Tiedottaminen, kuuleminen ja osallistuminen Kymijoen vesistön tulva- riskien hallintasuunnitelman valmistelusta

(1)

KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22

PL 1041, 45101 Kouvola

Vaihde 0295 029 000

www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi PL 1041, 45101 Kouvola

Kaakkois-Suomi

Tiedottaminen, kuuleminen ja osallistuminen Kymijoen vesistön tulva- riskien hallintasuunnitelman valmistelusta

Tausta

Tulvariskien hallinnalla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joilla pyritään arvioimaan ja pienentämään tulvariskejä sekä estämään tai vähentämään tulvista aiheutuvia vahinkoja. Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alustava arviointi sekä tulvakarttojen ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittäville tulvariskialueille.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ovat arvioineet Suomen tulvariskit. Ehdotuksista merkittäviksi tulvariskialu- eiksi oli mahdollisuus esittää mielipiteensä. Maa- ja metsätalousministeriö nimesi 20.12.2011 merkittävät tulvariski- alueet. Kymijoen vesistössä on kaksi merkittävää tulvariskialuetta: Kymijoen alaosan alue sekä Jyväskylän alue. Näiden alueiden tulvariskien hallinnan suunnittelua koordinoimaan on asetettu tulvaryhmä. Työ painottuu merkittäville tulvariskialueille, mutta myös muu vesistöalue otetaan huomioon suunnittelussa.

Kymijoen vesistön tulvaryhmään kuuluu edustajia Kymenlaakson liitosta, Keski-Suomen liitosta, ELY-keskuksista (Kaak- kois-Suomi, Häme, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Uusimaa ja Keski-Suomi), Kymenlaakson pelastuslaitoksesta, Keski- Suomen pelastuslaitoksesta, Kouvolan, Kotkan ja Jyväskylän kaupungeista sekä Pyhtään kunnasta.

Tulvaryhmän tehtävä on:

1) käsitellä tulvariskien hallintasuunnitelmaa varten laaditut selvitykset;

2) asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet;

3) hyväksyä suunnitelmaehdotus ja siihen sisältyvät toimenpiteet.

4) järjestää vuorovaikutus viranomaisten sekä elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien, vesien käyttäjien ja asianomaisten järjestöjen edustajien kanssa.

KERRO MIELIPITEESI

Toivomme kansalaisilta ja sidosryhmiltä vastauksia erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

(2)

Kuva 1. Kymijoen merkittävä tulvariskialue. Kartassa on esitetty tulva-alue, joka kuvaa tulvavaaraa vesisyvyyden avulla. Kyseessä on karkean tason arvio harvinaisen suuren tulvan alle jäävistä alueista. Arvioinnissa on käytetty hydrologisia tietoja ja maanpinnan korkeustietoja.

Tavoitteet

Ovatko sivulla 3 esitetyt tavoitteet riittäviä?

Tarvitaanko muita tavoitteita tulvariskien vähentämiseksi?

Toimenpiteet

Ovatko kuvassa 4 esitetyt toimenpiteiden arviointitekijät riittäviä?

Mitä vaikutuksia tulisi lisäksi tarkastella toimenpiteiden suunnittellussa?

Hallintasuunnitelma

Mitä näkökulmia tulisi ottaa huomioon tulvariskien hallintasuunnitelman laadinnassa?

Mitkä asiat tulisi ehdottomasti käsitellä?

Ympäristöselostus

Ovatko sivulla 5 esitetyt ympäristövaikutusten arviointitekijät riittäviä?

Mitä erityisesti on otettava huomioon hallintasuunnitelman ympäristövaikutusten arvioinnissa?

(3)

.

Kuva 2. Jyväskylän merkittävä tulvariskialue. Kartassa on esitetty tulva-alue, joka kuvaa tulvavaaraa vesisyvyyden avulla. Kyseessä on karkean tason arvio harvinaisen suuren tulvan alle jäävistä alueista. Arvioinnissa on käytetty hydrologisia tietoja ja maanpinnan korkeustietoja.

Työn tulokset

Alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet

Tulvaryhmä on laatinut Kymijoen vesistöalueelle alla esitetyt alustavat tulvariskien hallinnan tavoitteet. Lopulliset tavoitteet asetetaan v. 2015 hyväksyttävässä tulvariskien hallintasuunnitelmassa. Osa tavoitteista koskee koko vesis- töä, osa ainoastaan Kymijoen alaosan ja Jyväskylän merkittäviä tulvariskialueita.

