• Ei tuloksia

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

N/A
N/A
Info
Lataa
Protected

Academic year: 2022

Jaa "Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa"

Copied!
23
0
0

Kokoteksti

(1)

11.2.2013 1

Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa

Olli-Matti Verta

9.2.2013

(2)

11.2.2013 2

Satakunnan

tulvariskialueet

MMM nimennyt 22.12.2011

Perustuu tulvariskien

alustavaan arviointiin (laki tulvariskien hallinnasta)

– Pohjana aikaisemmat tulvat, ilmastonmuutos sekä

alueelliset ja paikalliset olosuhteet

– Lisäksi hyödynnetty SYKE:n mallintamaa n. 1/1000

vuodessa toistuvaa tulvaa

Tulvariskien alustava arviointi

Tulvakartoitus

Selvitetään alueet, joilla tulvariski on merkittävä.

Käytetään saatavilla olevaa tai suoraan johdettavaa tietoa.

Ilmastonmuutos on otettava huomioon.

tunnistetuille mahdollisille merkittäville tulvariskialueille

…2011 mennessä

Tulvavaara- kartoitus

(ainakin vähäinen ja keskisuuri tulvan

todennäköisyys (≥ 1/100a), tulvan laajuus ja

vesisyvyys)

Tulvariski- kartoitus (mahdolliset vahingolliset seuraukset:

asukkaat, taloudellinen

toiminta ja ympäristö)

…2013 mennessä

Tulvariskien hallinta- suunnitelmat

Tulvariskien hallintatavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi. Käsiteltävä kaikkia tulvariskien hallinnan näkökohtia. Keskitytään tulvien ehkäisyyn, suojeluun ja

valmiustoimiin.

…2015 mennessä

(3)

Porin merkittävä tulvariskialue

 Suomen merkittävin

yksittäinen tulvariskialue

 Tulva-alueella asuu yli 20 000 ihmistä

 Vaikeasti evakuoitavia kohteita (sairaalat,

vanhainkodit, päiväkodit) n. 20

 Ympäristölupavelvollisia kohteita n. 50

 Vahingot harvinaisessa tulvassa välilliset

seuraukset huomioon ottaen miljardiluokkaa

11.2.2013 3

(4)

Huittisten merkittävä tulvariskialue

 Tulva-alueella asuu noin 1 200 ihmistä

 Ympäristölupa-

velvollisia kohteita n.

 20 Vahingot harvinaisessa tulvassa kymmeniä

miljoonia euroja

(5)

Kokemäenjoen vesistön tulvaryhmä

 Perustettu ja aloittanut toimintansa 2012 alussa

 Tulvaryhmän jäsenet

– Satakuntaliitto (pj.), Pirkanmaan liitto, Hämeen liitto – VAR ELY (siht.), PIR ELY, HAM ELY

– Huittinen, Kokemäki, Nakkila, Pori, Sastamala, Tampere

– Satakunnan pelastuslaitos ja Pirkanmaan aluepelastuslaitos – Asiantuntijajäseniä Satakuntaliitosta, Huittisista ja säännöstely-

yhtiöistä

 Tulvaryhmät keskeiset tehtävät

– asettaa tulvariskien hallinnan tavoitteet

– Järjestää vuorovaikutuksen viranomaisten,

elinkeinonharjoittajien, maa- ja vesialueiden omistajien ym.

sidosryhmien kanssa

– hyväksyy ehdotuksen tulvariskien hallintasuunnitelmaksi

11.2.2013 5

(6)

MUUTTUVA ILMASTO JA TULVAT

11.2.2013 6

(7)

Syys- ja talvitulvat yleistyvät

Veijalainen N., Jakkila J. & Vehviläinen B., Suomen ympäristökeskus 7

(8)

Hyydetulvien lisääntyminen Kokemäenjoella

8 Jokiveden

lämpö 0-1 0C

Virtaama

> 400 m3/s

Ilman lämpö

< -40C

HYYDE- RISKI

Tammikuu 1975 Tammikuu 1982 Tammikuu 2005

(9)

Kuvia toteutuneista jää- ja hyydepatotilanteista

Kokemäenjoen suisto 27.12.2004

(10)

Pori ja Kokemäenjoen keskiosa

(11)

Pomarkku

11

1972

1985

(12)

Merikarvia kevät 2011

12

(13)

Poosjärvi syksy 2012

13

(14)

TULVARISKIEN HALLINNAN KEINOT

11.2.2013 14

(15)

Kokemäenjoen vesistön tulvariskien hallinnan keinot

15

Tulvariskien ehkäisy

Maankäytön suunnitelu

Alimmat rakentamis-

korkeudet

Tulvien ehkäisy

Säännöstely järvialtaissa

Hyyteen ja jäänlähtötulvien ennakkotorjunta

Tulvavesien pidättäminen

maa-alueille

Tulvasuojelu

Ruoppaukset ja perkaukset

Penkereet

Oikaisu- ja tulvauomat

Kiinteistö- kohtaiset suojaukset

Valmiustoimet

Tulvaennusteet ja varoitus- järjestelmät

Tulvatilanne- toiminnan harjoitukset

Tiedotustoiminta

Pelastustoimen suunnitelmat

Tilapäiset tulvasuojelu-

rakenteet

Koko vesistöalue

Pori

Huittinen

(16)

Porin tulvasuojelu

Kiireelliset

kunnossapitotoimet – Penkereitä korjattu

vuosina 2008-2012, n. 3 M€

– Vuosina 2013-2015 lisää penkereiden korjauksia ja kunnossapitoruoppaus, n.

