asumiskatsaus 2018 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta

(1)

Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2018

Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta

Muuramen kunta

17.1.2019

Muuramen Paavalinvuori ja Vuorenlahti Laukaan asuntomessualue – Valon Herra

Jyväskylän Lutakko

(2)

Jyväskylän seudun asumiskatsaus

• Katsauksessa esitetään tietoa Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen asumiseen ja rakentamiseen liittyvistä ilmiöistä.

• Katsauksen tarkoituksena on tuottaa tietoa asumisen seudullisista ilmiöistä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä luottamushenkilöille että kaupunki- ja kuntaorganisaatioissa toimiville virkamiehille ja suunnittelijoille. Katsauksessa on esitetty tietoa menneestä kehityksestä, tunnistettu asumisessa ja asuinrakentamisessa havaittavia trendejä sekä

ennakoitu tulevaa. Tarkastelun aikajakso on pääasiassa 2010-2017. Lisäksi verrataan nykyistä tilannetta edelliseen asumiskatsaukseen tietoihin. Joitakin lukuja on voitu päivittää jo vuoden 2018 tiedoilla.

• Jyväskylän seudun asumiskatsaus on laadittu Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Laukaan kuntien yhteistyönä.

Nykymuodossaan asumiskatsaus laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, jota on käytetty tämän asumiskatsauksen pohjana.

• Asumiskatsausta on tarkoitus laatia vuosittain. Sisältöä teemoitetaan ja fokusoidaan tarpeen mukaan eri vuosina.

Tiettyjä teemoja, kuten rakentamista seurataan, kuitenkin vuositasolla myös jatkossa.

• Katsaus pohjautuu Locus-paikkatietojärjestelmään tallennettuihin rakennus- ja huoneistorekisteri-, rakennuslupa- ja väestötietoihin sekä Tilastokeskuksen asumista ja väestö koskeviin tietokantoihin. Lisäksi on käytetty hyödyksi ARAn ARAKIRE-rekisteriä.

2

(3)

JYVÄSKYLÄ

LAUKAA

MUURAME UURAINEN

PETÄJÄVESI

TOIVAKKA

HANKASALMI

JYVÄSKYLÄ, LAUKAA, MUURAME:

Osuus koko seudun väestöstä ja asuntokannasta noin 92 %

91,6 %

8,4 %

Muu seutu - Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen:

Osuus koko seudun väestöstä ja asuntokannasta noin 8 %

3

(4)

4

Seudullisen asumiskatsauksen teemat

VÄESTÖN KEHITYS 2010-2017 Väestömäärän kehitys ja kasvun nopeuden muutos 2010-luvulla?

Seudun väestönkasvun dynamiikka?

Luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton merkitys

Syntyvyyden trendi seudulla?

Väestöennuste 2025 ja väestönkasvun näkymät tulevaisuudessa?

ASUNTOKANNAN RAKENTEEN MUUTOS 2010-2017 JA

ASUNTOTUOTANTO

Asuntokannan jakautuminen talotyypin, hallintamuodon ja huoneluvun

perusteella?

Pientalotuotanto?

Pientalorakentamisen määrä, luovutetut pientalotontit, myönnetyt rakennusluvat Kerrostalorakentamisen buumi ja

asuntotuotannon fokusoituminen pieniin asuntoihin?

Kerrostalorakentamisen määrä ja valmistuneet asunnot huoneistokoon mukaan

Stabiili rivitalotuotanto?

Uudistuotanto ja sen sijoittuminen seudulla?

Seudun ARA-tuotanto?

ASUNTOKUNNAT 2010-2017 Seudun asuntokuntien keskikoon muutos?

Pienten asuntokuntien määrän kasvu kerrostaloissa?

Asuntokuntien määrän ja keskikoon muutos

VUOKRAMARKKINAT Vuokrahintojen kehitys?

Hintojen kehitys

huoneistotyypeittäin, ARA- asuntojen ja

vapaarahoitteisten hintojen ero, yksiöiden hintakehitys 2010-luvulla

(5)

Väestön kehitys 2010-2017

Kävelykadun ihmisvilinää Jyväskylässä

© Merja Huovelin

5

(6)

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Muutos 2010-2018

Muutos 2010- 2018 %

Jyväskylä 130 816 132 062 133 482 134 658 135 780 137 368 138 850 140 188 141 414 10 598 8,1 % Laukaa 18 142 18 286 18 481 18 588 18 709 18 865 18 970 18 978 18 929 787 4,3 % Muurame 9 256 9 438 9 569 9 572 9 700 9 791 9 941 10 097 10 169 913 9,9 % Seutu 158 214 159 786 161 532 162 818 164 189 166 024 167 761 169 263 170 512 12 298 7,8 %

Väestömäärän kehitys vuosina 2010-2018: Kasvua yhteensä yli 12 000 asukasta. Suhteellinen kasvu suurinta Muuramessa.

• Vuoden 2018 tiedot ovat tilastokeskuksen ennakkotietoja.

• Jokainen seudun kunta on kasvanut vuosittain 2010-2017. Vuonna 2018 väestönkasvu on ollut kuitenkin seudulla 2010-luvun hitainta. Laukaassa vuonna 2018 väestö pieneni ensi kertaa 2010-luvulla. Myös Muuramessa ja Jyväskylässä väestönkasvu on ollut 2010-luvun vuosittaista keskimääräistä kasvua hitaampaa. Vuosina 2010-2017 Muuramen väestönkasvu on ollut seudulla suhteellisesti suurinta.

• Väestö jakautuu kunnittain samassa suhteessa edelliseen asumiskatsaukseen tietoihin (2010- 2016) verrattuna: Jyväskylässä asuu yli 4/5 koko seudun väestöstä. Laukaan osuus seudun väestönkasvusta 2010-luvulla on pienentynyt hieman 2010-2016 tarkastelujaksoon verrattuna. Vuoden 2018 kasvusta 98 % sijoittuu Jyväskylään.

83 % 11 %

6 %

Jyväskylä Laukaa Muurame Osuus seudun väestönkasvusta 2010- 2018

Osuus seudun väestöstä 2018

Vuosittainen

muutos 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Keskimäärin/

vuosi 2010-2018

Jyväskylä 1 193 1 246 1 420 1 176 1 122 1 588 1 482 1 338 1 226 1 310

Laukaa 167 144 195 107 121 156 105 8 -49 106

Muurame 25 182 131 3 128 91 150 156 72 104

Seutu 1 385 1 572 1 746 1 286 1 371 1 835 1 737 1 502 1 249 1 520

Lähde:

Tilastokeskus: Väestörakenne: Väestö alueittain 2010-2017.