Alustavat tulvariskienhallinnan tavoitteet Jyväskylän ja Kymijoen alaosan merkittävi l- lä tulvariskialueilla

Terveys ja turvallisuus

Harvinaiseen tulvaan (1/100a) on varauduttu siten, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu. Taajama-alueilla asuinrakennukset on suojattu harvinaiselta tulvalta (1/100a).

Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella vakituisten asukkaiden turvallisuus taataan. Alueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia kohteita tai kohteet on suojattu ja kulkuyhteydet on varmistettu.

Välttämättömyyspalvelut

Sähkön-, lämmön- ja vedenjakelu sekä tietoliikenneyhteydet eivät keskeydy taajama-alueilla erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a).

Merkittävät liikenneyhteydet, joille ei ole korvaavia vaihtoehtoisia yhteyksiä järjestettävissä, eivät katkea erittäin harvinaisella tulvalla (1/250a).

(4)

Ympäristö

Erittäin harvinaisesta tulvasta (1/250a) ei aiheudu jätevedenkäsittelylaitosten, teollisuuslaitosten käytön tai kemikaalien varastoinnin seurauksena pitkäkestoista tai laaja-alaista vahingollista seurausta ympäristölle.

Kulttuuriperintö

Erittäin harvinaisesta tulvasta (1/250a) ei aiheudu korjaamatonta vahingollista seurausta kulttuuriperinnölle.

Alustavat tulvariskienhallinnan tavoitteet yleisemmin koko Kymij oen vesistöalueella

Harvinaiseen tulvaan (1/100a) on varauduttu siten, ettei ihmisten terveys ja turvallisuus vaarannu.

Erittäin harvinaisen tulvan (1/250a) peittämällä alueella vakituisten asukkaiden turvallisuus taataan: alueella ei sijaitse vaikeasti evakuoitavia kohteita.

Tulva-alueen ja sen ympäristön asukkaiden tietoisuutta tulvasta ja sen mahdollisista vaikutuksista lisätään. Samalla parannetaan asukkaiden omia valmiuksia tulvavahinkojen ehkäisemiseen ja torjuntaan.

Säännöstelytoimenpiteet tulvariskien hallitsemiseksi ovat mahdollisimman tehokkaat.

Tulvan aiheuttavat merkittävät riskit teollisuudelle, yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoille tai kemikaalien varastoin- nille ovat hallittavissa.

Rakentamisen ja maankäytön ohjauksen periaatteet tulvariskien hallitsemiseksi ovat koko vesistöalueella samat

Tulvavaara- ja riskikartat

Tulvavaarakartta kuvaa veden alle jäävät alueet ja vesisyvyyden sekä vallitsevan vedenkorkeuden tietyllä tulvan to- dennäköisyydellä. Tulvariskikartoissa esitetään tulvavaarakartan tietojen lisäksi alueen asukkaiden määrä, erityiskoh- teet, infrastruktuuri, ympäristöriskikohteet, kulttuuriperintökohteet ja muut tarpeelliset tiedot

Kymijoen osalta tulvavaara- ja riskikartat laaditaan Kymijoen alaosan ja Jyväskylän merkittäville tulvariskialueille:

 melko harvinaiselle tulvalle (1/50a),

 harvinaiselle tulvalle (1/100a) ja

 erittäin harvinaisille tulville (1/250a ja 1/1000a).

Lisäksi Kymijoen alaosan osalta tehdään jokaiselle todennäköisyydelle erillinen talvitulvatarkastelu (hyytötilanne).

Tulvakarttojen avulla selvitetään mahdolliset tulvavaara-alueet ja tulvariskikartoilla vahingot merkittävillä tulvariskialueilla. Ne luovat perustan tulvariskien hallintatoimenpiteiden suunnittelulle. Niitä voidaan jatkossa hyödyntää myös maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen apuvälineinä.

Tulvariskien hallintasuunnitelma

Kymijoen vesistölle laaditaan tulvariskien hallintasuunnitelma. Hallintasuunnitelmassa käydään läpi tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet sekä suunnitelman täytäntöönpano. Toimenpiteet kattavat tulvariskien vähentämisen, valmiustoimet ja tulvasuojelun, toiminnan tulvatilanteissa sekä jälkitoimenpiteet. Toimenpiteiden arvioinnissa otetaan huomioon vaikutukset tulvariskien vähenemiseen, luontovaikutukset, sosioekonomiset vaikutukset, toteutettavuus ja kustannukset.

