Ajankohtaista maatalousekonomiaa : kirjanpitotilojen tuloksia : tilivuosi 1993

Ikväidill

TIEDONANTOJA 199 • 1995

AJANKOHTAISTA

MAATALOUSEKONOMIAA

KIRJANPITOTILOJEN TULOKSIA

TILIVUOSI 1993

MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS

AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE FINLAND

Ui Iii i Oli

TIEDONANTOJA 199

AJANKOHTAISTA

MAATALOUSEKONOMIAA KIRJANPITOTILOJEN

TULOKSIA

TILIVUOSI 1993

MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS

AGRICULTURAL ECONOMICS RESEARCH INSTITUTE, FINLAND RESEARCH REPORTS 199

ISBN 952-9538-53-7 ISSN 0788-5199

Alkusanat

Tässä tiedonannossa julkaistaan maatalouden kannattavuustutkimuksessa mukana olleiden kirjanpitotilojen tulokset vuodelta 1993, jolloin tutkimuksessa oli mukana 1059 tilaa.

Tulokset on ryhmitelty tutkimusalueittain ja tilasuuruusluokittain sekä laskettu samojen perusteiden mukaan kuin vuonna 1992. Tiedonanto sisältää maatalouden liike- taloustieteen käyttämien liiketulosten lisäksi myös maatalouden tuloslaskelman ja koko maatilaa koskevan kassavirtapohjaisen rahoituslaskelman, jotka on laadittu yleisessä kirjanpitokäytännössä omaksuttujen periaatteiden mukaisesti. Ne on esitetty taulukoissa 4a-4c ja 5a-5c.

Tämän tiedonannon ovat laatineet Leena Riepponen ja 011i Rantala. Tekstinkäsittelyn on suorittanut Sirkka Rämä.

Helsingissä helmikuussa 1995

Juhani Ikonen

Sisällysluettelo

Sivut

Tilivuosi 1993 7

Maatalouden liiketuloskäsitteitä 13

Taulukko

1 Tutkimustilojen lukumäärä ja koko

(eri maankäyttölajien alat, koko ala ja käytössä ollut

peltoala ha/tila) 14-16

Pellon käyttö % peltoalasta, tärkeimpien kasvien

sadot (kg/ha), sato ry/ha ^Li

2 Varat ja velat (mk/tila), velat varoista % Maatalousomaisuus ja sen eri ryhmät (mk/ha) Kalusto ja sen eri ryhmät (mk/ha)

Maatalousrakennukset ryhmittäin (mk/tila) 3 Kotieläimiä (kpl/tila), karjantarkkailuun osallistuvien

tilojen lukumäärä, maitotuotos (kg/lehmä) Lehmien keskimääräiset kirjanpitoarvot Eri maankäyttölajien arvoja (mk/ha) 4 Maatalouden tuloslaskelma

5 Koko talouden rahoituslaskelma (kassavirta- laskelma, mk/tila)

Maatalouden investointirahamenot (mk/tila) 6 Maatalouden kokonaistuotto (mk/ha) 7 Maatalouden liikekustannus (mk/ha) 8 Maatalouden varsinaiset rahamenot (mk/ha) 9 Viljelijäperheen ja aikapalkkaisen palkkaväen työ

(t/tila)

Maatalouden juoksevat työt eri työntekijäryhmien osalle eriteltyinä (t/tila) ja yhteensä (it/ha) Maatalouden juoksevien töiden urakkapalkat (mk/ha)

17-19

20-22

44

23-25

26-28

29-31 32-34 35-37

38-40

Taulukko

Sivut 10 Maatalouden juoksevan työn erittely (it/tila) 41-43

Uudisraivaustyöt (it/tila)

Salaojitusten yms. uudistustyöt (it/tila) ⁴⁴

11 Sivuansiotyöt (t/tila) 44-46

Yksityistalouden työt (t/tila) Metsätyöt (it/tila)

Asuinrakennusten uudistustyöt (it/tila) Talousrakennusten uudistustyöt (it/tila) 12 Tietoja hevostyön määristä

Tietoja traktorityön määristä

Oman traktorin kustannus ilman työkonekustannusta ja ajajan palkkaa (mk/0

Tietoja ajopuimurityön määristä

Oman ajopuimurin kustannus ilman ajajan palkkaa (mk/t) Tilojen, joilla on oma ajopuimuri, lukumäärä

Gi

GL

47-49

GG

44

44

13 Tärkeimpien omalla tilalla tuotettujen maataloustuot-

teiden luovutus yksityistalouteen (kg/tila) 50-52 Puutavaran käyttö (k-m3/tila)

14 Maatalouden liiketulokset:

Kokonaistuotto, liikekustannus ja verotettava puhdas

tuotto (mldha) 53-55

Maatalousylijäämä (mldha)

Viljelijäperheen maataloustyö (mldha) ⁴⁴

Maatalouteen sijoitetun pääoman korkovaatimus

5 %:n mukaan (midha) ⁴⁴

Kannattavuuskerroin

Maatalouden tuotantokustannus (mk/ha) ja tuotanto- kustannusprosentti

Tutkimustilojen lukumäärä Käytössä ollut peltoala (ha/tila)

MAATALOUDEN TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS Luutnantintie 13, 00410 Helsinki

Tiedonantoja 199, 55 p., 1995

KIRJANPITOTILOJEN TULOKSIA TILIVUOSI 1993

Results of bookkeeping farms in 1993

Abstract. The results of agricultural profitability research in Finland in 1993 are presented in this report. The number of farms entering the survey was 1059, that is about 0,6 % of all farms more than two hectares of arable land. The profitability research is organized on voluntary basis. The results are considered to represent effective and full-time farming in Finland.

The results are presented for ali bookkeeping farms on the average. Results are also grouped according to the research area and the field area. The report is in Finnish.

Index words: accounting, farms results, profit, costs

Tilivuosi 1993

Aineisto

Maatalouden kannattavuustutkimuksessa tilastoitiin vuonna 1993 yhteensä 1059 kirjanpitotilan tulokset. Tilojen lukumäärä oli sama kuin vuonna 1992. Tässä tiedonannossa tulokset on esitetty tutkimusalueittain ja tilasuuruusluokittain ryhmiteltynä.

Tilojen luokittelun perusteet ovat entiset. Myös maatalouden hehtaarikohtaisia tuloksia koskevat painotetut keskiarvot on laskettu kuten aikaisempina vuosina. Painoina on käytetty vuoden 1993 maatilarekisterin yli kahden peltohehtaarin tilojen peltoalan suhteellisia osuuksia suuruusluokittain.

