4 Jyväskylän seudun sisäisen muuton ominaispiirteet
4.1 Perheiden muuttoliike Jyväskylän seudulla
Tässä luvussa esitetään muutamia taustatietoja siitä kotitalouksien ryhmästä, joka on kyselytutkimuksen kohteena.10 Tiedot perustuvat Väestörekisterikeskukselta tilattuun rekisteriaineistoon.
Kyselyn kohderyhmässä Jyväskylän kaupungin muuttotappio kehyskuntiin (Muurame, Laukaa, Jyväsky-län maalaiskunta) oli lähes 650 taloutta vuosina 2004–2006 (taulukko 8). Negatiivinen muuttotase oli suurin Jyväskylän maalaiskunnan kanssa: poismuuttaneita talouksia oli 453 tulomuuttaneita talouksia enemmän. Henkilöiden lukumäärällä tarkasteltuna Jyväskylästä poismuuttaneiden enemmyys oli lähes 2100 henkilöä.
Taulukko 8. Jyväskylän kaupungin ja kehyskuntien välinen muuttoliike kyselyn kohderyhmässä vuosina 2004-2006, kotitalouksien ja henkilöiden lukumäärä (lähde: Väestörekisterikeskus)
Kotitaloudet Henkilöä Kotitaloudet Henkilöä Kotitaloudet Henkilöä
Muurame 209 628 121 333 -88 -295
Laukaa 233 737 126 323 -107 -414
Jyväskylän mlk 1007 2980 554 1599 -453 -1381
Yhteensä 1449 4345 801 2255 -648 -2090
Lähtömuutto Jyväskylästä Tulomuutto Jyväskylään Jyväskylän nettomuutto
10 Kohderyhmänä olivat muuttajat, joiden kotitalouksissa oli 1) 25–49-vuotias henkilö, 2)muuton suuntana jokin seuraavista:
Jyväskylän kaupunki -> kehyskunnat (Laukaa, Muurame, Jyväskylän maalaiskunta), kehyskunnat -> kaupunki, kaupunki->
kaupunki (eli sisäinen muutto), 3) muutto on tapahtunut 1.1.2004–21.9.2006ja 4) kotitaloudessa vähintään kaksi henkilöä.
Kehyskuntiin muuttaneiden kotitalouksien keskikoko oli kaupunkiin muuttaneita kotitalouksia suurem-pi. Tämä ero selittyy perhetyyppien erilaisella rakenteella (kuvio 11). Kehyskuntiin muuttaneet ovat use-ammin avio- tai avopareja, joilla on alle 18-vuotiaita lapsia, kun taas kaupunkiin muuttaneet ovat lapset-tomia avio- tai avopareja ja yksihuoltajaperheitä. Erot kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden kotita-louksien perhetyypeissä ovat tilastollisesti merkitseviä. Sen sijaan lapsiperheiden lasten määrässä ei to-dettu tilastollisesti merkitsevää eroa muuttajaryhmien välillä.
0 10 20 30 40 50 60
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet
%
Lapseton av(i)opari Av(i)opari, jolla lapsia Yksinhuoltajaperhe
Kuvio 11. Perhetyypit tutkimuksen kohderyhmän kotitalouksissa muuttosuunnan mukaan (%; Lähde:
Väestörekisterikeskus)
Noin puolet kehyskuntiin muuttaneista kotitalouksista asui erillisessä pientalossa (omakoti- tai paritalo) ja noin kolmannes rivitalossa (kuvio 12). Pientaloasuminen korostui erityisesti Laukaaseen muuttanei-den kohdalla, joista noin 70 % asui pientaloissa (Muuramessa 61 %, Jyväskylän maalaiskunnassa 42 %).
Kaupunkiin muuttaneiden kotitalouksien yleisin talotyyppi oli puolestaan kerrostalo, joissa asui lähes kaksi kolmasosaa muuttaneista. Kerrostaloasuminen oli tyypillistä erityisesti Laukaasta muuttaneille ko-titalouksilla (76 %). Erillisissä pientaloissa asui kaupunkiin muuttaneista kotitalouksista keskimäärin va-jaa viidennes, mutta Muuramesta muuttaneista lähes joka neljäs (Laukaa 15 % ja maalaiskunta 19 %).
0 10 20 30 40 50 60 70
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet
%
Erilliset pientalot Rivi- ja ketjutalot Asuinkerrostalot Muu
Kuvio 12. Kotitalouksien talotyypit muuton jälkeen muuttosuunnan mukaan (%; Lähde: Väestörekiste-rikeskus)
Kehyskuntiin muuttaneista kyselyn kohderyhmän kotitalouksista noin 70 prosenttia asui omistusasun-nossa ja 20 prosenttia vuokra-asunomistusasun-nossa (kuvio 13). Kaupunkiin muuttaneissa kotitalouksissa omistus- ja vuokra-asunnossa asuvien osuus oli lähellä samaa tasoa eli noin 40 prosenttia. Asunnon hallintaperus-teessa ilmenevät erot näiden kahden muuttajaryhmän välillä ovat tilastollisesti merkitseviä.
