KYMPPI R ‐ JA TYKKIOHJELMAT

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

&

KYMPPI ^R ‐ JA TYKKIOHJELMAT

Anna Isopoussu Kaavoitustutkija

Yhdyskuntasuunnittelu ja paikkatieto

Kaupunkirakenteen toimialan perehdytystilaisuus

4.9.2017

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

KYMPPI

‐OHJELMA: asuminen

TYKKI‐OHJELMA: työpaikka‐alueet

Mikä on yleiskaava?

• Kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma.

• Tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen kuten asutuksen, palvelujen,  työpaikkojen ja virkistysalueiden sijoittumisen ohjaaminen ja

yhteensovittaminen.

• Ratkaistaan tavoitellun kehityksen periaatteet. Yleiskaava ohjaa  asemakaavojen laatimista.

• Voi koskea koko kuntaa tai sen tiettyä osa‐aluetta, jolloin sitä kutsutaan  osayleiskaavaksi. 

– Jyväskylään laadittu koko kaupungin kattava yleiskaava. Lisäksi voimassa 13 tarkempaa  osayleiskaavaa.

• Joustava kaavamuoto. Voi olla luonteeltaan strateginen ja yleispiirteinen. 

Toisaalta yleiskaava voidaan laatia tarkaksi suoraan rakentamista  ohjaavaksi (esim. ranta‐ ja kyläalueet) 

– Jyväskylän kaupungin yleiskaava luonteeltaan strateginen.

Lainvoima 25.11.2016

Jyväskylän kaupungin yleiskaavaprosessi 

– valintojen portaat

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

ILMASTOVIISAAMPI JA TALOUDELLISEMPI KAUPUNKIRAKENTEEN KEHITYS

YHTEENSOVITTAA MAANKÄYTTÖÄ, ASUMISTA JA LIIKENNETTÄ

JOUKKOLIIKENNETTÄ, KÄVELYÄ JA PYÖRÄILYÄ TUKEVA YHDYSKUNTARAKENNE

TÄYDENNYSRAKENTAA KESKUSTAA JA ALUEKESKUSTOJA

EDISTÄÄ ELINKEINOJEN SIJAINTIMAHDOLLISUUKSIA

LAAJENTAA VIHERALUEITA JA EHEYTTÄÄ REITTEJÄ

TUKEE MAASEUDUN ELINKEINOJA JA KYLÄASUMISTA

Yleiskaavan kehät

• OLLI: Olemassa olevan kaupunkirakenteen  kehä (Jyväskylän keskustaajama, Tikkakoski  ja Korpilahti). TÄYDENNYSRAKENTAMINEN!

• LALLI: Laajenevan kaupunkirakenteen kehä. 

Olemassa olevan kaupunkirakenteen  ympärillä olevia, potentiaalisia tulevien  vuosien aikana asemakaavoitettavia alueita.

JOUKKOLIIKENNEPOHJAISUUS  ASEMAKAAVOITUSKRITEERINÄ!

• MASSU: Maaseutuelinkeinojen kehä. 

Tulevaisuudessakin maaseutumaisina  kehittyvät alueet.

KYLÄHELMET!

• Asukkaita v. 2011 / v. 2017 OLLI: 118 500 → 125 700 LALLI: 3 400  → 3 200 MASSU: 8 500  → 8 400

Yht. 132 000 (nyt asukasluku 139 000)

• VUOTEEN 2040 MENNESSÄ 25 000 uutta  asukasta = 30 000 uutta asuntoa = 

3 miljoonaa k‐m

uutta asumista. Suurin osa 

tästä OLLI‐kehälle.

7 oikeusvaikutteista karttaa

Kartta 1: Pääkartta: yhdyskuntarakenteen  ohjaus

Kartta 2: Luontoarvojen verkottuminen Kartta 3: Maisema ja virkistys

Kartta 4: Vesitalouden suojelu

Kartta 5: Kulttuuriympäristön vaaliminen Kartta  6: Täydennysrakentaminen ja kestävä  liikkuminen

Kartta 7: Lainvoimaisista maakuntakaavoista 

siirtyvät merkinnät ja määräykset

Ruututekniikka (250m x 250m)

