Kemijoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja

(1)

Kemijoen tulvaryhmän 9.

kokouksen pöytäkirja

9.6.2014 LAPELY/5/07.02/2012

Paikka: Lapin liitto

Aika: 26.5.2014 klo 9:30-12:15

Kemijoen tulvaryhmän 9. kokouksen pöytäkirja

1§ Kokouksen avaus

2§ Läsnäolijoiden toteaminen 3§ Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4§ Esityslistan hyväksyminen

5§ Kemijoen tulvariskien hallinnan yleisötilaisuuksien katsaus 6§ Kittilän tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi

7§ Tulvariskien hallintasuunnitelmaan valmisteltavat toimenpiteet 8§ Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman Natura-arviointi 9§ Muut asiat

10§ Seuraava kokous 11§ Kokouksen päättäminen

(2)

1§ Kokouksen avaaminen

Puheenjohtaja Hannes Manninen avasi kokouksen klo 9:35

2§ Läsnäolijoiden toteaminen

Todettiin läsnäolijat ja todettiin, että kokous on laillisesti koolle kutsuttu ja päätös- valtainen:

jäsen (pj) Lapin liitto Hannes Manninen

jäsen Lapin ELY-keskus Timo Alaraudanjoki

jäsen Lapin pelastuslaitos Timo Rantala

jäsen Enontekiön kunta Kalevi Keskitalo

jäsen Kemijärven kaupunki Markku Koivisto

jäsen Keminmaan kunta Susanna Sandberg klo 9:45 lähtien

jäsen Kittilän kunta Jari Kinnunen

jäsen Pelkosenniemen kunta Hannu Oikarinen jäsen Rovaniemen kaupunki Tarja Outila

jäsen Sallan kunta Marita Leskinen

jäsen Savukosken kunta Kari Kilpimaa

jäsen Sodankylän kunta Veikko Virtanen

jäsen Tervolan kunta Mika Simoska, klo 9:47 lähtien Seuraavilla ei esitys- eikä äänioikeutta

sihteeri Lapin ELY-keskus Niina Karjalainen

sihteeri Lapin liitto Maiju Hyry

pysyvä asiantuntija Kemijoki Oy Kaj Hellsten Jussi Pyyny pysyvä asiantuntija Kemijoen vesiensuojeluyh-

distys

Markku Isometsä pysyvä asiantuntija Lapin luonnonsuojelupiiri Pekka Nyman

Tarja Pasma asiantuntija Lapin ELY-keskus Anna Kurkela

3§ Pöytäkirjan tarkastajien valinta

Valitaan pöytäkirjan tarkastajat. Edellisellä kerralla on valittu tarkastajiksi Marita Leskinen ja Veikko Virtanen

Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Timo Rantala ja Markku Koivisto

4§ Esityslistan hyväksyminen

Esitys: Hyväksytään esityslista kokouksen työjärjestykseksi.

(3)

Tulvariskien hallinnan suunnitteluun liittyen on pidetty kaikille avoimia yleisötilai- suuksia Rovaniemellä, Kemijärvellä ja Kittilässä.

Anna Kurkela Lapin ELY-keskuksesta kertoo katsauksen yleisötilaisuuksista.

Esitys: Merkitään tiedoksi.

Päätös: Merkittiin Kurkelan katsaus tiedoksi (diaesitys liitteenä 1)

6§ Kittilän tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi

Kittilän tulvariskien hallinnan toimenpiteitä on arvioitu asiantuntijatyönä Lapin ELY- keskuksessa. Kittilän toimenpiteet on mukana Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelmaluonnoksessa (esityslistan liite 1).

Anna Kurkela Lapin ELY-keskuksesta esittelee Kittilän tulvariskien hallinnan toimenpiteet.

Esitys: Merkitään tiedoksi.