Väestön ennakkotilasto 2018. 6

87 % 7 % 7 %

Jyväskylä Laukaa Muurame

(7)

7

1 193

1 226

167

-49

25 72

1 385

1 249

-200 0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400 1 600 1 800 2 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu Trendi

• Vuonna 2017 seutu kasvoi yli 1200:lla.

• Väestönkasvun nopeus on hidastunut Jyväskylässä ja

Laukaassa 2015 vuoden jälkeen.

Muuramessa kasvu on ollut tasaisempaa.

• 2018 on ollut seudun väestönkasvun hitain vuosi.

• Vuoden 2010-2018 väestönkasvun trendi on nouseva Jyväskylässä ja Muuramessa. Kaikki kunnat ovat kasvaneet vuosittain 2010-2017.

• Koko seudun väestö kasvaa vuosittain keskimäärin vajaalla prosentilla. 2015 huippuvuoden jälkeen kasvun vauhti on hidastunut.

• Koko seudun kehitys seuraa Jyväskylän kehitystä, sillä yli 85 % seudun väestönkasvusta on

sijoittunut 2010-luvulla Jyväskylään.

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Jyväskylä 0,95 % 1,08 % 0,88 % 0,83 % 1,17 % 1,08 % 0,96 % 0,87 % Laukaa 0,79 % 1,07 % 0,58 % 0,65 % 0,83 % 0,56 % 0,04 % -0,26 % Muurame 1,97 % 1,39 % 0,03 % 1,34 % 0,94 % 1,53 % 1,57 % 0,71 % Seutu 0,99 % 1,09 % 0,80 % 0,84 % 1,12 % 1,05 % 0,88 % 0,75 %

Vuosittainen väestönkasvu – 2010-luvun kasvun huippuvuosi 2015

Lähde: Tilastokeskus: Väestörakenne: Väestö alueittain 2010-2017, Väestön ennakkotilasto 2018.

Seudun kuntien väestönkasvun muutos vuosittain – Seudun kasvu hidastunut viime vuosina

(8)

Väestönmuutoksen eri osatekijöiden vaikutus väestönkasvuun vuosina 2010-2018:

Kuntien välisen nettomuuton osuus kasvusta on lisääntynyt ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus pienentynyt.

• Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus

Nettomaahanmuutto = maahanmuuton ja maastamuuton erotus

Luonnollinen väestönlisäys = syntyneiden enemmyys kuolleiden määrään nähden eli syntyneiden enemmyys

• Laukaassa ja Muuramessa osuudet perustuvat Jyväskylää

huomattavasti pienempiin väestönmuutoksiin, joten vuosittainen vaihtelu on suurta.

• Laukaassa kasvu on selvästi muita seudun kuntia enemmän sidoksissa luonnolliseen väestönlisäykseen. 2017-2018 kuntien välinen nettomuutto oli Laukaassa negatiivinen ja

nettomaahanmuutto pysyi lähes samana.

• Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Vuonna 2018 luonnollisen väestönlisäyksen osuus kuitenkin kasvoi.

• Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen merkitys on selvästi aikaisempia vuosia pienempi. Varsinkin 2017-2018 luonnollisen väestönlisäyksen osuus kasvusta pieneni huomattavasti. Samalla kuntien välisen nettomuuton merkitys on kasvanut.

• Jyväskylän luonnollisen väestönlisäyksen pienentyminen näkyy myös koko seudun viime vuosien osuuksissa. Viime vuonna kolmannes seudun väestönkasvusta tuli kuntien välisestä nettomuutosta. Nettomaahanmuuton osuus vaihtelee

vuosittain, mutta sen osuus 2010-luvun kasvusta on hieman yli viidenneksen.

Lähde:

Tilastokeskus: Kaikki väestönmuutokset alueittain 2016-2017 ja

Väestömuutosten ennakkotiedot 2018 8

46 % 23 %

11 %

41 % 10 %

38 %

66 %

100 % 100 %

47 % 23 %

7 %

31 % 60 %

66 %

52 % 89 %

54 %

26 %

28 % 59 %

71 %

23 % 17 % 22 %

7 % 1 % 8 %

8 %

25 % 19 % 23 %

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

2010-2016 2017 2018

SeutuMuurameLaukaaJyväskylä

Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto

*

* Laukaassa 2017-2018 ainoastaan luonnollinen väestönlisäys oli väestönkasvun osatekijöistä positiivinen.

(9)

9

1 708

1377

256 188

105 86

2 069

1651

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Jyväskylä Laukaa Muurame Koko seutu

Syntyneiden muutos-% 2010-2017

Jyväskylä -19,4 %

Laukaa -26,6 %

Muurame -18,1 %

Koko seutu -20,2 %

Syntyvyys on vähentynyt seudulla viidenneksellä vuodesta 2010. Laukaassa syntyi vuonna 2017 yli neljänneksen vähemmän lapsia kuin vuonna 2010

• Vuonna 2017 syntyvyys oli kaikissa seudun kunnissa keskimääräistä pienempi; lapsia syntyi seudulle 275 vähemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin ja 418 vähemmän kuin vuonna 2010. Koko seudun syntyvyys ei ole kasvanut vuoden 2014 jälkeen.

Vuodesta 2014 eteenpäin syntyvyys on kasvanut seudulla vain edellisvuonna Muuramessa.

• 2010-luvulla syntyvyys on laskenut suhteellisesti eniten Laukaassa ja vähiten Muuramessa.

• Jyväskylässä syntyneiden määrä kattaa yli 83 % seudun syntyvyydestä.

• Jyrkin lasku syntyvyydessä on tapahtunut vuoden 2015 jälkeen. Seudun syntyvyys laski kuitenkin edellisvuotta enemmän vuonna 2016.