Otteita pääkartan kaavamääräyksistä

Yleiskaava ohjaa 

keskustatoimintojen

sijoittumista

Yleiskaava ohjaa 

taajamarakennetta ja  sen laajenemista

kestävän liikkumisen 

periaatteisiin tukeutuen

Yleiskaava ohjaa

tilaa vievien  työpaikka‐

toimintojen 

sijoittumista

Yleiskaava ohjaa

kaupan 

sijoittumista

Yleiskaava ohjaa 

keskeisten

viher‐ ja virkistys‐

alueiden  sijoittumista 

Yleiskaava ohjaa 

liikenneverkkoa

Yleiskaava ohjaa 

maaseudun 

maankäyttöä

Ote 

täydennysrakentamisen ja  kestävän liikkumisen

kartasta ja 

kaavamääräyksistä

Vireillä olevat  osayleiskaavat

• Leppälahti 2014‐

• Länsi‐Palokka 2014‐

– Luonnosvaihe syksy 2017

• Rantaväylä 2015‐

• Kuohu 2017‐

• Kaupunginvaltuuston 

hyväksymiskäsittelyssä vuodessa  keskimäärin yksi osayleiskaava.

• Kyläselvitykset laadittu 

Leppälahteen, Kuikka‐Nyrölään, 

Kuohu‐Sarvenperälle, Korpilahden 

eteläisiin kyliin ja Putkilahteen.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA

KYMPPI ^R ‐OHJELMA: asuminen

TYKKI‐OHJELMA: työpaikka‐alueet

Kymppi ^R ‐ohjelman tavoitteet

Hallittu kasvu, monipuolinen ja riittävä tonttitarjonta

Kymppi^R‐ohjelma on Jyväskylän maankäytön toteutusohjelma seuraavalle kymmenelle vuodelle.Ohjelman  keskeisiä tuloksia ovat uusien asuinalueiden toteuttamisjärjestystaulukot ja ‐kartat perusteluineen.

Ohjelman tarkoituksena on:

‐ Varmistaa asuintonttien riittävyys ja edistää asumisvision toteutumista

‐ Toimia Jyväskylän kaupungin yleiskaavaa toteuttavana välineenä

‐ Edistää kaupunkistrategiassa linjattua tavoitetta toimivasta ja eheytyvästä yhdyskuntarakenteesta

‐ Edistää taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen tähtäävää täydennysrakentamista

‐ Yhteensovittaa tonttituotantoa ja etenkin päiväkoti‐ja kouluverkkojen hallintaa 

‐ Jatkuva ”hallintaprosessi”

Yleispiirteiset tavoitteet:

‐ Yhdyskuntarakenteen toteutuksesta sekä yhdyskunnan toiminnasta julkishallinnolle ja kotitalouksille  aiheutuvat kustannukset ovat mahdollisimman vähäisiä ja ennakoitavissa.

‐ Asumismahdollisuuksien tarjonta on monipuolista ja kaikki asukkaat voivat löytää itselleen mieleisen kodin  ja asuinympäristön. 

‐ Uudet tontit sijaitsevat alueellisesti tasapainoisesti eri puolella kaupunkia sikäli kun se muiden strategisten  tavoitteiden, kuten taloudellisuuden, luonto‐ja virkistysarvojen tai liikenteellisten edellytysten osalta on  mahdollista. 

‐ Lähipalvelut, erityisesti päiväkoti‐ ja koulupalvelut, ovat riittäviä ja helposti saavutettavissa.

Kymppi ^R ‐maankäytön toteuttamisohjelma

• Ohjelma on kerran vuodessa 

luottamushenkilökäsittelyssä, jotta  varmistetaan päätöksenteon ja  valmistelutyön yhtenäinen suunta.

• Valmistelun vetovastuu 

yhdyskuntasuunnittelu & paikkatieto. 

Mukana asemakaavoitus, tontit ja 

maanhallinta, liikenne ja viheralueet sekä  Jyväskylän Energia. 

= Kymppi^R‐valmisteluryhmä

• Ohjelma viedään kaupunginvaltuustoon  asti vähintään kerran valtuustokaudessa tai  jos ohjelma sisältää periaatteellista 

päätettävää. Välivuotena sen hyväksyy  kaupunkirakennelautakunta.

• Kymppi^R2017‐ohjelma:

http://www.jyvaskyla.fi/kaavoitus/

kymppiohjelma

KAAVOITUS

Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden  varanto  kerros‐ja rivitalotuotantoon kaupungin ja 

yksityisen maalla.

