Taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen vuorovaikutusta aluekehityksessä on perinteisesti tarkasteltu kolmella keskeisellä aluekehityksen ulottuvuudella, jotka ovat aluetalous, työllisyys ja väestönmuutokset.
Näiden kolmen muuttujan suhde miellettiin aikaisemmin lähes kausaaliseksi, esim. aluetalouden kasvu johti työpaikkojen lisääntymiseen ja tämä vuorostaan voimistuvaan tulomuuttoon. Kaupunkiseutujen kehityksen perusteet muuttuivat 1990-luvulla. Väestömuutosten, työllisyyden ja aluetalouden kehitys ei seuraa edellisiltä vuosikymmeniltä tutuksi tullutta logiikkaa – voidaan jopa väittää sen puuttuvan koko-naan. Kehityksen logiikka on korvautunut kehityksen dynamiikalla, jossa muuttujien suhde toisiinsa ei ole säännönmukainen. Monilla vahvan talouskasvun alueilla kärsitään muuttotappiosta ja/tai korkeasta työttömyydestä, mikä osaltaan kuvaa perinteisen teollisuusyhteiskunnan kehityslogiikan murtumista ja korvautumista uudella tietoteollisella kehityksellä. Neljänneksi menestyksen keskeiseksi mittariksi on noussut osaamisperusta. (Antikainen &Vartiainen 2002.)
Suomen kaupunkiverkon typologisoinnissa (Antikainen ym. 2006) Jyväskylän kaupunkiseutu oli vuonna 2006 monipuolinen yliopistoseutu ja teknologiakeskus. Muita monipuolisia yliopistoseutuja, jotka luo-kiteltiin myös teknologiakeskuksiksi, olivat Tampere, Turku ja Oulu. Suomen kaupunkiverkossa Helsin-gin kaupunkiseutu on ainoa seutu, joka ylittää ylimmän kriteerin kaikilla vahvuustarkastelun muuttujilla.
Kaupunkiverkossa toisen tason keskuksia (9 kpl) vahvuusjärjestyksessä olivat Tampere, Turku ja Oulu.
Hieman edellisiä kevyempiä olivat Jyväskylä, Kuopio, Joensuu ja Vaasa. Jyväskylän kaupunkiseudulla perinteinen teollinen osaamisala on paperinvalmistus ja siihen liittyvä teknologia. Potentiaalisia kasvu-aloja ovat erityisesti informaatio- ja hyvinvointiteknologiat, mukaan lukien nanoteknologia. Sekä teolli-nen tuotanto että vienti ovat vahvistuneet. Kaupunkiseutujen kehitysnäkymien arvioinnin perusteella tulevaisuuden kehityskuva on erittäin hyvä ainoastaan Porvoon seudulla. Positiiviseksi arvioidaan kehi-tyskuva myös Helsingin, Lohjan, Riihimäen, Tammisaaren, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Seinäjoen, Maarianhaminan, Hämeenlinnan ja Pietarsaaren kaupunkiseuduilla. Väestö- ja työpaikkakehityksen perusteella Tampere, Oulu ja Jyväskylä ovat kehittyneet positiivisimmin ja ne ovat saaneet eniten muuttovoittoa. (Antikainen ym. 2006.)
Jyväskylän asema kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävänä kaupunkiseutuna, sijainti keskellä Suo-mea, hyvät liikenneyhteydet sekä pieni maapinta-ala ja kiinteä yhdyskuntarakenne naapurikuntien kans-sa, vaikuttavat siihen, että Jyväskylä tarjoaa huomattavan paljon työpaikkoja muualla asuville. Merkitystä työpaikkojen tarjoajana tarkastellaan seuraavaksi toiminnallisen työssäkäyntialueen avulla sekä Jyväsky-lään että sieltä ulos suuntautuvien työssäkäyntivirtojen perusteella. Työssäkäyntialue on se toiminnalli-nen kokonaisuus, jonka puitteissa ihmiset toimivat ja tekevät valintojaan asumisesta, työssäkäynnistä ja palvelujen käytöstä. Työssäkäyntialue on alue, jonka sisällä yksilöt voivat vaihtaa asuinpaikkaansa ja py-syä entisessä työpaikassaan tai vaihtaa työpaikkaa ja jatkaa asumista entisessä asuinpaikassaan. Työssä-käyntialue on esim. alueellisen kehittämisen, palvelujen tuottamisen ja työvoimapolitiikan suuntaamisen kannalta oleellinen alueellinen kokonaisuus. Myös Aluekeskusohjelmassa alueiden toiminnallisuuden kriteerinä on käytetty työssäkäyntialuetta. Työssäkäyntialueen kehyskunnaksi lasketaan kunnat, joiden työllisistä vähintään 10 % pendelöi keskukseen6.
