A. Vastaajan ja hänen kotitalouden taustatiedot
1. Sukupuoli
□
mies□
nainen2. Ikä ___________
3. Minkälainen ammatillinen koulutus teillä on?
□
ammattikoulu□
opistotason tutkinto/ammattikorkeakoulu□
yliopisto□
ammatilliset kurssit□
ei ammatillista koulutusta□
muu, mikä ________________________________4. Mikä on pääasiallinen toimintanne tällä hetkellä?
□
yrittäjä□
palkkatyössä□
työtön/lomautettu□
opiskelija□
eläkeläinen□
kotona lapsen kanssa (mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa)□
muu, mikä ____________________5. Jos olette työssä (tai tällä hetkellä työstä vapaalla)
a. mikä on ammattinne? __________________________________
b. sijaitseeko työpaikkanne asuinkunnassanne?
□
kyllä□
ei, työpaikan kunta _____________________6. Jos teillä on opiskelupaikka, onko se asuinkunnassanne?
□
kyllä□
ei, opiskelupaikan kunta _______________(kysymykseen vastaavat myös opiskelusta tällä hetkellä vapaalla olevat)
7. Kenen/keiden kanssa asutte?
□
av(i)opuolison kanssa□
av(i)opuolisoni ja lasten kanssa, lasten syntymävuodet ovat _______, _______, _______, _______, _______, ____□
olen yksinhuoltaja, kanssani asuvien lasten syntymävuodet ovat _______, _______, _______, _______, _______□
vanhempien tai muiden omaisten kanssa□
asun yksin□
muulla tavoin, miten? ___________________________________________________________________________8. Kuinka paljon keskimäärin ovat kotitaloutenne yhteenlasketut kuukausitulot verojen vähentämisen jälkeen?
(sis. palkat, lapsilisät, tuet yms.)
□
alle 2000 €□
2000-3000 €□
3000-4000 €□
4000-5000 €□
yli 5000 €9. Jos olette avo- tai avioliitossa, niin
a. Minkälainen ammatillinen koulutus puolisollanne on?
□
ammattikoulu□
opistotason tutkin-to/ammattikorkeakoulu□
yliopisto□
ammatilliset kurssit□
ei ammatillista koulutusta□
muu, mikä _______b. Mikä on puolisonne pääasiallinen toiminta tällä hetkellä?
□
yrittäjä□
palkkatyössä□
työtön/lomautettu□
opiskelija□
eläkeläinen□
kotona lapsen kanssa (mm. äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa)□
muu, mikä ________________________c. Jos puolisonne on työssä (tai tällä hetkellä työstä vapaalla) a. mikä on hänen ammatti? ________________________
b. sijaitseeko hänen työpaikka asuinkunnassanne?
□
kyllä□
ei, työpaikan kunta _________________d. Jos puolisollanne on opiskelupaikka, onko se asuinkunnassanne?
□
kyllä□
ei, opiskelupaikan kunta _______(kysymykseen vastataan, vaikka olisi tällä hetkellä opiskelusta vapaalla)
B1. Muuttohistoria (kuntarajat ylittäneet)