Taulukko 1.Kirjanpitotilojen lukumäärä alueittain ja suuruusluokittain vuonna 1993.

Alue

I-II

Suuruusluokka

III IV V VI

Yhteensä kpl

Etelä-Suomi 8 77 122 185 129 521 49,2

Sisä-Suomi 9 48 85 63 14 219 20,7

Etelä-Pohjanmaa 4 20 32 37 11 104 9,8

Pohjois-Suomi 3 65 73 57 17 215 20,3

Koko maa 24 210 312 342 171 1059 100,0

2,3 19,8 29,5 32,3 16,1 100,0

Kirjanpitotilojen peltoala oli keskimäärin 34,60 ha tilaa kohti, mikä on 0,76 ha (2,2 %) edellisvuotta suurempi. Peltoalan kasvusta pääosa johtui vuokrapellon lisäyk- sestä. Peltoalasta oli vuokrattua keskimäärin 7,21 ha. Etelä-Suomen alueella kirjanpitotilojen keskipeltoala ylitti ensimmäisen kerran 40 hehtaaria. Myös Etelä- Pohjanmaan alueella peltoala kasvoi, mutta pieneni hieman muilla alueilla. Tilojen metsäala oli keskimäärin 69,44 ha ja kokonaisala 122,39 ha tilaa kohti.

Pellon käyttö ja sadot

Leipävilja-alan lisäys kolmanneksella kasvatti vilja-alan osuutta viljelyalasta, mutta muuten pellon käytön muutokset olivat vähäisiä. Rehuviljaa ja öljykasveja viljeltiin hieman edellisvuotta vähemmän ja myös kesantoala pieneni. Tilojen peltoalasta oli viljakasveilla keskimäärin 41 %, nurmella 31 % ja muilla kasveilla 10%. Kesantoala oli keskimäärin 6,1 ha tilaa kohti eli 18 % peltoalasta.

Kesannointi on vähentänyt nautakarjatiloilla rehuviljan viljelyä kolmanneksen 1990-luvun alkuvuosina, kun samalla nurmen osuus peltoalasta on kasvanut. Nurmen osuus on kasvanut eniten Sisä- ja Pohjois-Suomen ennestäänkin nurmivaltaisilla alueilla. Nautakarjatilojen peltoalasta oli viljalla keskimäärin 19 % ja nurmikasveilla 67 %. Viljatiloilla leipäviljaa ja ohraa viljeltiin edellisvuotta enemmän, sen sijaan öljykasvi- ja kesantoalat pienenivät. Viljatiloilla kesannoitiin keskimäärin 21 % pelto- alasta.

Kasvukauden sääolot olivat melko vaihtelevat. Aikaista kevääntuloa ja poikkeuksel- lisen lämmintä toukokuuta seurasi kolea ja kuiva alkukesä. Loppukesä oli sateinen ja myös koko kasvukauden sademäärä muodostui normaalia suuremmaksi. Kasvukauden lämpösumma oli koko maassa lähellä normaalia, mutta jäi Itä- ja Pohjois-Suomessa noin 10 % normaalin alapuolelle. Kesäkuun viileys nosti keskimääräisen rehu- yksikkösadon lopulta lähes vuoden 1990 ennätystasolle. Koko maan keskisato oli 3316 ry/ha, mikä on noin 8 % pitkän aikavälin trendiarvoa suurempi. Varsinkin viljasadot olivat hyviä koko maassa.

Kirjanpitotilojen rehuyksikkösato oli keskimäärin 3549 ry/ha, mikä on 12 % edellisvuotta suurempi. Etelä-Suomen alueella keskisato oli 3947 ry/ha, mikä on 7 % pitkän aikavälin trendisatoa suurempi, mutta muilla alueilla keskisato jäi normaalivuoden tasolle. Varsinkin kevätviljojen sadot olivat hyviä kaikilla alueilla. Kevätvehnän, ohran ja öljykasvien hehtaarisadot olivat korkeampia kuin kertaakaan aikaisemmin. Sokeri- juurikkaan sato jäi viidenneksen viiden edellisen vuoden keskisatoa heikommaksi.

Alkukesän kuivuus vaivasi erityisesti nurmien kasvua ja säilörehun satotaso jäi koko maassa normaalia heikommaksi. Sisä- ja Pohjois-Suomen alueilla nurmisadot kärsivät paikoin talvehtimis- ja kuivuusvahingoista.

Maatalouden tuotot

Maatalouden kokonaistuotto oli vuonna 1993 keskimäärin 14379 mk hehtaaria kohti eli samalla tasolla kuin vuosina 1991-92. Kotieläintuottoon sisältyvä maitotuotto kasvoi 3 % lehmien keskituotosten ja maidon hinnan nousun ansiosta. Muu nautakarjatuotto sen sijaan aleni 8 % ja myös sikatuotto aleni hieman. Kotieläintuoton osuus kokonaistuotosta oli 65 %.

Kasvinviljelyn myyntituotot vähenivät lähes 10 % vuoden 1992 heikon viljasadon seurauksena, mutta varastojen muutos nosti kasvinviljelytuoton edellisen vuoden tasolle. Leipäviljan tuotto kasvoi kolmanneksen, mutta vastaavasti öljykasvien, peru- nan ja juurikasvien tuotto aleni. Muu tuotto pieneni runsaat 2 % mm. suorien tukien yksikkömäärien alenemisen johdosta.

Kokonaistuotto hehtaaria kohti nousi vain Pohjois-Suomen tiloilla, mutta pieneni kaikilla muilla alueilla. Maitotuotto aleni hieman Etelä-Suomessa, mutta oli muilla alueilla 5-9 % edellisvuotta suurempi. Sikatalouden tuotto putosi 6-8 % muilla alueilla paitsi Etelä-Suomessa. Ennätyskorkeat viljasadot varsinkin maan eteläosissa nostivat viljatilojen kokonaistuottoa noin 6 %. Muilla kasvinviljelytiloilla tuotot sen sijaan putosivat peräti 9 %, mikä johtui tuotteiden hintojen laskusta j a huonohkosta juurikasvien sadosta.

Maataloustuotteiden tuottajahinnat alenivat 0,5 % pääosin kasvinviljelytuotteiden hintojen 2 %:n laskun seurauksena. Rukiin tuottajahinta oli korotetun vienti- kustannusmaksun takia lähes viidenneksen alempi kuin vuonna 1992, mutta muiden viljojen hinnat pysyivät samoina. Maidon tuottajahinta nousi 3,7 prosenttia, mutta kaikkien lihalajien ja kananmunien tuottajahinnat laskivat.

