5.1 Kuntatalouden muutosten mallintaminen
Muuttoliikkeellä on vaikutusta kuntien talouteen. Muuttovoittokunnissa (tulomuutto on suurempaa kuin lähtömuutto) palveluiden tarve kasvaa, mikä puolestaan lisää kunnan menoja. Vastaavasti muutto-tappiokunnissa (lähtömuutto on suurempaa kuin tulomuutto) palvelujen kysyntä vähenee, mikä myös aiheuttaa palvelutuotannon ja talouden sopeuttamispaineita. Lisäksi kuntarajat ylittävä muutto vaikuttaa vero- ja muihin tuloihin. Nämä taloudelliset vaikutukset ovat tässä tarkastelussa huomion kohteena.
Kunnallistalouden muutosten arviointi perustuu tässä taulukkolaskentamalliin, jonka avulla voidaan suuntaa osoittavasti esittää muuttoliikkeen vaikutuksia kuntatalouteen. Laskentamallin avulla voidaan siis vastata suuntaa-antavasti kysymykseen siitä, miten muuttoliikkeen seurauksena näkyvät väestön määrän ja ikärakenteen muutokset vaikuttavat Jyväskylän seudulla kuntien talouteen. Laskentamalli pe-rustuu aikaisempiin tutkimuksiin ja pohdintoihin väestömuutoksen ja kuntatalouden välisistä syy ja seu-raus -yhteyksistä (Kallio ym. 2004, Kallio 2005). Malli on kuvattu kuviossa 23.
Kuvio 23. Laskentamallin periaate: syöttötiedoista käyttötalouden muutoksiin (vrt. Kallio ym. 2004, Kallio 2005)
Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksia käytetään laskentamallissa syöttötietoina. Väestömuutos vaikuttaa tiettyjen mallinnuksessa huomioitavien välittävien tekijöiden – palvelukysynnän ja palvelujen tuotantoedellytysten – kautta kuntien tuloihin ja menoihin.
Yhtenä keskeisenä huomion kohteena on kunnan vastuulla olevien hyvinvointipalvelujen kysynnän ja tarjonnan keskinäisen suhteen muutos. Voimakkaasti kasvavissa keskuksissa (muuttovoittokunnissa) kysyntä kasvaa ja mahdollisesti joudutaan rakentamaan uutta palvelukapasiteettia, mikä merkitsee inves-tointimenojen ja käyttömenojen lisäyksiä. Vastaavasti supistuvissa (muuttotappiota kokevissa) kunnissa palvelujen kysyntä vähenee ja ongelmaksi tulee kapasiteetin käyttöasteen alentuminen ja ylikapasiteetti.
Jos käyttämättä jäävää ylikapasiteettia ei onnistuta purkamaan, seurauksena on tehokkuuden
alentumi-nen ja siitä johtuva menorasitus. Talouden näkökulmasta ongelmia aiheutuu sekä voimakkaasta väestön kasvusta että voimakkaasta vähentymisestä.
Asetelmassa on useita todellisuuden yksinkertaistuksia, joista keskeisimpiä ovat kuntien toiminnan sekä tulojen ja menojen perusteiden muuttumattomuus ja se, että kuntien toiminta ja tehtävät säilyvät nykyi-sinä (ts. vuosien 2005–2006 mukaisina). Mallintamisessa huomioidaan vain tietyt tehtävät sekä niiden tulo- ja menovaikutukset. Huomion kohteena ovat keskeiset hyvinvointipalvelut eli sosiaali- ja terveys-toimi (SoTe) ja sivistysterveys-toimi (Siv), sekä kunnallisverot, verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus (verotulotasaus) ja yleinen valtionosuus. Muuttoliikkeellä on lisäksi kulutuskysynnän ja markkinoiden kautta kuntatalouteen kohdistuvia välillisiä tulo- ja menovaikutuksia, joita laskennassa ei voida ottaa huomioon. Taloudellisten vaikutusten laskennassa käytetty malli ja mallinnuksessa käytetyt syöttötiedot kunnittain on esitetty liitteessä 5.
5.2 Laskennallisen mallinnuksen tulokset vuositasolla
Tässä yhteydessä tehdyt laskelmat perustuvat vuoden 2005 kuntien välisiin maassamuuttotietoihin. Ole-tuksena on, että kuntien välinen muutto pysyy samansuuntaisena myös lähivuosina (esim. 2007 – 2010).
Vaikutuksia tarkastellaan taulukossa 12 esitetyn kolmijaon mukaan: 1) Jyväskylä, 2) verkostokaupunki ja 3) Suur-Jyväskylä. Lähtökohtana tässä on vuoden 2007 alussa oleva kuntajako. Vaihtoehdossa 1 tarkas-tellaan siis nettomuuton eli tulo- ja lähtömuuton vaikutuksia Jyväskylän kaupungin näkökulmasta.
Vaihtoehdossa 2 tarkastelun kohteena ovat tulo- ja lähtömuuton vaikutukset kaikille Jyväskylän verkos-tokaupungin kunnille yhteensä ja vaihtoehdossa 3 vaikutukset Jyväskylän verkostokaupungille oletuksel-la, että olisi olemassa Suur-Jyväskylä eli että verkostokaupungin kunnat muodostaisivat yhden kunnan.
