassa määrän ennakoidaan vähentyvän jonkin verran.

• Ikääntyneen väestön määrän ennakoidaan kasvavan suhteellisesti eniten Muuramessa tulevina vuosina, mutta myös Jyväskylässä ja Laukaassa varsinkin määrällinen kasvu on merkittävää.

• Väestöllisen huoltosuhteen kannalta väestörakenne on tällä hetkellä suotuisin Jyväskylässä – 66 % väestöstä on työikäisiä. Muuramessa vastaava prosenttisosuus on 60 % ja Laukaassa 58 %. Prosenttiosuuden ennakoidaan pienentyvän kaikissa kunnissa. Jyväskylässä ja

Muuramessa ‐2 % ja Laukaassa hieman enemmän ‐3 %.

Lähde:

Tilastokeskus: Väestöennuste 2015 iän mukaan alueittain 2015‐2040 + Jyväskylän kaupungin väestöarvio vuoteen 2030

Väestöennuste vuoteen 2025:

muutos vuosina 2016‐2025, määrä vuonna 2025 ja suhteellinen muutos

11

(12)

Jyväskylän nettomuuttoliike yhteensä vuosina 2010‐2015: Muuttovoitto pohjautuu suurilta osin 15‐24‐vuotiaisiin.

Muuttotappio näkyy erityisesti 0‐4‐ sekä 25‐34‐vuotiaissa.

• Jyväskylän nettomuuttovoitto perustuu opiskelijakaupunkina lähes yksinomaan 15‐24‐vuotiaisiin. Muilta osin Jyväskylä on muuttotappiollinen. Tämä näkyy erityisesti 25‐34‐vuotiaissa sekä 0‐4‐vuotiaissa. Vastaavanlainen ilmiö on tyypillistä myös muille suurille ja keskisuurille kaupungeille.

• Seudullisesti muuttovirrat suuntautuvat pääosin Jyväskylästä kehyskuntiin, mutta niiden merkitys on kaventunut viime vuosina (kts. seuraava sivu). Seudullisen muuttoliikkeen merkitys näkyy erityisesti 0‐4‐

vuotiaissa, joiden kohdalla suurin osa nettomuuttotappiosta kohdistuu seudun muihin kuntiin. 25‐34‐

vuotiaiden nettomuutosta suurin osa kohdistuu taas muualle kuin Jyväskylän seudulle.

• 25‐34‐vuotiaiden poismuutosta huolimatta ikäryhmän koko on ajanjaksolla kasvanut ja ikäryhmän poismuuttovolyymi on ollut pienempi verrattuna ikävuosina 15‐24 Jyväskylään muuttaneisiin.

Jyväskylän keskimääräinen nettomuuttoliike / vuosi 2010‐2015

Muurame ‐89

Laukaa ‐80

Muu Jyväskylän seutu** ‐32

MUU SUOMI 529

YHTEENSÄ 328

Koko

väestö 0‐4 5‐9 10‐14 15‐24 25‐34 35‐44 45‐54 55‐64 65 +

Nettomuutto: Muu Suomi 3171 ‐279 ‐10 33 6359 ‐2507 ‐170 ‐112 ‐162 19

Nettomuutto: Muu Jyväskylän seutu** ‐190 ‐192 ‐46 12 439 ‐275 ‐79 ‐36 ‐39 26

Nettomuutto: Laukaa ‐481 ‐325 ‐48 28 538 ‐622 ‐89 ‐27 48 16

Nettomuutto: Muurame ‐531 ‐223 ‐58 ‐8 295 ‐391 ‐99 ‐14 ‐18 ‐15

Ikäluokan koon muutos 2010‐2015 6552 ‐256 999 191 630 1048 1305 ‐916 ‐957 4508

NETTOMUUTTO YHTEENSÄ 1969 ‐1019 ‐162 65 7631 ‐3795 ‐437 ‐189 ‐171 46

‐4000

‐2000 0 2000 4000 6000 8000

** Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen Lähde:

Tilastokeskus: Kuntien välinen muuttoliike iän ja muuton suunnan mukaan alueittain 2010‐2015