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet
%
Omistusasunto Vuokra-asunto
Asumisoikeusasunto Muu (esim. sukulaisuus, syytinki) Tuntematon
Kuvio 13. Asunnon hallintaperuste muuton jälkeen muuttosuunnan mukaan (%; Lähde: Väestörekiste-rikeskus)
Asuinalueista kehyskuntiin muuttaneita ovat houkutelleet erityisesti Jyväskylän maalaiskunnan Palokan ja Vaajakosken alueet (taulukko 9). Näille alueille on muuttanut noin kaksi kolmasosaa kohderyhmän kotitalouksista. Muuramen Niittyahon ja Isolahden alueille on muuttanut noin joka kymmenes kotitalo-us. Seuraavaksi yleisimmin muutto on suuntautunut Laukaan Leppävedelle, kirkonkylään ja asemakylään sekä maalaiskunnan Tikkakoskelle. Asuntotyypeillä ei näyttäisi olevan vaikutusta asuinalueen valintaan.
Omakoti- ja paritaloon muuttaneiden yleisimmät asuinalueet, Vaajakoski (25 %) ja Palokka (24 %), ovat useimmin houkutelleet myös kerrostaloon muuttaneita kotitalouksia (Vaajakoski 39%, Palokka 27 %).
Rivitaloon muuttaneilla yleisin asuinalue oli Palokka (35 %), toisena tulee Vaajakoski (29 %).
Taulukko 9. Muuton suuntautuminen asuinalueittain muuttosuunnan mukaan (kotitalouksien luku-määrä ja %-osuus, jaottelu postinumeron perusteella; Lähde: Väestörekisterikeskus)
Kaupungista kehyskuntiin muuttaneiden asuinalueet
Kotitalouksien
lkm %
Kehyskunnista kaupunkiin muuttaneiden asuinalueet
Kotitalouksien
lkm %
Palokka 500 35 Kantakaupunki 222 28
Vaajakoski 415 29 Kuokkala 164 20
Muurame (kirkonkylä, Niittyaho, Isolahti) 165 11 Lohikoski-Heinälampi 93 12
Leppävesi 73 5 Huhtasuo 60 7
Tikkakoski 71 5 Keltinmäki-Myllyjärvi 58 7
Laukaan kirkonkylä/asemakylä 65 4 Keljo 57 7
Vihtavuori 37 3 Kypärämäki-Kortepohja 54 7
Kinkomaa 36 2 Halssila 51 6
Lievestuore 29 2 Säynätsalo 41 5
Muu Laukaa 29 2 ei tietoa 1 0
Muu Jyväskylän mlk 21 1
Muu Muurame 8 1
Yhteensä 1449 100 Yhteensä 801 100
Kantakaupungin alue, johon muutti 28 % kaupunkiin muuttaneista kotitalouksista, oli suosituin asuin-alue kaupunkiin muuttaneiden keskuudessa. Seuraavaksi eniten muutettiin Kuokkalan (20 %) ja Lohi-koski-Heinälammen (12 %) alueille. Asuinalueiden erilainen asuntorakenne näkyy siinä, että kerrosta-loon muuttaneet ovat yleisimmin sijoittuneet kantakaupungin (38 %), Kuokkalan (21 %) ja Huhtasuon (18 %) alueille. Rivitaloon muuttaneiden yleisimmät alueet ovat Kuokkala (25 %), Halssila (20 %) ja Lohikoski-Heinälampi (13 %). Omakoti- tai paritaloasujien tyypillisimmät alueet olivat puolestaan Keljo (24 %), Säynätsalo (18 %), Keltinmäki-Myllyjärvi (12 %) ja Kuokkala (12 %).
4.2 Kyselytutkimuksen tuloksia
4.2.1 Muuttaneiden kotitalouksien piirteet
Kehyskuntiin muuttaneiden kohdalla lapsiperheet ovat hienoisesti suurin muuttajaryhmä, kun taas kau-punkiin ja erityisesti kaupungissa muuttaneiden kohdalla erottuu lapsettomien avo- ja avioparien määrä (kuvio 14). Kaupunkiin ja kaupungissa muuttaneiden perhetyyppien erot eivät ole tilastollisesti merkit-sevä. Sen sijaan kehyskuntiin muuttaneiden kotitalouksien perhetyypit poikkeavat näistä kahdesta muut-tajaryhmästä. Lapsiperheiden lasten määrässä ei havaittu muuttajaryhmissä eroa. Sen sijaan lasten ikära-kenteessa on tilastollisesti merkitsevä ero kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden kohdalla. Kehys-kuntiin muuttaneissa kotitalouksissa on tyypillisemmin alle kouluikäisiä lapsia ja kaupunkiin muuttaneis-sa kotitalouksismuuttaneis-sa yli 16-vuotiaita lapsia.