Päätös: Tulvaryhmä hyväksyi Kittilän tulvasuojelutoimenpiteeksi tulvapenkereiden rakentamisen Kittilän kunnan esittämin perustein. (diaesitys pöytä- kirjan liitteenä 2)

7§ Tulvariskien hallintasuunnitelmaan valmisteltavat toimenpiteet

Kemijoen tulvariskien hallinnan toimenpiteitä on käsitelty aiemmissa kokouksissa monitavoitearvioinnin yhteydessä. Kemijoen tulvaryhmän edellisessä kokouksessa oli esillä neljä toimenpidevaihtoehtoa:

VE 1 Tulvavedenpidättäminen Rovaniemen yläpuolella (tavoitetaso 1/100a)

 Kemijärven säännöstelyn ylärajan ylittäminen tilapäisesti tasoon N43+150,8 m (hä- täylivedenkorkeuden nosto nykyisestä tasosta 1 metrillä)

 Olkkajärven säännöstelyn ylärajan ylittäminen nykyiseen hätäylivedenkorkeuteen saakka

VE2 Varautuminen tulviin Rovaniemellä (tavoitetaso 1/100a)

 Rovaniemen tulvapenkereet mitoitettuna 1/50a tulvalle

 Kemijärven ja Olkkajärven säännöstelyn ylärajan ylittäminen nykyisiin hätäylive- denkorkeuksiin saakka.

VE3 Toimenpiteet Rovaniemellä ja Kemijärvellä (tavoitetaso 1/250a)

 Rovaniemen tulvapenkereet mitoitettuna 1/50a tulvalle

 Kemijärven säännöstelyn ylärajan ylittäminen tilapäisesti tasoon N43+150,8 m (hä- täylivedenkorkeuden nosto nykyisestä tasosta 1 metrillä)

(4)

 Olkkajärven säännöstelyn ylärajan ylittäminen nykyiseen hätäylivedenkorkeuteen saakka

VE4 Kemihaaran tekoallas

Tulvaryhmä oli yksimielinen rinnalle tarkasteltavasta Rovaniemen pengertämisestä 1/50a tulvarajaan saakka, jotta vaikutuksia saadaan mahdollisesti nopeammalla aikataululla. Mukana pidetään myös Kemijärven pinnan poikkeuslupamahdollisuus nykyiseen tapaan.

Äänestyksen perusteella tulvaryhmä päätti, että varsinainen vaihtoehto tulvariskien hallintasuunnitelmaan on VE4, mutta otetaan rinnalle tarkasteltavaksi Rovaniemen pengertäminen 1/50a tulvarajaan saakka edellä yksimielisesti hyväksytyllä tavalla.

Edellisen kokouksen jälkeen on Lapin ELY-keskuksessa valmisteltu Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelmaa. Hallintasuunnitelman luonnos on esitetty esityslistan liitteenä 1. Rovaniemen tulvapenkereitä koskien on Rovaniemen kaupungin- hallitukselta tullut päätös 12.5.2014. Kaupunginhallituksen päätös esityslistan liit- teenä 2.

Hallintasuunnitelmassa kappaleessa 9 esitetään kaikki esille tulleet tulvariskien hallinnan toimenpiteet. Kappaleessa 10 esitetään ne toimenpiteet, jotka esitetään toteutettavaksi suunnittelukaudelle 2016-2021. Niille toimenpiteille, jotka on esitetty kappaleessa 9, mutta ei kappaleessa 10, esitetään kappaleessa 9 perustelut, miksi ko. toimenpiteitä ei esitetä toteutettavaksi. Kappaleessa 11 esitetään toimenpiteiden yhteenveto ja etusijajärjestys.

Niina Karjalainen Lapin ELY-keskuksesta esittelee hallintasuunnitelmaluonnoksen keskustelun alustukseksi.

Esitys: Keskustellaan tulvariskien hallintasuunnitelman luonnoksesta ja siihen kirjattavista toimenpiteistä.

(5)

Päätettiin muotoilla aikaisemmasta päätöksestä poiketen, että ensisijai- sena toimenpiteenä esitetään Kemijärven yläpuolelle toteutetta-

vaa/toteutettavia, tilavuudeltaan 700 – 800 milj. m³:n tulvavesien pidä- tysallasta /-altaita valuma-alueilla. Niillä saadaan estettyä kerran 250 vuodessa toistuvan tulvan aiheuttamat vahingot. Tämän rinnalla vie- dään eteenpäin Rovaniemelle suunniteltavia, 1/50-tulvien vahinkoja torjuvia tulvapenkereitä, koska pelastuslaitos ei kykene turvaamaan kuntalaisten omaisuutta tällaisen tulvan sattuessa eikä pienelle tulvalle saa vakuutusturvaakaan. Allastamista koskeva pohjatekstiehdotus sa- moin kuin perustelutekstiehdotus Kemijärven ylipadotuksen hylkäämi- selle valmistellaan Lapin liitossa. Liitossa kirjoitetaan myös ehdotus maakuntakaavoitusta koskevaksi kappaleeksi.