12

(13)

Kaikki

ikäluokat 0‐4 5‐9 10‐14 15‐24 25‐34 35‐44 45‐54 55‐64 65 +

2010 ‐2,46 ‐22,29 ‐4,35 3,16 10,34 ‐14,72 ‐2,96 ‐0,60 0,00 0,87

2011 ‐2,59 ‐17,95 ‐6,44 ‐2,00 9,77 ‐10,62 ‐4,90 ‐1,33 ‐1,07 ‐0,21

2012 ‐1,66 ‐14,94 ‐5,39 0,94 10,63 ‐9,40 ‐4,06 ‐1,53 ‐0,36 ‐0,05

2013 ‐1,10 ‐11,97 ‐1,38 0,00 8,89 ‐8,21 ‐2,67 ‐0,12 ‐0,24 ‐0,38

2014 ‐0,87 ‐14,13 ‐2,69 0,00 10,61 ‐9,62 ‐1,88 ‐0,19 0,68 0,87

2015 ‐0,42 ‐11,51 ‐1,44 2,69 9,73 ‐7,68 ‐0,74 ‐0,95 0,50 0,22

‐25,00

‐20,00

‐15,00

‐10,00

‐5,00 0,00 5,00 10,00 15,00

Kaikki

ikäluokat 0‐4 5‐9 10‐14 15‐24 25‐34 35‐44 45‐54 55‐64 65 +

2010 1,5 ‐33,7 ‐2,7 4,7 61,1 ‐30,8 ‐6,3 ‐4,0 ‐1,4 1,2

2011 2,1 ‐26,8 ‐7,3 ‐2,2 65,8 ‐30,7 ‐5,7 ‐1,8 ‐3,7 0,1

2012 2,5 ‐17,3 ‐5,4 1,2 59,8 ‐26,7 ‐6,8 ‐1,6 ‐2,1 ‐1,8

2013 1,4 ‐17,3 ‐1,1 0,0 53,0 ‐31,2 ‐4,3 ‐1,4 ‐2,0 ‐0,3

2014 1,8 ‐17,4 ‐6,7 ‐1,2 53,2 ‐26,1 ‐6,0 ‐2,2 ‐2,2 1,7

2015 5,3 ‐15,2 0,3 7,2 66,9 ‐31,5 1,0 ‐0,5 1,3 1,2

‐40,0

‐20,0 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0

Ulkopaikkakunnille (koko Suomi) suuntautuva muuttoalttius ikäryhmän mukaan Jyväskylässä vuosina 2010‐2015: 0‐4‐vuotiaiden poismuuttoalttius vähentynyt, opiskelijaikäisten tulomuuttoalttius kasvanut

Kehyskuntiin* suuntautuva muuttoalttius ikäryhmän mukaan Jyväskylässä vuosina 2010‐2015:

Merkitys vähentynyt vuotta 2015 kohden.

• Keskeiset käsitteet:

Maassamuuttoalttius = tietyn ikäryhmän todennäköisyys muuttaa alueelle tai alueelta pois. Luku ilmoitetaan muuttaneiden määrä per keskiväkiluvun 1000 henkeä kohden. Keskiväkiluku

tarkoittaa kahden ajankohdan välistä keskiarviota

väestömäärästä. Esim.

muuttoalttius ‐22 kertoo, että poismuuttajia on keskimäärin 22 henkilöä / 1000 ikäluokan edustajaa.

• Erityisesti 0‐4‐vuotiaiden poismuuttoalttius on pienentynyt vuodesta 2010.

25‐34‐vuotiaiden osalta poismuuttoalttius on pysynyt likimain samana. Opiskelija‐

ikäisten tulomuuttoalttius on kasvanut.

