SPATIA Raportteja
1/2007
MUUTTOLIIKE JA SEN VAIKUTUKSET JYVÄSKYLÄN KAUPUNKISEUDULLA
Arja Jolkkonen Olavi Kallio Mikko Kumpulainen
Timo Lautanen Pasi Saukkonen Markku Tykkyläinen
Alue- ja kuntatutkimuskeskus Joensuun yliopisto
Tiivistelmä
Arja Jolkkonen, Olavi Kallio, Mikko Kumpulainen, Timo Lautanen, Pasi Saukkonen ja Markku Tykkyläinen
SPATIA – Alue- ja kuntatutkimuskeskus, Raportteja 1/2007 Joensuun yliopisto
Helmikuu 2007
ISBN 978-952-458-913-0 (PDF, www.joensuu.fi/spatia) ISSN 1795-9594
Avainsanat: muuttoliike, Jyväskylä, kaupunkiseutu
Viime vuosina Suomen muuttoliikkeen tunnusomaisena piirteenä on ollut suurten keskusten ja lähikun- tien välinen asumisperustainen muutto. Suurimpien työssäkäyntialueiden keskusten muuttovoitot ovat pienentyneet ja näiden läheisyydessä olevat kehyskunnat ovat lisänneet muuttovoittoaan. Nyt suuret koulutuskaupungit purkavat ympäristökuntiinsa niihin 1990-luvulla kertynyttä opiskelijaväestöä. Asu- misperustaisen muuton lisääntyminen näkyy valikoivana muuttoliikkeenä kaupunkiseutujen sisällä.
Käsillä oleva tutkimus tarkastelee Jyväskylän kaupunkiseudun sisäistä muuttoliikettä ja sen syitä tilasto- jen ja kotitalouksille osoitetun kyselyn avulla. Lisäksi tutkimuksessa on muun muassa arvioitu muutto- liikkeen vaikutuksia verkostokaupungin kuntien talouteen.
Kyselyllä haluttiin selvittää erityisesti nuorten perheiden (25–49-vuotiaiden kotitaloudet) muuttopäätök- siin vaikuttaneita tekijöitä ja asumisen mieltymyksiä. Kyselyyn vastasi lokakuussa 2006 noin 550 kotita- loutta Jyväskylän kaupungista, Jyväskylän maalaiskunnasta, Laukaasta ja Muuramesta. Kyselyyn vastan- neiden joukossa muuton syy liittyi yleisimmin asumiseen. Tämä tekijä korostui Jyväskylästä kehyskuntiin muuttaneiden kotitalouksien vastauksissa. Kehyskunnista kaupunkiin muuttaneille kotitalouksille tär- keänä muuton syynä tuli esille myös perhesuhteissa tapahtuneet muutokset. Työhön tai opiskeluun liit- tyvät syyt olivat vain harvoin muuttopäätöksen tärkeimpiä syitä tutkitussa kohderyhmässä.
Keskeiset asumismieltymykset ovat kyselyn kohderyhmässä suurelta osin samat riippumatta muuton suunnasta. Arvostettuja asioita ovat muun muassa asuinalueen turvallisuus, luonnon läheisyys ja asuin- alueen viihtyisyys. Kuitenkin siinä, missä määrin eri tekijöitä painotettiin muuttopäätöksessä, on löydet- tävissä eroja. Kaupungista kehyskuntiin muuttaneille kotitalouksille tunnusomaisia piirteitä muuttopää- töksessä ovat halu asua maaseutumaisemmassa ympäristössä, asuntojen edullisempi hintataso, halu päästä isompaan asuntoon, suuremman tontin löytyminen ja asuinalueen kokeminen hyväksi kasvuym- päristöksi lapsille. Kaupunkiin muuttaneille tyypillisiä motiiveja ovat puolestaan halu viettää kaupunki- laiselämää, huvi- ja iltaelämän viettäminen, ystävien asuminen kaupungissa, kulttuuritarjonta, mahdolli- suus monipuolisiin ihmissuhteisiin ja halu asua ydinkeskustassa.
Kaupungista kehyskuntiin muuttaneista noin puolet oli pohtinut muuttoa myös johonkin toiseen kun- taan. Tyypillisesti vaihtoehtoina oli kaksi tai kolme kuntaa Jyväskylän seudulta. Sen sijaan muutto seu- dun ulkopuolelle oli ollut vain harvojen mielessä. Yli kolmanneksella kotitalouksista oli yhtenä vaihtoeh- tona pysyminen Jyväskylän kaupungissa. Kuitenkin edullisemman asunnon löytyminen (hinta tai hinta- laatusuhde), tonttitarjonta (hinta, koko ja saatavuus) ja luonnonläheisempi asuinympäristö houkuttelivat kehyskuntaan. Kehyskunnista kaupunkiin muuttaneista yli kaksi kolmasosaa piti kaupunkiin muuttamis-
Muuttoliike ja sen vaikutukset Jyväskylän kaupunkiseudulla
ta ainoana vaihtoehtona. Kaupungissa asuinpaikkaa vaihtaneilla poismuuttoalttius oli verraten pieni, sillä vain alle viidennes oli pohtinut muuttoa myös johonkin toiseen kuntaan.
Kunnallistalouden näkökulmasta muuttoliikkeen ja sen aikaansaamat väestörakenteen muutokset vai- kuttavat mm. palvelujen kysyntään, verotulokertymään ja valtionosuuksiin. Tyypillisenä yliopistokau- punkina Jyväskylän kaupungin nettomuutto on valikoivaa siten, että muuttovoittoa syntyy 15–24- vuotiaiden ikäryhmässä, kun taas muuttotappio kohdistuu 25–34-vuotiaiden ikäryhmään ja alle kou- luikäisiin lapsiin. Jyväskylän kaupunkiin muuttajissa on runsaasti opiskelunsa aloittavia nuoria, joiden veronalaiset tulot ovat vähäiset. Sen sijaan hieman vanhemman ikäluokan poismuuttajilla verotettavaa tuloa on selvästi enemmän. Tutkimuksessa tehtyjen vuoden 2005 muuttajamääriin perustuvien laskelmi- en mukaan muuttoliikkeen vaikutukset Jyväskylän kaupungin käyttötalouteen ovat negatiivisia ja Jyväs- kylän naapurikunnille jonkin verran positiivisia. Opiskelijoiden muuttoliikkeellä on kuitenkin kaupunki- seudulla myös monia tässä arvioimattomia epäsuoria alue- ja kuntataloudellisia vaikutuksia mm. asunto-, kulutus- ja työmarkkinoiden kautta.
Erityisesti nuorten perheiden lisääntynyt lähtömuutto kehyskuntiin liittyy Jyväskylässä trendiin, joka on alkanut jo vuosia aiemmin. Tätä tukee se, että kyselyn perusteella kohderyhmän muuton motiivit eivät oleellisesti ole muuttuneet vuodesta 2004 vuoteen 2006. Alhainen korkotaso, pitkään jatkunut hyvä suhdannetilanne ja kuluttajien luottamus talouteensa ovat merkittäviä yleisiä tekijöitä siihen, miksi muuttaminen Jyväskylän kaupungista kehyskuntiin on lisääntynyt juuri viime vuosina. Jyväskylä ei myöskään muodosta poikkeusta muiden suurten yliopistokaupunkiseutujen joukossa Suomessa, vaan kuntien välinen maassamuutto on useilla korkeakoulu- ja yliopistopaikkakunnilla samansuuntaista kuin Jyväskylän seudulla. Elämänvaihe ja perhetilanteen muutokset vaikuttavat oleellisesti muuttopäätöksiin.
Perheillä on tavoitteena löytää sopiva yhdistelmä asunnon hinnan, saavutettavuuden, tilantarpeen, hy- vän asuinympäristön ja vapaa-ajan harrastuksia palvelevan luonnonympäristön välillä. Aineiston mu- kaan kuntarajat sekä kunnallisten palvelujen laatutekijät eivät sinänsä ole ratkaisevia tekijöitä muuttopää- töksissä.
Jyväskylän seudun eräänä menestystekijänä voidaan nähdä sen kyky tarjota vaihtoehtoisia asuinympäris- töjä – myös keskuksen ulkopuolelta. Muuttoliikettä tulisi enemmänkin katsoa seudun pitkän aikavälin menestyksen näkökulmasta, ei niinkään lyhytjänteisenä kuntien välisenä pelinä. Muuton ja pendelöinnin lisääntyminen kaupunkiseudulla korostaa kaupunkiseudun kuntien toimivaa yhteistä suunnittelua maan- käytön ja kaavoituksen, palvelurakenteen ja liikenteen alueilla. Esimerkiksi liikenteen sujuvuudesta tu- lee yhä tärkeämpi kilpailukykytekijä seudulle. Kokonaisuutena tulisi pyrkiä madaltamaan keinotekoisia rajoja ja esteitä verkostokaupungin kuntien yhteistyölle.