Vuosittain kaavoitetaan vuoden 

asuntotuotantotavoitteen verran lisää eli 70 000 k‐m². 

TONTTITUOTANTO

Kaupunki tarjoaa vuosittain tontit, jotka mahdollistavat  noin 50 000 k‐m²:nrakentamisen. Tästä määrästä 

vähintään 15 000 k‐m² tulee  olla kaavoitusvaiheen  jälkeen vapaasti kaikkien toimijoiden haettavissa (ei  sidottu kaavoitusvaiheessa yksittäisille toimijoille). 

KERROS‐ JA RIVITALOTONTTIEN  MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET

KAAVOITUS

Lainvoimaisissa asemakaavoissa tulee olla viiden vuoden  varanto eli 400 omakotitonttia kaupungin maalla.

Kaavoituksellista tavoitetta tarkastetaan kun varannossa  ja markkinatilanteessa tapahtuu merkittäviä muutoksia. 

Vuosittain kaupungin maalle kaavoitetaan vuoden  varanto eli 80 omakotitonttia lisää.

TONTTITUOTANTO

Vuosittain tarjotaan noin 70‐80 uutta omakotitonttia  kaupungin maalta.Tontinluovutuksen tavoitteissa 

huomioidaan varanto ja luovutusta säädellään kysynnän  mukaan. Kaupungilla on valmius tarvittaessa lisätä 

tarjontaa.

OMAKOTITONTTIEN

MÄÄRÄLLISET TAVOITTEET

Kymppi ^R ‐ohjelman määrälliset tavoitteet

Ohjelma sisältää sitovia toiminnallisia tavoitteita asemakaavoitukselle ja 

tonttimarkkinoinnille. Toteutumista seurataan kolmannesvuosittain ja tavoitteenasettelu

arvioidaan vuosittain ohjelman päivityksen yhteydessä.

• Kymppi

:n määrällisten tavoitteiden toteutuminen: kaavavaranto, kaavoitus ja  tonttimarkkinointi

• Väestökehitys

• Asuntotuotanto

• Täydennysrakentamisen toteutuminen

• Omakotitalorakentamisen alueellinen jakautuminen ja maaseudun  rakentaminen

Uutena seurannan välineenä seudullinen asumiskatsaus (Jyväskylä, Muurame ja  Laukaa): tietoa mm. rakentamisesta, asumisesta, väestöstä ja muuttoliikkeestä.

http://www2.jkl.fi/kaavakartat/KymppiR2017/jyvaskylan_seudun_asumiskatsaus.pdf

1. SEURANNASTA

Kymppi ^R ‐ohjelman sisältö koostuu:

IKÄ 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2020 2025 2030 2010‐

2015

2016‐

2020 

2020‐

2025

2025‐

2030 0‐6 10 835 10 906 11 094 11 027 10 974 10 928 10 596 10 380 10 400 10 400 ‐242 ‐213 20 0 7‐12 7 721 7 835 7 949 8 249 8 459 8 722 8 922 9 150 8 600 8 700 1 196 233 ‐550 100

13‐15 4 207 4 072 3 906 3 816 3 838 3 913 4 019 4 400 4 600 4 200 ‐192 385 200 ‐400

16‐64 89 243 89 632 90 030 90 076 90 075 90 487 91 238 92 560 94 300 95 960 2 021 1 296 1 740 1 660 65‐74 10 365 11 055 11 744 12 411 12 995 13 644 13 846 15 510 14 950 14 920 3 493 1 652 ‐560 ‐30 75‐84 6 221 6 227 6 322 6 520 6 810 6 907 7 364 8 370 11 300 12 910 1 150 999 2 930 1 610 85‐ 2 224 2 335 2 437 2 559 2 629 2 767 2 865 3 130 3 750 4 710 649 257 620 960

Yht. 130 816 132 062 133 482 134 658 135 780 137 368 138 850 143 500 147 900 151 800 8 075 4 609 4 400 3 900 Muutos / 

vuosi 1 193 1 246 1 420 1 176 1 122 1 588 1 482 1 152 880 780 1 346 1 152 880 780

• Vuonna 2016 Jyväskylän väkimäärä kasvoi lähes 1500:lla asukkaalla. Tämä on 2010‐luvun vuotuista keskiarvoa selvästi enemmän. Väestömäärän  suhteellinen kasvu oli  viime vuonna suurista kaupungeista viidenneksi suurinta. Kasvu oli nopeampaa ainoastaan Vantaalla, Espoossa, Tampereella  ja Helsingissä.