Kustannukset

Maatalouden liikekustannus oli vuonna 1993 keskimäärin 13862 mk hehtaaria kohti.

Liikekustannus sisältää myös viljelijäperheen oman työn palkkavaatimuksen, joka on laskettu käyttäen työtunnin hintana maataloustyöntekijöiden keskituntiansiota.

Varsinaiset kustannukset ilman yrittäjäperheen laskennallista palkkaa olivat keskimäärin 9772 mk hehtaaria kohti, jossa on nousua vajaat 2 % edellisvuodesta. Kustannukset nousivat keskimääräistä enemmän Sisä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä-Pohjanmaan alueiden kotieläintiloilla.

Kustannusten nousua vauhditti tarvikekustannuksen lähes 7 %:n kasvu. Tarvikkeisiin sisältyvä lannoitekustannus nousi 10 % ja rehukustannus 4 %, vaikka niiden hinnat olivat edellisvuotta alempia. Polttoaineiden ja sähkön kustannukset nousivat 12 % ja siementen ja kasvinsuojelun 5 %. Tarvikekustannuksen nousu oli keskimääräistä suurempi Etelä-Suomen alueella ja erityisesti viljatiloilla.

Kustannuksia toisaalta laskivat kone- ja kalustokustannuksen aleneminen keskimää- rin yli 4 %: lla. Konekustannuksen lasku johtuu poistojen pienentymisestä vähentyneiden investointien seurauksena. Poiston osuus on yli puolet konekustannuksesta. Samalla myös koneiden kustannusosuus on pienentynyt ja on enää 13 % maatalouden lii- kekustannuksesta. Rakennuskustannus nousi vajaat 2 % edellisvuodesta.

Tuotantopanosten hinnat nousivat hintaindeksin mukaan 1,7 %, joten tuotteiden hinnat heikkenivät edelleen suhteessa tuotantopanosten hintoihin Lannoitteiden ja rehujen hinnat alenivat hieman, mutta toisaalta koneiden, polttoaineiden, sähkön ja kasvinsuojeluaineiden hinnat nousivat. Polttoaineiden hinnat nousivat runsaan viiden- neksen. Koneiden hinnat nousivat 8,5 % lähinnä tuontihintojen nousun johdosta.

Taloudellinen tulos

Maatalouden kannattavuus oli vuonna 1993 kirjanpitotiloilla edellisvuotta heikompi.

Markkinoimismaksut, velvoitekesannointi ja suorien tukien väheneminen painoivat tuloksia alaspäin. Vaikka kustannuskehitys on ollut 1990-luvun alkuvuosina maltillista ja kustannukset ovat reaalisesti laskeneet, on niiden alentuminen kuitenkin jäänyt tuottojen laskua pienemmäksi.

Viljelijäperheen työpalkaksi ja maatalouden pääomien koroksi jäävä maatalousylijäämä oli vuonna 1993 keskimäärin 4607 mk hehtaaria kohti, mikä on lähes 5 % vähemmän kuin vuonna 1992. Etelä-Suomessa maatalousylijäämä pysyi edellisen vuoden tasolla, mutta muilla alueilla tulo aleni 5-20 %. Viljatilojen tulokset kohentuivat selvästi edellisen katovuoden jälkeen. Pienillä alle 20 hehtaarin viljelmillä

/

Taulukko 2. Maatalousylijäämä (mk/ha) kirjanpitotiloilla vuosina 1989-1993.

Alue 1989 1990 1991 1992 1993

Etelä-Suomi 5567 5916 4426 4290 4298

Sisä-Suomi 6294 6086 4574 5294 4854

Etelä-Pohjanmaa 6201 5659 4115 5620 4516

Pohjois-Suomi 5904 6409 5669 5786 5480

Koko maa 5819 6013 4644 4840 4607

! --- \ / \ / t \

.1 / ^{''\ \}

/ /

1,o-\ \\ U

II ^\ _\

0,8

...

0,6

•••• ...

... •••

o

,

0,2

1980 1982 1984 1986 1988 1990 1992 1993

<10 ha 10-20 ha 20-30 ha 30-40 ha >50 ha

Kuvio 1. Kannattavuuskerroin kirjanpitotiloilla vuosina 1980-1993.

Kannattavuuskertoimen arvo heikkeni ja oli keskimäärin 0,81. Vuonna 1992 kerroin oli 0,86. Maatalousylijäämä jäi siten vain 81 %:iin tavoitteen mukaisesta työ- ja pääomatulosta. Vuosina 1988-92 kirjanpitotiloilla on saavutettu keskimäärin 97 % tavoitetuloksesta. Etelä-Suomen alueella kannattavuuskerroin oli 0,89 eli hieman edellisvuotta parempi, mutta muilla alueilla jäätiin selvästi vuoden 1992 tuloksista.

Tuotannon kannattavuus parani Etelä-Suomessa varsinkin viljatiloilla, mutta heikkeni muilla alueilla ja erityisen voimakkaasti pienillä kotieläintiloilla. Ainoastaan vilja- ja siipikarjatiloilla saavutettiin laskennallinen kannattavuustavoite (kannattavuuskerroin

>1,00).

Maatalouden liikevaihto hehtaaria kohti supistui 3 %, mutta tuotevarastojen muutok- sen jälkeen tuotot nousivat lähes edellisen vuoden tasolle. Viljatilojen liikevaihto supistui vuoden 1992 huonon viljasadon jälkeen vähentyneiden myyntien seurauksena 7 %, mutta tuottojen lisäys oli peräti 11 %. Lyhytvaikutteiset kulut kasvoivat keskimää- rin 3 % ja niiden osuus tuotosta 2 %-yksikköä edellisvuodesta. Maatalouden käyttökate oli keskimäärin 5850 mk hehtaaria kohti, mikä on lähes 6 % vähemmän kuin vuonna 1992. Käyttökatteen reaaliarvo on pudonnut kolmanneksen hyvien vuosien 1989-90 tasolta ja lähes 10 % parin edellisen vuoden arvoista. Maatalouden käyttökate sisältää poistojen ja rahoituskulujen lisäksi myös yrittäjäperheen palkan.