Esipuhe
Jyväskylässä jouduttiin toteamaan vuoden 2006 alkupuolella, että kaupungin väestönkasvu on hiipumas- sa. Syyskesän normaali kasvuvauhti ei riittänyt korvaamaan lisääntynyttä lähtömuuttoa, ja kaupungin väestömäärä kasvoi vuonna 2006 vain 288 asukkaalla, kun 2000-luvun alkuvuosina kasvu oli vuosittain tuhannen asukkaan luokkaa. Kaupungin ympäristökunnissa asukasluvut kasvoivat sen sijaan edellisiä vuosia huomattavasti enemmän. Vastaavia tietoja alkoi tulla myös muilta kasvukeskusseuduilta. Keskus- kaupunkien väestökasvu hidastui tai pysähtyi ja ympäristökuntien väestömäärä kasvoi selvästi keskus- kaupunkia nopeammin.
Tieto hitaamman väestön kasvun tilanteesta synnytti monia kysymyksiä. Onko kehitys tilapäinen ilmiö vai kertooko se pysyvämmästä muutoksesta? Miltä osin on kyse yleisestä valtakunnallisesta kehitys- suunnasta ja miltä osin on löydettävissä paikallisia syitä? Kertooko hitaampi väestön kasvu kaupungin vetovoimaisuuden heikkenemisestä? Mitkä syyt saavat ihmiset muuttamaan? Onko muuttoliike ja sen syyt erilaista, kun muutetaan seudun sisällä verrattuna siihen, kun muutetaan seudulle tai seudulta pois?
Tällaisiin kysymyksiin vastaaminen on tärkeää, kun suunnitellaan kaupungin ja koko Jyväskylän seudun kehitystä. Tärkeyttä on lisännyt kunta- ja palvelurakennehanke, jossa yhtenä tehtävänä on suunnitella kasvukeskuskunnissa sitä, miten keskuskunnan ja sen ympäristökunnista muodostuvalla yhteistoiminta- alueella hoidetaan asumiseen, liikenteeseen ja yhdyskuntasuunnitteluun liittyviä kysymyksiä. Kun tämän Paras-hankkeen yhtenä tavoitteena on siirtyä työssäkäyntialueen mukaiseen kuntarakenteeseen, niin muuttoliikettä tarkastelemalla voidaan tehdä myös päätelmiä siitä, minkälainen olisi tavoitteen mukainen kuntarakenne Jyväskylän seudulla.
Jyväskylän seudun muuttoliikkeestä kerätään monenlaista tietoa, mutta aikaisemmin ei ole tehty koko- naisvaltaista tarkastelua, jossa olisi kartoitettu muuttamisen syitä kysymällä niitä muuttaneilta henkilöiltä.
Tätä puutetta paikkaamaan Jyväskylän kaupunki ja Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman ohjausryhmä päättivät keväällä 2006 teettää tutkimuksen muuttoliikkeestä ja sen vaikutuksista Jyväskylän seudulla.
Tutkimuksen tekijäksi valittiin tarjouskilpailun perusteella Joensuun yliopiston Alue- ja kuntatutkimus- keskus Spatia. Tutkimus on nyt valmistunut. Se antaa monipuolisen ja kattavan kuvan Jyväskylän seu- dun muuttoliikkeestä. Moniin kysymyksiin on saatu vastauksia. Samalla tutkimus auttaa ymmärtämään, miten monimutkainen ja monia tulkintoja mahdollistava ilmiö muuttoliike on.
Tutkimuksesta saadaan tietoa, jota voidaan käyttää hyväksi Jyväskylän seudun ja verkostokaupunkialu- een kehitystyössä. Tutkimus valmistuu sopivana ajankohtana, kun parhaillaan ollaan tekemässä Paras- hankkeeseen liittyvää yhteensovittamissuunnitelmaa.
Esitämme Jyväskylän kaupungin ja Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman puolesta Alue- ja kuntatut- kimuskeskus Spatialle kiitokset hyvin tehdystä tutkimuksista sekä hyvin sujuneesta ja antoisasta yhteis- työstä! Lisäksi haluamme kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita kotitalouksia!
Sakari Möttönen Jouni Juutilainen
kehitysjohtaja aluekehittämisjohtaja
Jyväskylän kaupunki Jyväskylän seudun aluekeskusohjelma
Sisällys
Tiivistelmä ... 2
Esipuhe... 4
Kuvioluettelo... 6
Taulukkoluettelo ... 6
1 Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja toteutus ... 7
1.1 Johdanto... 7
1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus... 7
2 Jyväskylän asema alueellisena keskuksena ...11
3 Muuttoliike ...15
3.1 Verkostokaupungin muuttoliike ... 15
3.2 Jyväskylän kaupungin muuttoliike ... 20
4 Jyväskylän seudun sisäisen muuton ominaispiirteet ...21
4.1 Perheiden muuttoliike Jyväskylän seudulla ... 21
4.2 Kyselytutkimuksen tuloksia... 24
4.2.1 Muuttaneiden kotitalouksien piirteet... 24
4.2.2 Muuton motiivit ja näkemykset hyvästä asuinalueesta ... 28
4.2.3 Asuinalueen valinta ... 32
5 Muuton vaikutukset kuntatalouteen ... 34
5.1 Kuntatalouden muutosten mallintaminen... 34
5.2 Laskennallisen mallinnuksen tulokset vuositasolla ... 35
5.2.1 Laskennassa käytetyt syöttötiedot... 35
5.2.2 Laskennan tulokset: tulo- ja lähtömuuton vaikutukset kuntien käyttötalouteen ... 37
6 Johtopäätöksiä ja arvioita muuttoliikkeen vaikutuksista ... 38
7 Lopuksi ...41
Lähteet... 43
Liite 1. Kyselylomake kotitalouksille... 45
Liite 2. Lähtö- ja tulomuuttajat iän ja pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2003 Jyväskylän verkostokaupungin kunnissa... 51
Liite 3. Muuttopäätöksen ja asuinalueen valinnan tärkeimmät tekijät lapsiperheissä ja kahden aikuisen talouksissa... 54
Liite 4. Muuttopäätöksessä ja asuinalueen valinnassa vaikuttaneiden tekijöiden ryhmittely laajemmiksi muuttujiksi (summamuuttujat)... 55
Liite 5. Taloudellisten vaikutusten laskennassa käytetty malli ja mallinnuksessa käytetyt syöttötiedot kunnittain... 56
Kuvioluettelo
Kuvio 1. Tutkimuksessa käytetyt aluejaot... 8
Kuvio 2. Jyväskylän työssäkäyntialue 2004... 12
Kuvio 3. Pendelöinti Keski-Suomen maakunnan kunnista Jyväskylään 2004... 13
Kuvio 4. Väestön, työllisyyden, työttömyyden ja muuttoliikkeen kehitys Jyväskylässä 1995–2005... 15
Kuvio 5. Jyväskylän seudun verkostokaupungin kuntien tulo- ja lähtömuutto 1987–2005... 16
Kuvio 6. Jyväskylän seudun verkostokaupungin nettomuutto ikäryhmittäin 2005... 17
Kuvio 7. Verkostokaupungin osuus kuntien tulo- ja lähtömuutosta 2005 ... 17
Kuvio 8. Nettomuuton ja luonnollisen väestömuutoksen arvioidut osuudet väkiluvun muutoksesta verkostokaupungissa 2007–2010... 19
Kuvio 9. Jyväskylän kaupungin tulo- ja lähtömuutto 1987-2005 ... 20
Kuvio 10. Jyväskylän kaupungin nettomuutto ikäryhmittäin 2005 ... 21
Kuvio 11. Perhetyypit tutkimuksen kohderyhmän kotitalouksissa muuttosuunnan mukaan... 22
Kuvio 12. Kotitalouksien talotyypit muuton jälkeen muuttosuunnan mukaan... 23
Kuvio 13. Asunnon hallintaperuste muuton jälkeen muuttosuunnan mukaan... 23
Kuvio 14. Kyselyyn vastanneiden kotitalouksien perhetyypit muuttosuunnan mukaan... 25
Kuvio 15. Kyselyyn vastanneiden kotitalouksien nettokuukausitulot muuton suunnan mukaan ... 25
Kuvio 16. Pääasiallinen toiminta muuton suunnan mukaan ... 26
Kuvio 17. Koulutusaste muuton suunnan mukaan ... 27
Kuvio 18. Työllisten työpaikan sijainti (asuinkunnassa/muualla) muuton suunnan mukaan. ... 27
Kuvio 19. Tärkeimmät syyt muuttopäätökselle muuton suunnan mukaan... 28
Kuvio 20. Kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden kotitalouksien tunnusomaisia muuton motiiveja 30 Kuvio 21. Hyvän asuinalueen tunnusomaiset piirteet... 32
Kuvio 22. Vaihtoehtoisten paikkakuntien lukumäärä muutossa (yksi kunta/useita kuntia) muuton suunnan mukaan ... 33
Kuvio 23. Laskentamallin periaate: syöttötiedoista käyttötalouden muutoksiin... 34
Taulukkoluettelo
Taulukko 1. Muuttaneet kotitaloudet muuton suunnan mukaan ja kyselyyn valitut kotitaloudet ... 9Taulukko 2. Vastausaktiivisuus muuton suunnan mukaan... 10