• Kehyskuntiin suuntautuvan muuton merkitys on kaventunut. Tämä näkyy erityisesti 0‐4 ja 25‐34‐

vuotiaissa. 25‐24‐vuotiaden poismuutto Jyväskylästä ei siis ole vähentynyt, mutta yhä pienempi osa heistä muuttaa Jyväskylästä kehyskuntaan.

Tämä viittaa siihen että poismuuttojen syyt ovat yhä enemmän työ‐kuin

asumisperusteisia.

* Hankasalmi, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen

13

(14)

Koko

väestö 0‐4 5‐9 10‐14 15‐24 25‐34 35‐44 45‐54 55‐64 65 +

NETTOMUUTTO YHTEENSÄ 226 364 70 ‐27 ‐838 740 49 ‐44 ‐77 ‐11

Ikäluokan koon muutos 2010‐2015 723 76 192 76 ‐72 ‐123 144 ‐176 ‐96 702

Nettomuutto: Muu Suomi ‐242 43 19 2 ‐297 92 ‐34 ‐49 ‐14 ‐4

Nettomuutto: Muu Jyväskylän seutu ‐102 ‐16 ‐2 ‐8 ‐19 ‐2 ‐26 ‐21 ‐18 10

Nettomuutto: Jyväskylä 570 337 53 ‐21 ‐522 650 109 26 ‐45 ‐17

‐1000

‐750

‐500

‐250 0 250 500 750 1000

Laukaan nettomuuttoliike 2010‐2015

• Laukaan ja Muuramen nettomuuttoprofiilit ovat hyvin samankaltaiset. Päinvastoin kuin Jyväskylässä nettomuuttovoitto näkyy erityisesti 0‐4‐sekä 25‐34‐vuotiaissa ja vastaavasti nettomuuttotappio erityisesti 15‐24‐vuotiaissa.

• Sekä Laukaan että Muuramen nettomuuttovoitto perustuu hyvin pitkälti tulomuuttoon

Jyväskylästä, sillä ilman keskuskunnasta suuntautuvaa muuttoa nettomuutto olisi tappiollinen.

Laukaan osalta 25‐34‐vuotiaiden tulomuuttoalttius keskuskunnasta että muualta Suomesta on hieman pienentynyt vuotta 2015 kohden. Muilta osin muuttoliikkeen volyymeissa ei ole Laukaassa havaittavissa erityistä muutosta.

Laukaan keskimääräinen nettomuuttoliike / vuosi 2010‐2015

Jyväskylä 95

Muu Jyväskylän seutu ‐17

Muu Suomi ‐40

YHTEENSÄ 38

Lähde:

14

(15)

Koko

väestö 0‐4 5‐9 10‐14 15‐24 25‐34 35‐44 45‐54 55‐64 65 +

NETTOMUUTTO YHTEENSÄ 259 223 48 4 ‐476 367 97 ‐24 2 18

Ikäluokan koon muutos 2010‐2015 535 11 40 50 ‐10 ‐60 83 52 ‐15 384

Nettomuutto: Muu Suomi ‐228 ‐1 ‐3 ‐1 ‐187 3 1 ‐33 ‐13 6

Nettomuutto: Muu Jyväskylän seutu ‐44 1 ‐7 ‐3 6 ‐27 ‐3 ‐5 ‐3 ‐3

Nettomuutto: Jyväskylä 531 223 58 8 ‐295 391 99 14 18 15

‐1000

‐750

‐500

‐250 0 250 500 750 1000

Muuramen nettomuuttoliike 2010‐2015

Laukaan keskimääräinen nettomuuttoliike / vuosi 2010‐2015

Jyväskylä 89

Muu Jyväskylän seutu ‐7

Muu Suomi ‐38

YHTEENSÄ 43

• Muuramen ja Laukaan muuttovolyymit ovat määrältään samaa luokkaa molemmissa kunnissa.