(5)

Tulvariskien hallinnan mahdollisia toimenpiteitä

Kuva 3

Ympäristövaikutukset arvioidaan

Tulvariskien hallintasuunnitelman laatimisen yhteydessä tehdään viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäris- tövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA, 200/2005) mukainen ympäristöarviointi.

Suunnitelmien valmistelusta vastaavat ELY-keskukset selvittävät ja arvioivat hallintasuunnitelman ja siinä tarkastelta- vien toimenpidevaihtoehtojen toteuttamisen todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset yhdessä tulvaryhmi- ensä ja muiden sidosryhmien kanssa.

Arvioinnin tulokset kuvataan ympäristöselostuksessa. Ympäristöselostus esitetään erillisenä hallintasuunnitelman osana. Ympäristöselostuksessa esitetään tarpeellisessa määrin seuraavat tiedot:

 hallintasuunnitelman pääasiallinen sisältö, tavoitteet ja suhde muihin suunnitelmiin ja ohjelmiin,

 ympäristön nykytila ja sen kehitys, jos hallintasuunnitelmaa ei toteuteta,

 ympäristön ominaispiirteet todennäköisellä vaikutusalueella,

 hallintasuunnitelman kannalta merkitykselliset ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelutavoitteet,

 todennäköisesti merkittävät ympäristövaikutukset,

 toimenpiteet joilla aiotaan ehkäistä, vähentää tai poistaa aiheutuvia haittoja,

 vaihtoehtojen valinnan perusteet,

 kuvaus siitä, miten arviointi on suoritettu,

 seurannan suunnittelu ja

 yleistajuinen yhteenveto.

Tulvariskien hallinnan suunnittelu liittyy keskeisesti vesienhoidon ja merenhoidon suunnitteluun. Niiden toimeenpa- non taustalla ovat samanlaiset Euroopan valtioita sitovat direktiivit kuin tulvariskien hallinnan suunnittelulla. Lainsää- däntö edellyttää, että vesienhoidon, merenhoidon ja tulvariskien hallinnan suunnittelu ottaa huomioon toistensa tavoitteet ja toimenpiteet. Kuuleminen vesienhoitosuunnitelmista ja tulvariskien hallintasuunnitelmista järjestetään samanaikaisesti. Myös merenhoidon suunnitteluun sisältyvästä merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmasta kuullaan samassa yhteydessä, vaikka sen kuulemisaika on lyhyempi.

TULVARISKIEN VÄHENTÄMINEN

• Maankäytön ja rakentamisen ohjaus tulvariskit tiedostaen

• Viemäröinnin toimivuuden turvaaminen

• Tie- ja rautatieliikenteen toimivuuden turvaaminen

• Ympäristövaarallisten kohteiden turvallisuuden varmistaminen

VALMIUSTOIMET

• Tulvaennusteiden ja varoitusjärjestelmien kehittäminen

• Pelastustoiminnan suunnitelmat

• Kuntien

valmiussuunnitelmat

• Viranomaisen

tulvantorjuntaharjoitukset

• Tiedotuksen kehittäminen

TULVASUOJELU

• Vahinkokohteiden suojaaminen penkereillä

• Kiinteistökohtaiset suojaukset

• Säännöstelyn kehittäminen

• Hyydön torjunnan kehittäminen

TOIMINTA TULVATILANTEESSA

• Tilapäiset

tulvasuojelurakenteet

• Evakuointi

• Tiedottaminen

• Kansalaisten tuki

JÄLKITOIMENPITEET

• Jälkitiedottaminen

• Puhdistus ja

ennallistamistoimenpiteet

• Vahingonkorvaukset

(6)

Kuva 4. Tulvariskien hallintatoimenpiteiden arviointi

Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi ja sidosryhmien näkemysten selvittäminen

Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan olemassa oleviin selvityksiin ja kirjallisuuteen perustuen sekä tulvaryhmän, ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijoiden arvioihin pohjautuen. Arvioinnissa käsitellään toimenpiteiden vaikutuksia tulvahaittojen vähenemiseen, luontovaikutuksia ja sosioekonomisia vaikutuksia. Myös toimenpiteiden toteutettavuus ja kustannukset arvioidaan.