• Jyväskylän väestönkasvu johtuu suurelta osin kuntien välisestä muuttoliikkeestä ja maahanmuutosta. Etenkin maahanmuuttokasvatti viime  vuonna merkitystään väestömäärään vaikuttavana tekijänä.

• Luonnollisen väestönlisäyksen osuus (syntyneiden enemmyys kuolleisuuteen nähden) oli viime vuonna vastaavasti pienempää. Vuoden 2016  syntyvyysoli 2010‐luvun keskiarvoon (1611 lasta / vuosi) nähden huomattavasti alhaisempi – yhteensä 1445 lasta. 

• Väestörakenteen ikääntyminen näkyy mm. siten, että vuonna 2016 yli 64‐vuotiaiden määrä ylitti jo alle 16‐vuotiaiden määrän. Lähivuosina etenkin  65‐74‐vuotiaiden ikäluokan koon ennakoidaan kasvavan.

• Väestökehitysarvio pohjautuu Tilastokeskuksen vuonna 2015 julkaisemaan trendiennusteeseen, jota on kaupungin toimesta tarkistettu 

toteutuneen väestökehityksen pohjalta. Ennusteen tarkoitus on osoittaa mihin suuntaan väestömäärä kehittyy, mikäli kehitys jatkuu nykyisellään. 

Jyväskylän suurena haasteena ovat korkeat työttömyysluvut. Kaupungin elinkeinopoliittisten panostusten onnistuminen edesauttaa myös  väestönkasvutavoitteiden saavuttamista.

Väestö

Vuosi 2016 oli 2010‐luvun toiseksi suurin kasvuvuosi

23

Asuntotuotannossa 2010‐luvun ennätysvuosi

Painopiste vahvasti kerrostalorakentamisessa

• Mennyt vuosi oli asuntotuotannoltaan 2010‐luvun ennätysvuosi. Asuntoja valmistui yhteensä 1372, joista 82 % sijoittui  kerrostaloihin. Valmistuneiden pientaloasuntojen määrä pysyi edellisvuoden tasolla.

• Myös rakennuslupia myönnettiin ennätysmäärä – yhteensä 1 952 asunnolle. 

• Voimakas asuntorakentamisen  kasvu näkyi etenkin kaupungin luovuttamien kerros‐ja rivitalotonttien kauppamäärässä, joita  tehtiin lähes 11 miljoonan euron edestä, mikä on viime vuosia suurempi määrä.  24

1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Kerrostalot 831 944 729 766 684 408 627 568 877 739 1035 713 856 1007 709 675 716 559 449 224 759 721 779 801 729 908 1132 Rivitalot 585 374 235 166 67 105 91 118 198 118 183 169 125 192 307 186 185 209 78 54 68 107 157 100 94 92 64 Omakotitalot 430 322 274 216 191 119 142 172 204 215 211 204 200 221 282 337 330 348 295 246 220 269 233 213 201 141 142

0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000

HUHTASUO LOHIKOSKI

KORTEPOHJA

KELTINMÄKI

ETELÄPORTTI

KUOKKALA

VAAJAKOSKI

SÄYNÄTSALO PALOKKA TIKKAKOSKI

KORPILAHTI

Keskusten ytimet*

Keskeinen joukko‐

liikenne‐

käytävä

V1‐

vyöhyke

V2‐

vyöhyke

V1+V2‐

vyöhykkeet yhteensä

Osuus valmistuneista kerros‐ja rivitaloasunnoista

YHT.

2016

valmistuneet

29 % 52 % 91 % 8 % 99 %

Kaikki kerros‐

ja rivitalo‐

asunnot

32 % 44 % 75 % 21 % 96 %

Osuus kaikista asunnoista

YHT.