Taulukko 3. Jyväskylässä työssäkäyvien osuus (%) kuntien työllisistä Jyväskylän työssäkäyntialueella 1987–2004... 12
Taulukko 4. Jyväskylän työpaikoissa työssäkäynti 2004... 14
Taulukko 5. Jyväskyläläisten työpaikkojen sijaintikunnat 2004... 14
Taulukko 6. Jyväskylän seudun nettomuutto 2005, suurimmat muuttovoitto ja -tappio seutukunnat.. 18
Taulukko 7. Muuttajat sosioekonomista asemaa kuvaavien tekijöiden mukaan verkostokaupungin kunnissa... 19
Taulukko 8. Jyväskylän kaupungin ja kehyskuntien välinen muuttoliike kyselyn kohderyhmässä vuosina 2004-2006... 21
Taulukko 9. Muuton suuntautuminen asuinalueittain muuttosuunnan mukaan... 24
Taulukko 10. Muuttopäätöksen 15 tärkeintä tekijää muuton suunnan mukaan... 29
Taulukko 11. Hyvän asuinalueen piirteet tärkeysjärjestyksessä muuton suunnan mukaan ... 31
Taulukko 12. Laskennassa käytetyt aluejaot... 35
Taulukko 13. Yhteenveto laskennassa käytetyistä syöttötiedoista. ... 36
Taulukko 14.Verkostokaupungin ja Suur-Jyväskylän sisäinen ja muun Suomen välinen muuttoliike 2005... 36
Taulukko 15. Yhteenveto laskennallisen mallinnuksen tuloksista ... 37
Liitetaulukko 1. Mallinnuksessa käytetyt syöttötiedot verkostokaupungin kunnissa. ... 58
Liitetaulukko 2. Yhteenveto laskennallisen mallinnuksen tuloksista verkostokaupungin kunnissa ... 59
1 Tutkimuksen tausta, tavoitteet ja toteutus
1.1 Johdanto
Suomessa muuttoliike suuntautui 1990-luvun laman jälkeen entistä voimakkaammin yliopistokaupun- keihin ja kasvatti niiden väestömäärää ripeästi. Kaupunkiseutujen keskuskuntien väkiluku kääntyi sel- vään kasvuun vuonna 1993, mitä seurasi 1960-luvun ja 1970-luvun alun tapainen keskuskuntien väes- tönkasvuvaihe. Syynä tälle kehitykselle oli erityisesti työpaikkakasvun keskittyminen näille alueille ja ko- tikuntalain muutos vuonna 1994, joka antoi opiskelijoille mahdollisuuden kirjautua vakituiseksi asuk- kaaksi opiskelupaikkakunnalle (ks. Myrskylä 2004). Sen sijaan 2000-luvun alun muuttoliikkeelle on ollut tunnusomaista kaupunkien välinen sekä suurten keskusten ja niiden ympäryskuntien välinen maassa- muutto. Suurimpien työssäkäyntialueiden keskusten muuttovoitot ovat pienentyneet, mutta näiden lä- heisyydessä olevat kehyskunnat ovat lisänneet muuttovoittoaan (Rapo 2006). Suuret koulutuskaupungit purkavat nyt ympäristökuntiinsa niihin 1990-luvulla kertynyttä opiskelijaväestöä (Myrskylä 2004). Tämä asumisperustaisen muuton lisääntyminen näkyy valikoivana muuttoliikkeenä kaupunkiseutujen sisällä (ks. Aro 2006).
Muuttoliike on väestökehityksen näkökulmasta keskeinen alueiden välinen vuorovaikutustekijä (aluei- den välinen ja alueiden sisäinen massamuutto ja siirtolaisuus). Työmarkkinoiden näkökulmasta alueiden välistä vuorovaikutusta määrittää puolestaan työpaikkojen sijoittuminen (paikallinen, kansallinen ja glo- baali) ja työvoiman alueellinen liikkuvuus (pendelöinti ja työvoiman muuttoliike). Hyvinvoinnin kannal- ta alueiden välisessä vuorovaikutuksessa oleellisia tekijöitä ovat asuminen sekä palveluiden sijainti, saa- vutettavuus ja hankinta. Työpaikkojen ja asuntoalueiden sijainti suhteessa toisiinsa on oleellinen osa yhdyskuntarakennetta ja vaikuttaa työmatkojen suuntautumiseen ja pituuteen.
Muuttoliikkeen aluetaloudelliset vaikutukset heijastuvat erityisesti asunto- ja työmarkkinoille. Työmatkat ovat pidentyneet (jopa yli seutukuntien) ja pendelöinti seutujen sisällä on lisääntynyt eli työmarkkinat ovat seutuistuneet. Tämä kehitys on tarkoittanut sitä, että taloudellinen aktiviteetti ja työpaikat ovat kes- kittyneet yhä enemmän kaupunkikeskustoihin, mutta väestönkasvu puolestaan on suuntautunut kau- punkikeskustojen lähialueille. Kunnallistalouden näkökulmasta muuttoliike ja sen aikaansaamat väestö- rakenteen muutokset vaikuttavat mm. palvelujen kysyntään, verotulokertymään ja valtionosuuksiin (ks.
Helin ym. 1998). Lisäksi muuttoliikkeellä voi olla pidemmällä aikavälillä vaikutuksia aluerakenteeseen ja alueiden kilpailukykyyn.
1.2 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan muuttoliikettä ja sen vaikutuksia Jyväskylän kaupunkiseudulla. Kes- keiset tutkimuskysymykset määriteltiin Jyväskylän kaupungin tutkimustoimeksiannossa seuraavasti:
• Mitkä ovat seudun sisäisen muuttoliikkeen yleisimmät syyt?
• Millaisia ovat nuorten perheiden asumisen mieltymykset?
• Millaisia vaikutuksia muuttoliikkeellä on kuntataloudelle?
• Millaisia vaikutuksia muuttoliikkeellä on alue- ja yhdyskuntarakenteelle ja Jyväskylän kaupunki- seudun kilpailukyvylle?
Tutkimuksen eri yhteyksissä käytetyt aluejaot on esitetty kuviossa 1. Pääsääntöisesti tutkimuksessa käy- tetään vuoden 2006 aluejakoa, mutta tulevaisuuteen suuntautuvissa arvioissa (lähinnä kuntatalouslas- kelmat) käytetään vuoden 2007 aluejakoa.
kartta: Lea Kervinen
Aluejako Luokituksen kunnat/kaupungit Aluejaon vuosi Jyväskylän
kaupunki Jyväskylän kaupunki 2006 Jyväskylän
seutukunta
Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Korpilahti, Toivakka, Petäjävesi, Uurainen ja
Hankasalmi 2006
Jyväskylän
verkostokaupunki (AKO-alue)
Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Korpilahti, Toivakka, Petäjävesi, Uurainen,
Hankasalmi, Suolahti 2006 Jyväskylän
verkostokaupunki (luvussa 5)
Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Korpilahti, Toivakka, Petäjävesi,
Hankasalmi, Uurainen, Äänekoski (Äänekoski, Suolahti, Sumiainen)
2007
Jyväskylän työssäkäyntialue
Keskus: Jyväskylä. Kehyskunnat: Jyväskylän
maalaiskunta, Muurame, Laukaa, Petäjävesi, Korpilahti,
Toivakka, Uurainen, Hankasalmi, Leivonmäki 2004 Suur-Jyväskylä
(luvussa 5) Verkostokaupungin kunnat yhteisenä kuntana 2007 Kuvio 1. Tutkimuksessa käytetyt aluejaot
Sumiainen
Suolahti
Kyselyn kohdealue
Äänekoski
Hankasalmi
Jyväskylä Petäjävesi
Muurame Uurainen
Jyväskylän mlk
Laukaa
Toivakka Korpilahti
Jyväskylän seutukuntaan kuuluvat Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Korpilahti, Toivakka, Petäjävesi, Uurainen ja Hankasalmi. Näiden kuntien lisäksi Jyväskylän seudun verkostokaupunkiin kuului vuonna 2006 Suolahti ja vuoden 2007 alusta myös uusi Äänekoski.1
Jyväskylän seudun muuttoliikkeen viime vuosien kehitystä tarkastellaan tilastojen ja viime vuosina seu- dulla muuttaneille kotitalouksille suunnatun kyselyn avulla. Tilastollinen tarkastelu kohdistuu kuntien väliseen maassamuuttoon2. Lisäksi arvioidaan muuttoliikkeen vaikutuksia Jyväskylän kaupungille ja Jy- väskylän verkostokaupungille kuntatalousvaikutuksiin kohdistuvien arviolaskelmien perusteella. Jyväsky- län kaupungin ja sen lähikuntien välisen muuttoliikkeen piirteiden selvittämiseksi toteutetulla kyselyllä pyrittiin tavoittamaan erityisesti nuoria lapsiperheitä. Kysely kohdistettiin niihin lähikuntiin, joihin Jy- väskylän kaupungista eniten muutetaan (Jyväskylän maalaiskunta, Muurame, Laukaa). Kyselyn kohde- ryhmänä olivat seuraavat kotitaloudet:
a) kotitaloudessa on 25–49-vuotias henkilö (muiden henkilöiden ikää ei rajattu). Valitusta ikäluokasta poimittiin satunnaisesti 1 henkilö/kotitalous.