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

KESKI-MÄÄRIN / VUOSI

2010-2017

Jyväskylä 1 708 1 714 1 668 1 581 1 588 1 570 1 445 1377 1581

Laukaa 256 226 246 260 273 239 236 188 240

Muurame 105 119 112 17 111 106 83 86 104

Koko seutu 2 069 2 059 2 026 1 948 1 972 1 915 1 764 1651 1 926

Syntyvyys vuosina 2010-2017: Syntyvyys ei ole noussut yhdessäkään kunnassa vuoden 2014 jälkeen lukuun ottamatta Muuramen pientä kasvua viime vuonna

Lähde: Tilastokeskus: Elävänä syntyneet 2010-2017 alueittain Huippuvuodet lihavoitu. 2010-2017 keskiarvon yläpuolella

Syntyneiden lukumäärä vuosittain

(10)

LAUKAA

Alle 16-vuotiaat: + 96 (4703): +2,1 % 16-64-vuotiaat: - 2 (10 769): <0,0 % Yli 64-vuotiaat: + 745 (4 345): +20,7 % KOKO VÄESTÖ: + 839 (19 817): +4,4 %

JYVÄSKYLÄ

Alle 16-vuotiaat: -961 (22 610): -4,1 % 16-64-vuotiaat: + 5 279 (97 090): +5,7 % Yli 64-vuotiaat: + 5 694 (30 500): +23,0 % KOKO VÄESTÖ: + 10 012(150 200): +7,1 %

MUURAME

Alle 16-vuotiaat: - 83 (2 292): -3,5 % 16-64-vuotiaat: +45 (6 086): +0,7 % Yli 64-vuotiaat: + 483 (2 164): +28,7 % KOKO VÄESTÖ: + 445 (10 542): +4,4 %

• Väestömäärän ennakoidaan kasvavan seudulla yhteensä yli 11 000 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Tällöin Laukaan väkiluku on noin 20 000, Jyväskylän noin 150 000, Muuramen yli 10 000 ja koko seudun yli 180 000. Suhteellinen kasvu ennakoidaan nopeimmaksi Jyväskylässä. Laukaassa ja Muuramessa väestön on ennustettu kasvavan yhtä nopeasti. Koko seudun väkiluku kasvaa vuoteen 2025 mennessä 6,7 %

• Väestöarvion pohjana on Tilastokeskuksen trendiennuste, joka osoittaa mihin suuntaan väestömäärä kehittyy jos kehitys jatkuu nykyisellään. Jyväskylän osalta väestöennustetta on tarkistettu toteutuneeseen kehitykseen peilaten, sillä mm. kokonaisväestönkasvu on ollut ennakoitua suurempaa. Laukaan ja Muuramen osalta on käytetty Tilastokeskuksen ennustetta. Vuoden 2017 Tilastokeskuksen toteutumaa ja ennustetta vertaamalla, Laukaan väestökasvu on arvioitu 88 asukasta suuremmaksi ja Muuramen väestönkasvu päinvastoin 128 asukasta pienemmäksi.

• Laukaassa lapsimäärän ennakoidaan kasvavan, kun taas Muuramessa ja Jyväskylässä määrän ennakoidaan pienenevän noin 3-4 %.

• Työikäisten määrässä suurimman suhteellisen kasvun ennakoidaan kohdistuvan Jyväskylään. Muuramessa työikäisten määrän ennakoidaan kasvavan vain vähän ja Laukaassa pysyvän ennallaan.

• Ikääntyvien määrä kasvaa kaikissa kunnissa merkittävästi: Suhteellisesti eniten Muuramessa, mutta myös Jyväskylässä kasvun arvioidaan olevan lähes

neljänneksen. Myös Laukaassa yli 64-vuotiaiden osuus kasva yli viidenneksellä.

• Väestöllisen huoltosuhteen kannalta väestörakenne on tällä hetkellä suotuisin Jyväskylässä – 66 % väestöstä on työikäisiä. Laukaassa vastaava

prosenttisosuus on 57 % ja Muuramessa 60 %.

Lähde:

Tilastokeskus: Väestöennuste 2017 iän mukaan alueittain 2017-2040 + Jyväskylän kaupungin väestöarvio

Väestöennuste vuoteen 2025:

muutos vuosina 2017-2025, väestön määrä vuonna 2025 ja suhteellinen muutos

10

(11)

Yhteenveto

Väestö ja muuttoliike 2010-2017/2018

•

Jyväskylässä asuu yli 4/5 koko seudun väestöstä. Kuntien osuudet koko seudun väestöstä ovat pysyneet lähes samana edelliseen katsaukseen (2016) verrattuna.

•

Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen väestömäärä on kasvanut 2010-luvulla yli 12 000 asukkaalla. Vuonna 2018 seutu on kasvanut yli 1200 asukkaalla. Vuoden 2018 väestönkasvu seudulla on ollut koko 2010-luvun hitainta. Muuramen väestönkasvu on ollut seudun kunnista suhteellisesti suurinta ja on seudun ainoa kunta, jonka väestönkasvu on nopeutunut 2015 jälkeen.

•

Laukaan 2010-luvun väestönkasvusta yli 2/3 selittyy luonnollisella väestönlisäyksellä. Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen osuus väestökasvusta on pienentynyt

merkittävästi viime vuosina. Nettomaahanmuuton osuus seudun 2010-luvun väestönkasvusta on noin viidenneksen.

•

2017 vuoden syntyvyys oli kaikissa seudun kunnissa pienempää kuin 2010-luvulla keskimäärin. Jyväskylässä ja Laukaassa vuosi 2017 oli syntyvyyden suhteen 2010-luvun heikoin vuosi. Muuramen syntyvyys pysyi lähes ennallaan. Koko seudun syntyvyys ei ole kasvanut vuoden 2014 jälkeen. Lapsia syntyi seudulle 275 vähemmän kuin vuonna 2010-luvulla keskimäärin.

•

Seudun väestö kasvaa ennusteen mukaisesti vuoteen 2025 mennessä 6,7 % (11 296). Ikääntyvän väestön osuus kasvaa

merkittävästi kaikissa seudun kunnissa; vuonna 2025 seudun väestöstä yli viidennes on yli 64-vuotiaita. Alle 16-vuotiaiden määrä seudulla vähenee.

11

(12)

Asuntokanta 2017

Eri aikakausien rakennuskerrostumaa Laukaassa

(13)

Asuntokanta talotyypin mukaan vuosina 2015 ja 2017: Suurin osa seudun asuntokannasta kerrostaloissa. Kerrostalojen osuus on kasvanut.

• Muuramen ja erityisesti Laukaan asuntokanta on hyvin

pientalopainotteista. Jyväskylässä asuntokannasta suurin osa on

kerrostaloissa. Yli puolet seudun asukkaista asuu kerrostaloissa. Pientalojen osuus on vajaan kolmanneksen ja rivi- ja ketjutalojen noin 14 %.