Kuvio 2. Jyväskylän työssäkäyntialue 2004
Jyväskylä on työssäkäyntialueensa keskus ja kehyskuntina sen työssäkäyntialueeseen kuuluivat vuoden 2004 lopussa Jyväskylän maalaiskunta, Muurame, Laukaa, Petäjävesi, Korpilahti, Toivakka, Uurainen, Hankasalmi ja Leivonmäki (kuvio 2). Hankasalmi on kuulunut vuodesta 2000 ja Leivonmäki vuodesta 2001 Jyväskylän työssäkäyntialueeseen (taulukko 3). Jyväskylän maalaiskunnan työllisistä yli puolet ja Muuramenkin työllisistä lähes puolet kävi työssä Jyväskylässä vuonna 2004. Pendelöijien osuus län maalaiskunnan ja Muuramen työllisistä on ollut suurta jo 1980-luvun lopusta lähtien, mutta Jyväsky-län merkitys työpaikkojen tarjoajana kasvoi 1987–2004 eniten Laukaan, Petäjäveden, Korpilahden ja Toivakan asukkaille. Työssäkäyntialueen kunnista ainoastaan Leivonmäki ei kuulu verkostokaupunkiin.
Taulukko 3. Jyväskylässä työssäkäyvien osuus (%) kuntien työllisistä Jyväskylän työssäkäyntialueella 1987–2004 (lähteet: Koivumäki 20077; Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu)
Kunta 1987 1988 1990 1992 1994 1995 1996 1997 1999 2000 2001 2002 2003 2004 muu Korpilahti 14,0 13,5 17,8 19,4 20,3 20,6 19,7 20,5 21,5 21,8 23,3 25,3 24,3 25,3 11,3 Toivakka 13,5 13,1 15,7 15,0 15,2 15,7 17,4 18,1 19,2 18,7 19,4 21,6 24,1 24,6 11,1 Uurainen 10,7 11,9 14,3 15,1 14,9 15,5 14,1 15,9 18,6 18,4 18,7 18,3 20,7 18,6 7,9 Hankasalmi 6,8 6,9 8,1 7,2 6,6 7,7 6,6 7,8 9,2 9,0 10,7 11,5 12,7 13,2 6,4 Leivonmäki 5,1 4,5 7,0 7,0 7,3 9,1 6,1 5,7 8,6 9,3 9,5 10,8 11,1 11,7 6,6
7 Pendelöintitiedot saatavissa Tilastokeskuksen Pendeli-ohjelmasta vain vuosilta 1987-88,-90,-92,-94.-95-97 ja -99. Vuodesta 1999 lähtien pendelöintitiedot julkaistu vuosittain Tilastokeskuksen Väestötilastopalvelussa.
Jyväskylän mlk 52 %
Jyväskylässä käydään työssä paljon myös työssäkäyntialueen ulkopuolelta. Työssäkäyntialueen ulkopuo-lelta tulee jopa enemmän pendelöijiä kuin pienistä työssäkäyntialueen kunnista. Jyväskylän tarjoamilla työpaikoilla oli suuri merkitys vuonna 2004 myös Sumiaisen, Luhangan, Äänekosken ja Suolahden asukkaille (kuvio 3).
%
0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 Jyväskylän mlk
Muurame Laukaa Petäjävesi Korpilahti Toivakka Uurainen Hankasalmi Leivonmäki Sumiainen Äänekoski Luhanka Suolahti Konnevesi Multia Saarijärvi Keuruu Joutsa Jämsänkoski Jämsä Pylkönmäki Viitasaari Kivijärvi Pihtipudas Kuhmoinen Karstula Kinnula Kannonkoski Kyyjärvi
Kuvio 3. Pendelöinti Keski-Suomen maakunnan kunnista Jyväskylään 2004 (% kunnan työllisistä; Läh-de: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu)
Määrällisesti eniten Jyväskylässä käytiin työssä vuonna 2004 Jyväskylän maalaiskunnasta, Laukaasta, Muuramesta ja Korpilahdelta. Viidenneksi eniten sisäänpendelöijiä tuli Äänekoskelta, joka ei kuulunut vuonna 2004 Jyväskylän työssäkäyntialueeseen. Helsinkiläisiä kävi määrällisesti enemmän töissä Jyväsky-lässä kuin toivakkalaisia ja uuraislaisia. Myös toisista suurista kaupungeista käydään huomattavan paljon työssä Jyväskylässä. (Taulukko 4.)