Kunnan väestömäärään suhteutettuna Jyväskylästä suuntautunut tulomuutto on siten Muuramen kannalta ollut merkittävämpi ilmiö ja väestönkasvuun vaikuttanut tekijä.

• Muuramen osalta on nähtävissä, että tulomuuttoalttiudessa sekä Jyväskylästä että muualta

Suomesta on vuosittaista vaihtelua. Tulomuuttoalttius Jyväskylästä pienentyi hieman vuosina 2013‐

2014, mutta kääntyi jälleen nousuun vuonna 2015.

Lähde:

15

(16)

Yhteenveto

Väestö ja muuttoliike 2010‐2016

•

Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen väestömäärä on kasvanut lähes 9500 asukkaalla. Erityisesti kahtena edellisenä vuotena väestömäärä on kasvanut seudulla keskimääräistä enemmän. Muuramen väestönkasvu on ollut seudun kunnista suhteellisesti suurinta.

•

Suurimman suhteellisen väestönkasvun painopisteet ovat olleet Kinkomaa – Keljonkangas –akselilla sekä Läntisessä Palokassa. Määrällisesti eniten on kasvanut Jyväskylän keskusta‐alue. Suhteellisesti eniten väestöään ovat menettäneet Tikkakoski, Korpilahden maaseutualueet, Keltinmäki‐Myllyjärvi sekä Lievestuore.

•

Laukaa on kasvanut etenkin luonnollisen väestönlisäyksen johdosta. Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton osuuksien keskinäinen suhde on tasaisempi. Nettosiirtolaisuus on kasvattanut merkitystään väestönkasvuun vaikuttavana tekijä.

•

Muuramen ja Laukaan väestörakenne on Jyväskylää lapsivaltaisempi. Lasten määrä on kasvanut erityisesti Laukaassa, kun taas Jyväskylässä alle kouluikäisten määrä on jo kääntynyt laskuun. Etenkin Jyväskylässä ja Muuramessa vuosi 2016 oli syntyvyyden suhteen 2010‐luvun heikoin vuosi. Väestön ikääntyminen näkyy kaikissa kunnissa. Vuodesta 2010 yli 64‐vuotiaiden määrä on kasvanut Jyväskylässä, Laukaassa ja

Muuramessa yhteensä jo lähes 6 500:lla.

•

Seudullisesti muuttovirrat suuntautuvat pääosin Jyväskylästä kehyskuntiin, mutta niiden merkitys on kaventunut viime vuosina. Tämä näkyy erityisesti 0‐4‐ ja 25‐34‐vuotiaissa. 25‐24‐vuotiaden poismuutto Jyväskylästä ei sinänsä ole vähentynyt, mutta yhä pienempi osa heistä muuttaa Jyväskylästä kehyskuntaan.

Tämä viittaa siihen että poismuuttojen syyt ovat yhä enemmän työ‐ kuin asumisperusteisia.

₁₆

(17)

Asuntokannan muutos 2010‐2016

Eri aikakausien rakennuskerrostumaa Laukaassa 17

(18)

Asuntokanta talotyypin mukaan vuosina 2010 ja 2015: Suurin osa seudun asuntokannasta

kerrostaloissa. Kerrostalojen osuus kasvanut. ^• Muuramen ja Laukaan asuntokanta on

hyvin pientalopainotteista. Laukaassa tämä näkyy vahvemmin kuin

Muuramessa. Jyväskylässä asuntokannasta suurin osa on kerrostaloissa ja viidessä vuodessa kerrostalojen osuus on hieman kasvanut.

• Jyväskylän asuntokannasta hieman yli puolet on yksiöitä tai kaksioita. Yleisin huoneistotyyppi on kaksio.

Muuramen ja Laukaan asuntokannat ovat huoneluvun mukaan

tarkasteltuna hyvin samantyyppisiä ja jakaumaltaan tasaisia. Lähes puolet asunnoista on vähintään neljän huonetta sisältäviä.

