SEUDULLINEN ASUMISKATSAUS

(1)

SEUDULLINEN ASUMISKATSAUS

2021

(2)

Johdanto

• Seudullinen asumiskatsaus laajenee Jyväskylän kaupunkiseudun MAL- sopimuksen myötä käsittelemään mukana olevien seudun kuntien, eli

Hankasalmen, Jyväskylän, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken asumisen tilannetta.

• Katsauksen tarkoituksena on tuottaa tietoa seudun väestökehityksestä ja asumisen seudullisista ilmiöistä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä luottamushenkilöille että kaupunki- ja kuntaorganisaatioissa toimiville

virkamiehille ja suunnittelijoille. Katsauksessa on esitetty tietoa menneestä kehityksestä sekä tunnistettu asumisessa ja asuinrakentamisessa havaittavia trendejä.

• Katsaus pohjautuu Tilastokeskuksen asumista ja väestöä koskeviin

tietokantoihin sekä kuntien rakennus-, huoneistorekisteri- ja väestötietoihin.

(3)

Väestökehitys

(4)

MAL-seudun väestö

MAL-seutu kattaa noin 4 % koko Suomen väestöstä

Jyväskylässä asuu suurin osa MAL- seudun väestöstä, yhteensä 70

prosenttia

2 %

70 % 9 %

5 %

2 %1 %2 % 9 %

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame

Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski

ÄÄNEKOSKI

PETÄJÄ-

VESI JYVÄSKYLÄ

UURAINEN

HANKASALMI LAUKAA

MUURAME

TOIVAKKA

Lähde: Tilastokeskus

(5)

MAL-seudun väestökehitys

MAL-SEUDUN VÄESTÖMÄÄRÄ KUNNITTAIN 2020 + MUUTOS VUOSINA 2016-2020

HANKASALMI 4 782 -7,3 % (-377)

TOIVAKKA 2 401 -1,3 % (-31) LAUKAA

18 823 -0,8 % (-147) ÄÄNEKOSKI

18 577 -4,1 % (-797)

JYVÄSKYLÄ 143 420 3,3 % (4 570)

MUURAME 10 267 3,3 % (326) PETÄJÄVESI

3 772 -5,2 % (-209)

UURAINEN 3 646 -1,9 % (-71)

VÄESTÖNKASVU VUOSINA 2016-2020

3264 asukasta

kasvua 1,6 %

ASUKKAITA VUONNA 2020

205 688

VÄESTÖTAVOITE MAL-SOPIMUKSESSA VUODELLE 2030

215 000

Väestömäärä kasvanut Väestömäärä vähentynyt

Tilastokeskuksen ennuste vuodelle 2030 yhteensä 210 300 asukasta

(6)

Väkiluvun kehitys eri suuntaista eri kunnissa

• Koko 2010-luvun väkiluku on kasvanut tasaisesti Jyväskylässä ja

Muuramessa.

• Laukaassa kasvu on kääntynyt lievästi negatiiviseksi vuoden 2017 jälkeen, samoin kuin Uuraisten asukasmäärän kasvu on taittunut vuoden 2018

jälkeen.

• Muissa kunnissa väkiluku on laskenut suhteellisen tasaisesti. Vuosittainen vaihtelu on suurinta Toivakassa.

• Väestönkasvu on hidastunut: vuosina 2011-2015 väestö kasvoi seudulla yli 5000 asukkaalla, kun taas 2016-2020 kasvua tuli reilun 3200 asukkaan

verran.