Lisäksi tulvaryhmä päätti selvittää, onko Kemijoki Oy kiinnostunut altaan/altaiden toteuttamisesta.

Raporttia päätettiin selkiyttää niin, että siitä käy selkeästi ilmi mitä pää- töksiä tulvaryhmä on tehnyt ja milloin. Uusi muotoilu otetaan seuraavan kokouksen listalle, jolloin virallisesti kumotaan aiempi päätös ja valitaan nyt muotoiltu uusi vaihtoehto.

8§ Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman Natura-arviointi

Luonnonsuojelulain 65 §:n mukaan on suunnitelmalle tehtävä Natura-arviointi, jos se todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura -alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura 2000 –verkostoon. Jos tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään Kemihaaran Natura-alueelle sijoittuvaa allasta, tulee Natura-arviointi tehdä. Koska arvio koskee koko suunnitelmaa, voidaan se käynnistää siinä vaiheessa, kun tulvasuojelun kaikki toimenpiteet ovat selvillä.

13.2.2014 järjestetyssä tulvaryhmän kokouksessa päätettiin selvittää Natura- selvityksen tilaaja ja maksaja(t).

Lapin Ely- keskuksesta on todettu, että sillä on vahva rooli luonnonsuojelullisissa asioissa, minkä vuoksi se ei mielellään olisi Natura-arvioinnin tilaaja. Ely-

keskukseta on myös ilmoitettu, että rahoitus arvioinnin tekemiseen saadaan maa- ja metsätalousministeriöstä.

Lapin liitossa on käynnissä Itä-Lapin alueella maakuntakaavan laatiminen, minkä vuoksi Natura-arvioinnin teettäminen maakuntakaavasta tulee ajankohtaiseksi ensi vuonna. Liitto voisi tämän vuoksi toimia selvityksen tilaajana/ toimeksiantajana.

Liitto on lupautunut arvioinnin tilaajaksi.

Timo Alaraudanjoki jakoi tulvaryhmän 10.3.2014 kokouksessa tulvaryhmän jäsenil- le MMM:n laatiman muistion Natura-arviointiin liittyen. Jotta tulvaryhmän jäsenet

(6)

kerkeävät perehtyä muistioon, siirrettiin Natura-arviointi-asian käsittely tähän ko- koukseen.

Esitys: Päätetään Kemijoen tulvariskien hallintasuunnitelman Natura-arvioinnin teettämisestä

Päätös: Tulvaryhmä päätti, ettei Natura-arvioinnille ole edellä tehtyjen uusien päätösten jälkeen tarvetta.

9§ Muut asiat

 Tulvaryhmän tiedottaminen lehdissä (Timo Alaraudanjoki esittelee)

 Alaraudanjoki ja Hyry menevät Kemijärven kunnanvaltuuston iltakouluun 3.6.2014 esittelemään tulvariskien hallinnan suunnittelua.

Päätös: Merkittiin asiat tiedoksi

10§ Seuraava kokous

Esitys: Sovitaan seuraava kokous syksylle 2014.

Päätös: Seuraava kokous pidetään Rovaniemellä (Lapin Liitto) 11.8.2014 klo 9:30

11§ Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 12:15.

Hannes Manninen Maiju Hyry

puheenjohtaja sihteeri

Pöytäkirjantarkastajat:

Timo Rantala Markku Koivisto

PÖYTÄKIRJAN LIITTEET:

Liite 1. Anna Kurkelan esitys yleisötilaisuuksien tilannekatsauksesta.

Liite 2. Anna Kurkelan esitys Kittilän tulvariskien hallinnan toimenpiteistä.

(7)

Kemijoen tulvariskien

hallinnan yleisötilaisuuksien katsaus

Kemijoen tulvaryhmän kokous 25.5.2014

Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 25.5.2014

(8)

Riskialueiden yleisötilaisuudet

Tilaisuuksien ajankohdat:

 Kittilässä 8.4.

– Osallistujia 11 kpl

 Kemijärvellä 9.4.

– Osallistujia 36 kpl

 Rovaniemellä 10.4.