• Asuntojen huoneluvun suhteen painopisteet eivät ole juurikaan muuttuneet seututasolla.

Muuramessa ja Laukaassa isojen (4 huonetta tai isompien) asuntojen osuus on hieman kasvanut.

• Kokonaisuudessaan seudun asuntokanta koostui vuonna 2015 lähes 90 000 asunnosta. Koska seudun vuosittaiset asuntotuotanto‐

määrät ovat olleet keskimäärin 1300 / vuosi, asuntokannan

kokonaisjakauma muuttuu suhteellisen hitaasti.

25%

66%

58%

31%

30%

13%

21%

20%

18%

19%

14%

60%

61%

11%

12%

23%

22%

53%

54%

1%

2%

3%

1%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2010 2015 2010 2015 2010 2015 2010 2015

JyväskyläLaukaaMuurameSeutu yhteensä

Erillinen pientalo Rivi‐ tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus

17%

10%

9%

8%

16%

36%

24%

23%

22%

34%

22%

21%

20%

22%

15%

14%

24%

23%

24%

16%

10%

11%

20%

21%

22%

23%

12%

1%

0%

1%

3%

2%

1%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2010 2015 2010 2015 2010 2015 2010 2015

JyväskyläLaukaaMuurameSeutu yhteensä _1 h

2 h 3 h 4 h 5 h Tuntematon

Asuntokanta huoneluvun mukaan vuosina 2010 ja 2015: Yleisin huoneistotyyppi on kaksio.

Kehyskunnissa huoneistokokojakauma on tasaisempi kuin Jyväskylässä.

Lähde:

Tilastokeskus:

Asunnot talotyypin mukaan 2010/2015

Lähde:

Tilastokeskus:

Asunnot huoneistotyypin mukaan 2010/2015

18

(19)

Asuntokanta hallintamuodon mukaan vuosina 2010 ja 2015: muiden vuokra‐asuntojen

kuin arava‐tai korkotukivuokra‐asuntojen osuus kasvanut. ^• Muuramen ja Laukaan asuntokanta on vahvasti omistusasuntopainotteista, Laukaassa hieman enemmän kuin Muuramessa.

• Kasvavana ilmiönä asuntorakentamisessa ovat olleet sijoittajavetoiset vuokra‐asunnot.

Tämä näkyy asuntojen hallintamuodon kehityksessä etenkin Jyväskylässä. Arava‐ ja korkotukivuokra‐asuntojen osuus on pienentynyt ja vastaavasti muiden, vapaa‐

rahoitteisten, vuokra‐asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut 5 %.

Muuramessa arava‐ja korkotukivuokra‐

asuntojen osuus on taas päinvastoin kasvanut hieman.

• Vapaarahoitteisten vuokra‐asuntojen määrää olevat lisänneet myös aravarajoituksista vapautuneet asunnot. Vapaarahoitteisiin vuokra‐asuntoihin sisältyvät lisäksi yksityishenkilöiden vuokraamat asunnot.

• Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta on edelleen pieni – vain 3 % seudun

asuntokannasta. Laukaassa

asumisoikeusasuntojen osuus jää alle 1 %.

• Asunnon huoneluvun ja hallintamuodon välillä on yhteys. Kaikista seudun yksiöistä vain 14 % on omistusasuntoja.

Omistusasuntojen osuus kasvaa mitä suuremmasta huoneluvusta kyse ja

vastaavasti vuokra‐asuntojen osuus pienenee.

Trendi on vuoteen 2010 verrattuna vahvistunut.