Taulukko 4. Jyväskylän työpaikoissa työssäkäynti 2004 (lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu)
Työpaikka Jyväskylässä Työpaikka Jyväskylässä Suuruus-
Sen lisäksi, että Jyväskylä työssäkäyntialueen keskuksena tarjoaa huomattavan määrän työpaikkoja mui-den kuntien asukkaille, Jyväskylästä käydään työssä naapurikunnissa, pääkaupunkiseudulla ja Tampereel-la. Myös Jyväskylän maalaiskunnasta käydään melko paljon töissä pääkaupunkiseudulla ja TampereelTampereel-la.
Vuonna 2004 suurin työssäkäyntivirta suuntautui Jyväskylän maalaiskuntaan ja seuraavaksi eniten käy-tiin työssä Muuramessa, Laukaassa ja Helsingissä. (Taulukko 5.)
Taulukko 5. Jyväskyläläisten työpaikkojen sijaintikunnat 2004 (lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopal-velu)
Jyväskylä 28620 80,15 16 Jämsänkoski 66 0,18 1 Jyväskylän mlk 2164 6,06 17 Lahti 60 0,17
2 Muurame 712 1,99 18 Toivakka 60 0,17
3 Laukaa 558 1,56 19 Mikkeli 59 0,17
4 Helsinki 538 1,51 20 Uurainen 57 0,16 5 Äänekoski 217 0,61 21 Hankasalmi 56 0,16
6 Espoo 190 0,53 22 Turku 50 0,14
7 Tampere 187 0,52 23 Oulu 44 0,12
8 Suolahti 146 0,41 24 Pieksämäki 34 0,10 9 Jämsä 139 0,39 25 Kangasniemi 29 0,08
10 Vantaa 131 0,37 26 Seinäjoki 29 0,08
11 Keuruu 113 0,32 27 Joutsa 28 0,08
12 Korpilahti 111 0,31 28 Karstula 28 0,08 13 Saarijärvi 84 0,24 29 Rovaniemi 28 0,08
14 Kuopio 82 0,23 30 Varkaus 28 0,08
15 Petäjävesi 80 0,22 31 Joensuu 26 0,07 Suuruus- %
Jyväskylä tarjoaa työpaikkoja paljon muualla asuville, joten väestönkehityksen yhteys työpaikkakehityk-seen on vähäinen. Vuonna 2004 Jyväskylässä oli työpaikkoja noin 45 200 kappaletta. Jyväskylässä asui
noin 35 700 työllistä, joista kävi Jyväskylässä työssä noin 28 600. Työllisten määrä on kasvanut väestön määrää vahvemmin vuosina 1995–2005. Muutokset väestö- ja työllisyyskehityksessä ovat pieniä lähtö- ja tulomuuton vuosittaisista heilahteluista huolimatta (kuvio 4.)
-20,0 -10,0 0,0 10,0 20,0
1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005
Muutos edellisestä vuodesta (%)
Väestö Työlliset Työttömät Opiskelijat, koululaiset Työpaikat Tulomuutto Lähtömuutto
Kuvio 4. Väestön, työllisyyden, työttömyyden ja muuttoliikkeen kehitys Jyväskylässä 1995–2005 (lähde:
Tilastokeskus, Altika)
Työmarkkinoiden muutoksista johtuva muuttoliike vaihtelee sykleittäin taloudellisten suhdanteiden mu-kaan. Talouden ja työmarkkinoiden muutokset selittävät enemmän netto- kuin kokonaismuuttoa. Eri-tyisesti yliopistokaupungeissa kokonaismuuttoon vaikuttaa se, että suurin muuttajien ryhmä on opiskeli-jat, joten nettomuuton ja työllisyyskehityksen riippuvuus ei ole kovin vahva. Jyväkylä muodostaa yhdes-sä kehyskuntien kanssa Suomen oloissa vahvan kaupunkiseudun, joten muuttoliikettä tarkastellaan seu-raavassa luvussa myös koko verkostokaupungin näkökulmasta.