10. Missä nykyisin asutte? a) kunta
□
Jyväskylän kaupunki□
Jyväskylän maalaiskunta□
Muurame□
Laukaab) asuinalue _______________________________
c) asuinalueen postinumero ____________
11. Missä asuitte ennen viimeisintä muuttoanne?
a) kunta
□
Jyväskylän kaupunki□
Jyväskylän maalaiskunta□
Muurame□
Laukaa
b) edellisen asuinalueenne postinumero ___________
12. Milloin edellä mainittu muutto tapahtui (vuosi ja kuukausi)? Vuonna _________, _________kuussa
13. Mikä oli tärkein syy muutollenne (valitkaa vain yksi vaihtoehto)?
□
perhesuhteiden muutos (esim.av(i)oliitto, ero)□
asunnon vaihto (mm. isompi/pienempi asunto, mukavampi asuinalue, omistusasunnon hankkiminen)□
työhön liittyvä syy (esim. työpaikan saaminen)□
opiskeluun liittyvä syy (esim. opiskelupaikan saaminen)□
itsenäistyminen (muutto omaan asuntoon)□
joku muu syy, mikä? __________________________________________________14. Arvioikaa lisäksi, kuinka tärkeitä muuttopäätöksessänne olivat seuraavat tekijät? (ympyröi oikea vaihtoehto) Vaikutus muuttopäätöksessä
ei erittäin melko jonkin melko erittäin vaikutusta pieni pieni verran suuri suuri Työ
Sain työpaikan kunnan alueelta 1 2 3 4 5 6
Perheenjäsen sai työpaikan kunnan alueelta 1 2 3 4 5 6
Etäisyys työpaikasta 1 2 3 4 5 6
Opiskelu
Sain opiskelupaikan kunnan alueelta 1 2 3 4 5 6
Perheenjäsen sai opiskelupaikan kunnan alueelta 1 2 3 4 5 6
Etäisyys opiskelupaikasta 1 2 3 4 5 6
Ihmissuhteet
Sukulaiset asuivat jo kunnassa/asuinalueella 1 2 3 4 5 6 Ystävät asuivat jo kunnassa/asuinalueella 1 2 3 4 5 6 Mahdollisuus monipuolisiin ihmissuhteisiin 1 2 3 4 5 6 Halusin/halusimme palata kotikuntaan/synnyin/lapsuuden kuntaan 1 2 3 4 5 6 Rakentaminen
Kunnassa oli paremmin tontteja saatavilla kuin edellisessä kunnassa 1 2 3 4 5 6 Kunnassa oli edullisempia tontteja kuin edellisessä kunnassa 1 2 3 4 5 6 Kunnassa oli tarjolla suurempia tontteja kuin edellisessä kunnassa 1 2 3 4 5 6 Kunnan aktiivinen tonttimarkkinointi 1 2 3 4 5 6 Rakentaminen oli edullisempaa kuin edellisessä kunnassa 1 2 3 4 5 6
Kunnan väljät rakennusmääräykset 1 2 3 4 5 6
Asuminen
Asuntojen hinnat olivat edullisemmat kuin edellisessä kunnassa 1 2 3 4 5 6 Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 1 2 3 4 5 6 Halusin/perheemme halusi pienempään asuntoon 1 2 3 4 5 6 Edellisen asunnon vuokrasopimus päättyi 1 2 3 4 5 6 Kunnasta löytyi sopiva asunto ja asuinalue 1 2 3 4 5 6
Edulliset asumiskulut 1 2 3 4 5 6
Vaikutus muuttopäätöksessä ei erittäin melko jonkin melko erittäin vaikutusta pieni pieni verran suuri suuri Palvelut
Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys 1 2 3 4 5 6 Oman kunnan julkisten palvelujen laatu 1 2 3 4 5 6 Kaupallisten palvelujen läheisyys 1 2 3 4 5 6
Hyvät liikenneyhteydet 1 2 3 4 5 6
Julkisen liikenteen vuorotiheys 1 2 3 4 5 6
Kevyenliikenteen väylät 1 2 3 4 5 6
Koulun läheisyys 1 2 3 4 5 6
Lähikoulun koko 1 2 3 4 5 6
Lähikoulun kunto 1 2 3 4 5 6
Päiväkodin läheisyys 1 2 3 4 5 6
Harrastukset
Virkistysalueiden ja puistojen läheisyys 1 2 3 4 5 6 Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet (liikuntasalit, kuntoradat yms) 1 2 3 4 5 6