0 10 20 30 40 50 60
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet Kaupungissa muuttaneet
%
Lapseton av(i)opari Av(i)opari, jolla lapsia Yksinhuoltajaperhe Muu
Kuvio 14. Kyselyyn vastanneiden kotitalouksien perhetyypit muuttosuunnan mukaan (%)11
Kotitalouksien nettokuukausitulot12 ryhmiteltynä muuton suunnan mukaan on esitetty kuviossa 15.
Kaikissa ryhmissä 2000–3000 euroa kuukaudessa ansaitsevien kotitalouksien osuus oli noin 35 %. Sen sijaan muissa tuloluokissa erot ovat selviä. Kehyskuntiin muuttaneissa kotitalouksissa alle 2000 euron tuloluokkaan sijoittuvien osuus on vain puolet siitä, mitä se on kaupunkiin tai kaupungissa muuttanei-den ryhmissä. Sen sijaan suuremmat, erityisesti 3000–4000 euron tuloluokkien osuus korostuu kehys-kuntiin muuttaneiden ryhmässä muita muuttajaryhmiä enemmän.
0 5 10 15 20 25 30 35 40
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet Kaupungissa muuttaneet
%
alle 2000 euroa 2000-3000 euroa 3000-4000 euroa 4000-5000 euroa yli 5000 euroa
Kuvio 15. Kyselyyn vastanneiden kotitalouksien nettokuukausitulot muuton suunnan mukaan (%)
11 Muu luokka sisältää mm. omaisten kanssa asuvat.
Kotitalouden tulotasoon vaikuttavat luonnollisesti mm. perheenjäsenten pääasiallinen toiminta ja koulu-tus. Kuviossa 16 on esitetty kyselyyn vastanneiden13 jakauma pääasiallisen toiminnan mukaan. Kehys-kuntiin ja kaupunkiin muuttaneista vastaajista oli palkkatyössä noin 70 prosenttia, kaupungin sisällä muuttaneista noin 60 prosenttia. Työttömien ja opiskelijoiden osuudet olivat jonkin verran suuremmat kaupungissa ja kaupunkiin muuttaneissa kuin kehyskuntiin muuttaneissa kotitalouksissa, joissa puoles-taan lasten kanssa kotona olevien osuus oli suurempi. Ryhmien väliset erot pääasiallisessa toiminnassa ovat kuitenkin siinä määrin vähäisiä, että ainoastaan kehyskuntiin muuttaneiden ja kaupungin sisällä muuttaneiden väliset erot ovat tilastollisesti merkitseviä. Kyselyyn vastanneiden puolisoiden pääasialli-sen toiminnan jakauma on pääpiirteissään myös kuvion 16 mukainen.
0 10 20 30 40 50 60 70 80
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet Kaupungissa muuttaneet
%
Yrittäjä Palkkatyössä
Työtön/lomautettu Opiskelija
Kotona lapsen/lasten kanssa Muu
Kuvio 16. Pääasiallinen toiminta muuton suunnan mukaan (% kyselyyn vastanneista)
Kyselyyn vastanneiden koulutusasteissa14 on havaittavissa muuton suunnan mukaan useita eroja (ja-kaumien erot ovat tilastollisesti merkitseviä, ks. kuvio 17). Kehyskuntiin muuttaneet ovat tyypillisesti korkeammin koulutettuja kuin kaupunkiin muuttaneet. Yliopistotutkinnon suorittaneiden osuus kuiten-kin oli suurin (31 %) Jyväskylän kaupungin sisällä muuttaneissa. Kehyskuntiin muuttaneissa vastaava osuus oli 24 % ja Jyväskylän kaupunkiin muuttaneissa 13 %. Vähintään opistoasteen tutkinnon suorit-taneita oli Jyväskylän kaupungin sisällä muuttaneista ja kehyskuntiin muuttaneista peräti 70 %.
13 Kyselyyn vastanneista naisia oli 60 % ja miehiä 40 %. Vastanneiden sukupuolijakaumassa ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa muuton suunnan mukaan.
14 Kuvio 17 esittää kyselyyn vastanneiden henkilöiden koulutustason. Havainnot on kuitenkin yleistettävissä koskemaan laajemmin kotitaloutta, sillä myös puolisoiden koulutustason jakauma on lähellä kyselyyn vastanneiden jakaumaa.