2016

valmistuneet 26 % 47 % 83 % 11 % 94 %

Kaikki 

asunnot 25 % 35 % 64 % 24 % 87 %

Osuus väestöstä

2016 19 % 28 % 56 % 27 % 83 %

*strateginen keskusta‐alue, aluekeskusten ja lähikeskusten ydinalueet

Vuonna 2016 valmistuneista asunnoista huomattava osa  oli täydennysrakentamista.  Erityisesti keskeisen 

joukkoliikennekäytävän ja täydennysrakentamisen  ensisijaisen V1‐vyöhykkeen varrelle valmistui 

suhteellisesti enemmän asuntoja 2010‐luvun aiempiin  vuosiin verrattuna. Ainostaan 6 % valmistuneista  asunnoista (noin 80 asuntoa) sijaitsi 

täydennysrakentamisen vyöhykkeiden ulkopuolella.

Täydennysrakentamisen  seurannan mittarit

25

1

2 3

4

5 6

7

8

26

Maaseudun kaavoitetut  rakennuspaikat

Vuonna 2016 osayleiskaavoitetuille maaseutualueille haettujen 

rakennuslupien määrä oli vuoden 2015 tasoa. Eniten lupia haettiin Vesangan alueelle, jossa lupien määrissä tapahtui kasvua aiempiin vuosiin verrattuna.

Osayleiskaava‐

alueen nimi

Kaavan Rakennus‐

paikat Asuinrakennusluvat Jäljellä

n. kpl  1.1.

2016 Hyväk‐

sytyt

Vireillä 

olevat 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

1

Puuppola‐

Lintukangas 200 11 8 18 7 6 2 3 3 142

2

Kuohu‐

Vesanka:

länsiosa 

(Kuohu) 130 4 5 2 2 0 1 1 1 114

3

Kuohu‐

Vesanka: 

itäosa 

(Vesanka) 344 7 10 15 20 7 3 7 12 263

4 Taka‐Keljo 98 0 1 1 2 0 0 1 2 91

5 Tikkala 205 0 2 2 3 0 4 3 3 188

6 Oravasaari 56 3 4 2 3 0 2 3 1 38

7

Maatianjärvi (Raspio‐

Iloniemi oyk) 50 0 0 0 0 0 2 1 0 47

8 Leppälahti 102 0 0 0 0 2 1 1 0 98

YHTEENSÄ 25 30 40 37 15 15 20 22 981

• Uudet pientaloalueet

• Uudet kerros‐ ja rivitaloalueet

2. UUSIEN ASUINALUEIDEN TOTEUTUKSEN  VAIHEISTUKSET JA AJOITUKSET

Kymppi ^R ‐ohjelman sisältö koostuu:

Kymppi

‐ohjelma tuottaa lähtö‐

kohtia mm. seuraaville työ‐

ja investointiohjelmille.

• Kaavoitusohjelma: työohjelma seuraavalle kolmelle vuodelle

• Kunnallistekniikan investointi‐

ohjelma

• Maanhankinta

• Viherpalveluohjelma

• Palveluverkkojen muutosten 

valmistelu

Uudet pientaloalueet 2017‐2027

• Keskustan tuntumassa uusia pientalotontteja  tulee tarjolle vielä jonkin verran, mutta jatkossa  tonttitarjonta painottuu yhä enemmän yli 7  kilometrin päähän keskustasta eteläiselle ja  pohjoiselle kasvusuunnalle.

• Keskeiset painopisteet ovat Sääksvuori, 

Kauramäki sekä Läntisen Palokan suunta. Näille  alueilla pientalotontit ovat olleet erityisen 

kysyttyjä ja uudet päiväkoti‐ja kouluinvestoinnit  mahdollistavat tontinluovutuksen jatkamisen  näiltä suunnilta pitkällä aikajänteellä. Länsi‐

Palokassa on tekeillä osayleiskaava.

• Edelliseen Kymppi^R‐ohjelmaan nähden keskeiset  muutokset ovat tapahtuneet Sääksvuoren ja  Kauramäen tontinluovutuksen ajoituksessa. 

Keljonkankaan yhtenäiskoulupäätöksen myötä  Sääksvuoren tontinluovutusta jatketaan ja  Kauramäen pientaloalueen avaaminen siirtyy  vuoden 2020 tienoille.