– Osallistujia 32 kpl

Tilaisuuksien esitykset:

Tulvariskien hallintasuunnitelman valmistelun eteneminen Lapin ELY- keskuksessa

Tarkastelussa olevat tulvasuojelun vaihtoehdot Kemijoen vesistöalueella

Vesienhoidon ja tulvariskien hallinnan yhteensovittaminen

Kommenttipuheenvuorot (kunta,

pelastuslaitos ja Rovaniemellä Kemijoki Oy)

Kyselylomake tulviin varautumisesta

(9)

Yhteenveto kyselyyn vastaajista

Kemijärvi

 Kyselyn vastauksia 22 kpl

 Vastaajista 50 % asuu tulvariskialueella

 Vastaajista 14 % ilmoitti

olevansa erittäin huolissaan tulvariskeistä ja 23 %

vastaajista ei ollut lainkaan huolestunut tulvariskeistä

Rovaniemi

 Kyselyn vastauksia 18 kpl

 Vastaajista 67 % asuu tulvariskialueella

 Vastaajista 40 % ilmoitti

olevansa erittäin huolissaan tulvariskeistä

Lapin ELY-keskus, Vesivarayksikkö 3

Rovaniemi ja

Kemijärvi

(10)

Kuinka huolissasi olet tulvariskeistä?

0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

Rovaniemi Kemijärvi

Vastaajat (Roi n= 18, Kemijärvi n=22)

Erittäin huolissani Melko huolissani Jonkin verran huolissani En kovin huolissani En lainkaan huolissani

Vastaukset

Rovaniemi ja

Kemijärvi

(11)

Mistä hankit mieluiten tulviin liittyvää tietoa?

Vastaukset Rovaniemi

Televisio Radio

Sanomalehti Internet

Muualta

Vastaukset Kemijärvi

Muualta Rovaniemi:

•Yleisötilaisuuksista

• Yleisestä keskustelusta

• Historiasta

• Näen omin silmin

• Asiantuntijoilta

Muualta Kemijärvi:

• Tutkin laajasti

• Järven pinnasta

• Tiedotustilaisuuksista

• Historiasta Internet:

•ymparisto.fi –sivut

•Lainsäädäntö

Rovaniemi ja

Kemijärvi

(12)

Mitä pidät tärkeimpänä tulviin varautumisen keinona?

0 2 4 6 8 10 12 14 16 18

Tulvatietoisuuden lisäämistä Kiinteistön omistajien omatoimista varautumista Viranomaisten toimintaa, mm. pelastussuunnittelua Vesistön säännöstelyn kehittämistä Tulvapenkereiden rakentamista Rovaniemelle Kemihaaran tulvasuojeluallasta Kemijärven säännöstelytilavuuden kasvattamista Muu, mikä

Rovaniemi Kemijärvi

Vastaukset

Rovaniemi ja

Kemijärvi

(13)

Vastaajien ehdottamat

muut tulviin varautumisen keinot

 Kemijärvi:

– Ennalta ehkäisy

– Väliaikaispenkereet tarvittaessa – Vuotos ratkaisee kaiken

– Tulvapenkat – Juoksutus

– Kemijoen nykyiset altaat

– Joen ruoppaus Rovaniemellä – Patojen tekeminen Ounasjoelle

 Rovaniemi:

– Ei rakenneta riskialueelle

– Vuotoshankkeen rehabilisointi

Rovaniemi ja

Kemijärvi

(14)

Muut kommentit Rovaniemi

 Saarenkylän maaperä on hiekkaa, jota vesi on tuonut vuosisatojen ajan. Rannat eivät kestä tulvapenkereen rakentamista.

 Penkereet? Ei oikein tunnu uskottavalta

 Kokonaisvaltainen kehittämisratkaisu kansantalouden etujen mukainen

talousratkaisu. Valtio, kunta, yhtiöt ja yksityiset on yhteinen taloudellinen etu.

 Vuonna 1993: Citymarket, Koskenkylä ja Vartioniemi oli kastua, kanta Saarenkylä kokonaan

 Tulva-altaan toteuttamisella on jo kiire, sillä tulvat uhkaavat. Samalla voitaisiin lisätä sähkön tuotantoa Kemijoen voimaloissa ja turvattaisiin myös Pelkosenniemen

kunnan taloutta.

