4 Jyväskylän seudun sisäisen muuton ominaispiirteet
4.2 Kyselytutkimuksen tuloksia
4.2.2 Muuton motiivit ja näkemykset hyvästä asuinalueesta
Kyselyssä vastaajia pyydettiin nimeämään tärkein muuttoon vaikuttanut tekijä. Kaikissa muuttajaryhmis-sä tärkeimmäksi motiiviksi osoittautui asunnon vaihtaminen, mikä usein tarkoitti isomman asunnon ja/tai omistusasunnon hankkimista (kuvio 19). Tämä motiivi tuli vahvimmin esille kehyskuntiin muut-taneiden vastauksissa, sillä lähes 80 % ilmoitti tämän asian muuton pääasialliseksi syyksi. Perhesuhtei-siin, kuten yhteen muuttamiseen tai eroon liittyvät syyt, olivat tyypillisempiä kaupunkiin ja kaupungissa muuttaneiden vastauksissa. Työhön tai opiskeluun liittyvät syyt olivat vain harvoin keskeisiä muuttopää-töksessä. Kyselyn tulokset muuton motiiveista ovat yhteneviä alueellisen liikkuvuuden teorioiden kans-sa, joiden mukaan alueen sisäisessä muutossa asuntoon ja asuinalueeseen liittyvät syyt ovat hallitsevassa asemassa ja vasta muuttoetäisyyden kasvaessa vahvistuu saavutettavuuteen ja työmarkkinoihin liittyvät syyt (ks. Jolkkonen ym. 2003).
0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Kehyskuntiin muuttaneet Kaupunkiin muuttaneet Kaupungissa muuttaneet
%
Perhesuhteiden muutos Asunnon vaihto Työhön liittyvä syy Opiskeluun liittyvä syy
Itsenäistyminen Muu syy
Kuvio 19. Tärkeimmät syyt muuttopäätökselle muuton suunnan mukaan (% kyselyyn vastanneista)16 Muuton pääasiallisen syyn lisäksi kysyttiin mm. asuinalueeseen, työhön, palveluihin ja rakentamiseen liittyvien tekijöiden vaikutuksia muuttopäätöksiin ja asuinalueen valintaan (ks. kyselylomake liite 1) 17. Taulukosta 10 käy ilmi tärkeimmät esille tulleet tekijät muuton suunnan mukaan (vastausten keskiarvo).
Taulukosta havaitaan, että muuton suunnasta riippumatta tärkeimmät tekijät ovat suurelta osin samat.
Esimerkiksi kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneet kotitaloudet ovat tuoneet esille viiden tärkeimmän asian joukossa neljä yhteistä tekijää: asuinalueen turvallisuus, luonnon läheisyys, asuinalueen viihtyisyys ja sopivan asunnon ja asuinalueen löytyminen. Liitteessä 3 on esitetty tärkeimmät tekijät erikseen lapsi-perheiden ja kahden aikuisen kotitalouksien osalta. Myös näin tarkasteltuna asuinympäristöön liittyvät tekijät kuten asuinalueen turvallisuus ja luonnonläheisyys olivat tärkeimpiä tekijöitä. Lapsiperheissä kou-lun läheisyys nousi kymmenen tärkeimmän asian joukkoon kaikissa muuttajaryhmissä.
16 Muu syy -luokka sisältää ensinnäkin vastaukset, joissa oli mainittu useita tärkeimpiä syitä. Toiseksi siihen kuuluu lukuisia yksittäisiä syitä (vaihtelunhalu, häätö, talon palaminen jne).
17 Kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden lomakkeessa oli yhteensä 47 tekijää, kaupungin sisällä muuttaneiden
lomakkeessa puolestaan 32 tekijää. Arviointiasteikon ääripäät olivat 1=ei vaikutusta …6 = erittäin suuri vaikutus. Jos kohta oli jätetty tyhjäksi, oletettiin että tekijällä ei ollut merkitystä muuttopäätöksessä.
Taulukko 10. Muuttopäätöksen 15 tärkeintä tekijää muuton suunnan mukaan (kyselyyn vastanneiden kotitalouksien vastausten keskiarvo)
Kehyskuntiin muuttaneet ka. Kaupunkiin muuttaneet ka.