5 milj. €

Muut toimenpiteet

– Harjunpäänjoen alaosan järjestelyt

– Kaupungin pohjoispuolen ohitusuoman

jatkotarkastelut, ym.

11.2.2013 16

Tammikuu 1975 Tammikuu 1982

Tammikuu 2005

(17)

Huittisten tulvasuojelu

 Säpilän oikaisu-uoma

– Hakemus AVI:in vuonna 2012

 Kiinteistökohtainen

tulvasuojelusuunnitelma

– Suunnittelussa

– Merkittävien kohteiden suojaus (asuinrakennukset, suuret

eläintilat, ym.)

– Ratkaisut riippuvat Säpilän oikaisu-uomasta

11.2.2013

Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 17

Karhiniemi 13.12.2006

Säpilä 8.2.2005

(18)

JÄÄ- JA

HYYDEPATOIHIN VARAUTUMINEN

- Kokemäenjoki

- Karvianjoen vesistö

- Eurajoki

- Uskelanjoki

(19)

Säännöstely järvialtaissa Kokemäenjoen vesistössä

Keskeisin varautumiskeino tulvariskeihin tulvasuojelutoimenpiteiden ohella

Ei riittävä keino harvinaisissa tulvissa

Suurimmat säännöstellyt järvet: Näsijärvi, Vanajavesi, Pyhäjärvi, Kyrösjärvi, Rauta-Kulovesi

Säännöstelyjen neuvottelukunta (säännöstelijät, ELY:t)

11.2.2013

Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19

(20)

Säännöstelyjen kehittäminen – haasteita ja ratkaisuja

Miten ennustetaan tulevan talven tulvariskiä?

– Kuinka suurena syyskuoppa tehdään? Myös ”perinteisiä” talvia esiintyy edelleen.

– Turhista syyskuopista voi aiheutua haittaa mm. vesiluonnolle, virkistyskäytölle ja voimataloudelle

Syyskuoppa ja sen syvyys tehtävä vesistöalueen yleisen vesitilanteen perusteella

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeus

Maavesivarastot

Pitkän jakson sadesumma

Missä vaiheessa säännöstelyvara käytetään?

– Ensimmäinen tulvahuippu?

– Vai tuleeko toinen tai kolmas vielä pahempi, jolloin säännöstelyvara on jo käytetty?

 Alapuolisen vesistön virtauskapasiteetin on oltava riittävä, jotta tavanomaisista tulvahuipuista selvitään käyttämättä järvialtaiden säännöstelykapasiteettia

20

(21)

11.2.2013 21

Hyydepatojen ennakkotorjunta

(22)

11.2.2013 22

Jääpatojen ennakkotorjunta

(23)

Tulvariskien hallinnan vahvuudet ja haasteet Satakunnassa

Vahvuudet:

 Merkittävien tulvariskialueiden tulvasuojelutoimenpiteiden suunnittelu on jo entuudestaan pitkällä

 Vesistösäännöstelyiden käytössä tulvariskien hallintaan on olemassa olevat menettelyt ja toimiva yhteistyö

 Tulvaennuste- ja varoitusjärjestelmää kehitetään jatkuvasti

 ELY:jen ja pelastuslaitoksen välistä varautumissuunnittelu ja – toiminta

Haasteet:

 Tulvasuojelutoimenpiteiden aiheuttamien haittojen minimoiminen ja kompensointi

 Miten edistetään pienimuotoisia toimenpiteitä (esim.

valumavesien pidättäminen), jotka edistävät tulvariskien

hallintaa ja parantavat vesien tilaa

Viittaukset

LIITTYVÄT TIEDOSTOT

Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvaris- kien alustava arviointi sekä tulvakarttojen ja tulvariskien hallintasuunnitelmien laatiminen merkittäville tulvariskialueil-

5§ Kemijoen tulvariskien hallinnan yleisötilaisuuksien katsaus 6§ Kittilän tulvariskien hallinnan toimenpiteiden arviointi.. 7§ Tulvariskien hallintasuunnitelmaan

Tulvariskien hallinnan suunnitteluun kuuluvat tulvariskien alusta- va arviointi sekä tulvakarttojen ja tulvariskien hallin- tasuunnitelmien laatiminen merkittäville

Vaikutus: Lapuanjoen vesistöalueen tulvaryhmä totesi, että tulvariskien hallinnan alustavat tavoitteet on laadittu pääasiassa merkittävän tulvariskialueen näkökulmasta..

Hallinta- suunnitelmassa on esitetty tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet tulvariskien vähentämiseksi, tulvien eh- käisemiseksi ja lieventämiseksi sekä tulviin

Vaikutus: Tulvariskien hallinnan periaatteista Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus totesi, että merkittävillä tulvariskialueilla tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet

Tulvariskien hallintasuunnitelmassa esitetään alueelle valitut tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi perusteluineen sekä arvioidaan

Suunnitelmassa esitetään alueelle ehdotetut tulvariskien hallinnan tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi perusteluineen sekä arvioidaan edellisessä