 Suunnittelu on ollut tiettyyn suuntaan puolueellista, valitettavasti se näkyy

päällepäin? Roin patorakenteet kustannusarvioita ei ole arvioitu oikein, miksi?

 Kemihaaran allas ainoa järkevä toimenpide

 Tulvariskin hallinta Kemihaaran hyötykäyttö, sähkön ostaminen vähenisi ulkomailta voimalaitoksen rakentamisen jälkeen. Tulvariski vähenisi.



Vastaukset

Rovaniemi

(15)

Muut kommentit Kemijärvi

 Meillä kaikki on hyvin, ei mitään Kemijärven nostoa. Onko selvä.

 Rovaniemi tuopi omat ongelmansa muihin kuntiin. Hoitakaat omat ongelmat siellä Rovaniemellä.

Kemijärveä on jo rukattu ja säännöstelty ihan tarpeeksi. Täällä ei ole tulvariskiä lainkaan. Siis pengertäkäät Rovaniemen kaupunki sekä Kittilässä. Siis Ounasjokea.

 Tulvariski on ainoastaan Ounasjoella. Rakennetun Kemijoen osuudella ei ole tulvariskiä. Nykyiset voimalaitosaltaat pystyvät ehkäisemään Kemijoen tulvat. Vähäinen matematiikka ja maalaisjärki jo sen sanovat.

 Rovaniemi voi hoitaa omat pengerrykset ilman Kemijärven ylärajan muuttamista.

 Todelliset kansalaisten kuulemiset

 Tulvatyöryhmä ei nauti luottamustani.

 Rovaniemelle penkereitä 4-? Km, Kemijärven nosto noin 1 m. VE2 on ok

 Pidän tärkeänä tulvan nousun Kemijärven kohdalla, mikä voi aiheuttaa arvaamattomia vahinkoja.

Muistan v. 1943 korkean tulvan Kemijärvellä.

 Kanavan avaamisella syntyy uusia tulvariskialueita mm. jäiden lähdön aiheuttamia.

 Kemijoki Oy voi ohijuoksutuksilla vaikuttaa säännöstelyyn!

 VE 2 konkreettinen vaihtoehto Kemijärven osalta.

 Kemihaaran tulvasuojeluallasta ei missään tapauksessa

 On vaikea edes kuvitella, että Kemijoen tulvavaara Rovaniemen yläpuolella voisi toteutua.

Rakennettu Kemijoki patoaltaineen ja tekojärvineen estää sen.

Kemijärvi

(16)

Yhteenveto kyselyyn vastaajista

 Kyselyyn vastaajia 7 kpl

 Vastaajista 2 asuu tulvariskialueella, 4 ei asu tulvariskialueella ja 1 ei osaa sanoa

 Vastaajista vain 1 ilmoitti olevansa erittäin huolissaan tulvariskeistä

 Kolmella vastaajista ei ole tulvaturvaa vakuutuksessa ja 4 vastaajaa ei osannut sanoa

Vastaukset

Kittilä

(17)

Mistä hankit mieluiten tulviin liittyvää tietoa?

Televisio Radio

Sanomalehti Internet

Muualta

Internetistä osoitteesta:

www.ymparisto.fi

Muualta: ELY-keskus

Kittilä

(18)

Mitä pidät tärkeimpänä tulviin varautumisen keinona?

Omatoiminen varautuminen Tietoisuuden lisääminen

Ruoppaus Kuiva-

tekoaltaat Muu

•Tulvapenkereiden rakentamista Kittilään kannatettiin eniten (70 % vastaajista)

•Toiseksi tärkeimpänä pidettiin kiinteistön

omistajien omatoimista varautumista (reilu 40 % vastaajista)

•Viranomaisten toimintaa, mm.

pelastussuunnittelua kukaan vastaajista ei pitänyt tärkeänä

•Muut keinot:

•Metsäojien tukkiminen

•Ojituksen lopettaminen

Vastaukset Kittilä

Tulva-

penkereet

Kittilään

(19)

Muu palaute

 Majava hoitamaan vesien hyvän kunnon ja tulva-asiat yhtä aikaa

 Kuivatekoaltaat suojaavat muutkin paikat kuin Kittilän länsipuolen

Kittilä

(20)

Kiitos!