-15%

-10%

-5%

0%

5%

10%

15%

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020

Väkiluvun muutos suhteessa vuoden 2010 tilanteeseen

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Lähde: Tilastokeskus

(7)

Väestönmuutokset seudulla

Väestömäärä 2019 5 x 5 km ruudut

2 - 200 201 - 500 501 - 1000 1001 - 5000 5001 - 10000 10001 - 37366

Hirvaskangas ÄÄNEKOSKI

UURAINEN

PETÄJÄVESI

JYVÄSKYLÄ

LAUKAA

HANKASALMI

TOIVAKKA MUURAME

ÄÄNEKOSKI

UURAINEN

PETÄJÄVESI

JYVÄSKYLÄ

LAUKAA

HANKASALMI

TOIVAKKA MUURAME

Väestönmuutos 2015-2019 5 x 5 km ruudut VAKIMU

201 - 1858 101 - 200 51 - 100 0 - 50 -49 - -1 -99 - -50 -280 - -100

Väestönmuutos 2015-2019 5 x 5 km ruudut VAKIMU

201 - 1858 101 - 200 51 - 100 0 - 50 -49 - -1 -99 - -50 -280 - -100

Lähde: Tilastokeskus / YKR

(8)

Seudun väestö kasvaa muuttovoiton ansiosta

MAL-seudun väestönkasvu 2016-2020:

• Kuntatasolla eri

osatekijöiden ja erityisesti seudun sisäisen

muuttoliikkeen merkitys vaihtelee suuresti.

• Maahanmuutto on lisääntynyt suuresti seudulla, ja

nettomaahanmuutto oli vuonna 2020

kaksinkertaista verrattuna vuoteen 2010.

47 %

kuntien välisestä muuttoliikkeestä

seudun ulkopuolelta

keskimäärin 443 asukasta / vuosi

41 %

maahanmuutto- voitosta

keskimäärin 386 asukasta / vuosi

13 %

luonnollisesta väestönlisäyksestä

Vertailuna vuosien 2011-2015 tilanne:

25 %

maahanmuutto- voitosta

keskimäärin 355 asukasta/vuosi

kuntien välisestä

20 %

muuttoliikkeestä seudun ulkopuolelta

keskimäärin 295 asukasta/vuosi

luonnollisesta

55 %

väestönlisäyksestä

Keskimäärin 801 lasta/vuosi

0 100 200 300 400 500 600

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020*

Nettomaahanmuutto vuosina 2010-2020

*ennakko

(9)

Väestönmuutoksen eri osatekijät

Väestömuutoksen eri osatekijät vuosina 2015-2019

• Vuosi 2020 on mukaillut väestönmuutosten suhteen aiempia vuosia 2015-2019 MAL-seudun kunnissa.

• Toivakassa väestö kasvoi viime vuonna ja Uuraisilla taas vähentyi poiketen viimeisimmistä vuosista.

• Jyväskylässä nettomaahanmuuton merkitys väestönkasvusta oli vuonna 2020 viime vuosia suurempi.

-2000 -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Hankasalmi

Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka

Uurainen Äänekoski

nettomuutto: seudun ulkopuolinen alue nettomuutto: seudun sisäinen nettomaahanmuutto Luonnollinen väestönlisäys

Vuosi 2020 ilman seudun sisäistä muuttoliikettä

-200 0 200 400 600 800 1000 1200

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski

nettomuutto: seudun ulkopuolinen alue nettomaahanmuutto luonnollinen väestönlisäys

(10)

Luonnollinen väestönlisäys on laskusuuntaista

• Syntyvyys on vähentynyt seudulla kaikissa kunnissa.

• Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Uuraisilla luonnollinen väestönlisäys on ollut positiivista viimeisen kymmenen vuoden ajan.

• Muissa seudun kunnissa se on ollut negatiivista tai muuttunut negatiiviseksi viimeisen 10 vuoden aikana.

• Koko seudun osalta syntyvyys kasvoi vuonna 2020 edellisestä vuodesta ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2011 (tosin kasvua oli vain 0,4 % suhteessa edelliseen vuoteen).

-150 -100 -50 0 50

100 Hankasalmi

-1500 -1000 -500 0 500 1000 1500

2000 Jyväskylä

-100 -50 0 50 100

150 Muurame

-80 -60 -40 -20 0 20 40

60 Petäjävesi

-40 -30 -20 -10 0 10 20 30

40 Toivakka

-60 -40 -20 0 20 40 60

80 Uurainen

-300 -200 -100 0 100 200

300 Äänekoski

-300 -200 -100 0 100 200

300 Laukaa

Elävänä syntyneet Kuolleet Luonnollinen väestönlisäys

*ennakko

(11)

Muista Keski-Suomen kunnista muutetaan enemmän MAL-seudulle kuin toisin päin

• MAL-seudulle muutetaan muista Keski- Suomen kunnista enemmän kuin MAL- seudulta niihin.