Asiantuntija-arvioinnin lisäksi sidosryhmien näkemyksiä toimenpiteistä selvitetään hyödyntäen Suomen ympäristökes- kuksessa tähän tarkoitukseen tehtyä arviointimenetelmää. Sidosryhmien näkemyksiä selvitetään tulvaryhmän lisäksi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen Kaakkois-Suomen yhteistyöryhmässä syksyn 2013 kokouksissa. Näissä ryhmissä on edustettuina alueen keskeiset sidosryhmät; mm. kuntien ympäristönsuojeluviranomaisia, elinkeinoelä- män etujärjestöjä ja yrityksiä, vesialueiden omistajia, tutkimuslaitoksia ja yliopistoja sekä luonnonsuojelu-, vesiensuo- jelu-, kalatalous-, ym. yhdistyksiä. Lisäksi sidosryhmiä kuullaan erillisessä sidosryhmätilaisuudessa syksyllä 2013 koski- en rannikon tulvariskienhallintaa.

Osalliset ja kohderyhmät

- Kymenlaakson liitto - Keski-Suomen liitto

- Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Kouvolan, Kotkan ja Jyväskylän kaupungit sekä Pyhtään kunta - Kymenlaakson pelastuslaitos

- Keski-Suomen pelastuslaitos

TULVARISKIEN HALLINTATOIMENPITEIDEN ARVIOINTI

TULVAHAITTOJEN VÄHENEMINEN

LUONTOVAIKU- TUKSET

MUUT VAI- KUTUKSET

TOTEUTET- TAVUUS

Terveys ja turvallisuus Infrastruktuuri

Taloudelliset Ympäristö Kulttuuriomaisuus

Vesimuodostuma Erityisalueet Muut luontovaikutuk-

set

Talous Sosiaaliset

Kulttuuri

Tekninen Rahoitus Juridinen Hyväksyttävyys

KUSTAN-

NUKSET

(7)

- Tulvariskialueen asukkaat sekä alueella olevat maa- ja vesialueiden omistajat - Tulvariskialueen yritykset, teollisuuslaitokset, ym.

- Media

- Päättäjät ja luottamushenkilöt eri tasoilla - Tutkijat ja asiantuntijat

- Järjestöt ja yhdistykset - Muut viranomaistahot - Muut mahdolliset osalliset

Osallistuminen ja viestintä

Tulvaryhmässä mukana olevat tahot osallistuvat tulvariskien hallinnan suunnitteluun ryhmän kautta. Muut osalliset voivat esittää mielipiteensä:

1. Nyt käynnissä olevan ympäristöarvioinnin sisällöstä ja tulvariskien hallinnan alustavien tavoitteiden kuulemi- sen aikana

2. Tulvariskien hallinnan toimenpiteiden vaikutusten arvioinnin ja sidosryhmien näkemysten selvittämisen aikana

3. Tulvariskien hallintasuunnitelman kuulemisessa

Ympäristöarvioinnin sisällön ja tulvariskien hallinnan alustavien tavoitteiden kuulemisasiakirjat ovat nähtävillä 2.5.–

2.8.2013 Kymijoen vesistön ELY-keskuksissa.

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksesssa (Salpausselänkatu 22, Kouvola) Keski-Suomen ELY-keskuksessa (Piippukatu 11)

Etelä-Savon ELY-keskus (Jääkärinkatu 14, Mikkeli) Hämeen ELY-keskus (Kirkkokatu 12, Lahti) Pohjois-Savon ELY-keskus (Kallanranta 11, Kuopio) Uudenmaan ELY-keskus (Asemapäällikönkatu 14, Helsinki) Sekä internetissä osoitteessa: www.ymparisto.fi/tulvaryhmat

Lisäksi kuulemisasiakirjat ovat nähtävillä seuraavissa kunnissa: Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Per- tunmaa, Pieksämäki, Asikkala, Hartola, Heinola, Hollola, Lahti, Nastola, Padasjoki, Sysmä, Iitti, Kotka, Kouvola, Lap- peenranta, Lemi, Luumäki, Pyhtää, Savitaipale, Taipalsaari, Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstu- la, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saa- rijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari, Äänekoski, Keitele, Kiuruvesi, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki, Tervo, Vesanto, Lapinjärvi ja Loviisa.