b) kotitaloudessa on vähintään kaksi henkilöä
c) muuton suuntana jokin seuraavista: 1) Jyväskylän kaupunki -> kehyskunnat (Laukaa, Muurame tai Jyväskylän maalaiskunta), 2) kehyskunnat -> Jyväskylän kaupunki, 3) kaupunki-> kaupunki (eli Jyväsky- län sisäinen muutto)
d) muuton ajankohtana 1.1.2004–21.9.2006 3.
Kysely lähetettiin yhteensä 1446 kotitalouteen4. Jokaisesta muuttajaryhmästä pyrittiin saamaan 250 koti- talouden edustus satunnaisotannalla, mutta jos muuttaneita oli vähemmän, otettiin mukaan kaikki aika- välillä muuttaneet kotitaloudet (ks. taulukko 1).
Taulukko 1. Muuttaneet kotitaloudet muuton suunnan mukaan ja kyselyyn valitut kotitaloudet (luku- määrä ja %)
Kyselyn kotitaloudet (otos) Lähtö Tulo Muuttaneet
kotitaloudet yhteensä,
lkm lkm % kaikista muuttaneista kotitalouksista kohderyhmässä Jyväskylän kaupunki Muurame 209 209 100 Jyväskylän kaupunki Laukaa 233 233 100 Jyväskylän kaupunki Jyväskylän
maalaiskunta
1007 250 25
Kehyskuntiin muuttaneet yhteensä 1449 692 48
Muurame Jyväskylän kaupunki 121 121 100 Laukaa Jyväskylän kaupunki 126 126 100 Jyväskylän
maalaiskunta
Jyväskylän kaupunki 554 250 45 Kaupunkiin muuttaneet yhteensä 801 497 62
Kaupungissa muuttaneet 4302 250 6
YHTEENSÄ 6552 1439 22
1 Vuoden 2007 alusta Sumiaisten kunnan, Suolahden kaupungin ja Äänekosken kaupungin toiminta lakkasi ja kunnat yhdis- tyvät yhdeksi uudeksi kunnaksi, jonka nimeksi tuli Äänekoski.
2 Kuntien sisällä tapahtuva muutto sekä maahan- ja maastamuutto rajataan tarkastelun ulkopuolelle.
3 Tietojen poiminta on suoritettu Väestörekisterikeskuksen rekisteristä 21.9.2006. Lain mukaan muuttajan on ilmoitettava osoitteenmuutoksesta viikon kuluessa muutosta.
4 Kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneille oli sama kyselylomake. Kaupungin sisällä muuttaneiden lomake erosi osittain
Ennen kyselyn lähettämistä tutkimuksesta ja käynnistettävästä kyselystä laadittiin lehdistötiedote, jolla pyrittiin nostamaan vastausaktiivisuutta5. Vastausaikaa kyselyyn oli kaksi viikkoa. Osoitetiedot tilattiin Väestörekisterikeskuksesta, joka luovutti ne luvanvaraisesti tutkijoiden käyttöön.
Määräaikaan mennessä palautui 622 lomaketta, joista 77 kappaletta hylättiin. Yleisin peruste hylkäämi- selle oli se, että kotitalous kuului Väestörekisterikeskuksen toimittamien tietojen mukaan kuntarajat ylit- täneisiin muuttajiin, mutta tosiasiallisesti talouden viimeisin muutto oli tapahtunut kunnan sisällä. Koska kunnasta toiseen ja kaupungin sisällä muuttaneille kotitalouksille lähetettiin eri lomakkeet, tutkimuksen näkökulmasta nämä kotitaloudet kommentoivat väärää muuttoa. Muutamia lomakkeita hylättiin myös rajausten ulkopuolisen muuton ajankohdan tai muuton suunnan vuoksi. Näin ollen analyysiin mukaan otettavia lomakkeita palautui 545 kappaletta, jolloin vastausprosentiksi muodostui 38 (taulukko 2). Ke- hyskunnista kaupunkiin muuttaneiden kotitalouksien vastausaktiivisuus oli alhaisin (29 %). Tämä selit- tyy osittain sillä, että hylätyt lomakkeet sijoittuvat pääsääntöisesti tähän ryhmään. Muuttaneiden kotita- louksien perhetyypin, asuntotyypin ja asunnon hallintaperusteen osalta kyselyn otos edustaa hyvin kyse- lyn kohderyhmää.
Taulukko 2. Vastausaktiivisuus muuton suunnan mukaan (lukumäärä ja %)
Lähtö Tulo Vastanneiden kotitalouksien
lkm
Vastaus- prosentti
Jyväskylän kaupunki Muurame 88 42 Jyväskylän kaupunki Laukaa 102 44 Jyväskylän kaupunki Jyväskylän
maalaiskunta 108 43
Kehyskuntiin muuttaneet yhteensä 298 43
Muurame Jyväskylän kaupunki 37 31 Laukaa Jyväskylän kaupunki 29 23 Jyväskylän
maalaiskunta
Jyväskylän kaupunki
76 31 Kaupunkiin muuttaneet yhteensä 142 29
Kaupungissa muuttaneet 105 42
YHTEENSÄ 545 38
Kyselyaineistoa tarkastellaan tässä tutkimuksessa pääsääntöisesti muuton suunnan mukaan eli jaottelulla kehyskuntiin muuttaneet, kaupunkiin muuttaneet ja kaupungissa muuttaneet kotitaloudet. Eri muuttaja- ryhmien välisten erojen merkitsevyyden testaamisessa (p<0,05) on käytetty χ2–riippumattomuustestiä ja Mann-Whitney U-testiä. Analyysit on suoritettu SPSS -ohjelmalla.
Raportti on jäsennetty siten, että luvussa 2 tarkastellaan Jyväskylän asemaa alueellisena keskuksena ja luvussa 3 tarkastellaan tilastojen perusteella Jyväskylän kaupungin ja verkostokaupungin muuttoliikkeen kehitystä ja piirteitä. Luvussa 4 esitetään Jyväskylän seudun sisäisen muuton ominaispiirteitä toteutetun kyselytutkimuksen perusteella. Luvussa 5 on arvioitu muuton vaikutuksia kuntataloudelle. Lopuksi teh- dään johtopäätöksiä ja arvioidaan muuttoliikkeen vaikutuksia Jyväskylän kaupunkiseudulla.
5 Tutkimuksesta uutisoitiin esim. Sanomalehti Keskisuomalaisessa 3.10. Tiedotteessa mainittiin myös kyselyyn vastanneiden kesken suoritettavasta arvonnasta.
2 Jyväskylän asema alueellisena keskuksena
Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vuorovaikutusta aluekehityksessä on perinteisesti tarkasteltu kolmella keskeisellä aluekehityksen ulottuvuudella, jotka ovat aluetalous, työllisyys ja väestönmuutokset.
Näiden kolmen muuttujan suhde miellettiin aikaisemmin lähes kausaaliseksi, esim. aluetalouden kasvu johti työpaikkojen lisääntymiseen ja tämä vuorostaan voimistuvaan tulomuuttoon. Kaupunkiseutujen kehityksen perusteet muuttuivat 1990-luvulla. Väestömuutosten, työllisyyden ja aluetalouden kehitys ei seuraa edellisiltä vuosikymmeniltä tutuksi tullutta logiikkaa – voidaan jopa väittää sen puuttuvan koko- naan. Kehityksen logiikka on korvautunut kehityksen dynamiikalla, jossa muuttujien suhde toisiinsa ei ole säännönmukainen. Monilla vahvan talouskasvun alueilla kärsitään muuttotappiosta ja/tai korkeasta työttömyydestä, mikä osaltaan kuvaa perinteisen teollisuusyhteiskunnan kehityslogiikan murtumista ja korvautumista uudella tietoteollisella kehityksellä. Neljänneksi menestyksen keskeiseksi mittariksi on noussut osaamisperusta. (Antikainen &Vartiainen 2002.)