• Muutoista suurin osa kohdistuu Jyväskylään sekä kuntien vieressä sijaitseviin kuntiin.

• Muuttoliikkeessä on jonkin verran vuosittaista vaihtelua kunnittain, erityisesti Jyväskylän vetovoima on kasvanut vuodesta 2015.

-50 0 50 100 150 200 250 300 350

2015 2016 2017 2018 2019

Nettomuutto MAL-seudun ja muiden Keski-Suomen kuntien välillä 2015-2019

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski Lähde: Tilastokeskus

(12)

Asuntokunnat

(13)

Asuntokuntien koot ovat pienentyneet

• Asuntokuntien koko on

pienentynyt vuodesta 2010 vuoteen 2019 MAL-seudun jokaisessa kunnassa.

• Yhden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut noin

neljänneksellä, myös kahden hengen asuntokuntien koko on kasvanut hieman.

• Pienten asuntokuntien lisääntymiseen vaikuttaa ikääntyneiden ja nuorten

yksinasumisen lisääntyminen sekä perheiden ”pirstoutunut”

asuminen.

0 10000 20000 30000 40000 50000

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019

Seudun asuntokuntien kokojen kehitys 2010-2019

1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4 +

Asuntokuntien keskikoko 2010: 2,07 asukasta 2019: 1,95 asukasta

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3

Asuntokuntien keskikoot 2010 ja 2019

(14)

Asuntokunnat muuttuvat hyvin samalla tavoin kaikissa MAL-seudun kunnissa

• Yhden hengen asuntokuntien osuus on kasvanut kaikissa MAL- seudun kunnissa, osuus on suurin Jyväskylässä.

• Uuraisilla, Muuramessa ja

Laukaassa on suhteessa eniten lapsiasuntokuntia.

Lapsiasuntokuntien osuus on pienentynyt tai pysynyt samana kaikissa seudun kunnissa.

• Asuntokuntia, joissa nuorin asukas on 65–69-vuotias, on eniten

Hankasalmella. Jyväskylässä näitä on vähiten. Näiden asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on kasvanut jokaisessa kunnassa.

• Toivakassa pientaloissa asuvien vanhusasuntokuntien määrä on kasvanut, muissa kunnissa osuus on pysynyt samana tai hieman pienentynyt.

0%

10%

20%

30%

40%

Lapsiasuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista

0%

10%

20%

30%

40%

Asuntokuntien, joissa nuorin on vähintään 65 vuotta, osuus kaikista asuntokunnista

0%

10%

20%

30%

40%

50%

Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista

0%

20%

40%

60%

80%

Pientaloissa asuvien vanhusasuntokuntien*

osuus kaikista vanhusasuntokunnista

2015 2019

* Vanhusasuntokunta on asuntokunta, jossa on vähintään yksi 65 vuotta täyttänyt henkilö.

(15)

Asuntokanta

(16)

Asuntojen koot huonemäärän mukaan vaihtelevat kunnittain

• Asuntojen koot huonemäärän mukaan vaihtelevat kunnittain ja myös muutokset ovat olleet

erilaisia.

• Esimerkiksi vuonna 2019 Uuraisilla, Muuramessa ja Laukaassa lähes puolissa asunnoista oli neljä

huonetta tai enemmän, kun taas Jyväskylässä niiden osuus oli noin neljännes.

• Jyväskylässä ainoana seudun kuntana yksiöiden osuus on kasvanut.