Kulttuuritarjonta 1 2 3 4 5 6
Huvi- ja iltaelämä 1 2 3 4 5 6
Asuinympäristö
Asuinalueen turvallisuus 1 2 3 4 5 6
Luonnon läheisyys 1 2 3 4 5 6
Uimarannan/venerannan läheisyys 1 2 3 4 5 6
Halu asua ydinkeskustassa 1 2 3 4 5 6
Halu viettää kaupunkilaiselämää 1 2 3 4 5 6
Halu viettää maalaiselämää 1 2 3 4 5 6
Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille 1 2 3 4 5 6
Asuinalueen hyvä maine 1 2 3 4 5 6
Asuinalueen viihtyisyys 1 2 3 4 5 6
Asuinalueen arkkitehtuuri 1 2 3 4 5 6
Asuinalueella on paljon samassa elämäntilanteessa olevia 1 2 3 4 5 6
15. Millaisessa asunnossa asuitte ennen muuttoa ja nyt muuton jälkeen?
Ennen muuttoa:
□
kerrostalo/pienkerrostalo□
rivi-/paritalo□
omakotitalo□
maatila□
muu, mikä _________Muuton jälkeen:
□
kerrostalo/pienkerrostalo□
rivi-/paritalo□
omakotitalo□
maatila□
muu, mikä _________16. Mikä oli asuntonne omistussuhde ennen muuttoa ja nyt muuton jälkeen?
Ennen muuttoa:
□
vuokra-asunto□
omistusasunto□
asumisoikeus/osaomistusasunto□
muu, mikä ________Muuton jälkeen :
□
vuokra-asunto□
omistusasunto□
asumisoikeus/osaomistusasunto□
muu, mikä ________17. Harkitsitteko muuttoa myös johonkin toiseen kuntaan?
□
en□
kyllä, a) minne? ________________________________________________
b) Miksi kuitenkin päätitte muuttaa nykyiseen asuinkuntaanne?
B2. Muuttohistoria (kaupungissa muuttaneet)
10. Milloin viimeksi muutitte Jyväskylän kaupungissa (vuosi ja kuukausi)? Vuonna ______, ______kuussa
11. Mikä a) on nykyinen asuinalueenne Jyväskylän kaupungissa? ________________________________
b) on nykyisen asuinalueenne postinumero ________________
c) oli edellisen asuinalueenne postinumero _______________
12. Mikä oli tärkein syy muutollenne (valitkaa vain yksi vaihtoehto)?
□
perhesuhteiden muutos (esim.av(i)oliitto, ero)□
asunnon vaihto (mm. isompi/pienempi asunto, mukavampi asuinalue, omistusasunnon hankkiminen)□
työhön liittyvä syy (esim. työpaikan saaminen)□
opiskeluun liittyvä syy (esim. opiskelupaikan saaminen)□
itsenäistyminen (muutto omaan asuntoon)□
joku muu syy, mikä? __________________________________________________13. Arvioikaa lisäksi, kuinka tärkeitä muuttopäätöksessänne olivat seuraavat tekijät? (ympyröi oikea vaihtoehto) Vaikutus muuttopäätöksessä
ei erittäin melko jonkin melko erittäin vaikutusta pieni pieni verran suuri suuri Työ
Etäisyys työpaikasta 1 2 3 4 5 6
Opiskelu
Etäisyys opiskelupaikasta 1 2 3 4 5 6
Ihmissuhteet
Sukulaiset asuivat jo asuinalueella 1 2 3 4 5 6
Ystävät asuivat jo asuinalueella 1 2 3 4 5 6
Mahdollisuus monipuolisiin ihmissuhteisiin 1 2 3 4 5 6 Asuminen
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 1 2 3 4 5 6 Halusin/perheemme halusi pienempään asuntoon 1 2 3 4 5 6 Edellisen asunnon vuokasopimus päättyi 1 2 3 4 5 6