Suomen kaupunkiverkon typologisoinnissa (Antikainen ym. 2006) Jyväskylän kaupunkiseutu oli vuonna 2006 monipuolinen yliopistoseutu ja teknologiakeskus. Muita monipuolisia yliopistoseutuja, jotka luo- kiteltiin myös teknologiakeskuksiksi, olivat Tampere, Turku ja Oulu. Suomen kaupunkiverkossa Helsin- gin kaupunkiseutu on ainoa seutu, joka ylittää ylimmän kriteerin kaikilla vahvuustarkastelun muuttujilla.
Kaupunkiverkossa toisen tason keskuksia (9 kpl) vahvuusjärjestyksessä olivat Tampere, Turku ja Oulu.
Hieman edellisiä kevyempiä olivat Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Vaasa. Jyväskylän kaupunkiseudulla perinteinen teollinen osaamisala on paperinvalmistus ja siihen liittyvä teknologia. Potentiaalisia kasvu- aloja ovat erityisesti informaatio- ja hyvinvointiteknologiat, mukaan lukien nanoteknologia. Sekä teolli- nen tuotanto että vienti ovat vahvistuneet. Kaupunkiseutujen kehitysnäkymien arvioinnin perusteella tulevaisuuden kehityskuva on erittäin hyvä ainoastaan Porvoon seudulla. Positiiviseksi arvioidaan kehi- tyskuva myös Helsingin, Lohjan, Riihimäen, Tammisaaren, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Seinäjoen, Maarianhaminan, Hämeenlinnan ja Pietarsaaren kaupunkiseuduilla. Väestö- ja työpaikkakehityksen perusteella Tampere, Oulu ja Jyväskylä ovat kehittyneet positiivisimmin ja ne ovat saaneet eniten muuttovoittoa. (Antikainen ym. 2006.)
Jyväskylän asema kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä kaupunkiseutuna, sijainti keskellä Suo- mea, hyvät liikenneyhteydet sekä pieni maapinta-ala ja kiinteä yhdyskuntarakenne naapurikuntien kans- sa, vaikuttavat siihen, että Jyväskylä tarjoaa huomattavan paljon työpaikkoja muualla asuville. Merkitystä työpaikkojen tarjoajana tarkastellaan seuraavaksi toiminnallisen työssäkäyntialueen avulla sekä Jyväsky- lään että sieltä ulos suuntautuvien työssäkäyntivirtojen perusteella. Työssäkäyntialue on se toiminnalli- nen kokonaisuus, jonka puitteissa ihmiset toimivat ja tekevät valintojaan asumisesta, työssäkäynnistä ja palvelujen käytöstä. Työssäkäyntialue on alue, jonka sisällä yksilöt voivat vaihtaa asuinpaikkaansa ja py- syä entisessä työpaikassaan tai vaihtaa työpaikkaa ja jatkaa asumista entisessä asuinpaikassaan. Työssä- käyntialue on esim. alueellisen kehittämisen, palvelujen tuottamisen ja työvoimapolitiikan suuntaamisen kannalta oleellinen alueellinen kokonaisuus. Myös Aluekeskusohjelmassa alueiden toiminnallisuuden kriteerinä on käytetty työssäkäyntialuetta. Työssäkäyntialueen kehyskunnaksi lasketaan kunnat, joiden työllisistä vähintään 10 % pendelöi keskukseen6.
Kuvio 2. Jyväskylän työssäkäyntialue 2004
Jyväskylä on työssäkäyntialueensa keskus ja kehyskuntina sen työssäkäyntialueeseen kuuluivat vuoden 2004 lopussa Jyväskylän maalaiskunta, Muurame, Laukaa, Petäjävesi, Korpilahti, Toivakka, Uurainen, Hankasalmi ja Leivonmäki (kuvio 2). Hankasalmi on kuulunut vuodesta 2000 ja Leivonmäki vuodesta 2001 Jyväskylän työssäkäyntialueeseen (taulukko 3). Jyväskylän maalaiskunnan työllisistä yli puolet ja Muuramenkin työllisistä lähes puolet kävi työssä Jyväskylässä vuonna 2004. Pendelöijien osuus Jyväsky- län maalaiskunnan ja Muuramen työllisistä on ollut suurta jo 1980-luvun lopusta lähtien, mutta Jyväsky- län merkitys työpaikkojen tarjoajana kasvoi 1987–2004 eniten Laukaan, Petäjäveden, Korpilahden ja Toivakan asukkaille. Työssäkäyntialueen kunnista ainoastaan Leivonmäki ei kuulu verkostokaupunkiin.
Taulukko 3. Jyväskylässä työssäkäyvien osuus (%) kuntien työllisistä Jyväskylän työssäkäyntialueella 1987–2004 (lähteet: Koivumäki 20077; Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu)
Kunta 1987 1988 1990 1992 1994 1995 1996 1997 1999 2000 2001 2002 2003 2004 muu -tos 1987- 2004 Jyväskylä 87,7 87,7 85,8 86,6 85,6 84,7 84,4 83,4 82,0 81,1 81,0 81,0 80,6 80,2 -7,5 Jyväskylän
mlk 48,9 47,4 49,6 50,7 50,5 51,1 50,1 50,2 49,7 50,0 50,7 51,4 51,3 52,3 3,4 Muurame 39,4 39,9 42,1 43,3 43,7 44,8 45,8 44,6 44,2 46,2 47,7 47,8 47,9 48,2 8,8 Laukaa 19,2 19,9 23,4 23,9 23,5 24,4 23,3 25,0 28,6 28,6 29,3 30,2 31,2 31,1 11,9 Petäjävesi 15,5 15,2 17,5 18,9 18,5 18,8 15,8 20,8 22,6 22,5 24,9 24,9 25,1 27,2 11,7 Korpilahti 14,0 13,5 17,8 19,4 20,3 20,6 19,7 20,5 21,5 21,8 23,3 25,3 24,3 25,3 11,3 Toivakka 13,5 13,1 15,7 15,0 15,2 15,7 17,4 18,1 19,2 18,7 19,4 21,6 24,1 24,6 11,1 Uurainen 10,7 11,9 14,3 15,1 14,9 15,5 14,1 15,9 18,6 18,4 18,7 18,3 20,7 18,6 7,9 Hankasalmi 6,8 6,9 8,1 7,2 6,6 7,7 6,6 7,8 9,2 9,0 10,7 11,5 12,7 13,2 6,4 Leivonmäki 5,1 4,5 7,0 7,0 7,3 9,1 6,1 5,7 8,6 9,3 9,5 10,8 11,1 11,7 6,6
7 Pendelöintitiedot saatavissa Tilastokeskuksen Pendeli-ohjelmasta vain vuosilta 1987-88,-90,-92,-94.-95-97 ja -99. Vuodesta 1999 lähtien pendelöintitiedot julkaistu vuosittain Tilastokeskuksen Väestötilastopalvelussa.
Jyväskylän mlk 52 % Muurame 48 % Laukaa 31 % Petäjävesi 27 % Jyväskylään pendelöivien osuus kunnan työllisistä:
Korpilahti 25 % Toivakka 24 % Uurainen 18 % Hankasalmi 13 % Leivonmäki 11 %
Hankasalmi
Jyväskylä Jyväskylän mlk
Korpilahti
Laukaa
Leivonmäki Petäjävesi
Toivakka Uurainen
Muurame
Jyväskylässä käydään työssä paljon myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta. Työssäkäyntialueen ulkopuo- lelta tulee jopa enemmän pendelöijiä kuin pienistä työssäkäyntialueen kunnista. Jyväskylän tarjoamilla työpaikoilla oli suuri merkitys vuonna 2004 myös Sumiaisen, Luhangan, Äänekosken ja Suolahden asukkaille (kuvio 3).