14%

17%

19%

10%9%

8%

7%

12%

13%

12%

10%

14%

25%

24%

36%

35%

23%23%

22%

21%

26%

22%

20%

29%

22%

21%21%

20%

21%

20%

25%

24%

21%

23%

39%

25%

24%

47%46%

48%

49%

41%

42%

40%

41%

48%

34%

1%

0%

1%0%

2%

1%

0%

1%

0%

2%

1%

0%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Hankasalmi 2015 Hankasalmi 2019 Jyväskylä 2015 Jyväskylä 2019 Laukaa 2015 Laukaa 2019 Muurame 2015 Muurame 2019 Petäjävesi 2015 Petäjävesi 2019 Toivakka 2015 Toivakka 2019 Uurainen 2015 Uurainen 2019 Äänekoski 2015 Äänekoski 2019

Asuntojen huoneluvun muutos 2015-2019

1 huone 2 huonetta 3 huonetta 4+ huonetta tuntematon Lähde: Tilastokeskus

(17)

Suurimmassa osassa MAL-kuntia erillinen pientalo on yleisin asumismuoto

• Vuodesta 2015 vuoteen 2019 kerrostaloasuntojen määrä on kasvanut Jyväskylässä

suhteessa eniten verrattuna muihin seudun kuntiin.

Jyväskylässä asunnoista suurin osa on kerrostaloissa.

• Muissa kunnissa erillisten

pientalojen osuus talotyypeistä on suurin, joskin myös

Äänekoskella kerrostaloissa on yli kolmannes asunnoista.

71%71%

23%25%

65%66%

58%59%

70%71%

75%76%

79%79%

51%51%

22%22%

12%13%

20%20%

19%18%

18%18%

23%21%

16%15%

12%13%

4%4%

63%61%

12%13%

22%22%

9%9%

0%0%

3%4%

35%35%

2%2%

1%1%

3%2%

1%1%

3%3%

3%2%

2%2%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Asuntojen talotyyppijakauman muutos 2015-2019

Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus

(18)

Yhä useampi seudun asukas asuu vuokralla

• Asuntojen hallintamuotojen osuudet ovat myös muuttuneet hieman eri tavoin eri kunnissa.

• Vuokra-asuntojen osuus on kasvanut eniten Jyväskylässä, samaan aikaan omistusasuntojen osuus on kunnassa

pienentynyt. Jyväskylässä on myös muihin seudun kuntiin verrattuna suhteessa eniten vuokra-asuntoja.

• Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen osuus on vähentynyt jokaisessa seudun

kunnassa, kun taas vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen määrä on kasvanut.

• Asumisoikeusasuntoja on Jyväskylässä eniten. Jyväskylän lisäksi niitä on MAL- seudun kunnista vain Laukaassa ja Muuramessa.

58%59%

19%21%

57%58%

51%52%

58%59%

64%65%

68%69%

43%44%

9%9%

26%28%

14%15%

20%20%

8%8%

7%6%

18%19%

9%11%

15%17%

9%10%

7%14%

12%13%

5%4%

8%8%

10%11%

12%9%

28%23%

10%9%

13%7%

9%7%

9%12%

7%8%

18%15%

3%

1%

2%

12%12%

8%7%

9%8%

6%6%

13%13%

14%11%

10%9%

11%11%

0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 %

Asuntojen hallintaperusteiden muutos 2015-2019

Omistaa talon Omistaa asunnon osakkeet Arava- tai korkotukivuokra-asunto Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste

(19)

Asuntotuotanto

(20)

Uusia asuntoja valmistunut seudulle vuosittain keskimäärin yli 1600

• Vuosina 2010-2019 seudulle

valmistuneista asuinrakennuksista suurin osa on valmistunut Jyväskylään.

Kerrostaloasunnoista 96 % on valmistunut Jyväskylään.

• Seudulle on valmistunut 2010-2019 vuodessa keskimäärin reilu 1600

asuntoa, 540 asuinrakennusta ja niihin noin 150 000 k-m². Kerrosalaa valmistui asuinrakennuksiin hieman vähemmän kuin vuosina 2000-2009.