Investointien vähenemisen seurauksena käyttöomaisuuden poistot ja rahoituskulut ovat kääntyneet laskuun. Poistot alenivat vuonna 1993 keskimäärin 7 % ja niihin kului liikevaihdosta noin 10 %. Poistojen lasku johtuu pääosin konepoistoista, sen sijaan esim. rakennusten poistot kotieläintiloilla ovat edelleen hieman kasvaneet.

Rahoituskulujen pieneneminen johtuu paitsi vähäisistä investoinneista myös korko- jen alenemisesta noin 1 %-yksiköllä. Korkoihin kului keskimäärin 5 % liikevaihdosta.

Korkojen jälkeen maatalouden tulokseksi ennen veroja eli maataloustuloksi jäi vuonna 1993 keskimäärin 3683 mk hehtaaria kohti eli 26 % liikevaihdosta. Maataloustulo aleni 3 % edellisvuodesta. Kun maataloustulosta vähennetään viljelijäperheen laskennallinen työpaikka, jää oman pääoman tuotto negatiiviseksi.

Kassavirtaan perustuva tilojen koko talouden käyttöjäämä aleni keskimäärin 6 %, mutta kun myös voitonjakomenot (korot, verot) pienenivät ja yksityistalouden kulutusmenoja vähennettiin, aleni tulorahoitus vain 2,5 %. Tulorahoituksen käyttöä siirrettiin tiloilla edelleen voimakkaasti investoinneista velkojen maksuun.

Kirjanpitotiloilla velkojen määrä aleni jo kolmantena vuotena peräkkäin. Maatalouden nettomääräiset investointirahamenot pienenivät 6 % ja velkojen nettovähennys oli 4 %.

Koneinvestoinnit jopa elpyivät hieman, mutta muut investoinnit vähenivät edelleen.

Velkojen vähentäminen on jonkin verran parantanut tilojen vakavaraisuutta, eniten nautakarja- ja viljatiloilla. Varojen ja tulojen väheneminen kuitenkin hidastaa vakava- raisuuden kohentumista. Investointiaste on 1990-luvun alkuvuosina pudonnut poik- keuksellisen alas, minkä seurauksena myös maatalouden pääomakanta on kääntynyt laskuun. Velkojen väheneminen ja korkojen lasku ovat kuitenkin tuoneet lievää kevennystä tilojen velkarasitukseen, joskin velkasopeutus on heikon kannattavuuden takia melko hidasta.

Maatalouden tuloslaskelma

Varsinaisen maatalouden tulo slaskelma on esitetty taulukossa 4a-4c. Liikevaihto käsittää tilivuoteen kuuluvat maatalouden myyntituotot, jotka on jaettu kotieläin-, kasvinviljely- ja muihin tuottoihin. Muihin tuottoihin sisältyvät mm. tuet ja avustukset. Asuntoedun arvoa ei ole luettu tuottoihin eikä omaan asuntoon liittyviä menoja sisälly myöskään maatalouden kuluihin. Maatalouden kokonaistuottoon laskettavat erät eli kotieläinomaisuuden ja tuotevarastojen muutokset sekä maksuttomat luovutukset on esitetty erikseen liikevaihdon jälkeen. Viimeksi mainittu käsittää pääasiassa tilan tuotteiden käytön yksityis- ja sivuansiotaloudessa.

Tuotoista on vähennetty ensin tilivuoden lyhytvaikutteiset kulut menolajeittain.

Aineet ja tarvikkeet käsittävät rehut, lannoitteet, siemenet, kasvinsuojelun yms. sekä polttoaineet. Varastojen muutos korjaa menot tilivuoden tuottoja vastaaviksi. Kone- ja kalustokuluihin on luettu poistoa lukuunottamatta kaikki muut konekustannukseen kuuluvat erät ml. kaluston vuokramenot. Palkkauskuluihin sisältyvät maksetut palkat sivukuluineen. Sähkömenot ja muut kotieläinmenot on luettu muihin muuttuviin kuluihin. Kiinteisiin kuluihin sisältyvät rakennusten ja salaojitusten yms. korjausmenot, vakuutukset, kiinteistön vuokrat ja maatalouden muut menot.

Käyttökate ilmaisee varsinaisen toiminnan katteen lyhytvaikutteisten kulujen jäl- keen. Käyttökateprosentti on laskettu suhteuttamalla käyttökate liikevaihtoon. Seuraa- vaksi on vähennetty maatalouden käyttöomaisuudesta tehdyt poistot. Liikevoittoa vastaava ylijäämä osoittaa maatalouden tuloksen ennen korkoja ja veroja. Tämä tulos vastaa maatalousylijäämää, josta on vähennetty maatalousmaan vuokrat.

Maatalouden osuus velkojen koroista on laskettu investointirahamenojen mukaisen suhteen perusteella kussakin tilaryhmässä. Maatalouden osuus investoinneista oli vuonna 1993 keskimäärin 66,8 % ja osuus vaihteli alueittain välillä 56,7 % -71,1 %.

Tulos ennen veroja on maataloustulo, joka on laskettu myös suhteutettuna liikevaih- toon. Kun tästä vähennetään viljelijäperheen palkkavaatimus, saadaan maatalouden oman pääoman tuotto. Tuottoprosenttia laskettaessa maatalouden osuus veloista on laskettu käyttäen e.m. suhdelukua. On huomattava, että maatalouden osuus veroista ei sisälly menoihin oman pääoman tuottoa laskettaessa.

Maatilan rahoituslaskelma

Tilan koko talouden kassavirran pohjalta laadittu rahoituslaskelma on esitetty taulukossa 5a-5c. Laskelmassa rahanlähteet on jaettu tulo- ja pääomarahoitukseen ja rahankäyttö lyhytvaikutteisiin menoihin, voitonjakoeriin ja investointeihin. Mittauksen kohteena on maksuvalmius ja laskelma osoittaa, miten pitkälle tulorahoitus riittää kattamaan menoja etuoikeusj ärjestyksessä.

Käyttöjäämiin ei sisälly omaisuuden myyntituloja eikä hankintamenoja, koska investoinnit on käsitelty nettomääräisinä rahamenoina. Maatilatalouden yritystoimin- nan käyttöjäämään on lisätty erikseen yksityistalouden tulot ja veronpalautukset, jolloin

on saatu koko talouden käyttöjäämä. Voitonjakoeriin on luettu maksetut verot, korot ja syytinkieläkkeet. Yksityistalouden menoista kulutusmenot on käsitelty voitonjakona ja vähennetty seuraavana. Näin saatu kassajäämä on tulorahoitusta, joka on voitu käyttää investointeihin, velkojen lyhennyksiin ja säästöön. Rahoituksen alijaamä on katettu pääomilla, joko lisäämällä velkaa ja/tai vähentämällä rahoitusomaisuutta. Yhjaamä puolestaan vähentää velkoja ja/tai lisää rahoitusomaisuutta.