KymppiR2017: uudet pientaloalueet Rakentamaan pääsee

110

heti rakennettavissa 2017-2021

2022-2027

Strateginen keskusta-alue / aluekeskus asemakaavoitettu alue

laajeneva kaupunkirakenne kyläalue

maaseutuasumisen nauha-alue TUNNELINMÄKI

LIINALAMPI

MATINMÄKI

SAVULAHTI I ja II

RUOKE

YLÄMÄYRÄMÄKI

KAURAMÄKI

SÄÄKSVUORI TIKKALA

KINKOVUORI

KOULURANTA HAAPANIEMI

HUPELI VÄÄRÄJÄRVI TUOHIMUTKANRINNE HAUKKARANNAN 

KOULUN ALUE PETÄISPURO

KIRKKOLAHTI ILONIEMI

28

Uudet pientaloalueet 2017‐2027

Markkinoinnissa vuonna 2017: Savulahti, Vääräjärvi, Kirkkolahti, Sääksvuori, Hupeli yht. 80 tonttia

Markkinoinnissa vuonna 2018: Haukkarannan koulun alue, Haapaniemi, Säynätsalon kouluranta, Ruoke, Sääksvuori, Liinalampi yht. 73 tonttia 29

KymppiR2017: uudet kerros- ja rivitaloalueet Rakentamaan pääsee

68 000

heti rakennettavissa olevat 2017-2019

2020-2023 2024-2028

Kerros- ja rivitalojen kaavavaranto: nykyinen ja tuleva Strateginen keskusta-alue / aluekeskus

asemakaavoitettu alue laajeneva kaupunkirakenne kyläalue

maaseutuasumisen nauha-alue TIKKAKOSKI

PALOKKA

KORTEPOHJA

KESKUSTA KANGAS

HUHTASUO LOHIKOSKI

VAAJAKOSKI

KUOKKALA

KELJONKANGAS JA KAURAMÄKI

SÄYNÄTSALO KORPILAHTI

Uudet kerros‐ ja 

rivitaloalueet 2017‐2027

• Kerrostalojen suhteen suurimmat  asuntotuotantovolyymit 

painottuvat keskustaan, Kankaalle,  Kuokkalaan ja Palokkaan. Lähes  kaikkien alue‐ja lähikeskusten  piiriin on tulossa tontteja ja  monilla alueilla on huomattava  määrä jo rakennettavissa olevia  tontteja. 

• Rivitalotonttien kysyntä on ollut  kasvussa. Kaupungin maalla, heti  rakennettavissa olevia rivitalo‐

tontteja on niukasti ja tästä syystä  ohjelmoinnissa on priorisoitu  rivitalokohteita. Uusia 

rivitalotontteja on tulossa mm. 

Korteniittyyn, Tikanrantaan, 

Kauramäkeen, Haapalammentielle,  Väinölään ja Vaajakoskelle. Uusissa  kaavoituskohteissa tutkitaan  rivitalotonttien mahdollisuus. 

KELTINMÄKI

30

Uudet kerros‐ ja rivitaloalueet 2017‐2027

Vapaassa markkinoinnissa vuonna 2017 / 2018

31

• 2012: maankäytön toteuttamisen kunnallistekniset investoinnit

• 2013: maanhankinta + Kangas

• 2014: erityisasuminen

• 2016: täydennysrakentaminen

• 2017: väestön ikääntyminen + asumisen seudulliset ilmiöt

• 2018: asuntopolitiikka ja asuinalueiden sosiaalinen kestävyys

3. ERITYISTEEMAT

Eri vuosien ohjelmilla ollut erilaisia painopisteitä riippuen siitä, mikä asia vaatii  linjauksia tai toimenpiteitä.

Kymppi ^R ‐ohjelman sisältö koostuu:

2018: erityisteemana asuntopolitiikka ja asuinalueiden  sosiaalinen kestävyys

• Tavoitteena tunnistaa merkkejä hyväosaisuuden ja  huono‐osaisuuden alueellisesta keskittymisestä,  erilaistumiseen liittyviä ulottuvuuksia ja taustalla  vaikuttavia tekijöitä.

• Valintojen portaat kaupunkisuunnittelussa – mitä  valintoja tehdään prosessin eri vaiheissa, joilla 

vaikutetaan asuinalueiden sosiaaliseen rakenteeseen  ja asumisviihtyvyyteen? Mitkä asiat taas 

kaupunkisuunnittelun ulottumattomissa?

• Lähtölaukauksena tarkastelun tarpeelle viime aikojen  voimakas pienten asuntojen ja vapaarahoitteisten  asuntojen rakentamisen buumi.

Missä tilanteissa ja millä alueilla tarpeellista 

vaikuttaa jatkossa asuntojen huoneistokokoon ja / tai  hallintamuotoon?