• Seudun uusista asunnoista on

valmistunut tällä aikavälillä Jyväskylään 84 %, Laukaaseen 6 %, Muurameen

4 % ja Äänekoskelle 3 %. Muihin kuntiin on valmistunut yhteensä loput 3 %.

Uudet valmistuneet asunnot asuinrakennuksittain 2010-2019:

Kunta

Asuntojen lukumäärä

Erilliset pientalot

Rivi- ja

ketjutalot Asuinkerrostalot

Muu rakennus

Hankasalmi 76 75 0 0 1

Jyväskylä 13548 2046 1063 10200 239

Laukaa 903 636 74 192 1

Muurame 688 464 99 123 2

Petäjävesi 166 165 0 0 1

Toivakka 109 102 7 0 0

Uurainen 208 178 11 18 1

Äänekoski 490 292 47 135 16

Kunta

Kerrosala (m²)

yhteensä Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot

Hankasalmi 11298 11298 0 0

Jyväskylä 1090123 339973 103182 646968

Laukaa 126514 104296 7075 15143

Muurame 97370 78835 9478 9057

Petäjävesi 25179 25179 0 0

Toivakka 16630 16113 517 0

Uurainen 32688 30640 880 1168

Äänekoski 60035 46862 4048 9125

(21)

Uutta kerrosalaa on valmistunut viime vuosina lähes yhtä paljon erillisiin pientaloihin ja kerrostaloihin

• Vuosien 2010-2019 välillä kerrostaloja ja pientaloja on

kerrosalassa mitattuna valmistunut seudulle lähes yhtä paljon.

• 70 prosenttia uudesta asuinrakennusten

kerrosalasta on tullut Jyväskylään.

653196 125180 681461

0 400000 800000 1200000 1600000

k-m2

2010-2019 valmistuneiden asuinrakennusten kerrosala talotyypeittäin

Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot

1 %

70 % 8 %

7 % 1 % 1 %

2 % 10 %

2010-2019 valmistuneiden asuinrakennusten kerrosala kunnittain

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Äänekoski

(22)

Asumisen hintataso

(23)

Vanhojen osakeasuntojen hintakehitys on vaihdellut eri kunnissa

•

Vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat korkeimmat Jyväskylässä ja Muuramessa.

•

Neliöhinnat vaihtelevat MAL-

seudun kuntien välillä paljon, niin kuin myös osakeasuntojen

kauppojen lukumäärät.

•

Kaikkien vuosien neliöhintoja ei ollut saatavilla Toivakasta (vuonna

2015 neliöhinta ollut 941 €/m²). ⁶⁰⁰⁸⁰⁰

1000 1200 1400 1600 1800 2000

2015 2016 2017 2018 2019

Vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat (eur/m²) 2015-2019

Hankasalmi Jyväskylä Laukaa Muurame Petäjävesi Uurainen Äänekoski

Kunta 2015 2016 2017 2018 2019

Hankasalmi 23 26 16 11 21

Jyväskylä 2259 2489 2167 2125 2057

Laukaa 114 204 86 72 79

Muurame 60 65 53 64 60

Petäjävesi 10 8 7 8 11

Toivakka 9 4 5 6 4

Uurainen 6 9 8 6 8

Äänekoski 222 159 137 124 122

Myytyjen vanhojen osakeasuntojen lukumäärä 2015-2019:

(24)

Asuntojen neliövuokra on Jyväskylässä kasvanut

•

Neliövuokra on Jyväskylässä, kuten muissakin suurissa

kaupungeissa, noussut viime vuosina.

•

Jyväskylän vuokrataso on

hieman koko maan keskiarvoa alemmalla tasolla, mutta

suurista kaupungeista

neliövuokra oli vuonna 2020 suurempi vain Tampereella ja pääkaupunkiseudulla.