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet Kaupungissa muuttaneet
%
Yliopisto Opisto/amk
Ammattikoulu Muu (mm. kurssit, oppisopimus)
Ei ammatillista koulutusta
Kuvio 17. Koulutusaste muuton suunnan mukaan (% kyselyyn vastanneista)
Työpaikkojen sijainti ja asuminen ovat nopeasti eriytyneet toisistaan kuluneiden vuosikymmenten aika-na. Vuonna 1960 joka kymmenes ylitti kuntarajan työssä käydessään, mutta vuonna 2004 joka kolmas (Myrskylä 2004). Tässäkin tutkimuksessa pendelöinti nousi vahvasti esille, sillä kyselyn mukaan kehys-kuntiin muuttaneista työllisistä15 noin 80 prosenttia ilmoitti työpaikkansa sijaitsevan asuinkuntansa ul-kopuolella (kuvio 18). Vastaavasti kaupunkiin muuttaneista työllisistä noin joka neljäs ilmoitti pende-löivänsä. Kaupungin sisällä muuttaneissa ainoastaan noin joka kymmenes työllinen ilmoitti työskentele-vänsä asuinkuntansa ulkopuolella. Kehyskuntaan muuttaneiden pendelöijien työpaikat ovat useimmin Jyväskylän kaupungissa (79%) tai toisessa kyselyn kehyskunnassa (11%).
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet Kaupungissa muuttaneet
%
Työpaikka asuinkunnassa Työpaikka muualla
Kuvio 18. Työllisten työpaikan sijainti (asuinkunnassa/muualla) muuton suunnan mukaan (%, osuudet laskettu kyselyyn vastanneen ja hänen puolisonsa työpaikoista).
15
4.2.2 Muuton motiivit ja näkemykset hyvästä asuinalueesta
Kyselyssä vastaajia pyydettiin nimeämään tärkein muuttoon vaikuttanut tekijä. Kaikissa muuttajaryhmis-sä tärkeimmäksi motiiviksi osoittautui asunnon vaihtaminen, mikä usein tarkoitti isomman asunnon ja/tai omistusasunnon hankkimista (kuvio 19). Tämä motiivi tuli vahvimmin esille kehyskuntiin muut-taneiden vastauksissa, sillä lähes 80 % ilmoitti tämän asian muuton pääasialliseksi syyksi. Perhesuhtei-siin, kuten yhteen muuttamiseen tai eroon liittyvät syyt, olivat tyypillisempiä kaupunkiin ja kaupungissa muuttaneiden vastauksissa. Työhön tai opiskeluun liittyvät syyt olivat vain harvoin keskeisiä muuttopää-töksessä. Kyselyn tulokset muuton motiiveista ovat yhteneviä alueellisen liikkuvuuden teorioiden kans-sa, joiden mukaan alueen sisäisessä muutossa asuntoon ja asuinalueeseen liittyvät syyt ovat hallitsevassa asemassa ja vasta muuttoetäisyyden kasvaessa vahvistuu saavutettavuuteen ja työmarkkinoihin liittyvät syyt (ks. Jolkkonen ym. 2003).
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet Kaupungissa muuttaneet
%
Perhesuhteiden muutos Asunnon vaihto Työhön liittyvä syy Opiskeluun liittyvä syy
Itsenäistyminen Muu syy
Kuvio 19. Tärkeimmät syyt muuttopäätökselle muuton suunnan mukaan (% kyselyyn vastanneista)16 Muuton pääasiallisen syyn lisäksi kysyttiin mm. asuinalueeseen, työhön, palveluihin ja rakentamiseen liittyvien tekijöiden vaikutuksia muuttopäätöksiin ja asuinalueen valintaan (ks. kyselylomake liite 1) 17. Taulukosta 10 käy ilmi tärkeimmät esille tulleet tekijät muuton suunnan mukaan (vastausten keskiarvo).
Taulukosta havaitaan, että muuton suunnasta riippumatta tärkeimmät tekijät ovat suurelta osin samat.
Esimerkiksi kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneet kotitaloudet ovat tuoneet esille viiden tärkeimmän asian joukossa neljä yhteistä tekijää: asuinalueen turvallisuus, luonnon läheisyys, asuinalueen viihtyisyys ja sopivan asunnon ja asuinalueen löytyminen. Liitteessä 3 on esitetty tärkeimmät tekijät erikseen lapsi-perheiden ja kahden aikuisen kotitalouksien osalta. Myös näin tarkasteltuna asuinympäristöön liittyvät tekijät kuten asuinalueen turvallisuus ja luonnonläheisyys olivat tärkeimpiä tekijöitä. Lapsiperheissä kou-lun läheisyys nousi kymmenen tärkeimmän asian joukkoon kaikissa muuttajaryhmissä.
16 Muu syy -luokka sisältää ensinnäkin vastaukset, joissa oli mainittu useita tärkeimpiä syitä. Toiseksi siihen kuuluu lukuisia yksittäisiä syitä (vaihtelunhalu, häätö, talon palaminen jne).
17 Kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden lomakkeessa oli yhteensä 47 tekijää, kaupungin sisällä muuttaneiden
lomakkeessa puolestaan 32 tekijää. Arviointiasteikon ääripäät olivat 1=ei vaikutusta …6 = erittäin suuri vaikutus. Jos kohta oli jätetty tyhjäksi, oletettiin että tekijällä ei ollut merkitystä muuttopäätöksessä.