• 2010-luvulla kerrostalojen osuus asuntokannasta on noussut seudulla 3

%-yksikköä. Samalla erillisten pientalojen osuus on pienentynyt 2 %- yksikköä. Rivitaloissa ei ole tapahtunut merkitsevää muutosta 2010- luvulla.

• Edellisen asuntokatsauksen lukuihin verrattuna (2015) asuntokannassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta: Kerrostalojen osuus on hieman kasvanut ja pientalojen vähentynyt. Tämä selittynee Jyväskylän kerrostalotuotannon kasvulla.

• Jyväskylän asuntokannasta hieman yli puolet on yksiöitä tai kaksioita.

Yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Muuramen ja Laukaan asuntokannat ovat huoneluvun mukaan tarkasteltuna hyvin samantyyppisiä ja

jakaumaltaan tasaisia: Lähes puolet asunnoista on vähintään neljän huonetta sisältäviä. Koko seudulla noin puolet asunnoista on yksiöitä tai kaksioita.

• Asuntokannan huoneluvuissa ei myöskään ole merkittävää muutosta edellisen asumiskatsauksen lukuihin. Missään huoneluvun luokassa ei ole yli yhden prosenttiyksikön eroa. Myös 2010-luvulla huonelukujen suhde on pysynyt lähes samanlaisena. Viime vuosina Jyväskylään on kuitenkin rakennettu paljon yksiöitä ja kaksioita, joka ei toistaiseksi vielä näy merkittävästi koko seudun asuntokannan rakenteessa.

• Kokonaisuudessaan seudun asuntokanta koostui vuonna 2017 yli 92 500 asunnosta.

Asuntokanta huoneluvun mukaan vuosina 2015 ja 2017: Yleisin huoneistotyyppi on kaksio.

Kehyskunnissa huoneistokokojakauma on tasaisempi kuin Jyväskylässä. ^Lähde:Tilastokeskus:

Asunnot talotyypin mukaan 2015/2017

Lähde:

Tilastokeskus:

Asunnot huoneistotyypin mukaan 2015/2017

13

30 % 29 %

58 % 58 %

66 % 66 % 25 %

24 %

14 % 14 %

19 % 18 %

20 % 20 % 13 %

13 %

54 % 56 %

22 % 22 %

12 % 11 % 61 %

62 %

1 % 1 % 1 % 1 % 3 % 3 % 1 % 1 %

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

2015 2017 2015 2017 2015 2017 2015 2017

Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus (liike-, toimisto- ym.)

16 % 17 % 8 % 8 % 10 %

9 % 17 %

18 %

34 % 34 % 22 %

21 % 23 % 23 %

36 % 35 %

22 % 22 % 20 %

20 % 21 % 21 %

22 % 22 %

16 % 16 % 24 %

25 % 24 % 25 %

14 % 14 %

12 % 12 % 23 % 24 % 22 % 22 %

11 % 10 %

1 % 2 % 2 % 1 % 1 %

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

2015 2017 2015 2017 2015 2017 2015 2017

1 h 2 h 3 h 4 h 5h+ Tuntematon

(14)

Asuntokanta hallintamuodon mukaan vuosina 2015 ja 2017

Muiden vuokra-asuntojen kuin arava- tai korkotukivuokra-asuntojen osuus kasvanut.

• Muuramen ja Laukaan asuntokanta on vahvasti omistusasuntopainotteista. Jyväskylässä hallintamuodot jakautuvat tasaisemmin, jossa vuokra-asuminen ja osakeasunnot ovat suurimmat hallintamuodot.

• Kasvavana ilmiönä asuntorakentamisessa ovat olleet sijoittajavetoiset vuokra‐asunnot. Samalla myös ARA-asuntojen määrä on vähentynyt. Tämä näkyy asuntojen hallintamuodon kehityksessä: Arava‐ ja korkotukivuokra‐asuntojen osuus on pienentynyt edelleen ja vastaavasti muiden eli vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut 3 prosenttiyksikköä edelliseen katsaukseen

verrattuna. Vuonna 2010 Arava‐ ja

korkotukivuokra‐asuntojen osuus oli 20 % ja muiden vuokra-asuntojen 17 %.

• Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta on edelleen pieni – vain 3 % seudun asuntokannasta.

Muuramessa asumisoikeusasuntojen osuus jää vuonna 2017 alle 1 %.

• Asunnon huoneluvun ja hallintamuodon välillä on selvä yhteys. Kaikista seudun yksiöistä vain 12 % on omistusasuntoja. Mitä suurempi huoneluku sitä suurempi omistajuuden osuus, ja vastaavasti mitä pienempi asunto sitä suuremmalla

todennäköisyydellä se on vuokra-asunto. Pienten omistusasuntojen osuus on vähentynyt vuodesta 2015.

• Seudun yksiöistä lähes ¾ on vuokra-asuntoja.

Lähde:

Tilastokeskus: Asunnot huoneistotyypin ja hallintaperusteen mukaan 2015/2017

Seudun asuntokanta hallintamuodon ja huoneistotyypin mukaan vuonna 2015 ja 2017 Pienet asunnot suurelta osin vuokrakäytössä.

14

17 % 15 % 14 % 10 %

10 % 9 %

17 % 16 %

3 % 3 % 2 % 2 %

3 % 3 %

7 % 8 % 6 % 8 % 8 % 6 %

7 % 8 %

21 % 23 % 7 %

9 % 9 % 12 %

23 % 26 %

26 % 26 % 20 %

15 % 15 %

20 %

28 % 27 %

26 % 25 % 51 %

58 % 58 %

51 %

21 % 20 %

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

2015 2017 2015 2017 2015 2017 2015 2017

Arava- tai korkotukivuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Muu vuokra-asunto Omistaa asunnon osakkeet Omistaa talon

14 %

34 %

62 %

85 % 93 % 12 %

32 %

61 %

85 % 93 %

32 %

23 %

13 %

4 % 1 % 29 %

22 %

12 %

4 % 1 %

42 % 31 %

15 %

4 % 2 % 47 %

33 %

16 %

5 % 2 %

1%

4%

2%

1%

4%

2%

11 % 8 %

7 % 5 % 4 % 11 %

9 % 7 %

5 % 4 %

0 % 25 % 50 % 75 % 100 %

1h 2h 3h 4h 5h+

20152017

Omistus

Arava- tai korkotukivuokra- asunto

Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste

(15)

Asuntotuotanto 2010-2017

Luhtiasumista Jyväskylässä

(16)

Valmistuneet asunnot 2010-2018: Vuosi 2018 asuntotuotannoltaan ennätysvuosi Jyväskylässä

• Vuosina 2010-2018 seudulle on valmistunut keskimäärin 1445 asuntoa/vuosi ja 2010-luvulla yli 13 000 asuntoa.