Maatalouden liiketuloskäsitteitä

Kokonaistuotto

Liikekustannus

Liikeylijäämä eli vero- tettava puhdas tuotto Maatalousylijäämä

Kannattavuuskerroin

Tuotantokustannus

maataloudessa tilivuoden aikana tuotettujen lopputuotteiden ja etuuksien arvo.

kokonaistuoton saavuttamiseksi uhratut kustannukset lukuun ottamatta maatalouteen sijoitetun pääoman korkovaatimusta.

Tässä monisteessa esitettyihin kustannuksiin ei sisälly myöskään veroja.

kokonaistuotto - liikekustannus

kokonaistuotto - liikekustannus ilman viljelijäperheen oman työn työn arvoa. Maatalousylijäämä jää kokonaistuotosta viljelijäperheen maataloustyön palkaksi ja maatalouteen sijoitetun koko pääoman koroksi.

maatalousylijäämä jaettuna viljelijäperheen palkkavaati- muksen ja pääoman korkovaatimuksen (5 %) summalla.

liikekustannus + pääoman korkovaatimus Tuotantokustannus-

prosentti tuotantokustannus x 100 kokonaistuotto

tn en \D 01 N. 00 en. C-4. CO •cf- en Cn co

v-1 v-1 ‘.0 .c1". M 5 ‘,.;• CD Q00

N 005 00 5 0000 ‘.0 ⁰⁰ en CO

en en en e•I

Cs1 •cl- e".• C•1

d" N Ch \C 0 en en en -el- en , N. 0", 0 0. Cl. \ 0. 0. •-, \O ,--, e.,-, . ,n ,_-, <=, -et en CA 00 0 .., .1«.. SC n 5 —, st5 r- N —. —, 5 5 r-r N" 5 5 ceD cs N _N N C, N Ln <1^{ON ,}. \O C> -,1- ^{O \O \D} -, 0 -, t-: 0 d« (V- 00 e.,1 -. en •-• .-.1 en en en •-• l0 C•1 ,n en

en en cl- •-, 00 CV CV

0, h ,I- 00 0 0' -,00 0, N \D\r0 r-> vo en ON Cr, 0 cl, --. \D 0 cl5 5 ,5 d- 5 5 N" . -,1-., 00 CO --, \ 0 ei, N ,c5 t--: ,r1 N --. r) en ,0 ,I- cq en -, kr) 00 N co 5 V) 0 N ,O

N r-: 5 N v-) 0 t--- 06 -,I-- -, -, ,t. ._, ,t- -,t- ,t- c,1 cn en ,t --, en 0 -• en en en en ,-, \D ,-, ",1- en

C•1 N ,-4 eq

r-- tn siO N en os., n 00 en C-- v-) en 0 en \O cs1 co \D en N c-4 ,fl en c0 'O c•-;' , 5 c5. cv -er en N en

66 6 oc 5 crN ci.Z. N ^cv N 5 5 -er Cr, en en -er N en r- en

es1

CrN CO N •-• v"") ON C`,1 cor. oo oo en cr, cr‘ d- CO \

\D M ^, c•l- en. en. 0- 5 r.-^ en oo r- en oo -er

6r-6r-- N en c n c ^{C, 0\} en

en en _Cl

c7)

0 00 E

Painotettu keskiarvo

0° r--

en es1

-',.

{2 a 0) o

.15:

-o

• .5:

> cO

.4 ---,

"..-S- 2 ä .a-ctj :•-'

cer -- -4 o o

2 1 4-ai

‘o. > ₂ '' .>' , e, f.5...-9., ..., h,-.' .., .... ..., . . c, rs' .1 --a :2 :⁵ '.-.,' .--, F-1 -,:.: -å :<, :. ..., • A

...

-6 ås E ä fj. fi "c f>›, .' -':, . ä o'

,E, _{0 0 Z 0} ö

:,, P. P. ti o 22.P4ii) :P.c/D

...o 73 -to P4 v) P. cn

e) ^ci) "-cE;

T

0

en

TA"

en

-o V

5

Q00 en r. CiVD 00 CO en en VD CD. VD. 00 V:, 00,.000CD- Cr. 0,1 en 5 5 5 5 5 r4 c•1'' .0- 00 en

rn on ,t 00 -. en CD VD vn rr r. r, CD 00 CD rr CN rg CN 00 rt un ey .-. en en en en ,-. VD ,1- en Vn CD rt CD r. eg r rt rn

vn er, on CO 00 vn VD 00 N.CD VD r1,00 en ,t

.0- 0 .0: ,r cn o5 r-

r, rr CN CD.CD.,O CN.N. CD e,is esf CD N r. Cr, Vn r.

t Vn rt rt ,t 00 r, r, rn Un r, rt VD NCC1 en CD r. rn rn en r, CD rt en

rr rg

00 r- ,t 00 ,t eg CN VD CN ..r) . ..0-.. e c. ,-. i . ... e-- Q .1- r.

rt (1,C).„ O,., n r, VD r.

Vn CD Vei,. CD 5 r•-: ,F VD rq CD frl r. en CD en CN l .. oo ,--. C. en . , r, CD CN r‘l -, en en en ,t ,t .1- (-1 CD r. on CD 00Q\ CN

CN VD el

r. rq

'0 '0 el en CN r. ,,:, 1 c..1 .-1 cO . en. ' '-', '-'... 4-)... en. ,t . r, On 00 , On . CN en r--., 5., '000 en., rs., VD 00 r. 5 c,i^ v-1" r. CD VD rq CD en VD rg en VD VD CN rt r.