%
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 Jyväskylän mlk
Muurame Laukaa Petäjävesi Korpilahti Toivakka Uurainen Hankasalmi Leivonmäki Sumiainen Äänekoski Luhanka Suolahti Konnevesi Multia Saarijärvi Keuruu Joutsa Jämsänkoski Jämsä Pylkönmäki Viitasaari Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Karstula Kinnula Kannonkoski Kyyjärvi
Kuvio 3. Pendelöinti Keski-Suomen maakunnan kunnista Jyväskylään 2004 (% kunnan työllisistä; Läh- de: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu)
Määrällisesti eniten Jyväskylässä käytiin työssä vuonna 2004 Jyväskylän maalaiskunnasta, Laukaasta, Muuramesta ja Korpilahdelta. Viidenneksi eniten sisäänpendelöijiä tuli Äänekoskelta, joka ei kuulunut vuonna 2004 Jyväskylän työssäkäyntialueeseen. Helsinkiläisiä kävi määrällisesti enemmän töissä Jyväsky- lässä kuin toivakkalaisia ja uuraislaisia. Myös toisista suurista kaupungeista käydään huomattavan paljon työssä Jyväskylässä. (Taulukko 4.)
Taulukko 4. Jyväskylän työpaikoissa työssäkäynti 2004 (lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu)
Työpaikka Jyväskylässä Työpaikka Jyväskylässä Suuruus-
järjestys
Asuinkunta
Määrä %
Suuruus- järjestys
Asuinkunta
Määrä %
Koko maa 45829 100 18 Espoo 88 0,19
Jyväskylä 28620 62,45 19 Viitasaari 75 0,16
1 Jyväskylän mlk 7839 17,10 20 Kangasniemi 71 0,15
2 Laukaa 2176 4,75 21 Oulu 64 0,14
3 Muurame 1849 4,03 22 Joutsa 60 0,13
4 Korpilahti 483 1,05 23 Konnevesi 57 0,12
5 Äänekoski 400 0,87 24 Turku 47 0,10
6 Petäjävesi 364 0,79 25 Hämeenlinna 46 0,10
7 Hankasalmi 257 0,56 26 Leivonmäki 46 0,10
8 Helsinki 245 0,53 27 Vantaa 46 0,10
9 Toivakka 219 0,48 28 Mikkeli 43 0,09
10 Uurainen 217 0,47 29 Lahti 42 0,09
11 Jämsä 191 0,42 30 Pihtipudas 40 0,09
12 Keuruu 186 0,41 31 Sumiainen 36 0,08
13 Saarijärvi 164 0,36 32 Joensuu 35 0,08
14 Tampere 149 0,33 33 Karstula 35 0,08
15 Kuopio 148 0,32 34 Multia 32 0,07
16 Suolahti 124 0,27 35 Vaasa 27 0,06
17 Jämsänkoski 104 0,23
Sen lisäksi, että Jyväskylä työssäkäyntialueen keskuksena tarjoaa huomattavan määrän työpaikkoja mui- den kuntien asukkaille, Jyväskylästä käydään työssä naapurikunnissa, pääkaupunkiseudulla ja Tampereel- la. Myös Jyväskylän maalaiskunnasta käydään melko paljon töissä pääkaupunkiseudulla ja Tampereella.
Vuonna 2004 suurin työssäkäyntivirta suuntautui Jyväskylän maalaiskuntaan ja seuraavaksi eniten käy- tiin työssä Muuramessa, Laukaassa ja Helsingissä. (Taulukko 5.)
Taulukko 5. Jyväskyläläisten työpaikkojen sijaintikunnat 2004 (lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopal- velu)
Jyväskylä 28620 80,15 16 Jämsänkoski 66 0,18 1 Jyväskylän mlk 2164 6,06 17 Lahti 60 0,17
2 Muurame 712 1,99 18 Toivakka 60 0,17
3 Laukaa 558 1,56 19 Mikkeli 59 0,17
4 Helsinki 538 1,51 20 Uurainen 57 0,16 5 Äänekoski 217 0,61 21 Hankasalmi 56 0,16
6 Espoo 190 0,53 22 Turku 50 0,14
7 Tampere 187 0,52 23 Oulu 44 0,12
8 Suolahti 146 0,41 24 Pieksämäki 34 0,10 9 Jämsä 139 0,39 25 Kangasniemi 29 0,08
10 Vantaa 131 0,37 26 Seinäjoki 29 0,08
11 Keuruu 113 0,32 27 Joutsa 28 0,08
12 Korpilahti 111 0,31 28 Karstula 28 0,08 13 Saarijärvi 84 0,24 29 Rovaniemi 28 0,08
14 Kuopio 82 0,23 30 Varkaus 28 0,08
15 Petäjävesi 80 0,22 31 Joensuu 26 0,07 Suuruus- %
järjestys
Työpaikan
sijaintikunta Suuruus- järjestys
Työpaikan sijaintikunta
Määrä % Määrä
Jyväskylä tarjoaa työpaikkoja paljon muualla asuville, joten väestönkehityksen yhteys työpaikkakehityk- seen on vähäinen. Vuonna 2004 Jyväskylässä oli työpaikkoja noin 45 200 kappaletta. Jyväskylässä asui
noin 35 700 työllistä, joista kävi Jyväskylässä työssä noin 28 600. Työllisten määrä on kasvanut väestön määrää vahvemmin vuosina 1995–2005. Muutokset väestö- ja työllisyyskehityksessä ovat pieniä lähtö- ja tulomuuton vuosittaisista heilahteluista huolimatta (kuvio 4.)
-20,0 -10,0 0,0 10,0 20,0
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Muutos edellisestä vuodesta (%)
Väestö Työlliset Työttömät Opiskelijat, koululaiset Työpaikat Tulomuutto Lähtömuutto
Kuvio 4. Väestön, työllisyyden, työttömyyden ja muuttoliikkeen kehitys Jyväskylässä 1995–2005 (lähde:
Tilastokeskus, Altika)
Työmarkkinoiden muutoksista johtuva muuttoliike vaihtelee sykleittäin taloudellisten suhdanteiden mu- kaan. Talouden ja työmarkkinoiden muutokset selittävät enemmän netto- kuin kokonaismuuttoa. Eri- tyisesti yliopistokaupungeissa kokonaismuuttoon vaikuttaa se, että suurin muuttajien ryhmä on opiskeli- jat, joten nettomuuton ja työllisyyskehityksen riippuvuus ei ole kovin vahva. Jyväkylä muodostaa yhdes- sä kehyskuntien kanssa Suomen oloissa vahvan kaupunkiseudun, joten muuttoliikettä tarkastellaan seu- raavassa luvussa myös koko verkostokaupungin näkökulmasta.
3 Muuttoliike
3.1 Verkostokaupungin muuttoliike
Jyväskylän seudun verkostokaupunki vastaa elinkeinopolitiikkaa laaja-alaisemmasta yhteistyöstä seudul- la. Verkostokaupunkihanke käynnistettiin joulukuussa 2001. Perusstrategiana on hakea kullekin toimin- nolle mielekkäin organisointimalli, jolla kuntien yhteistyö järjestetään toiminnoittain. Hankkeen toteutus on ollut Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman keskeisin sisältö.
Verkostokaupungin kunnissa muuttoliike on lisääntynyt voimakkaasti 1990-luvun alun laman jälkeen.
Vuodesta 1987 tulo- ja lähtömuuttajien vuosittainen määrä on likimain kaksinkertaistunut (kuvio 5).
Muuttajien määrän kasvun lisäksi verkostokaupungille on ollut tyypillistä tulomuuttajien enemmyys.
Esimerkiksi vuosina 1995–2005 muuttovoittoa oli vuositasolla keskimäärin 900 henkilöä (0,6 %:a väki- luvusta) ja poikkeuksellisen suurta muuttovoitto oli vuosituhannen vaihteessa (noin 1500 henkilöä, noin 1 % väkiluvusta). Kuitenkin verkostokaupungin sisäiset erot muuttoliikkeessä ovat olleet huomattavat.
Vuosina 1995–2005 muuttovoitto oli väkilukuun suhteutettuna suurinta Muuramessa, Jyväskylän kau- pungissa ja Jyväskylän maalaiskunnassa. Heikointa kehitys oli puolestaan Hankasalmen, Korpilahden, Suolahden, Toivakan ja Uuraisen kunnissa, joissa muuttoliikkeen keskimääräinen vaikutus väkilukuun oli ajanjaksolla negatiivinen. Verkostokaupungin sisäiset erot muuttoliikkeessä ovat kuitenkin kaventu- neet selvästi 2000-luvulla.
0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
henkilöä Tulomuutto
Lähtömuutto
Kuvio 5. Jyväskylän seudun verkostokaupungin kuntien tulo- ja lähtömuutto 1987–2005 (henkilöä, kuntien välinen maassamuutto; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot)
Vuonna 2005 verkostokaupungin kunnista poismuuttaneita oli noin 12 700 henkilöä ja tulomuuttaneita oli noin 13 100 henkilöä. Näin ollen muuttovoitto (kuntien välisessä maassamuutossa) oli noin 400 henkilöä (0,2 % väkiluvusta). Jyväskylässä nuorten lähtö- ja tulomuuton osuudet muuttovirroista ovat suuria, mikä on tyypillistä yliopistokaupungeille. Suurin muuttotappio kohdistui alle 5-vuotiaisiin ja 25–
34-vuotiaisiin ja muuttovoittoa kertyi eniten ikäryhmässä 15–24-vuotiaat (kuvio 6) 8.