Kunnittain/vuosi:

– Jyväskylään 1296 – Laukaaseen 80 – Muurameen 70

• Asuntotuotannon vuosittain kasvu on nopeutunut seudulla joka vuosi 2014 jälkeen. Etenkin Jyväskylään valmistui selvästi keskimääräistä enemmän asuntoja.

• Laukaan ja Muuramen asuntotuotanto on pysynyt noin 50-120 asunnon välillä koko 2010-luvun.

• Jyväskylän osuus kokonaisasuntotuotannosta oli 2018 lähes 95 %. Se on edellisiä vuosia suurempi osuus.

Jyväskylän asuntotuotanto oli edellisvuonna 2010-luvun suurinta.

• Rakennuslupien määrä saavutti huippunsa seudulla vuonna 2017 ja palasi lähemmäksi 2010-luvun keskiarvoa 2018.

Muuramessa myönnettiin enemmän uusien asuntojen rakennuslupia 2018, kuin yhtenäkään aikaisempana vuonna 2010-luvulla.

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2018 16

1 047

2 004

88 58

38 49

1 173

2 111

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Jyväskylä 1 047 1 097 1 176 1 115 1 092 1 168 1 372 1 655 2 004

Laukaa 88 118 85 121 50 94 47 55 58

Muurame 38 99 87 75 54 50 113 63 49

Seutu 1 173 1 314 1 348 1 311 1 196 1 312 1 532 1 773 2 111

1 088

1 403

73 70

96 154

0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

Myönnetyt uusien asuntojen rakennusluvat 2010-2018

(17)

• Kaikista vuoden 2015 jälkeen rakennetuista asuinrakennuksista noin 66 % on yhden asunnon rakennuksia. Kuitenkin kerrostaloihin sijoittuu noin lähes 75 % kaikista valmistuneista

asunnoista.

• Myös rakennetusta asuinkerrosalasta noin puolet sijoittuu kerrostaloihin. Yhden asunnon talojen osuus on noin neljännes.

• Yli 85 % uudistuotannon kokonaiskerrosalasta sijoittuu Jyväskylään.

17

1 177

120

774

91 148 31 9 3 1

6 591

4 473

775 495 310 418

97 20 3

0 1 000 2 000 3 000 4 000 5 000 6 000 7 000

2015- valmistuneiden rakennusten ja asuntojen lukumäärä talotyypeittäin

Rakennuksia Asuntoja

86 % 7 % 7 %

2015- valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosalan osuudet kunnittain

267 838 133 362 43 921 35 532 20 613

19 361

2 689 287

0 100 000 200 000 300 000 400 000 500 000

KERROSALA

2015- rakennettujen asuinrakennusten kerrosala k-m²

Muut kerrostalot Yhden asunnon talot

Rivitalot Kahden asunnon talot

Luhtitalot Asuntolat, vanhusten palvelut.

Kehitysvammaisten hoitolaitokset Ketjutalot

Seudun uudistuotanto - 2015 vuoden jälkeen valmistuneet asuinrakennukset, asunnot ja asuinkerrosala (1.1.2015-12.12.2018).

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2018

(18)

>

18

•

Seudulla on valmistunut 2015 jälkeen lähes 1 200 asuinrakennusta, yli 6 500 asuntoa ja yli 500 000 k-m² asuinkerrosalaa.

•

Uuden kerrosalan perusteella uudisrakentamisen tiheimmät kohteet ovat Savela-Kuokkala-Kangas kolmion sisällä sekä Länsi- Palokalla erityisesti Mannisenmäki.

•

Kerrosalan sijoittumisen perusteella tärkeimmät kasvusuunnat uudisrakentamisessa 2015 eteenpäin ovat olleet Palokka sekä Keljonkangas/Muurame ja koillissuunnassa Laukaantien varsi.

Mannisenmäki

Savela-Kuokkala- Kangas

2015 jälkeen rakennettujen asuinrakennusten kerrosalan sijoittuminen seudulla

(19)

15 %

9 %

76 % 1 %

Seutu

Pientalot Rivitalot Kerrostalot Asuntolat, vanhusten palvelutalot. Muut 10 %

9 %

81 %

Jyväskylä

71 % 15 %

15 %

Laukaa

86 % 14 %

Muurame Asuntotuotanto 2017 talotyypeittäin

Muurame ja Laukaa pientalopainotteisia, Jyväskylässä vahva kerrostalotuotanto

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit

2017 19

28 %

8 % 15 %

9 % 65 %

76 %

% 25 % 50 % 75 % 100 %

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Asuntojen jakautuminen talotyyppeihin 2010-luvulla

Pientalot Rivitalot Kerrostalot

• 2017 vuoden

asuntotuotannossa korostuu kerrostaloasuminen. Seudun 2010-luvun kerrostalojen osuus asuntotuotannosta seudulla on ollut keskimäärin 68 %.

• Seudun 2017

asuntotuotannosta yli 3/4 on sijoittunut kerrostaloihin.

Kerrostalotuotanto on keskittynyt lähes kokonaan Jyväskylään.

• Kerrostalojen osuus on kasvanut vuodesta 2013 lähtien. Samalla pientalojen osuus on laskenut vuodesta 2011. Rivitalojen osuus nousi vuonna 2017 ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen.

(20)

ARA-tuotanto seudulla

20

124 126

42

119 55

279

316 159

15

263 71

159

132

131

173

28

0 100 200 300 400 500 600

2013 2014 2015 2016 2017 31.10.2018 Jyväskylä

Alkava ARA-tuotanto* seudulla 2013-2017

Normaalit vuokra-asunnot Erityiskohteet Asumisoikeusasunnot

• Kuvaajan luvut ovat lähes 99 %

Jyväskylän tuotantoa, sillä 2013-2017 Muuramessa ei ollenkaan alkavaa tuotantoa ja Laukaassa yhteensä 27 erityiskohteiden asuntoa (2014 ja 2016).