Edulliset asumiskulut 1 2 3 4 5 6
Palvelut
Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys 1 2 3 4 5 6
Oman kunnan julkisten palvelujen laatu 1 2 3 4 5 6 Kaupallisten palvelujen läheisyys 1 2 3 4 5 6
Hyvät liikenneyhteydet 1 2 3 4 5 6
Julkisen liikenteen vuorotiheys 1 2 3 4 5 6
Kevyenliikenteen väylät 1 2 3 4 5 6
Koulun läheisyys 1 2 3 4 5 6
Lähikoulun koko 1 2 3 4 5 6
Lähikoulun kunto 1 2 3 4 5 6
Päiväkodin läheisyys 1 2 3 4 5 6
Harrastukset
Virkistysalueiden ja puistojen läheisyys 1 2 3 4 5 6 Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet (liikuntasalit, kuntoradat yms) 1 2 3 4 5 6
Kulttuuritarjonta 1 2 3 4 5 6
Huvi- ja iltaelämä 1 2 3 4 5 6
Vaikutus muuttopäätöksessä
ei erittäin melko jonkin melko erittäin vaikutusta pieni pieni verran suuri suuri Asuinympäristö
Asuinalueen turvallisuus 1 2 3 4 5 6
Luonnon läheisyys 1 2 3 4 5 6
Uimarannan/venerannan läheisyys 1 2 3 4 5 6
Halu asua ydinkeskustassa 1 2 3 4 5 6
Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille 1 2 3 4 5 6
Asuinalueen hyvä maine 1 2 3 4 5 6
Asuinalueen viihtyisyys 1 2 3 4 5 6
Asuinalueen arkkitehtuuri 1 2 3 4 5 6
Asuinalueella on paljon samassa elämäntilanteessa olevia 1 2 3 4 5 6
14. Millaisessa asunnossa asuitte ennen muuttoa ja nyt muuton jälkeen?
Ennen muuttoa:
□
kerrostalo/pienkerrostalo□
rivi-/paritalo□
omakotitalo□
maatila□
muu, mikä _______Muuton jälkeen:
□
kerrostalo/pienkerrostalo□
rivi-/paritalo□
omakotitalo□
maatila□
muu, mikä _______15. Mikä oli asuntonne omistussuhde ennen muuttoa ja nyt muuton jälkeen?
Ennen muuttoa:
□
vuokra-asunto□
omistusasunto□
asumisoikeus/osaomistusasunto□
muu, mikä ________Muuton jälkeen :
□
vuokra-asunto□
omistusasunto□
asumisoikeus/osaomistusasunto□
muu, mikä ________16.Harkitsitteko poismuuttoa Jyväskylän kaupungista?
□
en□
kyllä, miksi kuitenkin päätitte jäädä Jyväskylän kaupunkiin?C. Asuminen
18. Millaisella alueella asuitte ennen muuttoa ja nyt muuton jälkeen?
Ennen muuttoa:
□
Jyväskylän kaupungin keskusta□
Jyväskylän kaupungin muu asuinalue□
muun kunnan taajama-alue□
muun kunnan haja-asutusalue Muuton jälkeen:□
Jyväskylän kaupungin keskusta□
Jyväskylän kaupungin muu asuinalue□
muun kunnan taajama-alue□
muun kunnan haja-asutusalue 19. Oliko asunto muuttaessanne uusi?□
ei□
kyllä20. Kuinka tyytyväinen olette nykyiseen asumistilanteeseenne?
Asuntooni olen
□
erittäin tyytyväinen□
melko tyytyväinen□
melko tyytymätön□
erittäin tyytymätön Asuinalueeseeni olen□
erittäin tyytyväinen□
melko tyytyväinen□
melko tyytymätön□
erittäin tyytymätön21. Kuinka tärkeitä asioita hyvässä asuinalueessa ovat mielestänne seuraavat asiat?(ympyröi oikea vaihtoehto) Merkitys asuinalueessa
ei erittäin melko jonkin melko erittäin vaikutusta pieni pieni verran suuri suuri