8 Verkostokaupungin kuntien tulo- ja lähtömuuttajat iän ja pääasiallisen toiminnan mukaan on esitetty liitteessä 2.
-400 -300 -200 -100 0 100 200 300 400
0-4 5-9 10- 14
15- 19
20- 24
25- 29
30- 34
35- 39
40- 44
45- 49
50- 54
55- 59
60- 64
65- 69
70- 74
75+
henkilöä
Kuvio 6. Jyväskylän seudun verkostokaupungin nettomuutto ikäryhmittäin 2005 (henkilöä, kuntien väli- nen maassamuutto; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu)
Verkostokaupungin kuntien muuttoliikkeestä lähes puolet on verkostokaupungin sisäistä muuttoliikettä.
Jyväskylän maalaiskunnassa ja Muuramessa tulo- ja lähtömuutosta yli 60 % on verkostokaupungin si- säistä muuttoa. Sen sijaan Jyväskylän kaupungin ja Suolahden lähtömuutosta suurin osa kohdistuu ver- kostokaupungin ulkopuolelle. (Kuvio 7.)
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen Suolahti Yhteensä
%
Verkostokaupungin osuus lähtömuutosta Verkostokaupungin osuus tulomuutosta
Kuvio 7. Verkostokaupungin osuus kuntien tulo- ja lähtömuutosta 2005 (% muuttajista; Lähde: Tilas- tokeskus, Väestötilastopalvelu)
Jyväskylän seudulle muutettiin vuonna 2005 tyypillisimmin Helsingin, Saarijärvi-Viitasaaren, Kuopion ja Tampereen seuduilta. Vastaavasti poismuuton suuntana olivat erityisesti Helsingin, Tampereen, Ääne- kosken ja Kuopion seudut. Taulukossa 6 on esitetty ne seudut, joiden kohdalla Jyväskylän seutu oli suu- rin muuttovoittaja ja -häviäjä vuonna 2005. Erityisesti Jyväskylän pohjoispuolella sijaitsevista seuduista kertyi muuttovoittoa. Sen sijaan muuttotappio painottui vuonna 2005 Helsingin ja Tampereen seutu- kuntiin, joihin poismuuttaneita oli yhteensä noin 750 henkilöä tulomuuttajia enemmän. Muuttoliikkeen rakenne paljastaakin, että Jyväskylän seutu on mitä ilmeisimmin koulutusetappi väestön siirtyessä Järvi- Suomesta suuriin kasvukeskuksiin eli Helsingin ja Tampereen seutukuntiin. Koulutetut nuoret vertaile- vat eri paikkakuntien tarjoamia mahdollisuuksia päättäessään muutosta – lähtemisestä, jäämisestä tai palaamisesta (Kumpulainen 2006). Siksi verkostokaupungin kilpailukykyyn ja vetovoimaan tulisi kiinnit- tää erityistä huomiota.
Taulukko 6. Jyväskylän seudun nettomuutto 2005, suurimmat muuttovoitto ja -tappio seutukunnat (Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot)
Suurin muuttovoitto Henkilöä Suurin muuttotappio Henkilöä Saarijärven-Viitasaaren sk.
Kuopion seutukunta Mikkelin seutukunta Ylä-Savon seutukunta Sisä-Savon seutukunta Savonlinnan seutukunta Pieksämäen seutukunta Äänekosken seutukunta
180 113 109 66 51 47 45 44
Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta
Hämeenlinnan seutukunta Oulun seutukunta
Pohjois-Lapin seutukunta Loimaan seutukunta Kouvolan seutukunta
-419 -343 -41 -20 -19 -11 -9 -6
Taulukkoon 7 on valittu neljä muuttajien sosioekonomista asemaa kuvaavaa mittaria, joilla voidaan ar- vioida olevan vaikutusta sekä lähtö- että vastaanottaja-alueen tulevaisuuden mahdollisuuksiin (vrt. Aro 2006). Taulukon luvut osoittavat kunkin mittarin kohdalla tulo- ja lähtömuuttajien määrän erotuksen sekä kyseisen nettomuuton osuuden kuntien väkiluvusta. Luvut sisältävät kuntien välisen maassamuu- ton ja ne perustuvat tuoreimpaan saatavilla olevaa tilastovuoteen. Erityisesti kuntatalouden kannalta keskeinen kysymys on muuttaneiden työmarkkina-asema. Verkostokaupungin tulomuuttajissa oli vuon- na 2003 työllisiä lähes 100 enemmän kuin poismuuttajissa. Eniten muuton seurauksena työllisten määrä lisääntyi Jyväskylän maalaiskunnassa, Laukaassa ja Muuramessa. Sen sijaan Jyväskylän kaupunki menetti vuonna 2003 kuntien välisen maassamuuton seurauksena 143 työllistä henkilöä9. Tässä yhteydessä on kuitenkin hyvä huomata, että 1990-luvun lamavuosien jälkeen Jyväskylän kaupungin työllisten koko- naismäärä on kasvanut voimakkaasti (vuosina 1993-2003 noin 9000 henkilöllä).
Toisella mittarilla, ns. ”aktiivi-ikäisten” (25–44-vuotiaat, ks. Aro 2006) muuttajien määrällä mitattuna verkostokaupunki oli selvä menettäjä vuonna 2005. Kuitenkin tämän ikäluokan muuttotappio kohdistui yksinomaan Jyväskylän kaupunkiin, kun taas muut verkostokaupungin kunnat olivat muuttovoittajia.
Tilanne oli hyvin samankaltainen myös korkeasti koulutettujen muuttoliikkeen osalta vuonna 2005. Lu- vuissa on nähtävissä Jyväskylän asema koulutuskaupunkina. Neljäntenä taulukossa on tarkasteltu hyvä- tuloisten muuttoa, joiksi tässä luokitellaan yli 32 000 euroa valtionverotuksessa ansaitsevat. Hyvätulois- ten osalta verkostokaupunki sai pääsääntöisesti muuttovoittoa vuonna 2003. Ainostaan Jyväskylän kau- punki ja Suolahti olivat menettäjiä tässä muuttajaryhmässä.
9 Tämä on noin 4 promillea kaupungin työllisistä. Jos kuntien välisen maassamuuton lisäksi huomioidaan myös siirtolaisuus, Jyväskylän kaupungin työllisten menestys vuonna 2003 oli vain 77 henkilöä. Muille verkostokaupungin kunnille siirtolaisuu- den merkitys työllisten muuttotaseessa on marginaalinen.
Taulukko 7. Muuttajat sosioekonomista asemaa kuvaavien tekijöiden mukaan verkostokaupungin kun- nissa, tulo- ja lähtömuuttajien määrän erotus henkilöinä (kuntien välinen maassamuutto) ja sen osuus väkiluvusta (1000 asukasta kohti eli promillea; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu ja Altika)
Kunta Henkilöä Promillea Henkilöä Promillea Henkilöä Promillea Henkilöä Promillea
Hankasalmi -15 -2,7 6 1,1 -6 -1,1 1 0,2
Jyväskylä -143 -1,7 -801 -9,5 -469 -5,6 -69 -0,8
Jyväskylän mlk 162 4,8 227 6,5 147 4,2 15 0,4
Korpilahti 30 6,0 43 8,6 23 4,6 12 2,4
Laukaa 78 4,6 122 7,1 69 4,0 49 2,9
Muurame 44 5,2 46 5,3 31 3,6 36 4,2
Petäjävesi 2 0,5 32 8,6 6 1,6 0 0,0
Suolahti -60 -11,0 1 0,2 1 0,2 -3 -0,5
Toivakka 10 4,2 5 2,1 6 2,5 0 0,0
Uurainen -20 -6,5 16 5,1 9 2,9 3 1,0
Verkostokaupunki 88 0,5 -303 -1,8 -183 -1,1 44 0,3
* Yli 32 000 euroa valtionverotuksessa ansaitsevat
Työlliset 2003 25-44-vuotiaat 2005 Korkea-asteen
koulutus 2005 Hyvätuloiset 2003*
Kuviossa 8 on esitetty ennusteet siitä, miten verkostokaupungin kuntien nettomuuton ja luonnollisen väestömuutoksen osuudet väkiluvun muutoksesta kehittyvät vuosina 2007–2010. Kuvio perustuu Tilas- tokeskuksen väkiluvun trendilaskelmaan ja sen lähtötasona on väkiluku vuodelta 2003. Laskelmassa on mukana myös siirtolaisuus. Puolella verkostokaupungin kunnista luonnollinen väestömuutos on arvion mukaan negatiivinen. Sen sijaan nettomuuton arvioidaan verkostokaupungin kunnissa olevan positiivi- nen lukuun ottamatta Suolahtea ja Hankasalmea. Yhteenlaskettuna kuntien nettomuutoksi arvioidaan 0,3 % väkiluvusta, mikä on lähes puolet koko verkostokaupungin arvioidusta väestön muutoksesta.