VD CD 00 C5CD vn r. rr ^'0 '0 _{CN CD en}

rs1 en 0 t CA1 en

Cr, ,_{N ,}C, tr) N cn N Cr, N tn ,C, 00 oo 0), ..0-., 0".,00 N.,,C ,C, .0. ^N d- d- oo c n --, d- d- 0

•0 .--, NO C, ltO CA., CA eq- ,--;' 00- 00 •-• N CD- Vn CD CO Crr Ci, 0 N 00 _{c n d-} ,r) CD 0, O-- _{0 d-} --, cn ,__, ,C) N ,__, c,- 5 en coN r- ,-, - 0o ,, 5' crt.' cn t-r cv -, cs] On r, r, en.1- .1- .1- rq Vn Cr '0'1o-1 Crl -

Vn '1- 00 rt On r, rn CN r. 'o '0 en ,t-. oo CN 0.'41 CD CN. 00 00 qVD CDrn CD CD N CN N rq rr en .CN. GON 00 _{Vn CD} rr .;,CiVD 0J06",,

r.

eY en V3 00 VD 00 CD CD CN1 CD.CN.C2,,CN,00 VD CD 1r...en Cr. Crl 00 CD N.C.VD

en „ evl .0"

Cr r- C, czo_{on vo} ., cn <5 c,r- CD CA .r 0.1 00 yr, cr, ccr-r f r-r r•i r- o•Z' .,CDei 1nen . Cr tr-

1-1 T-1 en Vn

00 rt r. On 00 _{VD CD} N VD 00 (-1

. VD r. on oo cg' en 0 VD CN CD r-r r-7 5 5 5 es] on Crl 1-1 en Cr,

r. rt rt Vn CN 00 er rg rn VD VD V1 rr Cr 00 VD VD CN CD Vn rg en CN Vn CD VD 00 rn rn rt rt rt rr rr 00 ,t m

en rg VD VD VD Vn Cr rn er CD vn vn vn Vn CD CN rn CD CD CD VD VD rr CD VD CN VD VD en en en rt rt Crl rn 00 ,t en

cY en

eY vn r, oo en en r- ev _{on on} CD rt VD rr CN en CN CD r. ,t rt VD CN Cr ,r CN VD 00 CN r, r. ,t On On rt rr rn Vn VD en

eY

rt 00 CN Cr] , 00 N'OK', N en 00 CN en ,t ,t cY Vn V-rr 1 rn

70' 0 cd --n C1.1 _'5 t° 00 `ed

lå

00)

00 ? 000 ,o

oo o

o r24 c/D

en CN

CN 00

TAULUKKO lc

en Cr,

en

,co cO

.c) °.:,) 4-4 ".ä. 2 '`'då

-c-2 0T).

V

00 00

,t VD ,t V-) ,t en r, CD CN 0 . 0vn ',1-_, . r...., . en cn. r--..., -1,

N 'n © ''1.,t ,t 5,1-,..°^,, `: --, '..n © 0'0qcn., en ^{CN Vn CD} 5 --, _N 5 5 cr:' oo •—, .,,, ,,

o en

en CN en CD ,t en en CD en ö en en N ,t.,ö.e10e ,4D s ,t" 5 ^00e 05 o6ec ö f"`

N 0,1 ‘1.1 os

Vn VD Vn CD vn en r- CD N. Yn , . un CD CN CN CD 00 CN CN

VD CN C7CN c7CV., CN en C5 C5 0 N ei. 06 C.,)' 00 CD cy en VD CK

tri.CD ./). en CD 00 N oo CD 00 en CN 0 '.0

„, 00 on en r, ,t N en r- ,t

00 N ,t VD CD r-- ,t VD CD N.V7 (V. r^-

eri. C5 en 0 0 ,t

InVn•ctWO NW CN

M C7M <7‘

os0of0 0 M ⁰⁰

CD en Vn CD 00 00 oo V-) 0 tn' CO d:

,t ,t CN ,t CN CD VD un CD ,t

cröci. 5 Nm ,t ^VD

Cfi

5 5,n,n en

en . 00 ,t r- --. CN CN en ,-, N VI N C--.0::,,,n,r1,0 s•D

VD CD 00 vn 00 VD ,-, Vn ,-, el ,t M ,, VD 00 vn en

N ,-.

VD r, VD VD 00 N ,t Vn en ,t VD en Vn CD Vn

00 00 CD Vn r- oo r- r- cy en -en—\0N en

00 . VD en '.o00 ,t VD CD vn CT CD 00 un vn

00 VD 00 Vn ,t CD ,t en en VD Vn en

CD r, C7 . CA 00

vn CD en VD CD CN

, en

o ac',1

CD

cc,

V

. 00 Vn 00 . 00 en r,

00 N en CN N 00 r, ,t N

,--.. . en vn

,_, N N 50 00 N

N N 0 01 Ct.

,__, en en C--. Cn N .--4

-c;

en

1-1,$

CD V

wa,2

Painotettu keskiarvo

100

rACID

)1 '0 0

2ä>'

154g'g g

2 ,2 U

o 13'21

• å

.4•5••°.2'd

W.-.01 N WN'7M,FN M•7,- NOWO4D,,N NNNNWNW

0,0V:) '7 NCN.--.WO NO r-- ,-- MCNN N.-.NMSNO1

VDNV:›0'74-/d'

V-~7NCWC, N GNM,1-, cl-NcT M ONNMCNCN W'nen '-1N,1-7 NV:, ,-. ,-, ',1' ONN N lON.-..-,_{t-, cf.,} (.1 .—, 4-MCNCN .-, -, 1 kr, N 0.0.7N N

NmWcrN.D,ON CNO7 NNMNM.-,.--. 0,1'MNN,YM NON 0 NOCNooNNVC _cl- coMNO.-,NM ,r) v-) --, co r-- c, r--- c.cl-m m mcl-v-)cl-m-.

sW , -,59 .,,.: 0 ,._,... ,

„,„ 0.,_....

... „„ —0 _ .„-

...„.„ . ..__ __. , _ _ _,

NNNV0NNM lONM MCNWOM'7N WWMNN.C.-.W 0f 0

V) 0 ,-.

v.) c1-o 70 -, v:, N en .-, N,5,M N17 N,, 1.- N CNCOWNS,-,N,COND ,-N W - , VZ.MMMWMW ,IN. C, 1 N '7 C Ö ONMNN.0M.-M ,-, ,-,NNN N N,ONN 0,-.m ,-. '-' ..-.. N WCNW N.0 0,7N 4-1 WNN '-' CN N ,...1 ^{1-1 1-1} N.ONON.0.7M,-. N,CM M,-,VCMN.CMN NMMNN,-.V0 VCMC, N (00N0.-.WN

d-

M06,.- ,-.0Nr.N .-.MNWNN.ON .-1N N.0

c—c,—,J-0,r—

5

-,,,,,0m. c,,,,,,,i,N

—c,,,,) 0,

.1-7.-.0000N NMW NOrOON '00000 0\ oo cr, N oo kr) N en tn 01 0 ,—, 0 - - N 00 0 ,—. ,n1 ,—, 10 ,nNI- ,-. 01 ,-. N ,n, 0 10 N

NWONMNN CNN ,,,,NN NW OVJNCN

Mc1-1-7 '7,-, ,1-',1-NO

'7WNNMN,-, ,-. .-. '7 0 00 00 n- 00 ,n en 01

0,1,0,-,00,-.N 0 en

,-1'7N , C0 N.0 .-.