Luonnon läheisyys 5,1 Luonnon läheisyys 4,3
Asuinalueen turvallisuus 4,6 Asuinalueen turvallisuus 4,2
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 4,6 Kunnasta löytyi sopiva asunto ja asuinalue 4,0
Asuinalueen viihtyisyys 4,5 Asuinalueen viihtyisyys 3,9
Kunnasta löytyi sopiva asunto ja asuinalue 4,5 Virkitysalueiden ja puistojen läheisyys 3,7 Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille 3,9 Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet 3,6
Asuinalueen hyvä maine 3,7 Hyvät liikenneyhteydet 3,6
Uimarannan/venerannan läheisyys 3,7 Kaupallisten palvelujen läheisyys 3,6
Hyvät liikenneyhteydet 3,7 Asuinalueen hyvä maine 3,4
Halu viettää maalaiselämää 3,7 Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 3,3
Virkitysalueiden ja puistojen läheisyys 3,7 Kevyenliikenteen väylät 3,2
Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet 3,4 Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys 3,1
Asuntojen hinnat olivat edullisemmat kuin ed. kunnassa 3,3 Uimarannan/venerannan läheisyys 3,1 Kaupallisten palvelujen läheisyys 3,3 Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille 3,0
Edulliset asumiskulut 3,2 Koulun läheisyys 2,9
Kaupungissa muuttaneet ka.
Luonnon läheisyys 4,4
Asuinalueen viihtyisyys 4,4
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon 4,2
Asuinalueen turvallisuus 4,1
Virkitysalueiden ja puistojen läheisyys 4,0
Hyvät liikenneyhteydet 3,8
Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet 3,7
Asuinalueen hyvä maine 3,7
Kaupallisten palvelujen läheisyys 3,6
Kevyenliikenteen väylät 3,5
Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys 3,2
Etäisyys työpaikasta 3,2
Edulliset asumiskulut 3,2
Uimarannan/venerannan läheisyys 3,1
Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille 3,0
Muuttopäätökseen vaikuttavia tekijöitä tarkasteltiin myös summamuuttujamenetelmällä, jossa samaa asiakokonaisuutta tarkastelevat tekijät yhdistetään18. Rakennetut summamuuttajat olivat seuraavat: työ, opiskelu, ihmissuhteet, rakentaminen, asuminen, palvelut, liikenne, harrastukset ja asuinympäristö. Tar-kemmin muuttujien rakenne on esitetty liitteessä 4. Summamuuttujien perusteella voidaan todeta, että kaupunkiin ja kehyskuntiin muuttaneiden kotitalouksien muuttopäätöksessä ja asuinalueen valinnassa erottuivat seuraavat tekijät (erot tilastollisesti merkitseviä):
• Kaupunkiin muuttaneet: opiskelu, ihmissuhteet, harrastus
• Kehyskuntiin muuttaneet: rakentaminen, asuminen, asuinympäristö
Sen sijaan työhön, palveluihin ja liikenteeseen liittyvissä tekijöissä näiden muuttajaryhmien väliset erot eivät olleet tilastollisesti merkitseviä.
Vaikka tärkeimmät asumisen mieltymykset osoittautuivat melko yhdenmukaisiksi, eri tekijöiden merki-tystä muuttopäätöksessä painotettiin eri tavoin. Kuviossa 20 on verrattu kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden vastauksien keskiarvojen eroja. Mitä suuremman positiivisen arvon tekijä saa, sitä merkittä-vämpi asia on kehyskuntiin muuttaneille kotitalouksille. Vastaavasti mitä suurempi negatiivinen arvo, sitä merkittävämpi tekijä on kaupunkiin muuttaneille kotitalouksille. Tilastollisesti merkitsevät erot on mer-kitty tähdellä. Kaupunkiin muuttaneisiin kotitalouksiin verrattuna kehyskuntiin muuttaneille kotitalouk-sille tunnusomaisia asioita ovat mm. halu maalaiselämän viettämiseen19, asuntojen edullisempi hintata-so20, halu päästä isompaan asuntoon, suurempien tonttien löytyminen kunnasta ja asuinalueen kokemi-nen turvalliseksi lasten kasvuympäristönä. Vastaavasti kaupunkiin muuttaneille kotitalouksille tyypillisiä vastauksia olivat mm. halu kaupunkilaiselämän viettämiseen, mahdollisuus huvi- ja iltaelämään, ystävien asuminen kunnassa tai asuinalueella, kulttuuritarjonta ja mahdollisuus monipuolisiin ihmissuhteisiin.