2018 tieto on saatavilla vain

Jyväskylästä. Erityisryhmien asuntojen määrä on kasvussa myös

valtakunnallisesti.

• ARA-rakentaminen on vähentynyt seudulla 2014-2017. Vuonna 2017 ei valmistunut yhtään normaalia ARA - vuokra-asuntoa ja tuotanto oli huomattavasti pienempi kuin

aikaisempina vuosina. Samalla kuitenkin asumisoikeusasuntojen tuotanto oli tarkastelujakson korkein.

• Valtakunnallisesti rajoitusten alainen ARA-tuotanto laski hieman vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna. 2018 ARA-tuotanto tulee olemaan seudulla vuotta 2017 suurempaa ja erityisesti erityiskohteita. 31.10.2018 alkavan ARA- tuotannon määrä oli Jyväskylässä

hieman alle 300.

Lähde: ARA - Alkava ARA-tuotanto kunnittain 31.12.2017 ja Alkava ARA-tuotanto 2018 kasvukeskuksissa

22 %

43 % 36 %

Alkavan ARA-tuotannon jakautuminen kohdetyyppeihin

Normaalit vuokra- asunnot

Erityiskohteet Asumis- oikeusasunnot

*Ei sisällä 10-vuoden korkotuella ja takauslainalla rakennettuja kohteita

(21)

Sääksvuoren pientalomiljöötä

Pientalorakentaminen

2010-2017

(22)

21

50

6 4

2

24 0

50 100 150 200 250 300

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

220

116

65 32 35

30

Yhden asunnon talot: Paritalojen asunnot:

Valmistuneet pientaloasunnot 2010-2017:

Pientalorakentamisessa kasvua edellisvuodesta. Paritalorakentaminen kasvussa. • Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan alueelle vuosittainen

pientalotuotannon määrä on vähentynyt vuoden 2010

huippumäärästä lähes puoleen.

• Jyväskylä on menettänyt osuuttaan pientalorakentamisen kohdekuntana, mutta suurin osa pientaloista

rakennetaan edelleen Jyväskylään.

Jyväskylän osuus seudun

pientalokannasta kasvoi selvästi vuonna 2017.

• Myös Laukaassa valmistuneiden

pientaloasuntojen määrä on vähentynyt 2010-luvulla. Muuramessa määrä on hieman kasvanut, jota selittää etenkin viime vuosien kasvanut

paritalorakentaminen.

• Vuonna 2017 seudulla valmistuneista pientaloasunnoista 30 % oli

paritaloasuntoja. Paritaloasuntojen vuotuinen kasvu lisääntyi 2017 myös Jyväskylässä.

Valmistuneet pientaloasunnot 2010-2016, jakautuminen kunnittain:

Jyväskylän osuus kasvanut.

Lähde:

Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan

kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2017 22

64 % 15 %

21 %

2017

28 % 55 %

2016 17 %

Jyväskylä Muurame Laukaa

(23)

Myönnetyt uusien asuntojen pientaloluvat 2010-2017: Myönnettyjen pientalojen lupien määrä kasvanut

vuodesta 2014 asti • Pientalorakentamisessa on havaittavissa

elpymisen merkkejä. Etenkin Jyväskylässä myönnettyjen pientalolupien määrä kääntyi kasvuun

vuonna 2015. Viimevuonna lupien kasvu oli koko 2010-luvun nopeinta.

• Paritalojen asuntojen osuus 2017 luvun pientalolupien asunnoista on lähes 40 %.

Vajaa kolmannes kaikista vuoden 2017 pientalojen asuntoluvista on Jyväskylän paritaloja.

• Muuramen pientalolupien kasvu näyttää pysähtyneen 2017. Sen sijaan Laukaassa pientalotuotannon määrä kasvoi vuoden 2016 matalimmasta vuodesta.

• Pientalolupia (asuntoja) on myönnetty 12.11.2018 mennessä Jyväskylässä 175, Laukaassa 36 ja Muuramessa 35. Näyttää siltä että vuoden 2018 myönnettyjen lupien määrä tulee olemaan lähellä 2017 tasoa.

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan

kuntien rakennusluparekisteri 2017 23

268

220

72

50 53

45 0

50 100 150 200 250 300

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

(24)

Kerrostaloasumista Jyväsjärven äärellä Lutakossa

Kerrostalorakentaminen

2010-2017

(25)

25 Seudun merkittävimmät uusien

kerrostaloasuntojen tihentymät

Valmistuneet kerrostaloasunnot 2010-2017:

Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä kasvussa.

• Keskimäärin seudulle on valmistunut 901 kerrostaloasuntoa / vuosi. Kunnittain:

– Jyväskylään 842 (keskimäärin 31 rakennusta / vuosi) – Laukaaseen 8 (keskimäärin 1 rakennusta / 3 vuotta) – Muurameen 9 (keskimäärin 1 rakennusta / 3 vuotta)

• 2010-luvun kerrostalotuotanto on keskittynyt 98 %:sti Jyväskylään. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä on ollut kasvussa ja vuonna 2017 valmistui huomattavasti keskimääräistä enemmän kerrostaloasuntoja

• 2017 valmistui sekä ennätysmäärä kerrostaloja (46) että ennätysmäärä kerrostaloasuntoja (1340)

0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

0 200 400 600 800 1 000 1 200 1 400

Rakennukset Asunnot

Jyväskylä rakennukset Laukaa rakennukset Muurame rakennukset Seutu rakennukset Jyväskylä asunnot Laukaa asunnot Muurame asunnot Seutu asunnot

16,7 %

10,0 %

48,7%

22,8 %

1,8 %

25

Kangas

(26)

Vuosina 2010-2017 valmistuneet kerrostaloasunnot seudulla huoneistokoon mukaan

Vuonna 2017 ennätysmäärä valmistuneita yksiöitä. • Kerrostalokaksioiden määrän kasvu oli

2017 vuosikymmenen nopeinta. Toisaalta myös yksiöiden määrän kasvu oli lähes yhtä jyrkkää. Kaikissa

huoneistokokoluokissa valmistui 2017 enemmän asuntoja kuin 2016.

Kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen osuus on pysynyt lähes samana vuoteen 2016 verrattuna

• Vuonna 2017 valmistuneista

kerrostaloasunnoista 82 % oli yksiöitä tai kaksioita. Alimmillaan pienten asuntojen osuus on ollut vuonna 2011 – yhteensä 68 %. Vuoden 2009 laman vaikutukset näkyvät vuoden 2010

asuntotuotannossa, jolloin valmistui prosentuaalisesti jopa enemmän yksiöitä ja kaksioita vuoteen 2016 verrattuna, mutta kokonaisasuntotuotanto-määrä oli tuolloin huomattavasti pienempi.