.-, N

00NNNN0NN0 enCc'4- ^ocn NN.70,-.NN 0\.1-NNOM,F C.1.-..7MMWM -7NONC~7 NNN0N.0 NN N .-, M .-1.-, le)

NM,-,WONNC) ONNONN,-.

N'-'N,1-0NNO NC,7N0,-.N

CN,-.WNN.D\D NNNW

MVC'N ,-‹e'l ,-. ,-. 't .-, M

Ncl- WCN10000 MN ,n ,-.00.7W

MV0NMMO.-. 40MN0CN,,N N0000N0.7 WM0NM10W0 NNSVD .-.1C1 ,-1m N ,, N

NMNNM"7'7

\0NOOON0N0 NON0CNONNNN\OV:,00 ,-'0 Md-7M WN

en

MNOwacCNN,-.

NN,YONNON MN.C~7

en

NOCNCNO\NN 0,1-NONN'7

en

m l- CN ct 00 CD ,1- CN ,1- Vn V) en en ,r en r- s s en I-- ,C, st:, S 0 .1- 00 ,-4 cV CD mf ,f co CN CD 00 -, oo oo CN CD VD ct on en e- r, Vn ,f t-- en ,f 00 VD 1- 00 , cts en vo o ,zo s.o en .1- ken ken co kr, -o,- ,c

-, en v) CN ,t 00 ,f 1,, es1 kr, .1- ,1- c, 00,-, c: e , c :N r ,c. , , c c A , , , enr,

00 --. cV CN CD en on -, CV CD VD VD CN

r, VD (V r, r, en s ,-1 ,-I

.--.1 C.,1

rl co l'n CN e- V3 Vn 00 CNC,... f... CN C.-- V) on CN Qvn f-, I-- CN CV e- e- ,f CN on co VD r, en VD r, en en --, ,1:',„ S ,t s VD 1- V") r- co vn r- CD CN CD eV 1-- 00 VD CV CD CD en on 00 CN Un e- c, c, 1- VD 1- ,f Vn oo on ct, c‘l te-) est e•-• VD 1- Vn CN Vn ,t Vn CN eV eV e- VD on vn s VD Un 1-- CD en •-. ,-, Vn ,f CN csi V) Vn .1. 00N VD -en M .1- 00 ,t oo vl el ,-. CO .--,

CD r, CV (--- ,f CD ,t S en en -- v:) VD eV '0Vn en ,t V) CV 00 NcV 00 e- e- QVD -. en

,, vn Vn en en un cg e- CV e, Cf., VI .--, en r, en 00 en CN VD en en ,, e-

E -.

c';'0 ''', ,1- r- -- CV C en ,,

'-' ,-2CN : 00 \O C\ .1- VD .1- e- ,t CV CV

C) co r- s co s

Q e., VD CN ',D-, CV CN R ,2', s ,1- VD Ch 00 r- CN

VD VD en NCD CN CN s vn vn est ,-, ,n en

Vn r, cs1 00 .- Ch VD VD CN ,f Qoo CN CD en CN CD Vn CN es1 r- c) r- -- s -- -, -, ,t

.-4C).-o00C)eVN C en r, CO en ,t Vn cV VD CN en V:, en ,r --, -- -- CD ,,

en .1- (-- 00 1- CV CN CN CN on CN en ln ,, V1

-, r, Vn oo

oo CN V1 CD 00 NCV el VD e.- en CrN r- 'n el on vn ,r ,-, C".- Ch NVD C) CO

r- en vn en VD VD CV en est on -. eq co

,t VD VD CV ,-, e- CN

CD Vn en CD en CV Vn -, „, en ,, Vn VD c‘,1 r- CN en r- C7

CN r- .--, en -,

r, en ,t 1-- 00 CD en

en rn V1 VD CV r, est en C,1 ,t on 4n e- .1- e.- ,1- ,-, Ch \D V:, vn

N CN N -,

.1- CN en CD r, eV

CD rn

r, CD VD -, on 'C'0 on r-

en cr ,t en 00 .cr en V-) Vn CD .1- en On

,-, -. 'cr co en VD CA VD 00

-en e- VD ,f ,-,

,-4

on CN r- vn cq r- r- oo CD CN ,t C) ,t vn r- rn VD CD r, VD

CV 00 CV CN e- 00 00 ^V-) VD VD r, CV 0 00 VI en 00 Vn CV \JD e- en 00 Vn 00 en vn vn ct r- r- vn CD CV en r- vn s co

\c, 0 r- '0 on VD en Vn CD CN CD

r, CD r, ,t ,t en Vn 00,45,6^

\D •-• e- CO CN .en 1CO VD CD S r- VD CV Vn - CN e- e- CD on r- 1' VJ 00

N C) /) ,-, CN vn r- --. ,F ,t- CN en e',CN VD CN en VD CD 1 C•1 N01,1" en est '1.

unOct•,,h - -,,1,1 n en C) r- vn --, en VD Vn ,1"

en \ D CV on -, e- ,-,

cq en -,

vn r- rn r- r- ,t e, .-00'0 feV kr, r- t-s cn co - c, ^{trt 0} 0 lOaSN N 00 CN 00 C) en- CD rn -or s r-

„,

VD enCD CN CD N CD VD ,f r- CN CD en CN es1 00 00 es. 00 r, r, CD 00 r- r- r- CN on r- CD ,f en te) oo "

crk on r-

CN CD CD CN Vn CV Vn Ch CV r- S N eV ,t on r- CD te-) rq ,tD tr) r- e-- rq en 1n 00 e,1 ,r .n CN e- -, \D ,f vD ,5„,:" ,1- 0, - ,Cr el e- -. -. --, tr, -. co c,1 --, 00 '0 cf ,-, Vn en VD CN r, e-.. ,, ,, V) CD CA CN \D 00 CD eV Vn e- en .1. VD CN eV ,t e- ,t N r, r, CN CD -+ eV VD en \D Vn -1- N-CN s „, vn -, en cl- ,0 00 o VD r, VD CN eV ,t -, rn .1- en r- s

--, en on

est 0 r- cr, t---- --. ,..0 \rD ,1- 0 ct, en 1 t-- co c-,1 en r-'0 t-- en 01 e.,1 ,14- 0 0 0 en 0, ,Cr en --, Cr e-- co Cr, 5 5 rn cN .1- cv „, ^rn ,, 00 en VI .1- e- ,t ,r cw rq rq v v:, rn rq VD CD r, CD e--. „ „ VD CN CO VD cV r, ,I- ,t 00 r, ('4 00

N en V) Vn CD VD CN Vn en ,r ,r -- r- es1 en ,I- ,-, .--, rg en

,r r- V) en 0 C.,1 t-- --, en -, ,-,

CV ,-, ,-. -- r-

c! E :,, o :,,! o..