© Kyösti Vaara/Hossa

(21)

Kittilän tulvariskien hallinnan toimenpiteiden tarkastelu

Kemijoen tulvaryhmän kokous 26.5.2014

Anna Kurkela

(22)

Esityksen sisältö

 Tulvasuojelu Kittilässä

 Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arvioinnin vaiheet ja arviointitekijät

 Katsaus Kittilän tulvasuojeluvaihtoehtojen arviointiin

 Hylätyt/pois jätetyt toimenpiteet Kittilän osalta

 Kittilään valitun vaihtoehdon tarkastelua

(23)

Tulvasuojelu Kittilässä

 Selvitykset tulvasuojelusta aloitettu vuoden 2005 tulvan jälkeen

– Perustana suurtulvatyöryhmän loppuraportti ja tulvadirektiivi – Maastotutkimuksia on tehty vuosina 2005-2010

 Selvityksessä olivat vaihtoehtoina

1. Tulvapenger

2. Tulvasuojelualtaat

3. Tulvasuojeluallas ja tulvapenger

4. 0-vaihtoehto (nykytilanteen jatkuminen)

 Lisäksi selvitettiin:

– Kittilän ja Kaukosen välisen jokiosan ruoppaamista – Ohituskanavan rakentamista

– Uittopatojen käyttömahdollisuuksia

(24)

Toimenpiteiden arvioinnin vaiheet hallintasuunnitelmassa

B. Toimenpiteet, joita halutaan

arvioida tarkemmin

C. Toimenpiteet, joiden toteutettavuus tai vaikuttavuus

tulviin on huono A. Tarpeelliset

ja toteuttamis- kelpoiset toimenpiteet

ALUSTAVA TARKASTELU

• vaikutus tulviin ja tulvariskeihin

• vaikutus vesienhoitoon

• kustannukset

• toteute ttavuus

Muut koko

(25)

•Suunnittelu

• Toteutus

•Ylläpito

TULVARISKIEN HALLINTAVAIHTOEHTOJEN ARVIOINTI

TULVARISKIEN JA -HAITTOJEN VÄHENEMINEN

KUSTANNUKSET LUONTO-

VAIKUTUKSET

TOTEUTETTAVUUS

•Vedenlaatu ja vesiluonto

• Natura-alueet

• Uhanalaiset lajit

•Vesivoima

•Porotalous

• Matkailu

• Yhdyskunta- rakenne

TALOUS VAIKUTUKSET

• Harvinainen (1/100a) tulva

•Erittäin harvinainen (1/250a) tulva

• Myös alapuolinen vesistö

•Oikeudellinen

•Tekninen

• Toteuttaja

•Virkistyskäyttö

•Maisema ja viihtyisyys

• Luontais- elinkeinot

SOSIAALISET VAIKUTUKSET

- Terveys ja turvallisuus - Välttämättömyyspalvelut - Ympäristö

- Kulttuuriperintö - Omaisuus

RISKIT

•Poliittiset

•Hyötyjen

saavuttaminen

(26)

Kittilän toimenpiteet ryhmä B

Toimenpide Toimenpiteen tarkempi kuvaus Toimenpiteen tila

Kittilän

tulvapenkereet Kittilän suojaaminen tulvapenkereillä Uusi toimenpide Ounasjoen

tulvasuojelualtaat

Kuivatekoaltaiden rakentaminen

Loukiseen ja Tepastoon Uusi toimenpide Kittilän ja Kaukosen

välisen jokiosan ruoppaus

Ruopataan Ounasjokea Kittilän ja Kaukosen väliltä virtaaman

parantamiseksi

Uusi toimenpide Ohituskanavan

rakentaminen

Rakennetaan ohituskanava Kittilän

kohdalle Uusi toimenpide

Vanhojen uittopatojen käyttöönotto

Tarkastellaan toimenpidettä, jossa otetaan vanhat uittopadot käyttöön veden pidättämiseksi

Uusi toimenpide

Terveyskeskuksen

Sodankyläntien sillan uusiminen

Kittilän terveyskeskuksen vierestä,

(27)

Kittilän toimenpiteiden tarkastelu 1/2

TOIMENPIDE TULVASUOJELU- HYÖDYT

LUONTO- VAIKUTUKSET

SOSIAALISET

VAIKUTUKSET TOTEUTTAVUUS KUSTAN- NUKSET

VHS YHTEEN- SOPIVUUS

Ohituskanavan

rakentaminen Ei ole selvitetty

Melko suuri haitta

(Ounasjoki)