• Muuramessa ja Laukaassa

valmistuneiden kerrostaloasuntojen osuus on ollut seudun 2010-luvun kerrostaloasuntotuotannosta alle 2 %.

Seudulliset luvut kuvastavat siis lähinnä Jyväskylän kerrostalotuotantoa.

Lähde:

Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan

kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2017 26

46 %

17 %

33 % 39 %

22 %

34 %

46 % 43 %

39 %

51 %

39 %

37 %

44 %

41 %

36 % 38 %

14 %

27 % 25 % 22 %

29 %

22 % 17 % 16 %

2 % 5 % 4 % 2 % 4 % 2 % 1 % 2 %

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

0 100 200 300 400 500 600 700 800

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Asuntojen osuus Asuntoja

1h % 2h % 3h % 4h+ % 1h 2h 3h 4h+

44 % 35 %

19 % 2 %

43 %

38 % 16 %

2 %

1h 2h 3h 4h+

2016

2017

• Kerrostalokaksioiden osuus on kasvanut hieman

edellisvuodesta samalla kun kolmioiden osuus on vähentynyt.

(27)

27 33 000

57 100 61 700

40 400

54 800

62 000 64 700

79 400

86 400

1 800 1 400 1 900 3 500 2 000

0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 90 000 100 000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018

k-m²

Valmistuneiden asuinkerrostalojen kerrosala 2010-2018

• 2018 oli 2010-luvun seudun

kerrostalorakentamisen huippuvuosi tuotetun kerrosalan perusteella.

• Merkittävämpiä uudiskohteita ovat olleet esimerkiksi Mannisenmäki ja Kangas, jotka kattavat kolmanneksen koko 2017 jälkeen rakennetusta seudun asuinkerrosalasta.

• Myönnetyt kerrostaloluvat ovat kasvaneet 2013 vuodesta asti. Eniten lupia 2010-luvulla myönnettiin 2017. Näyttää kuitenkin siltä, että vuonna 2018 kasvu tasaantuu ja jää 2017 huippuvuotta pienemmäksi.

673

2212

0 21 48 0 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Myönnetyt kerrostaloluvat* 2010 – 2017:

Kerrostaloasuntojen lupamäärä jatkoi kasvuaan. Vuonna 2017 ennätysvuosi Jyväskylässä ja Laukaassa.

*Mukana myös vanhusten palvelutaloja

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennusluparekisteri 2017

(28)

Rivitalorakentaminen 2010-2017

Rivitaloasumista rantaraitin varrella Jyväskylässä

(29)

Valmistuneet rivitaloasunnot 2010-2017

Seudun rivitalotuotannossa kasvua ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen

• Keskimäärin seudulle on valmistunut 120 rivitaloasuntoa/vuosi. Kunnittain:

– Jyväskylään 103 (keskimäärin 21 taloa/vuosi) – Laukaaseen 7 (keskimäärin 1 taloa/vuosi) – Muurameen 11 (keskimäärin 3 taloa/vuosi)

• 2010-luvun rivitaloasuntotuotannosta noin 86 % on kohdistunut Jyväskylään, 9 % Muurameen ja 5

% Laukaaseen. Jyväskylän osuus on noussut edellisvuodesta selvästi.

• Vuoden 2015 jälkeen rakennettujen rivitalojen sijoittuminen on keskittynyt vahvasti erityisesti läntisen Palokan alueella mutta myös Keljonkankaalle sekä Äijälänjoen lähiympäristöön.

• Vuoden 2016 pohjavuodesta rivitalorakentaminen on selvästi noussut 2017. Vuonna 2017 valmistui toiseksi eniten rivitaloja-asuntoja koko 2010-luvulla (144 kpl).

LÄNTINEN PALOKKA HAUKKALA

KESKUSTA KANGASVUORI HALSSILA KUOKKALA KELJONKANGAS

LEPPÄVESI

MUURAME

29 Seudun merkittävimmät uusien

rivitaloasuntojen tihentymät

0 5 10 15 20 25 30 35 40

0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Rakennukset Asunnot

Jyväskylä asunnot Laukaa asunnot Muurame asunnot Seutu asunnot Jyväskylä rakennukset Laukaa rakennukset Muurame rakennukset Seutu rakennukset

29

Äijälänjoen ympäristö

(30)

Muuramen keskustaa

Asuntokunnat

2010-2017

(31)

31

73,3

72,6 94,2

96,4 96,799,3

81,2 81,4

70,0 75,0 80,0 85,0 90,0 95,0 100,0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Jyväskylä Pinta- ala/asuntokunta, m2

Laukaa Pinta-ala/asuntokunta, m2

Muurame Pinta- ala/asuntokunta, m2 Koko maa Pinta- ala/asuntokunta, m2

36,70

37,80 39,20

40,50

39,0

41,1

39,10

40,50

36,0 37,0 38,0 39,0 40,0 41,0 42,0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Jyväskylä Laukaa Muurame Koko maa

Seudun asuntojen pinta-ala m²/henkilö – Pinta-ala henkilöä kohden on noussut kaikissa kunnissa

Seudun asuntojen pinta-ala m²/asuntokunta – Jyväskylän asuntokunnat asuvat koko maan keskiarvoa ahtaammin

• Asumisväljyys henkilöä kohden on kasvanut kaikissa seudun kunnissa koko 2010-luvun.

• Jyväskylässä asutaan selvästi ahtaammin kuin Muuramessa ja Laukaassa. Laukaan asumisväljyys on vastaa koko maan keskiarvoa.

Muuramessa asutaan väljemmin kuin koko maassa keskimäärin

• Pinta-ala asuntokuntaa kohden Laukaan ja Muuramen osalta on noussut hienoisesti koko 2010- luvun. Kasvu näyttäisi kuitenkin hidastuvan 2016 jälkeen.

• Jyväskylän, samoin kuin koko maan, asuntokuntien asumisväljyys on pienentynyt kahtena edellisenä vuonna, vaikka henkilöä kohden pinta-ala on noussut. Tätä selittänee se, että suurin osa viimevuosien asuntokuntien kasvusta on ollut yhden hengen asuntokuntia, joista lähes yhtä suuri osa on sijoittunut kaksioihin kuin yksiöihin.