Asuinalue on kävelymatkan päässä palveluista 1 2 3 4 5 6
Asuinalue on pyöräilymatkan päässä palveluista 1 2 3 4 5 6
Asuinalueen julkinen liikenne on toimiva 1 2 3 4 5 6
On ainakin pieni oma piha/puutarha 1 2 3 4 5 6
Lähellä on ulkoilualueita 1 2 3 4 5 6
Sijaitsee Jyväskylän seudulla 1 2 3 4 5 6
Sijaitsee enintään 15 km päässä Jyväskylän kaupungin keskustasta 1 2 3 4 5 6
Voi asua omakotitalossa 1 2 3 4 5 6
Voi asua rivitalossa 1 2 3 4 5 6
Voi asua kerrostalossa 1 2 3 4 5 6
Voi asua kunnan/kaupungin keskustassa 1 2 3 4 5 6
Voi asua kunnan/kaupungin taajamassa (muu kuin keskusta) 1 2 3 4 5 6
Voi asua haja-asutusalueella 1 2 3 4 5 6
22. Mitkä asiat voisivat olla paremmin nykyisellä asuinalueellanne?
KIITOS VASTAUKSESTANNE! (Arvontaan osallistutte palauttamalla arvontalipukkeen kyselyn mukana)
Liite 2. Lähtö- ja tulomuuttajat (maassamuutto ja siirtolaisuus) iän ja pääasiallisen toiminnan mukaan vuonna 2003 Jyväskylän verkostokaupungin kunnissa
(% ja muuttaneiden lukumäärä yhteensä ikäryhmittäin; Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu)
Lähtömuuttajien ikä Tulomuuttajien ikä Hankasalmi Yht -14
Lähtömuuttajien ikä Tulomuuttajien ikä
Jyväskylä Yht -14
Lähtömuuttajien ikä Tulomuuttajien ikä
Jyväskylän
Lähtömuuttajien ikä Tulomuuttajien ikä
Korpilahti Yht -14
Lähtömuuttajien ikä Tulomuuttajien ikä
Lähtömuuttajien ikä Tulomuuttajien ikä Muurame Yht -14
Lähtömuuttajien ikä Tulomuuttajien ikä Petäjävesi Yht -14
Lähtömuuttajien ikä Tulomuuttajien ikä Toivakka Yht -14
Lähtömuuttajien ikä Tulomuuttajien ikä
Lähtömuuttajien ikä Tulomuuttajien ikä
Sumiainen Yht -14
Lähtömuuttajien ikä Tulomuuttajien ikä
Suolahti Yht -14
Lähtömuuttajien ikä Tulomuuttajien ikä
Äänekoski Yht -14
Liite 3. Muuttopäätöksen ja asuinalueen valinnan tärkeimmät tekijät (15 kpl) lapsiperheissä ja kahden aikuisen talouksissa (ka = vastausten keskiarvot, vastausten asteikko 1=ei vaikutusta … 6 = erittäin suuri)
1) Kahden aikuisen taloudet
Kehyskuntiin muuttaneet: ka. Kaupunkiin muuttaneet: ka.
Luonnon läheisyys 4,9
Kunnasta löytyi sopiva asunto ja asuinalue 4,5
Asuinalueen viihtyisyys 4,4
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 4,2
Asuinalueen turvallisuus 4,2
Halu viettää maalaiselämää 3,7
Uimarannan/venerannan läheisyys 3,6
Asuntojen hinnat olivat edullisemmat kuin edellisessä kunnassa 3,5
Hyvät liikenneyhteydet 3,5
Virkitysalueiden ja puistojen läheisyys 3,5
Asuinalueen hyvä maine 3,5
Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet (liikuntasalit, kuntoradat yms.) 3,4
Edulliset asumiskulut 3,3
Kunnasta löytyi sopiva asunto ja asuinalue 3,6 Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet (liikuntasalit, kuntoradat yms.) 3,3
Virkitysalueiden ja puistojen läheisyys 3,3
Hyvät liikenneyhteydet 3,3
Kaupallisten palvelujen läheisyys 3,2
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 3,1
Asuinalueen hyvä maine 3,1
Etäisyys työpaikasta 3,0
Kevyenliikenteen väylät 2,8
Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys 2,8
Julkisen liikenteen vuorotiheys 2,6
Asuinalueen arkkitehtuuri 2,6
Kaupungissa muuttaneet: ka.
Asuinalueen viihtyisyys 4,5
Luonnon läheisyys 4,2
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 4,0 Virkitysalueiden ja puistojen läheisyys 4,0
Asuinalueen turvallisuus 3,9
Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys 3,0
Uimarannan/venerannan läheisyys 2,9
Asuinalueen arkkitehtuuri 2,8
2) Lapsiperheet (sis. yksinhuoltajat)
Kehyskuntiin muuttaneet ka. Kaupunkiin muuttaneet: ka.