21%

58%

50%

51%

26%

28%

14%

15%

18%

20%

27%

26%

22%

17%

11%

10%

13%

14%

20%

17%

18%

23%

8%

9%

8%

7%

17%

21%

3%

2%

3%

7%

9%

8%

9%

6%

7%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2010 2015 2010 2015 2010 2015 2010 2015

JyväskyläLaukaaMuurameSeutu yhteensä

Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeet

Aravavuokra‐ tai korkotukivuokra‐asunto Muu vuokra‐asunto

Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste

Lähde:

Tilastokeskus: Asunnot huoneistotyypin ja hallintaperusteen mukaan 2010/2015

14%

34%

62%

85%

93%

32%

23%

13%

4%

1%

42%

31%

15%

4%

2%

1%

4%

2%

11%

8%

7%

5%

4%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

1h 2h 3h 4h 5h +

Omistus Aravavuokra/korkotuokivuokra Muu vuokra ASO Tuntematon

Seudun asuntokanta hallintamuodon ja huoneistotyypin mukaan vuonna 2015: Pienet asunnot suurelta osin vuokrakäytössä.

19

(20)

Asuntotuotanto 2010‐2016

Pientaloja nousee Muuramen Kinkomaalle

(21)

Valmistuneet asunnot 2010‐2016: Vuosi 2016 asuntotuotannoltaan ennätysvuosi Jyväskylässä ja Muuramessa.

• Vuosina 2010‐2016 seudulle on valmistunut keskimäärin 1312 asuntoa / vuosi. Kunnittain:

– Jyväskylään 1152 – Laukaaseen 86 – Muurameen 74

• Kahtena edellisenä vuotena asuntotuotanto on ollut muuta ajanjaksoa keskimääräistä

vilkkaampaa. Etenkin Muurameen ja Jyväskylään valmistui selvästi

keskimääräistä enemmän asuntoja.

• Kehyskunnista Laukaassa vuosittainen asuntotuotanto on pääsääntöisesti ollut Muuramea suurempaa, mutta vuonna 2016 valmistui enemmän asuntoja Muurameen kuin Laukaaseen.

• Jyväskylän osuus

kokonaisasuntotuotannosta on ollut keskimäärin 88 %. Vuodesta 2014 eteenpäin osuus on ollut tätä korkeampi. Suhteutettuna kunnan väestömäärään Muuramen asuntotuotanto on ollut kehyskunnista vilkkaampaa.

7% 6% 88%

JYVÄSKYLÄ LAUKAA MUURAME

Kuntien osuus seudun asuntotuotannosta 2010‐2016

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Jyväskylä 1047 1097 1176 1115 1092 1168 1372

Laukaa 88 118 85 121 50 94 47

Muurame 38 99 87 75 54 50 113

Seutu yhteensä 1173 1314 1348 1311 1196 1312 1532

‐100 100 300 500 700 900 1100 1300 1500

21

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus‐ja huoneistorekisterit 2017

(22)

18%

8%

70%

3%

0%

Asuntotuotanto talotyypeittäin 2010‐2016

Laukaa pientalotuotantopainotteisin, Jyväskylässä vahva kerrostalopainotus

Jyväskylä

Laukaa

Muurame Seutu

yhteensä

78%

9%

10% 2%

78%

9%

10%

0% 2%

Pientalot Rivitalot Kerrostalot

Asuntolat, vanhusten palvelutalot.

Muut

64

% 16

% 14

%

2% 4%

24%

9%

63%

3%

1%

22

(23)

Sääksvuoren uutta pientalomiljöötä

Pientalorakentaminen

2010‐2016

(24)

Valmistuneet pientalorakennukset ja ‐asunnot 2010‐2016:

Pientalorakentaminen hiipunut. Paritalorakentaminen kasvussa.

• Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan alueelle valmistuneiden

pientalojen määrä on vähentynyt vuoden 2011 huippumäärästä lähes puoleen.

• Jyväskylä on menettänyt

osuuttaan pientalorakentamisen kohdekuntana, mutta suurin osa pientaloista rakennetaan edelleen Jyväskylään.

• Myös Laukaassa valmistuneiden pientalojen määrä on vähentynyt.