31

Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot 2017

(32)

32

Seudun asuinkerrostalojen asuntokuntien kehitys 2010-luvulla ^• Yhden hengen asuntokuntien kasvu on ollut selvästi muita asuntokuntia nopeampaa 2010- luvulla. Muiden kokoluokan asuntokuntien määrät ovat kasvaneet huomattavasti vähemmän, pysyneet lähes samana tai pienentyneet.

• Vuonna 2017 kerrostalojen yhden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut 1 307:lla.

Koko 2010-luvun aikana vastaava luku on 4 514.

• Vuonna 2017 kerrostalojen yhden hengen asuntokunnat kattavat yli 60 % koko seudun asuntokunnista. Vastaava osuus kahden hengen asuntokunnilla on noin 30 %.

• Kahden hengen asuntokuntien määrä kerrostaloissa on kasvanut 2010-luvulla

1080:lla. Kolmen ja neljän hengen asuntokuntien määrä on vähentynyt 2010-luvulla.

• Koko 2010-luvun asuntokuntien kasvusta (~5 600 asuntokuntaa) noin 81 % on yhden hengen ja noin 18 % kahden hengen asuntokuntien kasvua.

• 98,8 % 2010-luvun asuinkerrostalojen asuntokuntien kasvusta on keskittynyt Jyväskylään.

• Alle 34-vuotiaat kattavat 2017 noin 34 % seudun yhden hengen asuinkerrostalojen

asuntokunnista. Vuodesta 2005 eniten on kuitenkin noussut 65–74-vuotiaiden.

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

1 henkilö 22733 23140 23506 23820 24260 24911 25940 27247

2 henkilöä 12072 12281 12536 12556 12800 12986 13143 13152

3 henkilöä 2806 2775 2764 2867 2865 2790 2850 2785

4+ 1852 1816 1817 1818 1831 1891 1881 1877

22 733

27 247

12 072 13 152

2 806 2 785

1 852 1 877

0 5 000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000

1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4+

Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot 2017

32

7,0 % 9,0 % 11,0 % 13,0 % 15,0 % 17,0 % 19,0 % 21,0 % 23,0 %

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

- 24 25 - 34 35 - 44 45 - 54 55 - 64 65 - 74 75 -

Yhden hengen asuntokuntien jakautuminen ikäluokittain seudulla

(33)

1,2 %

2,0 % 1,4 %

2,8 % 1,8 %

5,0 %

0,0 % 1,0 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % 6,0 %

2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Erilaisten asuntokuntien vuosittainen muutosprosentti seudulla 2010-luvulla

Kaikki asuntokunnat Kaikki asuntokunnat asuinkerrostaloissa Yhden hengen asuntokunnat asuinkerrostaloissa

Vuoden 2013 jälkeen asuinkerrostaloissa yksin asuvien määrä kasvanut nopeasti • Kerrostaloissa yksin asuvien määrä on kasvanut nopeammin kuin kaikkien asuntokuntien tai kaikkien

kerrostaloasuntokuntien määrä. Yhä useampi asuu siis yksin kerrostaloissa.

• Kerrostaloissa yksin asuvien kasvu on nopeutunut vuodesta 2013 lähtien.

• Yksin kerrostaloissa asuvien osuus on kasvanut seudulla 2010-luvulla noin 20

%, samalla kun

kerrostaloasuntokuntien määrä on noussut noin 14 % ja kaikkien asuntokuntien hieman yli 10 %.

• Seudulla yhden hengen asuntokuntien kasvusta kaksioihin sijoittuu lähes yhtä iso osuus asuntokunnista kuin

yksiöihin.

Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan 33

kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2017

(34)

Jyväskylän Lutakko

Vuokramarkkinat

2010-2017

(35)

35

12,59

15,64

10,11

12,44

9,26

11,21

8,76

10,88

8,08

9,63

7,39

8,88

7,0 8,0 9,0 10,0 11,0 12,0 13,0 14,0 15,0 16,0

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Jyväskylä Yksiöt Jyväskylä Kaksiot Jyväskylä Kolmiot+

Alle 20 000 asukasta Yksiöt Alle 20 000 asukasta Kaksiot Alle 20 000 asukasta Kolmiot+

Neliöhintojen kehitys seudulla €/m² – Jyväskylän yksiöiden neliöhinnat selvästi muita neliöhintoja korkeampia • Huoneistojen neliöhinnat ovat kasvaneet koko 2010-luvun. Kaksioiden neliöhintojen kasvu hidastui hieman 2016 edellisvuosiin verrattuna, mutta jatkoi 2010-luvun

keskimääräistä kasvuvauhtia 2017.

• Kaksioiden, kolmioiden ja alle 20 000 kuntien yksiöiden neliöhintojen suhteiden kehitys noudattelee toisiaan sekä 20 000 asukkaan kaupungeissa että Jyväskylässä.

(Kuntakohtaista vuosittaista tietoa ei ole saatavilla, kuin suurimmille kaupungeille).

• Jyväskylän yksiöiden neliöhinnat ovat kasvaneet kuitenkin tasaisesti riippumatta suurempien asuntojen hintojen vaihtelusta:

2016 vuoden hitaamman kasvun vaihe kaksioissa ja kolmioissa, ei vaikuttanut yksiöiden neliöhintojen nousuun.

• Kaksioiden ja kolmioiden välinen hintaero on 2010-luvulla vaihdellut Jyväskylässä välillä 0,83-1,23 €/m² Yksiöiden ja

kaksioiden välinen hintaeron vaihtelu on taas merkittävästi suurempi: 2,38-3,20

€/m²

Lähde: Tilastokeskus: Asuntojen vuokrat

Neliöhinta 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Jyväskylä Yksiöt 12,59 12,88 13,28 13,70 14,19 14,71 15,13 15,64

Kaksiot 10,11 10,39 10,76 11,09 11,62 12,07 12,16 12,44

Kolmiot+ 9,26 9,56 9,79 10,14 10,75 11,17 11,07 11,21

Alle 20 000 asukasta Yksiöt 8,76 9,15 9,54 9,81 10,02 10,41 10,77 10,88

Kaksiot 8,08 8,33 8,62 8,86 9,06 9,3 9,55 9,63

Kolmiot+ 7,39 7,62 7,88 8,06 8,29 8,5 8,68 8,88