Taulukko 10. Muuttopäätöksen 15 tärkeintä tekijää muuton suunnan mukaan (kyselyyn vastanneiden kotitalouksien vastausten keskiarvo)
Kehyskuntiin muuttaneet ka. Kaupunkiin muuttaneet ka.
Luonnon läheisyys 5,1 Luonnon läheisyys 4,3
Asuinalueen turvallisuus 4,6 Asuinalueen turvallisuus 4,2
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 4,6 Kunnasta löytyi sopiva asunto ja asuinalue 4,0
Asuinalueen viihtyisyys 4,5 Asuinalueen viihtyisyys 3,9
Kunnasta löytyi sopiva asunto ja asuinalue 4,5 Virkitysalueiden ja puistojen läheisyys 3,7 Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille 3,9 Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet 3,6
Asuinalueen hyvä maine 3,7 Hyvät liikenneyhteydet 3,6
Uimarannan/venerannan läheisyys 3,7 Kaupallisten palvelujen läheisyys 3,6
Hyvät liikenneyhteydet 3,7 Asuinalueen hyvä maine 3,4
Halu viettää maalaiselämää 3,7 Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 3,3
Virkitysalueiden ja puistojen läheisyys 3,7 Kevyenliikenteen väylät 3,2
Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet 3,4 Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys 3,1
Asuntojen hinnat olivat edullisemmat kuin ed. kunnassa 3,3 Uimarannan/venerannan läheisyys 3,1 Kaupallisten palvelujen läheisyys 3,3 Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille 3,0
Edulliset asumiskulut 3,2 Koulun läheisyys 2,9
Kaupungissa muuttaneet ka.
Luonnon läheisyys 4,4
Asuinalueen viihtyisyys 4,4
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 4,2
Asuinalueen turvallisuus 4,1
Virkitysalueiden ja puistojen läheisyys 4,0
Hyvät liikenneyhteydet 3,8
Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet 3,7
Asuinalueen hyvä maine 3,7
Kaupallisten palvelujen läheisyys 3,6
Kevyenliikenteen väylät 3,5
Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys 3,2
Etäisyys työpaikasta 3,2
Edulliset asumiskulut 3,2
Uimarannan/venerannan läheisyys 3,1
Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille 3,0
Muuttopäätökseen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin myös summamuuttujamenetelmällä, jossa samaa asiakokonaisuutta tarkastelevat tekijät yhdistetään18. Rakennetut summamuuttajat olivat seuraavat: työ, opiskelu, ihmissuhteet, rakentaminen, asuminen, palvelut, liikenne, harrastukset ja asuinympäristö. Tar-kemmin muuttujien rakenne on esitetty liitteessä 4. Summamuuttujien perusteella voidaan todeta, että kaupunkiin ja kehyskuntiin muuttaneiden kotitalouksien muuttopäätöksessä ja asuinalueen valinnassa erottuivat seuraavat tekijät (erot tilastollisesti merkitseviä):
• Kaupunkiin muuttaneet: opiskelu, ihmissuhteet, harrastus
• Kehyskuntiin muuttaneet: rakentaminen, asuminen, asuinympäristö
Sen sijaan työhön, palveluihin ja liikenteeseen liittyvissä tekijöissä näiden muuttajaryhmien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Vaikka tärkeimmät asumisen mieltymykset osoittautuivat melko yhdenmukaisiksi, eri tekijöiden merki-tystä muuttopäätöksessä painotettiin eri tavoin. Kuviossa 20 on verrattu kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden vastauksien keskiarvojen eroja. Mitä suuremman positiivisen arvon tekijä saa, sitä merkittä-vämpi asia on kehyskuntiin muuttaneille kotitalouksille. Vastaavasti mitä suurempi negatiivinen arvo, sitä merkittävämpi tekijä on kaupunkiin muuttaneille kotitalouksille. Tilastollisesti merkitsevät erot on mer-kitty tähdellä. Kaupunkiin muuttaneisiin kotitalouksiin verrattuna kehyskuntiin muuttaneille kotitalouk-sille tunnusomaisia asioita ovat mm. halu maalaiselämän viettämiseen19, asuntojen edullisempi hintata-so20, halu päästä isompaan asuntoon, suurempien tonttien löytyminen kunnasta ja asuinalueen kokemi-nen turvalliseksi lasten kasvuympäristönä. Vastaavasti kaupunkiin muuttaneille kotitalouksille tyypillisiä vastauksia olivat mm. halu kaupunkilaiselämän viettämiseen, mahdollisuus huvi- ja iltaelämään, ystävien asuminen kunnassa tai asuinalueella, kulttuuritarjonta ja mahdollisuus monipuolisiin ihmissuhteisiin.