Muuramessa määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena ja viime vuonna valmistuneiden

pientaloasuntojen määrä oli koko 2010‐luvun suurin.

• Muuramessa pientaloasunto‐

tuotannon kasvua selittää etenkin paritalorakentaminen. Vuonna 2016 valmistuneista asunnoista 42 % oli paritaloasuntoja.

• Paritalorakentamisen määrä on kasvanut kaikissa kolmessa kunnassa tasaisesti koko 2010‐

luvun. Yhteensä vuonna 2016 valmistuneista pientalo‐

asunnoista lähes kolmasosa oli paritaloasuntoja. Vuonna 2010 vastaava osuus oli vielä alle 10 %.

Valmistuneet pientaloasunnot 2010‐2016, jakautuminen kunnittain:

Jyväskylän osuus kaventunut.

68% 64% 65% 62% 72%

58% 55%

22% 22% 22% 23% 16%

26% 17%

10% 14% 12% 15% 12% 16%

28%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

JYVÄSKYLÄ LAUKAA MUURAME

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

JYVÄSKYLÄ: Pientaloasuntoja 219 269 233 213 203 141 142

Pientaloja 201 264 215 203 181 123 124

LAUKAA: Pientaloasuntoja 71 93 79 79 45 63 43

Pientaloja 68 84 78 75 41 59 38

MUURAME: Pientaloasuntoja 34 58 44 51 34 38 72

Pientaloja 33 54 42 46 30 33 55

YHTEENSÄ: Pientaloasuntoja 324 420 356 343 282 242 257

Pientaloja 302 402 335 324 252 215 217

0 50 100 150 200 250 300

Lähde:

Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan

kuntien rakennus‐ja huoneistorekisterit 2017 24

(25)

TIKKAKOSKI

PUUPPOLA

KINKOMAA SÄÄKSVUORI

PALOKKA

LEPPÄVESI VIHTAVUORI

LIEVESTUORE LAUKAA

MUURAMEN KESKUSTA

VAAJAKOSKI

KORPILAHTI

Valmistuneet pientaloasunnot 2010‐2016:

Sääksvuori – Kinkomaa –akselilla suuri uusien pientalojen keskittymä

• Pientaloja on valmistunut paljon etenkin Sääksvuori – Kinkomaa –akselille. Yhteensä näille alueille on valmistunut 2010‐luvun pientalotuotannosta 12 % (Keljonkangas 176 ja Kinkomaa 96 pientaloa).

• Lisäksi Jyväskylässä yksittäisistä alueista esiin nousevat Puuppola, Tikkakosken Tunnelinmäki, Läntinen Palokka, Halssilanmäki, Huhtasuon Pysäkkivuori, Vääräjärvi sekä Kangasvuori, Äijälänrannan asuntomessualue –

Samulinniemi sekä Vaajakoski, jossa rakentamista on ollut etenkin Savonmäessä, Kaunisharjussa ja Hupelissa.

Maaseutualueista erottuu myös Vesangan kyläalue.

• Laukaassa yksittäisistä alueista pientaloja on valmistunut eniten Kirkonkylän tuntumaan. Muista Laukaan taajamista eniten pientaloja on valmistunut Leppävedelle ja tämän jälkeen Vihtavuoreen.

• Muuramessa Kinkomaan lisäksi yksittäisinä uusien pientalojen keskittyminä erottuvat Seunavuori ja Tervamäki.

• Valmistuneiden pientalojen keskikoko seudulla oli 174 k‐

m². Muuramessa omakotitalot ovat olleet hieman keskimääräistä suurempia (180 k‐m2), Laukaassa pienempiä (170 k‐m2), Jyväskylässä seudun keskitasoa.