18 Summamuuttujien rakentamisessa ja niiden luotettavuuden arvioimisessa on käytetty reliabiliteettianalyysiä.
19 Vastanneista kehyskuntiin muuttaneista kotitalouksista vajaa kolmannes ilmoitti asuvansa haja-asutusalueella.
20 Asunnon uutuudessa (eli muutettiinko uuteen asuntoon) ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa kehyskuntiin ja kaupunkiin
Asteikko
Vastausten keskiarvojen erotus (kehyskuntiin-kaupunkiin muuttaneet)
Perheenjäsen sai opiskelupaikan kunnan alueelta*
Sukulaiset asuivat jo kunnassa/asuinalueella*
Etäisyys opiskelupaikasta*
Kaupallisten palvelujen läheisyys*
Hyvät kuntoliikuntamahdollisuudet (liikuntasalit, kuntoradat yms.) Perheenjäsen sai työpaikan kunnan alueelta*
Halusin/perheemme halusi pienempään asuntoon* Oman kunnan julkisten palvelujen läheisyys Etäisyys työpaikasta Hyvät liikenneyhteydet Koulun läheisyys Asuinalueella on paljon samassa elämäntilanteessa olevia Kunnan aktiivinen tonttimarkkinointi*
Oman kunnan julkisten palvelujen laatu Asuinalueen hyvä maine Rakentaminen oli edullisempaa kuin edellisessä kunnassa*
Lähikoulun kunto*
Kunnan väljät rakennusmääräykset*
Asuinalueen turvallisuus*
Lähikoulun koko*
Päiväkodin läheisyys*
Kunnasta löytyi sopiva asunto ja asuinalue*
Asuinalueen viihtyisyys*
Uimarannan/venerannan läheisyys*
Kunnassa oli paremmin tontteja saatavilla kuin edellisessä kunnassa*
Luonnon läheisyys*
Kunnassa oli edullisempia tontteja kuin edellisessä kunnassa*
Edulliset asumiskulut*
Koin asuinalueen olevan hyvä kasvuympäristö lapsille*
Kunnassa oli tarjolla suurempia tontteja kuin edellisessä kunnassa*
Halusin/perheemme halusi isompaan asuntoon*
Asuntojen hinnat olivat edullisemmat kuin edellisessä kunnassa*
Halu viettää maalaiselämää*
Positiivinen arvo = tärkeämpi tekijä kehyskuntiin muuttaneille Negatiivinen arvo = tärkeämpi tekijä kaupunkiin muuttaneille
* Ero tilastollisesti merkitsevä
Kuvio 20. Kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden kotitalouksien tunnusomaisia muuton motiiveja (kyselyyn vastanneiden vastausten keskiarvojen erotus, * = ero tilastollisesti merkitsevä)
Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan hyvän asuinalueen piirteitä valmiiksi esitettyjen vaihtoehtojen pohjalta21. Tulokset muuton suunnan mukaan on esitetty taulukossa 11. Tulokset heijastanevat suurelta osin vastaajien nykyisiä asumismieltymyksiä, sillä muuttajaryhmästä riippuen 94–98 % vastaajista ilmoitti olevansa hyvin tai erittäin tyytyväinen nykyiseen asuinalueeseensa.
Taulukko 11. Hyvän asuinalueen piirteet tärkeysjärjestyksessä muuton suunnan mukaan (kyselyyn vas-tanneiden kotitalouksien vastausten keskiarvo)
Kehyskuntiin muuttaneet ka. kaupunkiin muuttaneet ka.