18 Summamuuttujien rakentamisessa ja niiden luotettavuuden arvioimisessa on käytetty reliabiliteettianalyysiä.
19 Vastanneista kehyskuntiin muuttaneista kotitalouksista vajaa kolmannes ilmoitti asuvansa haja-asutusalueella.
20 Asunnon uutuudessa (eli muutettiinko uuteen asuntoon) ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kehyskuntiin ja kaupunkiin
Asteikko
Vastausten keskiarvojen erotus (kehyskuntiin-kaupunkiin muuttaneet)
Perheenjäsen sai opiskelupaikan kunnan alueelta*
Sukulaiset asuivat jo kunnassa/asuinalueella*
Etäisyys opiskelupaikasta*
Kaupallisten palvelujen läheisyys*
Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet (liikuntasalit, kuntoradat yms.) Perheenjäsen sai työpaikan kunnan alueelta*
Halusin/perheemme halusi pienempään asuntoon* Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys Etäisyys työpaikasta Hyvät liikenneyhteydet Koulun läheisyys Asuinalueella on paljon samassa elämäntilanteessa olevia Kunnan aktiivinen tonttimarkkinointi*
Oman kunnan julkisten palvelujen laatu Asuinalueen hyvä maine Rakentaminen oli edullisempaa kuin edellisessä kunnassa*
Lähikoulun kunto*
Kunnan väljät rakennusmääräykset*
Asuinalueen turvallisuus*
Lähikoulun koko*
Päiväkodin läheisyys*
Kunnasta löytyi sopiva asunto ja asuinalue*
Asuinalueen viihtyisyys*
Uimarannan/venerannan läheisyys*
Kunnassa oli paremmin tontteja saatavilla kuin edellisessä kunnassa*
Luonnon läheisyys*
Kunnassa oli edullisempia tontteja kuin edellisessä kunnassa*
Edulliset asumiskulut*
Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille*
Kunnassa oli tarjolla suurempia tontteja kuin edellisessä kunnassa*
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon*
Asuntojen hinnat olivat edullisemmat kuin edellisessä kunnassa*
Halu viettää maalaiselämää*
Positiivinen arvo = tärkeämpi tekijä kehyskuntiin muuttaneille Negatiivinen arvo = tärkeämpi tekijä kaupunkiin muuttaneille
* Ero tilastollisesti merkitsevä
Kuvio 20. Kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden kotitalouksien tunnusomaisia muuton motiiveja (kyselyyn vastanneiden vastausten keskiarvojen erotus, * = ero tilastollisesti merkitsevä)
Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan hyvän asuinalueen piirteitä valmiiksi esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta21. Tulokset muuton suunnan mukaan on esitetty taulukossa 11. Tulokset heijastanevat suurelta osin vastaajien nykyisiä asumismieltymyksiä, sillä muuttajaryhmästä riippuen 94–98 % vastaajista ilmoitti olevansa hyvin tai erittäin tyytyväinen nykyiseen asuinalueeseensa.
Taulukko 11. Hyvän asuinalueen piirteet tärkeysjärjestyksessä muuton suunnan mukaan (kyselyyn vas-tanneiden kotitalouksien vastausten keskiarvo)
Kehyskuntiin muuttaneet ka. kaupunkiin muuttaneet ka.
On ainakin pieni oma piha/puutarha 5,3 Lähellä on ulkoilualueita 4,9
Lähellä on ulkoilualueita 5,0 Asuinalue on kävelymatkan päässä palveluista 4,5
Voi asua omakotitalossa 4,6 Sijaitsee Jyväskylän seudulla 4,4
Sijaitsee Jyväskylän seudulla 4,4 Asuinalue on pyöräilymatkan päässä palveluista 4,3
Asuinalue on pyöräilymatkan päässä palveluista 4,0 Asuinalueen julkinen liikenne on toimiva 4,0 Sijaitsee enintään 15 km päässä Jyväskylän kaupungin keskustasta 3,9 Sijaitsee enintään 15 km päässä Jyväskylän kaupungin keskustasta 3,8
Asuinalue on kävelymatkan päässä palveluista 3,8 On ainakin pieni oma piha/puutarha 3,8
Asuinalueen julkinen liikenne on toimiva 3,7 Voi asua kunnan/kaupungin taajamassa (muu kuin keskusta) 3,3
Voi asua kunnan/kaupungin taajamassa (muu kuin keskusta) 3,5 Voi asua omakotitalossa 3,2
Voi asua haja-asutusalueella 3,1 Voi asua rivitalossa 2,8
Voi asua rivitalossa 2,8 Voi asua kunnan/kaupungin keskustassa 2,4
Voi asua kunnan/kaupungin keskustassa 1,9 Voi asua haja-asutusalueella 2,2
Voi asua kerrostalossa 1,6 Voi asua kerrostalossa 2,2
Kaupungissa muuttaneet ka.