VESANKA HUHTASUO

Lähde:

Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus‐ja huoneistorekisterit 2017

25

(26)

Rakentaminen asemakaava‐alueelle / maaseudulle 2010‐2016: Kolme neljäsosaa pientaloista rakentunut asemakaava‐alueille

• Keskimäärin 76 % seudulle vuosina 2010‐2016

valmistuneista pientaloista on rakennettu asemakaava‐

alueille. Kyläkaava‐alueille valmistuneiden osuus on 11 % ja muille maaseutualueille 13 %. Asemakaava‐alueelle

rakentamisen osuus on vahvistunut hieman vuotta 2016 kohden.

• Kunnittain osuudet vaihtelevat jonkin verran. Jyväskylässä ja Muuramessa asemakaava‐alueiden osuus on ollut

keskimäärin 79 % ja Laukaassa 61 %.

• Maaseuturakentamisessa on myös kunnittaisia eroja.

Jyväskylässä suurin osa maaseuturakentamisesta on kohdistunut kyläkaava‐alueille. Muuramessa ja Laukaassa suurin osa maaseuturakentamisesta tapahtuu kyläkaava‐

alueiden ulkopuolella.

• Määrällisesti Jyväskylän maaseudulle, myös kyläkaava‐

alueiden ulkopuolelle, on rakennettu enemmän kuin Muuramen ja Laukaan maaseudulle yhteensä.

78% 73% 73% 76% 80% 77% 78%

11% 13% 10% 12% 7% 12% 10%

11% 14% 17% 13% 13% 11% 12%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asemakaava Maaseutu, kyläkaava Maaseutu, ei kaavaa

Lähde:

Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus‐ja huoneistorekisterit 2017

26

(27)

82% 75% 77% 79% 82% 79% 78%

10% 14% 11% 12% 7% 12% 14%

7% 11% 11% 9% 10% 8% 8%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Rakentaminen asemakaava‐alueelle / maaseudulle 2010‐2016 kunnittain: Osuudet asemakaava‐, kyläkaava‐ ja kyläkaava‐

alueiden ulkopuolelle valmistuneista pientaloista

Jyväskylä

62% 58% 49% 64% 62% 73% 69%

14% 12%

14%

14% 10%

10% 8%

24% 30% 37% 22% 29% 18% 23%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Laukaa

Muurame

79% 80% 77% 76% 88%

71% 83%

9% 12%

6%

3%

14% 2%

12% 8%

23% 18% 9% 14% 16%

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asemakaava Maaseutu, kyläkaava Maaseutu, ei kaavaa

Luovutetut pientalotontit kunnittain vuosina 2010‐2016

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Jyväskylä 106 106 71 94 49 34 86

Laukaa 27 31 28 22 33 20 17

Muurame 34 23 26 23 28 37 27

Yhteensä 167 160 125 139 110 91 130

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180

• Rakentamisen osuus asemakaava‐, kyläkaava‐ja kyläkaavojen ulkopuolisten alueiden välillä on pysynyt Jyväskylässä

suhteellisen vakiona. Myös Muuramessa asemakaava‐alueelle kohdistuneen rakentamisen osuus on pysynyt korkeana.

Maaseutualueella kyläkaava‐alueiden ja sen ulkopuolelle jäävän alueen osuudet rakentamisesta ovat vaihdelleet Muuramessa enemmän.

• Laukaassa asemakaava‐alueelle rakentamisen osuus on ollut näistä kolmesta kunnasta matalin, mutta osuus on kasvanut 2010‐luvun alkuvuosiin verrattuna.

• Kaupungin/kunnan pientalotontteja on luovutettu vuodessa Jyväskylässä keskimäärin 78, Laukaassa 25 ja Muuramessa 28.

Yhteensä keskiarvo on 132 tonttia / vuosi. Vuosittain luovutettujen tonttien määrä on vaihdellut Jyväskylässä paljon. Tätä selittää pitkälti vuoden 2014 poikkeuksellisen pieni pientalotonttitarjonta, jota laskettiin Kankaan investointeihin varautumisen vuoksi.

27