Taulukko 12. Laskennassa käytetyt aluejaot
1) Jyväskylän kaupunki
2) Jyväskylä -verkostokaupunki v.
2007 kuntajaolla
3) Jyväskylä
-verkostokaupunki yh-tenä kuntana
Hankasalmi
Jyväskylä Jyväskylä Suur-Jyväskylä
Jyväskylän mlk
Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Toivakka Uurainen
Uusi Äänekoski
Verkostokaupunki
5.2.1 Laskennassa käytetyt syöttötiedot
Laskennassa käytetyt vuoden 2005 tulo- ja lähtömuuttoa kuvaavat tiedot on esitetty taulukossa 13. Siinä käytetty ikäryhmitys noudattaa sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden laskennassa käytettävää ikäjakoa. Liitteessä 5 on vastaavasti laskennassa käytetyt kuntakohtaiset syöttötiedot.
Taulukko 13. Yhteenveto laskennassa käytetyistä syöttötiedoista (lähde: Tilastokeskus,
Kuntien väliset tulo- ja lähtömuuttotiedot perustuvat siis vuoden 2005 tietoihin (Taulukko 14.). Tilas-toista poimitut viisivuotisryhmittäiset muutosluvut on muunnettu sosiaali- ja terveystoimen laskennallis-ten kustannuslaskennallis-tenjaon ikäryhmitystä vastaaviksi (oletuksella tasaisesta 5-vuotisjaosta). Muuttajien keski-määräisiä kunnallisveron alaisia tuloja koskevat tiedot ovat verovuodelta 2003 (uusimmat käytettävissä olevat muuttajien tulotiedot). Kunnallisveron alaisista tuloista tehtäviä vähennyksiä ei ole huomioitu (oletuksena on tulotason vähennysten tasoa vastaava nousu tulevina vuosina). Tulonsaajiksi laskennassa on katsottu 25 vuotta täyttäneet ja sitä vanhemmat muuttajat. Tämä perustuu siihen, että nykyisin ja tulevaisuudessa nuoret opiskelevat huomattavan pitkään ja työelämään siirrytään usein vasta opintojen päätyttyä suunnilleen 24–25-vuotiaina.
Taulukko 14.Verkostokaupungin ja Suur-Jyväskylän sisäinen ja muun Suomen välinen muuttoliike 2005 (lähde: Tilastokeskus, Väestötilastopalvelu)
Jyväskylä 7171 2702 4469 7396 2433 4963
Jyväskylän mlk 2572 1810 762 2655 1863 792
Verkostokaupunki 13434 6647 6787 13768 6657 7111
Suur-Jyväskylä 100,0 % 49,5 % 50,5 % 100,0 % 48,4 % 51,6 %
Suur-Jyväskylä -vaihtoehdossa ikäryhmittäiset syöttötiedot on laskettu alueelle muualta maasta sekä alu-eelta muualle muuttaneiden suhteessa (tulomuuttajia 51,6 % kaikista tulomuuttajista ja lähtömuuttajia 50,5 % kaikista lähtömuuttajista). Keskimääräiset tulot on laskettu muuttajien määrillä painotettuina keskiarvoina kuntakohtaisista tulotiedoista (ks. liite 5).
5.2.2 Laskennan tulokset: tulo- ja lähtömuuton vaikutukset kuntien käyttötalouteen Laskennallisessa mallinnuksessa tulokseksi saadaan tulojen lisäyksiä tai vähennyksiä (miinus –merkki luvun edessä kertoo tulon vähennyksestä) sekä menojen lisäyksiä tai vähennyksiä. Tulokset on esitetty taulukossa 15. Liitteessä 5 on esitetty vastaavat luvut kaikkien verkostokaupungin kuntien osal-ta.
Taulukko 15. Yhteenveto laskennallisen mallinnuksen tuloksista (vuositasolla tuhansissa euroissa)
Tulojen muutos Menojen muutos Netto
SoTe-
Jyväskylän kaupungille muuttoliikkeestä aiheutuva laskennallinen käyttötalouden nettomuutos on nega-tiivinen: tulot vähenevät noin 3,4 milj. euroa ja menot lisääntyvät noin 0,5 milj. euroa vuonna 2007.
Muuttoliikkeestä syntyy siis vajaan 4 miljoonan euron laskennallinen käyttötalouden tulomenetys vuo-dessa. Merkittävimpänä tekijänä on kunnallisverotulon vähennys 4 milj. eurolla22 (lähtijöiden tulotaso on korkeampi kuin tulijoiden), jota tosin verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausmaksun pienen-tyminen osaltaan kompensoi (näkyy taulukossa tulon lisäyksenä vaikka tosiasiassa kysymys on tasaus-maksun pienentymisestä).