(8)

Aikataulu

Kuva 5. Tulvariskien hallinnan suunnittelun aikataulu vuosille 2012 – 2015.

Tulvariskien hallinnan vastuut

 ELY-keskuksen vastuulla on tiedottaminen tulvavaarasta ja tulviin varautuminen ennen tulvia

 Pelastusviranomaisen vastuulla on toiminnan suunnittelu ja joh- taminen tulvatilanteessa sekä pelastustoiminta

 Kunnan vastuulla on suojella omaa infraa ja toimintaa sekä tukea pelastusviranomaisen toimintaa tulvasuojelussa

 Asukkaan vastuulla on suojella itseään ja omaisuuttaan omilla toimillaan

Vuorovaikutus asukkaiden ja viranomaisten välillä edistää tulviin varautumista ja tulvatilanteen hallintaa

(9)

Yhteystiedot

Taho Varsinainen jäsen Yhteystiedot Varajäsen Yhteystiedot

Kaakkois-Suomen ELY- keskus, PL 1041, 45101 Kouvola

Ylijohtaja Leena Gunnar, pj. leena.gunnar@ely-keskus.fi Vesistöpäällikkö Visa Niittyniem, vpj

visa.niittyniemi@ely- keskus.fi

Vesistöinsinööri Jukka Höytämö, siht.

jukka.hoytamo@ely- keskus.fi

Puh. 0295029235

Keski-Suomen ELY-keskus, PL 250, 40101 Jyväskylä

Vesistöinsinööri Timo Sokka timo.sokka@ely-keskus.fi puh.: 0295 024 816

Alueidenkäyttöpäällikkö Pirjo Hokkanen

pirjo.hokkanen@ely- keskus.fi

Etelä-Savon ELY-keskus, PL 164, 50101 Mikkeli

Vesistöinsinööri Varpu Rajala

varpu.rajala@ely-keskus.fi Vesistöasiantuntija Ari Luukkonen

ari.luukkonen@ely- keskus.fi Hämeen ELY-keskus, PL

131, 13101 Hämeenlinna

Tarkastaja Reijo Seppälä reijo.seppala@ely-keskus.fi Yksikön päällikkö Tom- mi Muilu

tommi.muilu@ely- keskus.fi Pohjois-Savon ELY-keskus,

PL 1049, 70101 Kuopio

Vesistöinsinööri Tuulikki Miettinen

tuulikki.miettinen@ely- keskus.fi

Kehitysinsinööri Jarmo Siekkinen

jarmo.siekkinen@ely- keskus.fi

Uudenmaan ELY-keskus, PL 36, 00521 Helsinki

Suunnitteluinsinööri Olli Jaakonaho

olli.jaakonaho@ely-keskus.fi Diplomi-insinööri Kari Rantakokko

kari.rantakokko@ely- keskus.fi

Taho Varsinainen jäsen Varajäsen

Kymenlaakson liitto, PL 35, 48601 Kotka

Maakuntakaavainsinööri Hanna Lampinen

Ympäristösuunnittelija Frank Hering Keski-Suomen liitto, Sepän-

katu 4, 40100 Jyväskylä

Suunnittelujohtaja Olli Rista- niemi

Maakunta-asiamies Hannu Koponen Jyväskylän kaupunki Yleissuunnitteluinsinööri

Mika Koliseva

Rakennuttajapäällikkö Jari Lohi

Kouvolan kaupunki Yleiskaavapäällikkö Marko Luukkonen

Ympäristöpäällikkö Hannu Friman Kotkan kaupunki, kuntatek-

niikka, suunnittelutoimi, PL 205, 48101 Kotka

Suunnittelupäällikkö Matti Paavola

Marja Nevalainen

Loviisan kaupunki, PL 77, 07901 Loviisa

Yhdyskuntatekniikan päällik- kö Markus Lindroos

Tekninen johtaja Ulf Blomberg

Pyhtään kunta, Siltakyläntie 175, 49220 Siltakylä

Tekninen johtaja Saila Könö- nen

Työpäällikkö Jukka Nieminen

Kymenlaakson pelastuslaitos, Takojantie 4, 48220 Kotka

Pelastuspäällikkö Ilpo Tolo- nen

Pelastuspäällikkö Juha Tiitinen

Keski-Suomen pelastuslaitos Palopäällikkö Tapio Viitanen