'3 o

> o o 'd

--<- I >--<- .5. ..s, , ..‘.., 7, = — .,J ;, '. g —c,1 §.,c,,, :„ 1.,,,,,; .r), 2 ',) 2 ?

2 ',å 5 'c.' 15 .:5' :.-'. ,,`, ., g ,..,- E d ..x ...0 v, 5 ''<.ff',, :`,,1.5 .1-5..",---% 5 ,.,,>, 7,,-. ,_(?)A T,.. B g "? 0„ •.ä

>

4 E‘:

TAULUKKO 21

en Cr, CN

Pohjois-Suomi 1-11 III IV V-IV

en ceN sc s c,) exi cr. d- ,::.•,., s, tr) ,-4 tr) 00 00 ^{eZ? 0\} ,-, .,y.

CN 0', N (--- ‘.0 ,C) ,--. 0 ' .- en d-cr, 00 en N .-. cn c"

CN vn CN ,-. ,I. ,-.4 r.] r, CD en ,, ,-, ,-, CN ,.0

,. -.

en Ch oo CD r- ,-, oo vn VD oo cV d- CD vn vn CN r- r- S en r- VD CN VD 0vn '''.' c`n CV (-V VD CN CD oo ,, t... en en N r- ,-, (V 0000 cV VD en cV ,-, ,r _vn

,-,

CD CD VD ,r. r- CD

<7, CNvn.

,t cn CN CN r- VD r- Do oo en C.,1 cV ,, vn VD ,-, en VD vD r- 0 ,-, cV ,, cr CN CN ,r vn <1- csi ,, en en ,.

s

en oo)4:, ,-, ,--, cr, en ,r

s ).0 en ,t c) co oo 00e,"1(DMCN•tCN CN C, .--, 00 "Ci.C::, ..t .-. ...0 d- en 00d. _C,1

en en C,1 oo vD 0000 en 'rcV VD r- en (7 CN vD ,-, VD ,, oo d- d- r- r- en sf.) .:1cV -

NCD <1- CD r- vD CN .4-) -.CD cV oo V:cq , .4-) , VD en vn oo „. 0 ,r ,Nc..1 _en t

,43 s en ce, --. s en 0::, CO en ..fl .ch s eZ)

"1" r4 ,,r) Cr, ',I- ,l- ,-,

,-, _d-

cr '0— vn CN V1 CD CD CD r- ,-, cV en ,r vn N,r ,-, ,-, VD

-, ,r

CN CD vn ,-, ©CN ,r ,-. --. N en 00 vn cV en ,-, CD oo cV cV ,-, ,-, VD

en CN CN ,--o 00 CN

tr) en co cV 00 CD C) VD r- ,-, ,-,

CD CN CN ,-, CD ,-, r- CD r- oo vD d- r- on ,-, „

vn mD ,-, ,-, CN ,, CN ,r ,r oo ,-, CD vn en CN

N CO ..1-CD cN

CD cV ,, CD cr

r-CD ,r _cV

Velat, mk/tila x) 285432 294777 473814 769414 velat varoista % 36,1 27,

8

33,

0

37,2 velat varoista % ilman vuokrapääomaa 36,1 26,8 30,

5

32,7 Maatalousomaisuus, mk/ha: Varastot 2983 4471 4083 3892 Kotieläimet 9268 5678 5992 5114 Koneet ja kalusto 5339 5865 4864 3631 Talousrakennukset 3525 8579 4637 4023 Salaojitukset yms. 780 545 387 708 Maa 10934 11676 11572 11957 Yhteensä 32829 36814 31535 29325 Koneet ja kalusto, mk/ha: Traktorit 1429 1824 1658 1158 Puimurit 115

782 524 385 Ajo-ja kuljetuskalusto 921 783 581 439 Kasvinviljelykalusto 1933 1051 1236 863 Kotieläinkalusto 54 845 459 433 Muu maatalouskalusto 887 580 406 353 Yhteensä 5339 5865 4864 3631 Maatalousrakennukset, mk/tila: Kotieläinrakennukset 23433 74872 67846 101437 Muut talousrakennukset 10019 58119 51037 74042 Yhteensä 33452 13299

1

118883 175479 x) Näistä vuokrapääoma, mk/tila - 13844 52720 138550

TAULUKKO 3a

Cn C.N

Pohjois-Suomi Etelä-Pohjanmaa

0 Qn CID

Kirjanpitotilat keskimäärin

Etelä-Suomi

00 kr) 00 en en oo CU oci• \C N-

VD 00 0\ C\ \C \C oo cT' C--:‘ V" „ Cg C5

,n ,t-e,r5 00co, kr) ^W) oo ,t vn oo0 ,t UD rn UD r- („1 ,, kr)

,t un CN CD un CD r- oo rcN CD rn rn un CN cU cU C- r- cU CD Cq

UD UD CN C- rn rn rU CN Un CDUD

‘ V7 en ' eei' v 5 5 c,11. _,- 00 \C r- oo ^ltD „. un

tri Un NUD

,t C•11 rn UD on 00 UD

er) oo , en 0 0c 'Dn 0

eo

r, r_soo r-kr) cn a, kr)

.4 E

0 'EP :o o .--, •

0 •,',1

.4-...

..,.... 0

>: ..18-: ' FP

2 :0

. ,—, —

'-

, 0 ..c.C1 . 0 ,.., , •,_, '';1 cc:

,x ,4 E ••-... .,,„•,, e•-•1 -.,1

'z' ,„- ,4 ..w fo.. 85 „:::)

"c, 2 2 2 5 73 : o

-

S 00 en oc>"E-:

cr, un vn VD o0 C-

ja luonnonla

i dun