Kun tarkastellaan tuloksia Jyväskylän verkostokaupungin alueella vuoden 2007 kuntajaon mukaisella jaolla, havaitaan käyttötalouden menetysten pienentyvän vajaaseen 3 miljoonaan euroon. Merkittävim-mät erot Jyväskylän kaupunkiin verrattuna ovat kunnallisverotulon pienentynyt vähennys (vajaa 0,75 milj. euroa) ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausten pienentyminen 1,1 milj. eurolla.
Huomion arvoinen asia on se, että tässä verkostokaupunkilaskelmassa Jyväskylän kaupungin luvut ovat mukana. Toisin sanoen Jyväskylän kaupungin menetyksiä kompensoivat muiden kuntien pienet positii-viset käyttötalouden nettomuutokset.
Suur-Jyväskylä yhtenä kuntana antaa kolmesta laskennallisesta mallinnuksesta kaikkein parhaimman tuloksen: käyttötalouden nettomuutos on lievästi negatiivinen, menetystä 0,12 milj. euroa. Tärkeimpiä tekijöitä mallinnuksen tuloksissa ovat kunnallisverotulon lisäys (+0,70 milj. euroa) sekä sosiaali- ja ter-veystoimen menojen kasvu noin 0,52 milj. eurolla. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että Suur-Jyväskylä-laskelmassa syöttötietona ovat alueelle tuleva ja sieltä lähtevä muuttoliike (hieman yli puolet kuntien välisestä tulo- ja lähtömuutosta). Tästä syystä tulos ei ole vertailukelpoinen edellisten (1 ja 2) laskelmien kanssa.
Jyväskylän kaupungin ikäryhmittäinen nettomuutto selittää suurelta osin edellä kuvattuja tulo- ja lähtö-muuton vaikutuksia käyttötalouteen. Kuntien välinen maassamuutto vuonna 2005 oli Jyväskylän kau-pungin näkökulmasta selvästi kaksijakoista (ks. luku 3.1, kuvio 6).
1. Merkittävää muuttovoittoa syntyy 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Muuttajissa on runsaasti opiske-lunsa aloittavia nuoria23, joilla on vähän veronalaisia tuloja.
2. Selvää muuttotappiota syntyy 25–34-vuotiaiden ja myös pienten alle kouluikäisten lasten, erityisesti 0–4-vuotiaiden kohdalla. Muuttajat hakeutuvat opiskelun päätyttyä työelämään ja perheen
22 Laskelmassa tulonsaajiksi määritettiin kaikki 25-vuotiaat ja sitä vanhemmat. Jos tulonsaajan määritelmänä olisi 20-vuotiaat ja sitä vanhemmat, Jyväskylän kaupungin kunnallisverotulovähennys olisi noin 3,4 milj. euroa.
23 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä opiskelijoiden osuus oli vuonna 2003 Jyväskylän tulomuutossa 49 % ja lähtömuutossa
misen jälkeen he etsivät korkeatasoista, suhteellisen väljää ja lapsille sopivaa asuinympäristöä. Useissa tapauksisUseissa uusi asunto on löytynyt jostain Jyväskylän kaupungin naapurikunnasta. 25–34 -vuotiailla on jo huomattavasti enemmän veronalaista tuloa kuin sitä nuoremmilla ikäluokilla.
Laskelmissa syöttötietoina on käytetty vuoden 2005 kuntien välisiä tulo- ja lähtömuuttotietoja. Jos olete-taan että lähivuosien muuton määrät, suunnat ja muuttajien ominaisuudet pysyvät samanlaisina ja että valtionosuusjärjestelmässä ei tapahdu suuria muutoksia, saadaan useamman vuoden talousvaikutukset kertomalla vuosiarvio halutulla vuosien lukumäärällä. Pidemmän aikavälin laskelmiin tulee kuitenkin suhtautua varauksella, koska malli on herkkä oletuksilleen mm. muuttajien määrästä. Esimerkiksi vuo-sien 2001 tai 2003 muuttajamäärien perusteella tehdyt laskelmat olisivat todennäköisesti antaneet Jyväs-kylän kaupungille pienemmät käyttötalouden nettomenetykset, kun taas vuoden 2006 ennätyksellinen muutto olisi johtanut vielä suurempaan laskennalliseen käyttötalouden nettomenetykseen.
Edellä kuvatussa muuttoliikkeessä ja sen kuntatalousvaikutuksissa korostuu Jyväskylän koulutustehtävä, minkä vuoksi laskelman tulosten tulkinnassa on oltava varovainen. Malli ei ota huomioon muuton epä-suoria vaikutuksia kuntatalouteen. Opiskelijat ovat valmistuttuaan oppilaitosten sijaintialueille merkittä-vä työvoimaresurssi (ks. esim. Lavikainen 2006). Lisäksi jo opiskeluaikanaan huomattava osa opiskeli-joista osallistuu palkkatyöhön. Vuonna 2004 Keski-Suomen ammattikorkeakouluopiskeliopiskeli-joista 51 % ja ylemmässä korkeakoulutuksessa olleista 52 % oli työllisiä (Tilastokeskus, Koulutustilastot)24. Lisäksi koulutuspalvelujen tarjoaminen tuottaa verotuloja ja muitakin tuloja kerrannaisvaikutuksineen kuntata-louteen.