RAKENNETTU  YMPÄRISTÖ

SOSIAALINEN  YMPÄRISTÖ

TOIMINNALLINEN  YMPÄRISTÖ

SYMBOLINEN  YMPÄRISTÖ

Alkup. Vilkama & Lönnqvist

ASUINALUEIDEN ERILAISTUMISEN

ULOTTUVUUDET

Palveluverkkoyhteistyö: maankäytön, asumisen  ja palvelujen yhteensovittaminen

• Kymppi

‐palveluverkkoryhmä = yhdyskuntasuunnittelu‐ ja paikkatieto, asemakaavoitus,  Tilapalvelu, perusopetuspalvelut ja varhaiskasvatuspalvelut

• Tavoitteena varmistaa terveelliset, turvalliset ja toimivat tilat ja kunkin asuinalueen  tarpeisiin mitoitettu varhaiskasvatus‐ ja kouluverkko.

• Fyysisten palvelutoimipisteiden muodostaman verkon lisäksi kyse on tavasta järjestää  palveluja, ohjata palvelukysyntää ja olemassa olevaa tilakapasiteetin käyttöä

taloudellisesti ja toiminnallisesti kestävällä tavalla.

• Välineet: varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoselvitykset, jatkossa  rullaava, vuosittainen päivitys.

– Varhaiskasvatus‐ ja perusopetuspalvelujen kysynnän ja tarjonnan ennustaminen ja arvioin  →  toimenpide‐ja kehitysohjelma palvelukapasiteetin mitoittamiseksi viiden vuoden ajanjaksolle.

• Palveluverkkoselvitykset tuovat maankäytön toteuttamisen ohjelmointiin (Kymppi

‐ ohjelmaan) reunaehtoja: Alueiden rakentamisen ajoitus ja jaksotus → halli u 

väestönkasvu ja riittävät palvelut.

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN YLEISKAAVA KYMPPI

‐OHJELMA: asuminen

TYKKI‐OHJELMA: työpaikka‐alueet

TYKKI – työpaikka‐alueiden toteuttamisohjelman tavoitteet

TYKKI‐ohjelmassa tarkastellaan Jyväskylän uusien teollisuus‐

ja varastoalueiden sekä liike‐ja toimistoalueiden toteutusta  seuraavan kymmenen vuoden tähtäimellä. Tavoitteena ovat  turvata määrällisesti ja laadullisesti riittävä kaavavaranto  sekä edistää houkuttelevien työpaikka‐ja yritysalueiden  kehittymistä. 

Työpaikka‐alueiden maankäytön toteuttamisohjelma toimii  maankäytön elinkeinopoliittisena työkaluna. Se ennakoi  työpaikka‐alueiden toteuttamiseen kohdistuvia 

investointeja.

Ohjelma tuottaa lähtökohtia kaavoitusohjelmalle, 

investointiohjelmille, maanhankinnalle, tontinluovutukselle  sekä elinkeinomarkkinoinnille. Ohjelmaa päivitetään 

tarvittavilta osin vuosittain. 

Ohjelma on tuodaan hyväksyttäväksi 

kaupunkirakennelautakuntaan vähintään kerran  valtuustokaudessa.

Kaavoitetaan keskimäärin 10  hehtaaria uutta teollisuusmaata  vuodessa. Monipuolisuudesta  huolehditaan kaavoittamalla  riittävä määrä uusia alueita.

Toteuttamisen erityisenä 

haasteena on esirakentamisen  kustannukset.

Ohjelmatyötä on käytännössä  jatkettu esimerkiksi 

yritysaluemarkkinointiin. 

Teollisuus‐ja varastointi

Teollisuus‐ja varastointitoiminta on  painottunut  Jyväskylän laajimmalle työpaikka‐alueelle 

Seppälänkankaaseen. Alue kasvaa yhä pohjoiseen sekä  käynnissä olevan Itäisen Palokärjen asemakaavan myötä  itään. 

Toimistorakentaminen

Tuleva toimistorakentaminen sijoittuu käytännössä  keskustan läheisyyteen kaupunkikehitysalustojen  yhteyteen. Kunkin profiili työpaikkarakentamisessa  on toisistaan eroava. 

Liiketilat

Kauppaa ohjataan yhdyskuntarakenteellisesti  kestävällä tavalla pääosin keskustan ja 

aluekeskusten piiriin.