Luonnon läheisyys 5,2
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 5,1
Asuinalueen turvallisuus 5,1
Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsil 5,0
Asuinalueen viihtyisyys 4,7
Kunnasta löytyi sopiva asunto ja asuinalue 4,6
Asuinalueen hyvä maine 4,0
Koulun läheisyys 4,0
Virkitysalueiden ja puistojen läheisyys 3,9
Hyvät liikenneyhteydet 3,9
Uimarannan/venerannan läheisyys 3,8
Halu viettää maalaiselämää 3,7
Kaupallisten palvelujen läheisyys 3,5
Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys 3,5
Lähikoulun koko 3,4
Asuinalueen turvallisuus 4,5
Luonnon läheisyys 4,4
Kunnasta löytyi sopiva asunto ja asuinalue 4,3
Asuinalueen viihtyisyys 4,1
Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille 4,0
Koulun läheisyys 4,0
Kaupallisten palvelujen läheisyys 4,0
Virkitysalueiden ja puistojen läheisyys 4,0
Hyvät liikenneyhteydet 3,9
Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet (liikuntasalit, kuntoradat yms.) 3,9
Asuinalueen hyvä maine 3,8
Uimarannan/venerannan läheisyys 3,6
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 3,5
Kevyenliikenteen väylät 3,5
Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys 3,3
Kaupungissa muuttaneet ka.
Luonnon läheisyys 4,6
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 4,6 Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille 4,5
Asuinalueen turvallisuus 4,5
Asuinalueen viihtyisyys 4,4
Asuinalueen hyvä maine 4,2
Virkitysalueiden ja puistojen läheisyys 4,2
Koulun läheisyys 3,9
Hyvät liikenneyhteydet 3,9
Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet 3,7
Kaupallisten palvelujen läheisyys 3,7
Kevyenliikenteen väylät 3,6
Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys 3,5
Uimarannan/venerannan läheisyys 3,5
Oman kunnan julkisten palvelujen laatu 3,3
Liite 4. Muuttopäätöksessä ja asuinalueen valinnassa vaikuttaneiden tekijöiden ryhmittely laajemmiksi muuttujiksi (summamuuttujat)
Työ
Sain työpaikan kunnan alueelta
Perheenjäsen sai työpaikan kunnan alueelta Opiskelu
Sain opiskelupaikan kunnan alueelta
Perheenjäsen sai opiskelupaikan kunnan alueelta Etäisyys opiskelupaikasta
Ihmissuhteet
Sukulaiset asuivat jo kunnassa/asuinalueella
Ystävät asuivat jo kunnassa/asuinalueella Mahdollisuus monipuolisiin ihmissuhteisiin
Halusin/halusimme palata kotikuntaan/synnyin/lapsuuden kuntaan
Rakentaminen Kunnassa oli paremmin tontteja saatavilla kuin edellisessä kunnassa
Kunnassa oli edullisempia tontteja kuin edellisessä kunnassa Kunnassa oli tarjolla suurempia tontteja kuin edellisessä kunnassa Kunnan aktiivinen tonttimarkkinointi
Rakentaminen oli edullisempaa kuin edellisessä kunnassa Kunnan väljät rakennusmääräykset
Asuminen
Asuntojen hinnat olivat edullisemmat kuin edellisessä kunnassa Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon
Kunnasta löytyi sopiva asunto ja asuinalue Edulliset asumiskulut
Palvelut
Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys Oman kunnan julkisten palvelujen laatu Kaupallisten palvelujen läheisyys Julkisen liikenteen vuorotiheys
Kevyenliikenteen väylät Harrastukset
Virkistysalueiden ja puistojen läheisyys
Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet (liikuntasalit, kuntoradat yms)
Kulttuuritarjonta
Huvi- ja iltaelämä Asuinympäristö
Asuinalueen turvallisuus
Luonnon läheisyys
Uimarannan/venerannan läheisyys Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille
Asuinalueen hyvä maine Asuinalueen viihtyisyys Asuinalueen arkkitehtuuri
Asuinalueella on paljon samassa elämäntilanteessa olevia
Liite 5. Taloudellisten vaikutusten laskennassa käytetty malli ja mallinnuksessa käytetyt syöttötiedot kunnittain
Kuvio jäsentää käsitteellisesti laskennan vaiheita ja etenemistä. Se ei kuvaa taulukkolaskentamallin käyt-töliittymää eikä laskentataulujen ulkoasua.