-1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5
Hankasalmi
Jyväskylä
Jyväskylän mlk
Korpilahti
Laukaa
Muurame
Petäjävesi
Toivakka
Uurainen
Äänekoski
Verkostokaupunki
%
Nettomuutto
Luonnollinen väestömuutos
Kuvio 8. Nettomuuton ja luonnollisen väestömuutoksen arvioidut osuudet väkiluvun muutoksesta ver- kostokaupungissa 2007–2010 (%, sis. myös siirtolaisuuden; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot)
3.2 Jyväskylän kaupungin muuttoliike
Jyväskylän kaupungin tulo- ja lähtömuuttajien määrä on yli kaksinkertaistunut vuosien 1987–2005 aika- na (kuvio 9). Pahimmista 1990-luvun alun lamavuosista saakka tulomuuttajien määrä on ylittänyt lähtö- muuttajien määrän vuosittain 400–1100 henkilöllä. Esimerkiksi vuosina 2000–2005 tulomuuttajia oli yhteensä noin 4400 enemmän kuin lähtömuuttajia.
0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000
1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
henkilöä Tulomuutto
Lähtömuutto
Kuvio 9. Jyväskylän kaupungin tulo- ja lähtömuutto 1987-2005 (henkilöä, kuntien välinen maassa- muutto; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot)
Jyväskylän kaupungin lähtömuuttajista vuonna 2005 noin kolmannes muutti kyselyn kohdealueelle eli Jyväskylän maalaiskuntaan, Muurameen tai Laukaaseen ja vain noin 5 % muualle Jyväskylän seudulle.
Näin olleen noin kaksi kolmasosaa muuttajista suuntasi seudun ulkopuolelle, yleisimmin Helsingin, Tampereen, Kuopin, Oulun ja Lahden seutukuntiin. Jyväskylän kaupungin tulomuuttajista oli 26 % Jy- väskylän maalaiskunnasta, Muuramesta tai Laukaasta., 4 % muista Jyväskylän seudun kunnista ja noin 70 % muualta Suomesta.
Muuton ikäluokittaisesta tarkastelusta on havaittavissa, että vuonna 2005 suurin muuttotappio kohdistui 25–34-vuotiaisiin, mikä näkyy myös pienten lasten negatiivisessa muuttotaseessa (kuvio 10). Muutto- voitto painottui 15–24-vuotiaisiin. Tähän ikäryhmään kuuluvista tulomuuttajista kuului vuonna 2003 työvoimaan 44,6 % (työllisiä 35,3 % ja työttömiä 9,3 %) ja opiskelijoita oli 48,9 %. Tämän ikäryhmän lähtömuuttajista oli puolestaan työllisiä 41,3 %, työttömiä 9,4 % ja opiskelijoita 40,5 % (ks. liite 2).
-800 -600 -400 -200 0 200 400 600 800
0-4 5-9 10- 14
15- 19
20- 24
25- 29
30- 34
35- 39
40- 44
45- 49
50- 54
55- 59
60- 64
65- 69
70- 74
75+
henkilöä
Kuvio 10. Jyväskylän kaupungin nettomuutto ikäryhmittäin 2005 (%; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilas- topalvelu)
4 Jyväskylän seudun sisäisen muuton ominaispiirteet
4.1 Perheiden muuttoliike Jyväskylän seudulla
Tässä luvussa esitetään muutamia taustatietoja siitä kotitalouksien ryhmästä, joka on kyselytutkimuksen kohteena.10 Tiedot perustuvat Väestörekisterikeskukselta tilattuun rekisteriaineistoon.
Kyselyn kohderyhmässä Jyväskylän kaupungin muuttotappio kehyskuntiin (Muurame, Laukaa, Jyväsky- län maalaiskunta) oli lähes 650 taloutta vuosina 2004–2006 (taulukko 8). Negatiivinen muuttotase oli suurin Jyväskylän maalaiskunnan kanssa: poismuuttaneita talouksia oli 453 tulomuuttaneita talouksia enemmän. Henkilöiden lukumäärällä tarkasteltuna Jyväskylästä poismuuttaneiden enemmyys oli lähes 2100 henkilöä.
Taulukko 8. Jyväskylän kaupungin ja kehyskuntien välinen muuttoliike kyselyn kohderyhmässä vuosina 2004-2006, kotitalouksien ja henkilöiden lukumäärä (lähde: Väestörekisterikeskus)
Kotitaloudet Henkilöä Kotitaloudet Henkilöä Kotitaloudet Henkilöä
Muurame 209 628 121 333 -88 -295
Laukaa 233 737 126 323 -107 -414
Jyväskylän mlk 1007 2980 554 1599 -453 -1381
Yhteensä 1449 4345 801 2255 -648 -2090
Lähtömuutto Jyväskylästä Tulomuutto Jyväskylään Jyväskylän nettomuutto
10 Kohderyhmänä olivat muuttajat, joiden kotitalouksissa oli 1) 25–49-vuotias henkilö, 2)muuton suuntana jokin seuraavista:
Jyväskylän kaupunki -> kehyskunnat (Laukaa, Muurame, Jyväskylän maalaiskunta), kehyskunnat -> kaupunki, kaupunki->
kaupunki (eli sisäinen muutto), 3) muutto on tapahtunut 1.1.2004–21.9.2006ja 4) kotitaloudessa vähintään kaksi henkilöä.
Kehyskuntiin muuttaneiden kotitalouksien keskikoko oli kaupunkiin muuttaneita kotitalouksia suurem- pi. Tämä ero selittyy perhetyyppien erilaisella rakenteella (kuvio 11). Kehyskuntiin muuttaneet ovat use- ammin avio- tai avopareja, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia, kun taas kaupunkiin muuttaneet ovat lapset- tomia avio- tai avopareja ja yksihuoltajaperheitä. Erot kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden kotita- louksien perhetyypeissä ovat tilastollisesti merkitseviä. Sen sijaan lapsiperheiden lasten määrässä ei to- dettu tilastollisesti merkitsevää eroa muuttajaryhmien välillä.
0 10 20 30 40 50 60
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet
%
Lapseton av(i)opari Av(i)opari, jolla lapsia Yksinhuoltajaperhe
Kuvio 11. Perhetyypit tutkimuksen kohderyhmän kotitalouksissa muuttosuunnan mukaan (%; Lähde:
Väestörekisterikeskus)
Noin puolet kehyskuntiin muuttaneista kotitalouksista asui erillisessä pientalossa (omakoti- tai paritalo) ja noin kolmannes rivitalossa (kuvio 12). Pientaloasuminen korostui erityisesti Laukaaseen muuttanei- den kohdalla, joista noin 70 % asui pientaloissa (Muuramessa 61 %, Jyväskylän maalaiskunnassa 42 %).
Kaupunkiin muuttaneiden kotitalouksien yleisin talotyyppi oli puolestaan kerrostalo, joissa asui lähes kaksi kolmasosaa muuttaneista. Kerrostaloasuminen oli tyypillistä erityisesti Laukaasta muuttaneille ko- titalouksilla (76 %). Erillisissä pientaloissa asui kaupunkiin muuttaneista kotitalouksista keskimäärin va- jaa viidennes, mutta Muuramesta muuttaneista lähes joka neljäs (Laukaa 15 % ja maalaiskunta 19 %).
0 10 20 30 40 50 60 70
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet
%
Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu
Kuvio 12. Kotitalouksien talotyypit muuton jälkeen muuttosuunnan mukaan (%; Lähde: Väestörekiste- rikeskus)
Kehyskuntiin muuttaneista kyselyn kohderyhmän kotitalouksista noin 70 prosenttia asui omistusasun- nossa ja 20 prosenttia vuokra-asunnossa (kuvio 13). Kaupunkiin muuttaneissa kotitalouksissa omistus- ja vuokra-asunnossa asuvien osuus oli lähellä samaa tasoa eli noin 40 prosenttia. Asunnon hallintaperus- teessa ilmenevät erot näiden kahden muuttajaryhmän välillä ovat tilastollisesti merkitseviä.
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet
%
Omistusasunto Vuokra-asunto
Asumisoikeusasunto Muu (esim. sukulaisuus, syytinki) Tuntematon
Kuvio 13. Asunnon hallintaperuste muuton jälkeen muuttosuunnan mukaan (%; Lähde: Väestörekiste- rikeskus)