Asuinalue on pyöräilymatkan päässä palveluista 5,0
Lähellä on ulkoilualueita 4,9
Asuinalue on kävelymatkan päässä palveluista 4,7
Sijaitsee Jyväskylän seudulla 4,4
On ainakin pieni oma piha/puutarha 4,2
Sijaitsee enintään 15 km päässä Jyväskylän kaupungin keskustasta 4,1
Asuinalueen julkinen liikenne on toimiva 4,0
Voi asua omakotitalossa 3,6
Voi asua kunnan/kaupungin taajamassa (muu kuin keskusta) 3,5
Voi asua rivitalossa 3,4
Voi asua kunnan/kaupungin keskustassa 2,8
Voi asua kerrostalossa 2,5
Voi asua haja-asutusalueella 2,4
Kehyskuntiin muuttaneet kotitaloudet arvostavat asuinalueessa erityisesti sitä, että lähellä on ulkoilualu-eita, voi asua omakotitalossa ja on ainakin pieni oma piha-alue. Kaupunkiin ja kaupungissa muuttaneille kotitalouksille tärkeää on ulkoilualueiden ja palvelujen läheisyys sekä asuinalueen sijainti Jyväskylän seu-dulla.
Kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden kotitalouksien vastauksien keskiarvoja on verrattu kuviossa 21. Mitä suurempi positiivinen arvo asuinalueen piirteen kohdalla on, sitä merkittävämpi asia on kehys-kuntiin muuttaneille kotitalouksille. Mitä suurempi puolestaan on negatiivinen arvo, sitä merkittävämpi asia on kaupunkiin muuttaneille kotitalouksille. Tulosten mukaan kehyskuntiin muuttaneet arvostavat asuinalueessa tyypillisimmin (kaupunkiin muuttaneisiin verrattuna) mahdollisuutta asua omakotitalossa, ainakin pientä omaa piha-aluetta ja mahdollisuutta asua haja-asutusalueella. Kaupunkiin muuttaneiden vastauksissa tunnusomaisia asioita ovat puolestaan palvelujen läheisyys, kerrostaloasuminen, keskustassa asuminen ja julkisen liikenteen toimivuus.
-1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 Asuinalue on kävelymatkan päässä
palveluista*
Voi asua kerrostalossa*
Voi asua kunnan/kaupungin keskustassa*
Asuinalue on pyöräilymatkan päässä palveluista*
Asuinalueen julkinen liikenne on toimiva
Sijaitsee Jyväskylän seudulla Voi asua rivitalossa Lähellä on ulkoilualueita Sijaitsee enintään 15 km päässä Jyväskylän kaupungin keskustasta
Voi asua kunnan/kaupungin taajamassa (muu kuin keskusta)
Voi asua haja-asutusalueella*
Voi asua omakotitalossa*
On ainakin pieni oma piha/puutarha*
Vastausten keskiarvojen erotus (kehyskuntiin-kaupunkiin muuttaneet) Positiivinen arvo = tärkeämpi tekijä kehyskuntiin muuttaneille Negatiivinen arvo = tärkeämpi tekijä kaupunkiin muuttaneille
* Ero tilastollisesti merkitsevä
*
Kuvio 21. Hyvän asuinalueen tunnusomaiset piirteet (kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden kotita-louksien vastausten keskiarvojen erotus)
4.2.3 Asuinalueen valinta
Kehyskuntiin muuttaneista kotitalouksista noin puolet oli harkinnut nykyisen asuinkunnan lisäksi myös muita vaihtoehtoisia paikkakuntia muutolle. Kaupunkiin muuttaneista kotitalouksista vain alle kolmas-osa oli pohtinut muuttoa johonkin toiseen kuntaan (kuvio 22). Kaupungin sisällä muuttaneissa kunnasta poismuuttoalttius oli erittäin pieni, sillä 80 prosenttia ei ollut miettinyt muita vaihtoehtoja.
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet Kaupungissa muuttaneet
%
Muutossa nykyinen asuinkunta ainoa vaihtoehto Muutossa vaihtoehtoina useita kuntia
Kuvio 22. Vaihtoehtoisten paikkakuntien lukumäärä muutossa (yksi kunta/useita kuntia) muuton suunnan mukaan (% kyselyyn vastanneista kotitalouksista)
Niissä kehyskuntiin muuttaneissa kotitalouksissa, joissa muuton vaihtoehtoina oli ollut useita kuntia (tyypillisesti 2-3 kuntaa), pohdinta oli rajoittunut pääasiassa Jyväskylän seudun kuntiin. Nämä muuton vaihtoehdot jakaantuivat seuraavasti:
• Toinen kehyskunta 50 %
• Jyväskylän kaupunki 29 %
• Muu seudun kunta 14 %
• muu kunta 6 %
Usean kunnan väliltä muuttopäätöksen tehneistä kehyskuntiin muuttaneista kotitalouksista noin 36 pro-sentilla oli ollut vaihtoehtona myös pysyminen Jyväskylän kaupungissa. Seuraavassa on yleisimmät syyt ja muutamia esimerkkejä vastauksista, miksi nämä kotitaloudet kuitenkin olivat muuttaneet pois kau-pungista.