2015 2016 2017 2018 2019 2020

Koko maa 12,07 12,48 13,17 13,48 13,76 13,99

Pääkaupunkiseutu (PKS) 14,86 15,50 16,15 16,57 16,91 17,59

Jyväskylä 11,62 11,91 12,68 13,10 13,39 13,69

Kuopio 11,54 11,95 12,83 13,14 13,36 13,62

Lahti 11,92 12,39 12,58 12,63 12,83 13,00

Oulu 10,91 11,16 11,75 12,03 12,25 12,60

Tampere 12,49 12,75 13,76 13,91 14,18 14,55

Turku 11,55 11,86 12,45 12,87 13,20 13,62

10 11 12 13 14 15 16 17 18

Neliövuokran (eur/m²) muutos 2015-2020

(25)

Erityisteemana uudisasuntotuotantoon liittyen: Lasten osuus uusien

kerrostalojen asukkaista Jyväskylässä

(26)

15-vuotiaiden osuus kaikista asukkaista

Eniten lapsia suhteessa muuhun väestöön tarkastelluista alueista:

1. Haukkala 22 % 2. Mannisenmäki 13 % 3. Kartanonranta 12 % 4. Liinaharjankatu 12 % 5. Tanhukaari 10 %

Kuokkalan keskusta, 6 %

Äijälänranta, 10 %

Keljonkangas, 12 %

Lutakko, 3 % Keskusta, < 1 %

Palokunnanmäki ja Jyvälä, 10 % Kortepohja, 1 %

Rasinrinne, 10 % Mannisenmäki, 13 %

Kivelänranta, 7 %

Savela, 7 % Haukkala, 22 %

Kartanonranta, 12 %

Korpilahti, 7 % Säynätsalo, 2 %

Lähde: Jyväskylän rakennus- ja huoneistorekisteri 7 %

93 %

2010 jälkeen valmistuneiden kerrostalojen 0-15-vuotiaiden osuus

kaikista asukkaista

0-15-vuotiaita 16-vuotiaita tai yli

ASUKKAITA

720

Ika_0_15 Ika_16_

!

( 2010 jälkeen valmistuneet kerrostalot ASUKKAITA

720

Ika_0_15 Ika_16_

!

( 2010 jälkeen valmistuneet kerrostalot 0-15 v.

16 v. tai yli

(27)

15-vuotiaiden osuus kaikista asukkaista

0–15-vuotiaiden määrä vuoden 2010 jälkeen valmistuneissa ARA-

kerrostalokohteissa (ei erityisryhmien kohteita)

→ Kohteiden kaikista asukkaista ikäluokkaan kuuluvia on noin 14 %, kun taas

vapaarahoitteisissa uusissa kerrostaloissa osuus on noin 7 %

→ Johtopäätöksenä voi sanoa, että ARA- asunnoissa asuu enemmän

0–15-vuotiaita kuin muissa uusissa kerrostaloissa

→ Asumisoikeusasunnoissa ja muissa tarkastelun ARA-asunnoissa asui suurin piirtein saman verran ikäluokkaan kuuluvia

14 %

86 %

2010 jälkeen valmistuneiden ARA- kerrostalojen 0-15-vuotiaiden osuus

kaikista asukkaista

0-15-vuotiaita 16-vuotiaita tai yli 0–15-vuotiaat

16-vuotiaita tai yli Lähde: Jyväskylän rakennus- ja huoneistorekisteri

Säynätsalo

(28)

Yhteenveto

• MAL-seudun väestömäärä kasvaa ja vuonna 2020 se oli 205 688 asukasta.

• Seutu kasvaa lähinnä muuttovoiton johdosta. Syntyvyys on ollut laskusuuntaista kaikissa seudun kunnissa.

• Asuntokuntien koot MAL-seudulla ovat pienentyneet ja asuntokuntien keskikoko oli vuonna 2019 1,95 asukasta.

• Yhä useampi seudun asukkaista asuu vuokralla.

• Uusia asuntoja on valmistunut vuosien 2010-2019 välillä noin 1600

vuodessa. Kerrosalassa mitattuna MAL-seudulla valmistui lähes yhtä paljon erillisiä pientaloja ja kerrostaloja.

• Jyväskylässä uusissa ARA-kerrostalokohteissa asuu enemmän lapsiperheitä kuin vapaarahoitteisissa kohteissa.