1. Syöttötiedot
Laskennassa käytetyt tiedot perustuvat osaksi Jyväskylän seudun muuttoliikettä koskevaan tutkimukseen ja osaksi virallisista tilastoista (mm. Altika) saatuihin tietoihin.
9 Asukkaiden muuttoa Jyväskylän seudulla v. 2005 koskevat tiedot kuvaavat kuntien välistä läh-tö- ja tulomuuttoa ikäryhmittäin 1) Jyväskylän seudun kuntien välillä sekä 2) seutukunnan ja muiden alueiden välillä (lähtömuutto verkostokaupungista muualle Suomeen sekä tulomuutto verkostokaupunkiin muualta Suomesta).
9 Lähtö- ja tulomuuttajien keskimääräisiä kunnallisveron alaisia tuloja (keskimääräiset tulot tulonsaajaa kohti) vuonna 2003.
9 Muut laskennassa olevat syöttötiedot (kunnallisveroprosentti 2007, laskennallisia tuloja, valtion-osuuksia ja kunnan rahoitusosuutta koskevat vuoden 2007 tiedot) on poimittu Suomen kuntalii-ton ja sisäasiainministeriön internet-sivuilta.
2. Laskennalliset mallinnukset
a) Kunnallisveron tuoton osuus koko maan tasolla on noin 87,7 % kuntien kaikista verotuloista.
Lähtökohtana ovat tilaajan luovuttamat tiedot muuttajien keskimääräisistä kunnallisveron alaisista tuloista. Oleellisia ovat kuntaan tulijoiden ja sieltä lähtijöiden tulotason erot sekä sovellettava ve-roprosentti.
b) Sosiaali- ja terveystoimen tulojen ja menojen muutokset perustuvat laskennallisiin ikäryhmittäisiin kustannuksiin (€/ikäryhmään kuuluva muuttaja) ja kunnan rahoitettavaan osuuteen (€/muuttaja).
Lähtökohtana ovat tiedot vuoden 2007 ikäryhmittäisistä laskennallisista kustannuksista (€/ikäryhmän asukas) ja kuntien omarahoitusosuudesta (1 602,33 €/asukas). Muut valtionosuu-den perusteet jätetään laskennan ulkopuolelle. Oletuksena on, että kunnat tuottavat sosiaali- ja terveystoimen palvelut laskennallisilla menoilla (toteutuvat menot = laskennalliset menot) ja että valtionosuusjärjestelmässä ei tapahdu nykyiseen verrattuna suuria muutoksia.
c) Opetuksen (peruskoulu, lukio ja ammatillinen opetus) ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmä pohjautuu nk. ylläpitäjämalliin, jossa valtionosuus määräytyy oppilaiden lukumäärän ja oppilasta kohti päätettyjen laskennallisten kustannusten perusteella ja se maksetaan oppilaitoksen ylläpitäjäl-le. Tästä aiheutuu kuntaperusteiselle tarkastelulle ongelmia. Voimakkaasti todellista tilannetta yk-sinkertaistavana oletuksena on, että kunnat tuottavat opetuksen ja kulttuurin palvelut laskennallis-ten kustannuslaskennallis-ten suuruisilla toteutuneilla menoilla, jolloin kunnan nettomenoksi jää valtionosuus-järjestelmässä päätetty omarahoitus (€/asukas). Vuonna 2007 kunnan oma rahoitusosuus on 637
€/asukas.
d) Verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasaus perustuu laskennalliseen verotuloon, joka koos-tuu kunnallisverosta, yhteisöosuudesta ja kiinteistöverosta laskettuna keskimääräisin vero-prosentein. Tasausraja on 91,86 % kuntien keskimääräisistä verotuloista asukasta kohti laskettuna.