Kohtalainen haitta

(maisema)

Vaikea

(Maaston tasaisuus, Laki Ounasjoesta esteenä)

Ei ole selvitetty

Ruoppaus Kittilän ja Kaukosen väliltä

(Leveys 20 m)

Kohtalainen hyöty

Alentaa

Vedenkorkeutta Kittilässä 40cm

Suuri haitta (Ounasjoki, kalasto)

Vähäinen hyöty (virkistyskäyttö)

Vaikea

(Laki Ounasjoesta ja Natura-alue esteenä)

11 milj. €

Ruoppaus Kittilän ja Kaukosen väliltä

(Leveys 50 m)

Suuri hyöty Alentaa

Vedenkorkeutta Kittilässä 70 cm

Suuri haitta (Ounasjoki, kalasto)

Vähäinen hyöty (virkistyskäyttö)

Vaikea

(Laki Ounasjoesta ja Natura-alue esteenä)

27 milj. €

(28)

Toimenpiteiden tarkastelu 2/2

TOIMENPIDE TULVASUOJELU- HYÖDYT

LUONTO- VAIKUTUKSET

SOSIAALISET

VAIKUTUKSET TOTEUTTAVUUS KUSTAN- NUKSET

VHS YHTEEN- SOPIVUUS

Tulvapenkereet Kittilään

Suuri hyöty

(suojataan suurin osa asuin-

rakennuksista ja erityiskohteet)

Vähäinen haitta (ei merkittäviä vaikutuksia)

Melko suuri haitta

(maisema)

Kohtalainen (Vaatii

maanomistajien luvat ja maisema- työluvan)

3 milj. €

Kuivatekoaltaat Loukiseen ja Tepastoon

Suuri hyöty (Alentaa

vedenkorkeutta Kittilässä noin 1 m)

Suuri haitta (Natura 2000- alueet)

Kohtalainen haitta

(maisema, porotalous)

Vaikea

(ei toteuttajaa tilapäinen allas, Natura-alue)

18 milj. €

Sillan uusiminen

Vähäinen hyöty (sillan padotus vähäinen)

Ei vaikutusta Vähäinen hyöty Hyvä Alle 10 milj. € Pieni hyöty

Melko suuri Vähäinen haitta Vaikea

(29)

Omatoiminen varautuminen Tietoisuuden lisääminen

Ruoppaus Kuiva-

tekoaltaat Muu

Yleisötilaisuuden osallistujien mielipide tulviin varautumisen keinoista

 Mitä pidät tärkeimpänä tulviin varautumisen keinona?

•Tulvapenkereiden rakentamista Kittilään kannatettiin eniten (70 % vastaajista)

•Toiseksi tärkeimpänä pidettiin kiinteistön

omistajien omatoimista varautumista (reilu 40 % vastaajista)

•Viranomaisten toimintaa, mm.

pelastussuunnittelua kukaan vastaajista ei pitänyt tärkeänä

•Muut keinot:

•Metsäojien tukkiminen

•Ojituksen lopettaminen

•Euroopan majavan palauttaminen Tulva-

penkereet

Kittilään

(30)

Hallintasuunnitelmaehdotuksesta pois jätetyt toimenpiteet

Toimenpide Perustelu

Kittilän ja Kaukosen välisen jokiosan ruoppaus (noin 20 km)

Huono toteutettavuus: Ounasjoen Natura-alue, Laki Ounasjoen erityissuojelusta, vähäiset hyödyt

suhteessa kustannuksiin Kuivatekoaltaiden rakentaminen

Loukiseen ja Tepastoon

Huono toteutettavuus: Natura-alueet, Laki Ounasjoen erityissuojelusta, käyttötarve harvoin

Ohituskanavan rakentaminen

Huono toteuttavuus: maasto tasainen, jolloin ei ole riittävää virtausta, Laki Ounasjoen erityissuojelusta, Ounasjoen Natura-alue

Kittilän sillan uusiminen Vain vähäinen vaikutus tulviin

(Lapin ympäristökeskuksen lausunto 14.10.2008)

Uittopatojen käyttö tulvan Vain vähäinen vaikutus tulviin

(31)