1. Edullisempi asunto, hinta-laatusuhde
” Alueella oli tarjolla edullisempi asunto”
” Löytyi hyväkuntoinen asunto kohtuulliseen hintaan”
” Löytyi sopiva asunto. Hinta, koko, sijainti olivat kohdallaan”
2. Tonttitarjonta
” Löytyi sopiva tontti sopivalta paikalta sopivaan hintaan ja tontille sai ra-kentaa sellaisen talon kuin halusimme.”
” Paras tontti, muualta haettiin tont
5 Muuton vaikutukset kuntatalouteen
5.1 Kuntatalouden muutosten mallintaminen
Muuttoliikkeellä on vaikutusta kuntien talouteen. Muuttovoittokunnissa (tulomuutto on suurempaa kuin lähtömuutto) palveluiden tarve kasvaa, mikä puolestaan lisää kunnan menoja. Vastaavasti muutto-tappiokunnissa (lähtömuutto on suurempaa kuin tulomuutto) palvelujen kysyntä vähenee, mikä myös aiheuttaa palvelutuotannon ja talouden sopeuttamispaineita. Lisäksi kuntarajat ylittävä muutto vaikuttaa vero- ja muihin tuloihin. Nämä taloudelliset vaikutukset ovat tässä tarkastelussa huomion kohteena.
Kunnallistalouden muutosten arviointi perustuu tässä taulukkolaskentamalliin, jonka avulla voidaan suuntaa osoittavasti esittää muuttoliikkeen vaikutuksia kuntatalouteen. Laskentamallin avulla voidaan siis vastata suuntaa-antavasti kysymykseen siitä, miten muuttoliikkeen seurauksena näkyvät väestön määrän ja ikärakenteen muutokset vaikuttavat Jyväskylän seudulla kuntien talouteen. Laskentamalli pe-rustuu aikaisempiin tutkimuksiin ja pohdintoihin väestömuutoksen ja kuntatalouden välisistä syy ja seu-raus -yhteyksistä (Kallio ym. 2004, Kallio 2005). Malli on kuvattu kuviossa 23.
Kuvio 23. Laskentamallin periaate: syöttötiedoista käyttötalouden muutoksiin (vrt. Kallio ym. 2004, Kallio 2005)
Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksia käytetään laskentamallissa syöttötietoina. Väestömuutos vaikuttaa tiettyjen mallinnuksessa huomioitavien välittävien tekijöiden – palvelukysynnän ja palvelujen tuotantoedellytysten – kautta kuntien tuloihin ja menoihin.
Yhtenä keskeisenä huomion kohteena on kunnan vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen kysynnän ja tarjonnan keskinäisen suhteen muutos. Voimakkaasti kasvavissa keskuksissa (muuttovoittokunnissa) kysyntä kasvaa ja mahdollisesti joudutaan rakentamaan uutta palvelukapasiteettia, mikä merkitsee inves-tointimenojen ja käyttömenojen lisäyksiä. Vastaavasti supistuvissa (muuttotappiota kokevissa) kunnissa palvelujen kysyntä vähenee ja ongelmaksi tulee kapasiteetin käyttöasteen alentuminen ja ylikapasiteetti.
Jos käyttämättä jäävää ylikapasiteettia ei onnistuta purkamaan, seurauksena on tehokkuuden
alentumi-nen ja siitä johtuva menorasitus. Talouden näkökulmasta ongelmia aiheutuu sekä voimakkaasta väestön kasvusta että voimakkaasta vähentymisestä.
Asetelmassa on useita todellisuuden yksinkertaistuksia, joista keskeisimpiä ovat kuntien toiminnan sekä tulojen ja menojen perusteiden muuttumattomuus ja se, että kuntien toiminta ja tehtävät säilyvät nykyi-sinä (ts. vuosien 2005–2006 mukaisina). Mallintamisessa huomioidaan vain tietyt tehtävät sekä niiden tulo- ja menovaikutukset. Huomion kohteena ovat keskeiset hyvinvointipalvelut eli sosiaali- ja terveys-toimi (SoTe) ja sivistysterveys-toimi (Siv), sekä kunnallisverot, verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (verotulotasaus) ja yleinen valtionosuus. Muuttoliikkeellä on lisäksi kulutuskysynnän ja markkinoiden kautta kuntatalouteen kohdistuvia välillisiä tulo- ja menovaikutuksia, joita laskennassa ei voida ottaa huomioon. Taloudellisten vaikutusten laskennassa käytetty malli ja mallinnuksessa käytetyt syöttötiedot kunnittain on esitetty liitteessä 5.
5.2 Laskennallisen mallinnuksen tulokset vuositasolla
5.2 Laskennallisen mallinnuksen tulokset vuositasolla