Jos kunnan laskennallinen verotulo on tätä alhaisempi, korotetaan kunnan valtionosuutta asukasta kohden erotuksen määrällä - ts. täysimääräiseen tasausrajaan saakka. Jos kunnan laskennallinen verotulo ylittää tasausrajan, valtionosuuksia vähennetään euromäärällä, joka on 37 % siitä määräs-tä, jolla kunnan laskennalliset verotulot ylittävät tasausrajan. Verotulojen tasausjärjestelmässä on verotiedoista johtuva kahden vuoden aikaviive. Oletuksena on niin ikään se, että tasausjärjestel-mässä ei tapahdu oleellisia muutoksia. Laskelmassa käytetään lähtötietoina vuoden 2007 tasaus-laskelman lukuja.
e) Yleisen valtionosuuden perusosa vuonna 2007 on 28,19 euroa asukasta kohti. Mallissa tätä lukua käytetään peruslukuna, joka kerrotaan muuttoliikkeestä johtuvalla asukasluvun lisäyksellä tai vä-hennyksellä.
f) Investointitarpeeseen vaikuttaa tulomuuton voimakkuus ja toisaalta olemassa olevien palvelujär-jestelmien kapasiteetin käyttöaste. Jos muuttovoitto on voimakasta ja jatkuu usean vuoden ajan ja jos kapasiteetin käyttöasteet ovat ennestään korkeita (lähellä 100 %), kunnan on investoitava uu-siin asuinalueiuu-siin, yhdyskuntatekniikkaan ja hyvinvointipalveluihin (lähinnä päivähoitopaikat, pe-rusopetus, jne.). Näiden huomioiminen muuttoliikkeen taloudellisina vaikutuksina on tulkinnallis-ta, sillä investointitarpeet eivät johdu pelkästään muuttajista. Myös kantaväestössä tapahtuvat muutokset vaikuttavat investointien tarpeeseen, ajoitukseen sekä niistä aiheutuviin menoihin. In-vestointimenoja ei sisällytetä varsinaiseen laskentamalliin.
3. Käyttötalouden tulo- ja menomuutoksia koskeva yhteenveto
Laskentaan perustuvan mallinnuksen tuloksena saadaan tietyn ajanjakson tulo- ja menomuutoksia, jotka johtuvat muuttoliikkeestä (tulo- ja lähtömuuttajista). Tuloksia kuvataan ajankohtana, jolloin tulo- ja läh-tömuutosta aiheutuneet kaikki talousvaikutukset ovat realisoituneet. Verotulomuutosten ja tasauksen kohdalla on 1–2 vuoden aikaviiveet, jonka jälkeen muutokset vasta näkyvät kunnan tuloissa. Laskemalla tulo- ja menomuutokset yhteen saadaan tulokseksi muuttoliikkeen oletettu nettovaikutus kuntien käyt-tötalouteen.
Laskelmassa syöttötietoina on käytetty yhden vuoden muuttotietoja (2005). Mikäli muuttoliikkeen ole-tettaisiin säilyvän suuruudeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaisena ja kunta – valtio-suhteessa ei tapah-tuisi suuria muutoksia, niin luvuista saadaan useamman vuoden talousvaikutukset kertomalla ne halutul-la vuosien määrällä.
Liitetaulukko 1. Mallinnuksessa käytetyt syöttötiedot verkostokaupungin kunnissa (lähde: Tilastokes-kus, Väestötilastopalvelu).
Yhteensä 0-6 v. 7-64 v. 65-74 v. 75-84 v. 85- v. > 24 v
Liitetaulukko 2. Yhteenveto laskennallisen mallinnuksen tuloksista verkostokaupungin kunnissa (vuo-sitasolla tuhansissa euroissa).
Tulojen muutos Menojen muutos Netto
Kunnat