On ainakin pieni oma piha/puutarha 5,3 Lähellä on ulkoilualueita 4,9
Lähellä on ulkoilualueita 5,0 Asuinalue on kävelymatkan päässä palveluista 4,5
Voi asua omakotitalossa 4,6 Sijaitsee Jyväskylän seudulla 4,4
Sijaitsee Jyväskylän seudulla 4,4 Asuinalue on pyöräilymatkan päässä palveluista 4,3
Asuinalue on pyöräilymatkan päässä palveluista 4,0 Asuinalueen julkinen liikenne on toimiva 4,0 Sijaitsee enintään 15 km päässä Jyväskylän kaupungin keskustasta 3,9 Sijaitsee enintään 15 km päässä Jyväskylän kaupungin keskustasta 3,8
Asuinalue on kävelymatkan päässä palveluista 3,8 On ainakin pieni oma piha/puutarha 3,8
Asuinalueen julkinen liikenne on toimiva 3,7 Voi asua kunnan/kaupungin taajamassa (muu kuin keskusta) 3,3
Voi asua kunnan/kaupungin taajamassa (muu kuin keskusta) 3,5 Voi asua omakotitalossa 3,2
Voi asua haja-asutusalueella 3,1 Voi asua rivitalossa 2,8
Voi asua rivitalossa 2,8 Voi asua kunnan/kaupungin keskustassa 2,4
Voi asua kunnan/kaupungin keskustassa 1,9 Voi asua haja-asutusalueella 2,2
Voi asua kerrostalossa 1,6 Voi asua kerrostalossa 2,2
Kaupungissa muuttaneet ka.
Asuinalue on pyöräilymatkan päässä palveluista 5,0
Lähellä on ulkoilualueita 4,9
Asuinalue on kävelymatkan päässä palveluista 4,7
Sijaitsee Jyväskylän seudulla 4,4
On ainakin pieni oma piha/puutarha 4,2
Sijaitsee enintään 15 km päässä Jyväskylän kaupungin keskustasta 4,1
Asuinalueen julkinen liikenne on toimiva 4,0
Voi asua omakotitalossa 3,6
Voi asua kunnan/kaupungin taajamassa (muu kuin keskusta) 3,5
Voi asua rivitalossa 3,4
Voi asua kunnan/kaupungin keskustassa 2,8
Voi asua kerrostalossa 2,5
Voi asua haja-asutusalueella 2,4
Kehyskuntiin muuttaneet kotitaloudet arvostavat asuinalueessa erityisesti sitä, että lähellä on ulkoilualu-eita, voi asua omakotitalossa ja on ainakin pieni oma piha-alue. Kaupunkiin ja kaupungissa muuttaneille kotitalouksille tärkeää on ulkoilualueiden ja palvelujen läheisyys sekä asuinalueen sijainti Jyväskylän seu-dulla.
Kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden kotitalouksien vastauksien keskiarvoja on verrattu kuviossa 21. Mitä suurempi positiivinen arvo asuinalueen piirteen kohdalla on, sitä merkittävämpi asia on kehys-kuntiin muuttaneille kotitalouksille. Mitä suurempi puolestaan on negatiivinen arvo, sitä merkittävämpi asia on kaupunkiin muuttaneille kotitalouksille. Tulosten mukaan kehyskuntiin muuttaneet arvostavat asuinalueessa tyypillisimmin (kaupunkiin muuttaneisiin verrattuna) mahdollisuutta asua omakotitalossa, ainakin pientä omaa piha-aluetta ja mahdollisuutta asua haja-asutusalueella. Kaupunkiin muuttaneiden vastauksissa tunnusomaisia asioita ovat puolestaan palvelujen läheisyys, kerrostaloasuminen, keskustassa asuminen ja julkisen liikenteen toimivuus.
-1,5 -1 -0,5 0 0,5 1 1,5 Asuinalue on kävelymatkan päässä
palveluista*
Voi asua kerrostalossa*
Voi asua kunnan/kaupungin keskustassa*
Asuinalue on pyöräilymatkan päässä palveluista*
Asuinalueen julkinen liikenne on toimiva
Sijaitsee Jyväskylän seudulla Voi asua rivitalossa Lähellä on ulkoilualueita Sijaitsee enintään 15 km päässä Jyväskylän kaupungin keskustasta
Voi asua kunnan/kaupungin taajamassa (muu kuin keskusta)
Voi asua haja-asutusalueella*
Voi asua omakotitalossa*
On ainakin pieni oma piha/puutarha*
Vastausten keskiarvojen erotus (kehyskuntiin-kaupunkiin muuttaneet) Positiivinen arvo = tärkeämpi tekijä kehyskuntiin muuttaneille Negatiivinen arvo = tärkeämpi tekijä kaupunkiin muuttaneille
* Ero tilastollisesti merkitsevä
*
Kuvio 21. Hyvän asuinalueen tunnusomaiset piirteet (kehyskuntiin ja kaupunkiin muuttaneiden kotita-louksien vastausten keskiarvojen erotus)